Jääkiekon puolelta mallia valmennusfilosofiaan

[julio gonzales]

s

[6660]

Kaikki pelaan turnaussäännöt tulivat voimaan 2003, muita uudistuksia taisi alkaa tippumaan 2002. Tuon U21 jengin runko taisi olla 86-87 -syntyneitä, nuorimpana varmaan 90 syntynyt Pukki. Pukki on ollut 12-13 -vuotias kun Kaikki pelaa tuli voimaan, eli hän ja kaikki muut tuon joukkueen jäsenet ovat välttäneet "Leikki Maailman", joka kesti juuri 12-vuotiaisiin asti, ja oli siis alkuperäisessä KP:ssä se vaihe, jossa ei ollut valmentajia vaan leikinohjaajia jne. 86 syntyneet välttivät oikeastaan KP:n kokonaan.

Aika kuvaavaa on, että melkein kaikki hyvä pelajaat tuon 2002 jälkeen tulevat suurista seuroista, jotka vetivät omaa linjaansa Palloliiton ukaaseista huolimatta. HJK järjesti muita kovia vastaan salaisia otteluita, koska tyytymättömyys liiton linjavetoihin oli niin valtavaa.

Eihän tuossa Nuori Suomessa ole mitään pahaa pikkujunnuille. Se mikä näkyy Pukissakin on se, että hän on vasta nyt päässyt siihen, mihin hänet olisi pitänyt johdattaa sen 12-13 vuotisiän jälkeen vielä paljon nopeammin. Pelkät ottelut ei siihen riitä.

[sus]

On erittäin lapsellista jättää olosuhde parannukset ja kaikki muu kiima lajin ympärillä huomioimatta kun puhutaan siitä mihin mikäkin perustuu. Täällä mennään mukaan siihen yleiseen lööppitason hehkutukseen kun puhutaan jääkiekosta.

Jalkapallossa Nuori Suomi sukupolvi meni U21 EM-kisoihin ja pelasi hyvin isoja maita vastaan. Lisäksi pyramidi mallia ollaan kritisoitu uusissa tutkimuksissa huonoksi tavaksi kasvattaa huippuja.
Asioita voi tutkia monelta kantilta.

Jääkiekko on saanut kaikki mahdolliset avut mitä voi kuvitella ja tuloksena on ollut 2 b-maajoukkue kultaa 16 vuoden aikana.
Se mikä on surullista on se mitä nuo ns. "mestaruudet" ovat maksaneet ja se, miten nuo avut on saavutettu valheellisella maailman mestaruudella.
[/quote]


Alkaa pikuuhiljaa ärstyttää - tai suorastaan v..tuttaa tuo Papadopouloksen jatkuva kitinä, jääkiekon morkkaaminen ja vastakkain asettelu. Se auta ketään, eikä nosta suomalaista futista ylös suosta. Mistä tuo viha kumpuaa ? Mikä pahinta, pelkään, että tämä herra vie samaa "kiekkokuraa" omille valmennettavilleen. Jos nyt edes valmentaa.

Pelaajien (junnuista aikuisiin) halusta, asenteesta, harjoittelusta, motivaatiosta ja tosissaan tekemisestä kaikki lähtee. Vaatimustaso kiekkojunnuille on kovempi, vaaditaan enempi. joukkueeseen pitää sitoutua ja annetut harjoitteet tehtävä kunnolla.  Ainakin meilläpäin kiekkopuolella ei kuulu junnujen asiatonta suunsoittoa tai valiteta harjoitusten kovuudesta. Hommat tehdään 100-lasissa. Tehdään se, mitä valmentaja vaatii. Kiekkoporukasta huokuu halu harjoitella ja kehittyä. Mikä tärkeintä kova vaatimustaso aivan pikkujunnuista lähtien.

Käypä Papadopoulos joskus seuraamassa kiekkojunnujenkin harjoittelua. Vai oksettaako? Voisit paljon oppia ja nähdä.

