Thalian
Poissa
|
 |
Vastaus #125 : 23.08.2016 klo 14:22:24 |
|
Suurin kenttäsyöppö tietysti on 9 vs 9, jossa on oikea kenttäkoko eli vie koko kentän vaikka ei viekään. 9v9 ei ole enää tänä vuonna ollut käytössä.
|
|
|
|
|
Lenko
Poissa
|
 |
Vastaus #126 : 23.08.2016 klo 14:31:51 |
|
Nimenomaan pyysin, että et toista, vaan, että vastaat, olenko ymmärtänyt väitteesi oikein. Tuohon tarvitaan siis yksi sana, kyllä tai ei. Sen sijaan, että vastaisit, esität toisesta aiheesta vastakysymyksen. Alan olla entistä vakuuttuneempi siitä, että todella olet Paavo Väyrynen.
En toista kysymystä. Jos et pysty siihen vastaamaan, annan jutun olla. Saat kieriskellä näkemystesi kanssa ihan keskenäsi. Tarkoituksenasi ei näemmä ole keskustella, vaan jakaa omaa jumiutunutta asennettasi matkalaukksaaarnaajan kiihkolla ilman, että kykenisit ottamaan mitään vastaan tai edes kuulemaan muuta kuin oman päänsisäisen äänesi.
Jos pystyt vastaamaan kysymykseen, voidaan siirtyä keskustelussa eteenpäin, mutta luulen, että jatkat jankuttamista itsesi kanssa.
Tai oikeastaan, en taida jaksaa. En ole lopulta oikea ihminen toimimaan nettivammaisen terapeuttina.
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #127 : 23.08.2016 klo 14:43:53 |
|
Nimenomaan pyysin, että et toista, vaan, että vastaat, olenko ymmärtänyt väitteesi oikein. Tuohon tarvitaan siis yksi sana, kyllä tai ei. Sen sijaan, että vastaisit, esität toisesta aiheesta vastakysymyksen. Alan olla entistä vakuuttuneempi siitä, että todella olet Paavo Väyrynen.
En toista kysymystä. Jos et pysty siihen vastaamaan, annan jutun olla. Saat kieriskellä näkemystesi kanssa ihan keskenäsi. Tarkoituksenasi ei näemmä ole keskustella, vaan jakaa omaa jumiutunutta asennettasi matkalaukksaaarnaajan kiihkolla ilman, että kykenisit ottamaan mitään vastaan tai edes kuulemaan muuta kuin oman päänsisäisen äänesi.
Jos pystyt vastaamaan kysymykseen, voidaan siirtyä keskustelussa eteenpäin, mutta luulen, että jatkat jankuttamista itsesi kanssa.
Tai oikeastaan, en taida jaksaa. En ole lopulta oikea ihminen toimimaan nettivammaisen terapeuttina.
Mikä oli sinun reagointia kyllä vai ei kysymykseen?
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #128 : 23.08.2016 klo 14:49:12 |
|
Voisit Koera myöntää, että totuus puri nyt pahasti perseestä. Tuskin myönnät joten jätän sinut yksin painimaan asian kanssa. Luin rivien välistä kuitenkin totuuden. Et voi kirjoittaa itseäsi ulos ongelmasta futsalilla. Samalla logiikalla kaikki salit voidaan laskea lätkälle salibandyn kautta joka on pelinä lähempänä lätkää kuin futsal jalkapalloa tilan johdosta.
Ja se tila. Miten tehtiin viime karsoi maalit Suomen verkkoon ja kuinka paljon Suomi pystyy pelaamaan laadukkaita keskityksiä maalille?
|
|
|
|
|
julio gonzales
Poissa
|
 |
Vastaus #129 : 23.08.2016 klo 14:52:30 |
|
s
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 01.08.2023 klo 11:25:28 kirjoittanut julio gonzales »
|
|
|
|
|
koera
Poissa
|
 |
Vastaus #130 : 23.08.2016 klo 15:08:06 |
|
Silloin kun oli Hyypiä ja Tihinen niin maaleja ei juuri tullut keskityksistä... varmaan olosuhteet olivat jotekin paremmat silloin. Myös Kolkan 1vs1 -haastaminen ja keskitykset, Litmasen pelin pyöritys, Tainion aggressiivisuus, Tintin vajaan 20 maalin kausi sumusaarilla sekä Forssellin viimeistelytaito johtuivat siitä, että olosuhteet olivat ennennäkemättömän hyvät.
