Ja mikä ihme Lars Rickenissä on, että kaikkien valmentajien pitää aina keksiä Larsista syntipukki. Hollannin Bert pisti sen ensi töikseen jäihin, ja kun oli pakotettu kokeilemaan, niin Larshan pelasi hyvin. En ylipäänsä muista mieheltä montaakaan huonoa peliä vuosien varrella, jos mittarina käytetään BvB:tä. Muistaakseni notetkin vahvistavat tämän. Mutta aina se joutuu koulukiusatuksi
Yksi syy voi olla tämä 80-luvun lopulla eräänlaiseksi kirosanaksi nostettu käsite "Fussballer mit Abitur", jota etenkin Thomas Berthold sai ruumiillistaa. Niin ikään ylioppilaaksi kirjoittanut Ricken olisi siis tissiposkinen, rahanahne vässykkä, jollaiset kunnon valkku kitkee välittömästi riveistä. Onhan siitä ollut useaan otteeseenkin ollut puhetta, että lahjakkaasta Rickenistä odotettiin paljon enemmänkin, mutta tappamisen meininki jäi puuttumaan. Eli ehkä sitten tissiposki ja vässykkä, mutta ei rahanahne, puhutaanhan tässä kuitenkin Saksan yhdestä seurauskollisimmasta pelaajasta.
Mutta ehkä vaikeassa tilanteessa koetaan riskaabeliksi roikottaa mukana pelaajaa, johon kenties kaikkein eniten henkilöityy BVB:n Mestarien liigan voitto, kun nyt ollaan niin kaukana kyseisestä glooriasta kuin mahdollista. Toisin sanoen pelätään, että jonkinlainen Kölnin tauti iskee välittömästi Rickenin myötä. Eletään vanhoja kunnian päiviä eikä huomata että maa vajoaa jalkojen alta.
Mestaruuspuolella on tosiaan menossa jännittäväksi. Minä olen aina tykännyt Ahmed Ahne -sarjakuvasta, ja siksi olen oppinut rakastamaan Schalkea ikuisena kakkosena. Toivotaan, ettei suhde säröydy vaan Schalke jäisi yhä nuolemaan näppejään. Mitä mielikuvituksellisempien vaiheiden jälkeen, sen parempi. En kuitenkaan halua salaattilautasta nahkahousujenkaan hoteisiin, ummehtunut ukkokerho senkun sementoituu regressiivisen valmentajanvaihdoksen myötä.
Jää Bremen ja Stuttgart, joista järki puoltaa ensimmäistä, mutta schwaabilaisen Spätburgunderin ystävänä on pakko liputtaa Stuttgartin puolesta. En juurikaan perusta Rocky-elokuvista, mutta syksyn potkupörssien ykkönen Armin Veh salaattilautasta nostelemassa olisi kyllä omalla tavallaan liikuttava urheilutarina.