Olosuhteisiin on turha vedota. Futisolosuhteet aika hyvin kehittyneet. Futishalleja, liikuntahalleja lähes joka pitäjässä, nurmi ja tekonurmikenttiä löytyy samoin. Pieni kuriositeetti; otapa Papadopoulus selvää kiekkohallien omistuspohjasta- huomaat, että iso osa seurojen omistuksessa ei kunnan eikä yhteiskunnan. Kiekkohallit eivät vie resursseja pallolta- aivan paska puhetta. 

Hallien käyttö- ja rakennuskulut /lainanhoitokulut peritään käytännössä vanhemmilta. Talkoilla pystyy kk-summaa pienentää. Kiekossa puhutaan aika isoista summistakin 200-600 eur/kuukausi per junnu. Jos yhteiskunta tai lajiliitot  jotakin antavat niin ne ne samat erikseen haettavat tuet, mitä myös futikseen
on saatavilla. Ei enempää. 

Kiekkoseurat ovat satsanneet myös valmennukseen. Jos C-junnuista eteenpäin palkkavalmentajat- usein oman palkkatyön ohella. Yhteiskunta ei tätä, tue vaan seurat maksavat ko. valmentajien koulutuksen ja palkat. En tiedä onko tuo sitten valutettu joukkueille, todennäköistä, mutta so what. 

Seuroilla ja seuratekijöillä on   tekemisen paikka- ei yhteiskunnalla.

En tiedä mistä johtuu- johtuuko kk-maksujen kokoluokasta-  mutta kuten joku tuolla kirjoitta kiekossa eletään ja hengitetään kiekon ehdoilla. Samoin kuin kiekkojunnut ovat valmiita satsaamaan omaan tekemiseensä, ovat kiekkovanhemmat valmiita satsaamaan junnujensa harrastukseen.. Pitkiäkin matkojakin kuskataan harjoituksiin ja peleihin, osallistutaan toimitsijoina peleihin.  C-junnuista eteenpäin pelimatkat jopa useita satoja
kilometrejä.  Mielenkiinnon vuoksi  kuinka moni futisvanhempi olisi valmis satsaamaan nuorensa harrastukseen vastaavia summia kuin kiekossa. Oletko sinä
Papadopoulos ? Miksi futiksen pitäisi olla ilmaista.

[Kaihlamo]

 "Iso osa" on aika lavea käsite kun on riippuvainen mihin vertaa. Mutta jos vaikka vertaa yksityisten futishallien suhdetta kunnallisiin niin silloin yksityisten jäähallien suhde kunnallisiin ei ole "iso osa" vaan ihan kärpäsen paskaan verrattavissa oleva määrä. Myöskin kovempi vaatimustaso on täysin subjektiivinen asia ja uskallan väittää että futiksen kilpapuolella isoissa seuroissa on kovempi vaatimustaso kuin kiekossa - ainakin nuorimpien junnujen osalta. Tämän vuoksi esim. lätkä ottaa aika tavalla turpiin liikunnallisten poikien osalta tällä hetkellä ainakin meillä päin.

[koera]

Eihän tuossa Nuori Suomessa ole mitään pahaa pikkujunnuille. Se mikä näkyy Pukissakin on se, että hän on vasta nyt päässyt siihen, mihin hänet olisi pitänyt johdattaa sen 12-13 vuotisiän jälkeen vielä paljon nopeammin. Pelkät ottelut ei siihen riitä.

Tätä pitää käydä läpi ilmeisesti maailman tappiin asti: nykymuotoinen Kaikki pelaa on ihan ok. Alkuperäinen Kaikki pelaa oli aivan järkyttävä viritys, josta oli poistettu kaikki urheilulliset ja kilpailulliset arvot.