Tai sitten kävi niin, että Espanjassa ja Saksassa otettiin huikeita edistysaskelia monella junnuvalmentamisen eri alueella, josta ne alkoivat levitä melkein kaikkialle muualle paitsi meille. Meillä oltiin samaan aikaan keskellä Kaikki pelaan pahinta vaihetta, jossa nappulaikäisten valmentaminen oli ihan oikeasti kieltämällä kielletty.
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #131 : 23.08.2016 klo 15:12:39 |
|
Silloin kun oli Hyypiä ja Tihinen niin maaleja ei juuri tullut keskityksistä... varmaan olosuhteet olivat jotekin paremmat silloin. Myös Kolkan 1vs1 -haastaminen ja keskitykset, Litmasen pelin pyöritys, Tainion aggressiivisuus, Tintin vajaan 20 maalin kausi sumusaarilla sekä Forssellin viimeistelytaito johtuivat siitä, että olosuhteet olivat ennennäkemättömän hyvät.
Tai sitten kävi niin, että Espanjassa ja Saksassa otettiin huikeita edistysaskelia monella junnuvalmentamisen eri alueella, josta ne alkoivat levitä melkein kaikkialle muualle paitsi meille. Meillä oltiin samaan aikaan keskellä Kaikki pelaan pahinta vaihetta, jossa nappulaikäisten valmentaminen oli ihan oikeasti kieltämällä kielletty.
Kaikki oli tosiaankin hyvin ja oltiin menossa eteenpäin kovaa vauhtia. Sitten kun olisi pitänyt painaa kaasua tuli -95 ja resurssit lätkään. Tämä on totuus.
|
|
|
|
|
koera
Poissa
|
 |
Vastaus #132 : 23.08.2016 klo 15:15:20 |
|
|
|
|
|
|
Lenko
Poissa
|
 |
Vastaus #133 : 23.08.2016 klo 15:25:44 |
|
Painoin juuri ignore-nappia papadopouluksen kohdalla.
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #134 : 23.08.2016 klo 15:46:54 |
|
Painoin juuri ignore-nappia papadopouluksen kohdalla.
No mikä nyt? Ensin painostat minua vastaamaan ja sitten jätät itse vastaamatta sekä kuittaat "ignore". Truth, it's a bitch.
|
|
|
|
|
6660
Poissa
|
 |
Vastaus #135 : 23.08.2016 klo 16:42:46 |
|
Silloin kun oli Hyypiä ja Tihinen niin maaleja ei juuri tullut keskityksistä... varmaan olosuhteet olivat jotekin paremmat silloin. Myös Kolkan 1vs1 -haastaminen ja keskitykset, Litmasen pelin pyöritys, Tainion aggressiivisuus, Tintin vajaan 20 maalin kausi sumusaarilla sekä Forssellin viimeistelytaito johtuivat siitä, että olosuhteet olivat ennennäkemättömän hyvät.
Tai sitten kävi niin, että Espanjassa ja Saksassa otettiin huikeita edistysaskelia monella junnuvalmentamisen eri alueella, josta ne alkoivat levitä melkein kaikkialle muualle paitsi meille. Meillä oltiin samaan aikaan keskellä Kaikki pelaan pahinta vaihetta, jossa nappulaikäisten valmentaminen oli ihan oikeasti kieltämällä kielletty.
Tuon Kultaisen sukupolven menestymättömyyden yhteydessä voisi käyttää sitä vähän epämääräistä kulttuurikäsitettä. Niinkin kivikova nippu kuin silloin oli kyseessä ja vaikka hyvät valmentajatkin vaihtuivat, niin silti maajoukkueen ympärillä oleva kulttuurinen muuri oli niin vahva että se esti menestyksen. Se sitten koostui monista yksittäin pieniltä tuntuvista tekijöistä. Menestymättömyyden perinne, uskon puutteen ilmapiiri maajoukkueen ympärillä, kehittymätön fanikulttuuri jne. jne. Yhdessä ne sitten olivat liian suuri lasti tällekin superryhmälle. Tuon Kaikki pelaa ohjelman yhteydessä voisi kysyä, miksi Suomen futiksessa kilpakulttuuri oli niin heikko, että sinänsä hyvää tarkoittavaan ohjelman kanssa koko kenttä meni syvälle suohon. Jos oikeasti olisi haluttu, muutakin olisi varmasti voitu tehdä ohjelman aikanakin. Siitä nouseekin kysymys, onko vieläkään opittu ja odotetaanko edelleen jotain yhtä kaiken ratkaisevaa ohjelmaa. Ehkä yksi isoimpia ongelmia onkin tämä ulkoisen auktoriteetin kaipuu, kun pitäisi vain tehdä. Aina huomenna paremmin kuin tänään. Syitä ja selityksiä menestymättömyydelleä kyllä voi keksiä vaikka kuinka paljon. Niiden kanssa voi sitten velloa vaikka maailman tappiin asti.
|
|
|
|
|
Finte
Poissa
Suosikkijoukkue: Münchenin punaiset & siniset, DFB & Huuhkajat
|
 |
Vastaus #136 : 23.08.2016 klo 17:22:51 |
|
Täytyy sanoa että ihmettelen forumistien tarvetta murskata toista forumistia kun kyseessä on selkeästi jalkapalloihmiset puolin ja toisin.
Se että resursseja ja huomiota on siirtynyt lätkään 95-vuoden menestyksen jälkeen suhteettomasti ei luulisi olevan futisforumilla mikään väittelyn aihe.
Se onko tämä asiana suurin syy menestymättömyyteen on luultavasti vain papadopouloksen mielestä totta.
Muutamat viestit kokeneilta tekijöiltä aiemmin, joissa aloittelevaa valmentajaa tuettiin ja omia kokemuksia jaettiin oli todellista jalkapallokulttuurityötä.
Lukuvinkit otettiin täälläkin mielenkiinnolla vastaan.
|
|
|
|
|
The Real Wolf
Poissa
|
 |
Vastaus #137 : 23.08.2016 klo 17:35:00 |
|
Se onko tämä asiana suurin syy menestymättömyyteen on luultavasti vain papadopouloksen mielestä totta.
- Hep! On meitä muitakin. Jääkiekko sai vuoden 1995 menestyksestä valtavan buustin. Jokaiseen kirkonkyläänkin rakennettiin seuraavien vuosien aikana jäähalli. Urheilevia poikia kiinnosti yhä enemmän jääkiekko suhteessa muihin lajeihin. Salibandyn nousukin osui samoihin aikoihin. Kiva vaihtoehto niille, joille kiekon fyysisyys tai junnuna kalliimmat maksut olivat liikaa. Ja missä kiinnostus, siellä sponsorirahat. Onhan se nyt ihan selvää, että jääkiekko on paha kanto jalkapallokaskessa. Ei ole sattumaa, että Suomi on Euroopan takapajuloita jalkapallossa, mutta johtava jääkiekkomaa.
|
|
|
|
|
koera
Poissa
|
 |
Vastaus #138 : 23.08.2016 klo 18:28:51 |
|
Perusteluissa tulee siinä kohtaa ongelma, että jos kyse on olosuhteista, niin minkä takia aiemmin pystyttiin tuottamaan pelaajia ihan maailman terävimmälle huipulle (Hyypiä, Litmanen, Niemi) vaikka halleja ja tekonurmia oli nykyistä vähemmän?