[Alarcon]

Pientä listaa kuntien, kuntien osittain omistamista tai kuntien ylläpitämistä halleista. Lähteenä http://www.liikuntapaikat.fi, jonka listalta löytyi kaikkiaan 222 jäähallia. 

Liikuntapaikan nimi	Liikuntapaikkatyyppi	Kunta	Kuntaosa	Omistaja	Ylläpitäjä	Rakennusvuosi
Hernesaaren jäähalli	Harjoitusjäähalli	Helsinki	Ullanlinna	Kunta	Yksityinen / säätiö	1972
Helsingin jäähalli / Harjoitusjäähalli (Elisa-areena)	Harjoitusjäähalli	Helsinki	Taka-Töölö	Kunta	Yksityinen / säätiö	1966
Kuparivuori-halli	Harjoitusjäähalli	Naantali		Kunta	Kunta / tekninen toimi	1975
Iitin jäähalli	Harjoitusjäähalli	Iitti		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2013
Oulunkylän jäähalli / Harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Helsinki	Oulunkylä	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1984
Pirkkolan liikuntapuiston jäähalli 2	Harjoitusjäähalli	Helsinki	Maunula	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1991
Forssan harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Forssa		Kunta	Ei tietoa	1971
Raksilan harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Oulu		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2007
Laaksolahden harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Espoo	Laaksolahti	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1978
Piispalan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Kannonkoski	Piispala	Kunta	Kunta / tekninen toimi	2004
Karhulan harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Kotka		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1999
Ivalon jäähalli	Harjoitusjäähalli	Inari		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1997
Kalevankankaan harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Mikkeli		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2000
Kokonniemen jäähalli	Harjoitusjäähalli	Porvoo		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1987
Jyväskylän Harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Jyväskylä		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1991
Myyrmäen jäähalli 2	Harjoitusjäähalli	Vantaa	Myyrmäki	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1997
Linnanmaan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Oulu		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2000
Kämärin harjoitushalli	Harjoitusjäähalli	Varkaus		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1985
Pellon jäähalli	Harjoitusjäähalli	Pello	Yliranta	Kunta	Kunta / tekninen toimi	1998
Luumäen jäähalli	Harjoitusjäähalli	Luumäki		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2007
Järvenpään harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Järvenpää		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2013
Valkealan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Kouvola	Valkeala	Kunta	Kunta / tekninen toimi	1993
Tikkurilan harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Vantaa	Viertola	Kunta	Kunta / muu	1993
Tikkakosken jäähalli	Harjoitusjäähalli	Jyväskylä		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1996
Paltamon jäähalli / Pertinhalli	Harjoitusjäähalli	Paltamo		Kunta	Kunta / tekninen toimi	2001
Hollolan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Hollola		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1998
Kisapuiston harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Lappeenranta		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1988
Impivaaran Jäähalli	Harjoitusjäähalli	Turku		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1981