Jääkiekon suosion kasvu ja rakennetut jäähallit kävisivät selityksestä, jos jalkapallon harrastajamäärissä olisi tapahtunut joku notkahdus, mutta näinhän ei ole. On täysin käsittämätöntä, että joku pystyy kirkkain silmin syyttämään jääkiekkoa, eikä suostu näkemään sitä, kuinka muualla on tehty valtavia kansallisia panostuksia pelaajapolkuun ja valmennusosaamiseen, kun meillä on samaan aikaan poljettu paikallaan.
Kun liitolla on ollut löysää rahaa pistää satojatuhansia euroja yksityiskoneisiin, joilla on lennätetty porukkaa kestitettäväksi jonnekin Azerbaidzaniin, niin myöskin resurssien puutteesta on vähän hankala valittaa. Resursseja on, mutta liiton johtoon on valittu henkilöitä, jotka ohjaavat ne mielummin johonkin muualle kuin suomalaisen jalkapallon kehittämiseen. Vähän tuoreempi esimerkki on SHA, jota liitto tuki tuntuvasti vielä Niinistön aikakaudella, mutta Alajan uudella aikakaudella tilanne on vakiintunut sellaiseksi, että SHA:n osallistuvat seurat maksavat selvästi yli puolet kuluista.
|
|
|
|
|
julio gonzales
Poissa
|
 |
Vastaus #139 : 23.08.2016 klo 19:14:12 |
|
s
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 01.08.2023 klo 11:25:25 kirjoittanut julio gonzales »
|
|
|
|
|
koera
Poissa
|
 |
Vastaus #140 : 23.08.2016 klo 19:41:25 |
|
Itseasiassa 80- ja 90-luvun taitteessa syntyneet kendistit ovat keskinkertainen ryhmä. U20 -kisoissa jäätiin mitaleitta vuosina 2007-2013, vaikka nämä ovat niitä sukupolvia joita 95-huuman jälkeiset halli-investoinnit yms. kosketti. Sattui vaan olemaan myös Nuori Suomi -ohjelma, eli haettiin suuria juniorimassoja, eikä haluttu eriarvoista kohtelua (=parermpaa ja intensviivisempää valmennusta) jollekin ryhmälle. Kuulostaako tutulta?
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #141 : 23.08.2016 klo 20:28:05 |
|
Menee asiat melkoisen sekaisin.
Nykyinen u20 joukkue aloitti lajin jokseenkin silloin kun kovin rakennus buumi oli käynnissä. He ovat se ikäluokka joka on päässyt nauttimaan olosuhteista kunnolla. Tuo rakennus buumi käynnistyi -95 pohjalta, mutta asioiden realisoituminen kestää jonkin aikaa.
Litmaset, Hyypiät yms. tuli kun kilpailu ei ollut niin kovaa. Kilpailussa mukana pysyminen ja sen päälle rakentaminen olisi vaatinut kovempia panostuksia jotka kunnat laittoivatkin jäähalleihin. Tästä kärsii tällä hetkellä koko muu urheilukenttä joka ei saa apuja varakkailta yksityisiltä kuten esim. purjehdus.
|
|
|
|
|
koera
Poissa
|
 |
Vastaus #142 : 23.08.2016 klo 20:50:25 |
|
Nykyinen u20 joukkue aloitti lajin jokseenkin silloin kun kovin rakennus buumi oli käynnissä. He ovat se ikäluokka joka on päässyt nauttimaan olosuhteista kunnolla. Tuo rakennus buumi käynnistyi -95 pohjalta, mutta asioiden realisoituminen kestää jonkin aikaa.
Ei kestä lähempää tarkastelua nämä väitteet. Katselin jäähallien rakennusvuosia, ne näyttäisivät noudattavan talouden suhdanteita, eikä niinkään kisamenestystä. 80-luvun lopulta 90-luvun alkuun rakennettiin paljon. Samoin 90-luvun lopulta 2000-luvun alkuun rakennettiin paljon. Välillä 95-2004 valmistui halleja sinne sun tänne, eli juurikin 80-luvun puolessa välissä syntyneet ja sitä nuoremmat ovat päässeet niistä nauttimaan. Olosuhteet paranivat, mutta taso laski.