Varissuon jäähalli	Harjoitusjäähalli	Turku		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1984
Sallan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Salla		Kunta	Ei tietoa	1999
Oulunsalon jäähalli	Harjoitusjäähalli	Oulu		Kunta	Yksityinen / yritys	1992
Ranuan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Ranua		Kunta	Kunta / tekninen toimi	1999
Malmin jäähalli	Harjoitusjäähalli	Helsinki	Malmi	Kunta	Yksityinen / säätiö	2005
Äijänsuon harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Rauma		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1990
Vuosaaren jäähalli	Harjoitusjäähalli	Helsinki	Vuosaari	Kunta	Yksityinen / säätiö	2011
Hyvinkään harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Hyvinkää		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2002
Uudenkaarlepyyn jäähalli	Harjoitusjäähalli	Uusikaarlepyy		Kunta	Kunta / tekninen toimi	2009
Loviisan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Loviisa		Kunta	Kunta / tekninen toimi	2005
Kauniaisten jäähalli	Harjoitusjäähalli	Kauniainen		Kunta	Kunta / muu	1985
Konalan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Helsinki	Pitäjänmäki	Kunta	Yksityinen / säätiö	1966
Kuusamon jäähalli	Harjoitusjäähalli	Kuusamo		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1990
Paloheinän jäähalli	Harjoitusjäähalli	Helsinki	Tuomarinkylä	Kunta	Yksityinen / säätiö	2003
Kokonniemen Nuorisojäähalli	Harjoitusjäähalli	Porvoo		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1997
Best-Hall Areena	Harjoitusjäähalli	Kokkola		Kunta	Ei tietoa	2006
Salon jäähalli	Harjoitusjäähalli	Salo		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1987
Kellokosken jäähalli	Harjoitusjäähalli	Tuusula		Kunta	Ei tietoa	1999
Hervannan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Tampere		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1984
Porin harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Pori		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1990
Posion jäähalli	Kilpajäähalli	Posio	Ahola	Kunta	Kunta / tekninen toimi	2000
Riihimäen jäähalli	Kilpajäähalli	Riihimäki		Kunta	Ei tietoa	1991
Tesoman jäähalli	Kilpajäähalli	Tampere		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1989
Kolarin jäähalli, Koivuhalli	Kilpajäähalli	Kolari		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2011
Aurinkoareena	Kilpajäähalli	Naantali		Kunta	Kunta / tekninen toimi	2002
Espoonlahden jäähalli	Kilpajäähalli	Espoo	Espoonlahti	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1998
Sastamalan jäähalli	Kilpajäähalli	Sastamala		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1988
Forssan jäähalli	Kilpajäähalli	Forssa		Kunta	Ei tietoa	1992
Hyvinkään jäähalli	Kilpajäähalli	Hyvinkää		Kunta	Kunta / tekninen toimi	1986
Kempelehallin jäähalli	Kilpajäähalli	Kempele		Kunta	Ei tietoa	2001
Kruunupyyn jäähalli	Kilpajäähalli	Kruunupyy		Kunta	Kunta / muu	2002
Muhoksen jäähalli	Kilpajäähalli	Muhos		Kunta	Kunta / muu	1998
Ylivieskan jäähalli	Kilpajäähalli	Ylivieska		Kunta	Kunta / tekninen toimi	2015
Sonkajärven jäähalli	Kilpajäähalli	Sonkajärvi		Kunta	Ei tietoa	2010
Laaksolahden kilpajäähalli	Kilpajäähalli	Espoo	Laaksolahti	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1978
Kalevankankaan jäähalli	Kilpajäähalli	Mikkeli		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1982
Kaarinan jäähalli	Kilpajäähalli	Kaarina		Kunta	Yksityinen / yritys	2003
Raahen jäähalli	Kilpajäähalli	Raahe		Kunta	Ei tietoa	1986
Porin jäähalli	Kilpajäähalli	Pori		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1971
Kajaanin jäähalli	Kilpajäähalli	Kajaani		Kunta	Kunta / muu	1989
Oulun Energia Areena (Jäähalli)	Kilpajäähalli	Oulu		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1974
Heinolan jäähalli	Kilpajäähalli	Heinola		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1984
Kiuruveden jäähalli	Kilpajäähalli	Kiuruvesi		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2004
Kouvolan jäähalli	Kilpajäähalli	Kouvola		Kunta	Kunta / tekninen toimi	1982
Kalajoen jäähalli	Kilpajäähalli	Kalajoki		Kunta	Kunta / tekninen toimi	1991
Nokian jäähalli	Kilpajäähalli	Nokia		Kunta	Ei tietoa	1996
Kämärin jäähalli	Kilpajäähalli	Varkaus		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2002
Sodankylän jäähalli	Kilpajäähalli	Sodankylä		Kunta	Ei tietoa	1997
Kokkolan jäähalli	Kilpajäähalli	Kokkola		Kunta	Kunta / tekninen toimi	1988
Kisapuiston jäähalli	Kilpajäähalli	Lappeenranta		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1972
Mehtimäen kilpajäähalli	Kilpajäähalli	Joensuu	Mehtimäki	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1982
Mehtimäen harjoitusjäähalli	Kilpajäähalli	Joensuu		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2002
Kittilän Agnico Eagle jäähalli	Kilpajäähalli	Kittilä		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1997
Kuusankosken jäähalli	Kilpajäähalli	Kouvola	Naukio	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1998
Tehomet Areena	Kilpajäähalli	Kangasniemi		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2000
Leppävirran jäähalli	Kilpajäähalli	Leppävirta		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1998
Karhulan kilpajäähalli	Kilpajäähalli	Kotka		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1986
Lippumäen jäähalli	Kilpajäähalli	Kuopio		Kunta	Kunta / muu	1996
Kuopion jäähalli	Kilpajäähalli	Kuopio	Niirala	Kunta	Kunta / muu	1980
Jyväskylän Kilpajäähalli	Kilpajäähalli	Jyväskylä		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1982
Jäähalli Wareena	Kilpajäähalli	Valkeakoski	Tallinmäki	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1998
Talvisalon jäähalli	Kilpajäähalli	Savonlinna		Kunta	Kunta / muu	1978
Lieksan jäähalli	Kilpajäähalli	Lieksa		Kunta	Ei tietoa	1988
Idrottsparkens ishall	Kilpajäähalli	Maarianhamina - Mariehamn		Kunta	Ei tietoa	1994
Uudenkaupungin jäähalli	Kilpajäähalli	Uusikaupunki		Kunta	Kunta / muu	1977
Iisalmen jäähalli	Kilpajäähalli	Iisalmi		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1990
Hämeenlinnan jäähalli (Ritari-areena)	Kilpajäähalli	Hämeenlinna		Kunta	Kunta / muu	1979
Äijänsuon jäähalli	Kilpajäähalli	Rauma		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1970
Imatran jäähalli	Kilpajäähalli	Imatra		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1982
Pirkkolan liikuntapuiston jäähalli 1	Kilpajäähalli	Helsinki	Maunula	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1974
Hyrylän jäähalli  (Talosyke-areena)	Kilpajäähalli	Tuusula		Kunta	Ei tietoa	1987
Helsingin jäähalli	Kilpajäähalli	Helsinki	Taka-Töölö	Kunta	Yksityinen / säätiö	1966
Myyrmäen jäähalli 1	Kilpajäähalli	Vantaa	Myyrmäki	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1981
Trio Areena	Kilpajäähalli	Vantaa	Viertola	Kunta	Kunta / muu	1974
Keravan jäähalli	Kilpajäähalli	Kerava		Kunta	Ei tietoa	1987
Järvenpään jäähalli	Kilpajäähalli	Järvenpää		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1990
Lohjan jäähalli	Kilpajäähalli	Lohja		Kunta	Kunta / muu	1991
Klaukkalan jäähalli	Kilpajäähalli	Nurmijärvi		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1989