|
|
|
|
|
Tolisman
Poissa
|
 |
Vastaus #143 : 23.08.2016 klo 21:06:56 |
|
Ei kestä lähempää tarkastelua nämä väitteet. Katselin jäähallien rakennusvuosia, ne näyttäisivät noudattavan talouden suhdanteita, eikä niinkään kisamenestystä. 80-luvun lopulta 90-luvun alkuun rakennettiin paljon. Samoin 90-luvun lopulta 2000-luvun alkuun rakennettiin paljon. Välillä 95-2004 valmistui halleja sinne sun tänne, eli juurikin 80-luvun puolessa välissä syntyneet ja sitä nuoremmat ovat päässeet niistä nauttimaan. Olosuhteet paranivat, mutta taso laski.
muistaakseni luin jostain jutun että tämä" nuori-suomi" olis eniten iskenyt Kendo puolella juuri 1984- 1988 ikäluokkiin!. vasta 2007 tuotiin takas kilpameininkiä junnuihin!!. kyllä jos tarkastelee esim 2001-2009 u20 ja u18 kisoja niin synkeät ajat oli tuolla ajanjaksolla menestyminen junnuleijonissa?. kyllähän noista 80-luvun "nuori suomen" ikäluokista on muutama kovat yksilötkin puskeneet läpi esim Filppula/ Lehterän Jori ja Leo komarov mm.
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #144 : 23.08.2016 klo 21:23:40 |
|
Ei kestä lähempää tarkastelua nämä väitteet. Katselin jäähallien rakennusvuosia, ne näyttäisivät noudattavan talouden suhdanteita, eikä niinkään kisamenestystä. 80-luvun lopulta 90-luvun alkuun rakennettiin paljon. Samoin 90-luvun lopulta 2000-luvun alkuun rakennettiin paljon. Välillä 95-2004 valmistui halleja sinne sun tänne, eli juurikin 80-luvun puolessa välissä syntyneet ja sitä nuoremmat ovat päässeet niistä nauttimaan. Olosuhteet paranivat, mutta taso laski.
?? -96 syntynyt oli 20 viime u20 kisoissa ja aloitti lajin todennäköisesti 02-03 eli viimeisimmän suuren rakennusbuumin aikaan. -98 syntynyt 18 ja aloitti 04-05 eli kun ne hallit oli saatu kunnolla käyttöön ja pikkupaikkakuntien seurat lajikartalle.
|
|
|
|
|
koera
Poissa
|
 |
Vastaus #145 : 23.08.2016 klo 22:09:29 |
|
Niin. Löytyy siis esimerkki siitä, kuinka olosuhteet paranevat (80-90 -luvun taitteessa syntyneet), mutta taso laskee selvästi. Sitten löytyy esimerkki siitä, kuinka olosuhteet paranevat ja taso nousee.
Toisessa tapauksessa vallitsi Nuori Suomi -ideologia (jos Tolisman muistaa oikein, 84-88 ikäluokat). Toisessa se oli korvattu tavoitteellisemmalla mallilla (Laine & co.) Mikäköhän tässä on se todennäköisin selittävä tekijä, valmennus ja painotukset, vai olosuhteet?
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #146 : 23.08.2016 klo 23:15:08 |
|
Niin. Löytyy siis esimerkki siitä, kuinka olosuhteet paranevat (80-90 -luvun taitteessa syntyneet), mutta taso laskee selvästi. Sitten löytyy esimerkki siitä, kuinka olosuhteet paranevat ja taso nousee.
Toisessa tapauksessa vallitsi Nuori Suomi -ideologia (jos Tolisman muistaa oikein, 84-88 ikäluokat). Toisessa se oli korvattu tavoitteellisemmalla mallilla (Laine & co.) Mikäköhän tässä on se todennäköisin selittävä tekijä, valmennus ja painotukset, vai olosuhteet?
On erittäin lapsellista jättää olosuhde parannukset ja kaikki muu kiima lajin ympärillä huomioimatta kun puhutaan siitä mihin mikäkin perustuu. Täällä mennään mukaan siihen yleiseen lööppitason hehkutukseen kun puhutaan jääkiekosta. Jalkapallossa Nuori Suomi sukupolvi meni U21 EM-kisoihin ja pelasi hyvin isoja maita vastaan. Lisäksi pyramidi mallia ollaan kritisoitu uusissa tutkimuksissa huonoksi tavaksi kasvattaa huippuja. Asioita voi tutkia monelta kantilta. Jääkiekko on saanut kaikki mahdolliset avut mitä voi kuvitella ja tuloksena on ollut 2 b-maajoukkue kultaa 16 vuoden aikana. Se mikä on surullista on se mitä nuo ns. "mestaruudet" ovat maksaneet ja se, miten nuo avut on saavutettu valheellisella maailman mestaruudella.
|
|
|
|
|
koera
Poissa
|
 |
Vastaus #147 : 23.08.2016 klo 23:51:19 |
|
Kaikki pelaan turnaussäännöt tulivat voimaan 2003, muita uudistuksia taisi alkaa tippumaan 2002. Tuon U21 jengin runko taisi olla 86-87 -syntyneitä, nuorimpana varmaan 90 syntynyt Pukki. Pukki on ollut 12-13 -vuotias kun Kaikki pelaa tuli voimaan, eli hän ja kaikki muut tuon joukkueen jäsenet ovat välttäneet "Leikki Maailman", joka kesti juuri 12-vuotiaisiin asti, ja oli siis alkuperäisessä KP:ssä se vaihe, jossa ei ollut valmentajia vaan leikinohjaajia jne. 86 syntyneet välttivät oikeastaan KP:n kokonaan.
Aika kuvaavaa on, että melkein kaikki hyvä pelajaat tuon 2002 jälkeen tulevat suurista seuroista, jotka vetivät omaa linjaansa Palloliiton ukaaseista huolimatta. HJK järjesti muita kovia vastaan salaisia otteluita, koska tyytymättömyys liiton linjavetoihin oli niin valtavaa.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.08.2016 klo 00:06:48 kirjoittanut koera »
|
|
|
|
|
gv39
Poissa
Suosikkijoukkue: Tuomarit ja kyläjoukkueet ml. Kups
|
 |
Vastaus #148 : 24.08.2016 klo 08:42:56 |
|
Nyt puhutaan Nuoresta Suomesta tässä. Jatketaan siitä. Nyt kun olosuhteet ovat kiistattomasti parantuneet vrt menneet vuosikymmenet ja valmentajat ovat päässeet eroon kahleista niin pistäkääs näkyviin rohkeasti se vuosi, milloin Suomen futis on noussut samalle tasolle kuin ennen sen pilaamista NS-jutuilla.
|
|
|
|
|
gv39
Poissa
Suosikkijoukkue: Tuomarit ja kyläjoukkueet ml. Kups
|
 |
Vastaus #149 : 24.08.2016 klo 08:55:46 |
|
En tiedä onko tuplapostaus kielletty, mutta pistän nyt siitä huolimatta.
Teoriani testattavaksi: jääkiekossa harrastajamäärien pienuus vrt jalkapallo on siunaus huippu-urheilun näkökulmasta. Kun jääkiekko on kallis laji, niin ihan harrastelijat eivät sitä harrasta. Toimihenkilöiden ja valmentajien resursseja vie pienempi massa ja jääaikoja kuluttaa keskimäärin innostuneempi massa. Massa on pienempi, mutta junnut ovat keskimäärin motivoituneimpia ja parempia kuin jalkapallossa.
Samalla kiistän oman väitteeni jalkapallon osalta. Massat taas ovat siunaus, koska tekonurmikentät (niiden virkistävä vaikutus paikallisyhteisöissä, jota pidän pitkällä aikavälillä jalkapallon pelastuksena) tarvitsevat pyöriäkseen kaikki pelaajat ja joukkueet vauvasta vaariin. Siis tilanteessa, jossa pelkkä kenttien niukkuus ei ole myyntivaltti.
|
|
|
|
|
|
|
|