Inkeroisten jäähalli	Harjoitusjäähalli	Kouvola	Inkeroinen	Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / tekninen toimi	1999
Mustikkavuoren jäähalli	Harjoitusjäähalli	Ähtäri		Kuntaenemmistöinen yritys	Yksityinen / yritys	1994
Oulaisten monitoimihalli / jäähalli	Harjoitusjäähalli	Oulainen		Kuntaenemmistöinen yritys	Ei tietoa	2000
Lempäälän jäähalli	Harjoitusjäähalli	Lempäälä		Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / liikuntatoimi	1995
Sipoon jäähalli	Harjoitusjäähalli	Sipoo	Nikkilä	Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / muu	2009
Pirkkalan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Pirkkala		Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / muu	2000
Tuusulan jäähalli	Harjoitusjäähalli	Tuusula	Hyrylä	Kuntaenemmistöinen yritys	Ei tietoa	2002
Mäntän Jääareena/Pihlajalinna areena	Kilpajäähalli	Mänttä-Vilppula		Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / liikuntatoimi	2015
Alavus Areena	Kilpajäähalli	Alavus		Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / tekninen toimi	2008
Kemijärven jäähalli	Kilpajäähalli	Kemijärvi		Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / liikuntatoimi	2000
Vuokatin jäähalli	Kilpajäähalli	Sotkamo	Vuokatti	Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / tekninen toimi	1993
Timitec Areena	Kilpajäähalli	Kemi		Kuntaenemmistöinen yritys	Yksityinen / yritys	1995
Jokilaaksojen jäähalli	Kilpajäähalli	Nivala		Kuntaenemmistöinen yritys	Ei tietoa	1995
Ylöjarven jäähalli	Kilpajäähalli	Ylöjärvi		Kuntaenemmistöinen yritys	Ei tietoa	1999
Säkylän jäähalli (Apetit-Arena)	Kilpajäähalli	Säkylä		Kuntaenemmistöinen yritys	Yksityinen / yritys	1997
Längelmäki-halli	Kilpajäähalli	Jämsä	Länkipohja	Kuntaenemmistöinen yritys	Ei tietoa	1996
Parkanon jäähalli	Kilpajäähalli	Parkano		Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / tekninen toimi	1994
Timber-halli Kurikka	Kilpajäähalli	Kurikka		Kuntaenemmistöinen yritys	Yksityinen / yhdistys	1998
Oriveden jäähalli	Kilpajäähalli	Orivesi		Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / muu	1999
Isku Areena (Lahden jäähalli)	Kilpajäähalli	Lahti		Kuntaenemmistöinen yritys	Yksityinen / yritys	1973
Lappi Areena	Kilpajäähalli	Rovaniemi		Kuntaenemmistöinen yritys	Muu	2003
Jäähalli Hallis	Kilpajäähalli	Närpiö		Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / muu	1995
Salon Jääliikuntahalli Oy	Kilpajäähalli	Salo		Kuntaenemmistöinen yritys	Ei tietoa	2002
Espoonlahden harjoitusjäähalli	Harjoitusjäähalli	Espoo	Espoonlahti	Rekisteröity yhdistys	Kunta / liikuntatoimi	1994
Hakametsän jäähalli 3	Harjoitusjäähalli	Tampere		Yritys	Kunta / liikuntatoimi	1994
Jämsänkosken jäähalli	Harjoitusjäähalli	Jämsä		Yritys	Kunta / liikuntatoimi	2003
Ruoveden jäähalli	Harjoitusjäähalli	Ruovesi		Yritys	Kunta / muu	1997
Paroc Forum jäähalli	Harjoitusjäähalli	Parainen		Yritys	Kunta / liikuntatoimi	1994
Hakametsän jäähalli 1	Kilpajäähalli	Tampere		Yritys	Kunta / liikuntatoimi	1965
Lapuan Jäähalli	Kilpajäähalli	Lapua		Yritys	Kunta / liikuntatoimi	2003
Haminan jäähalli	Kilpajäähalli	Hamina		Yritys	Kunta / liikuntatoimi	2003
Jämsän jäähalli	Kilpajäähalli	Jämsä	Seppola	Yritys	Kunta / tekninen toimi	1994
Hakametsän jäähalli 2	Kilpajäähalli	Tampere		Yritys	Kunta / liikuntatoimi	1974
Kuhmon jäähalli	Kilpajäähalli	Kuhmo		Yritys	Kunta / liikuntatoimi	1991

[Alarcon]

Vastaava jalkapallohalleista

Liikuntapaikan nimi	Liikuntapaikkatyyppi	Kunta	Kuntaosa	Omistaja	Ylläpitäjä	Rakennusvuosi
Kiuaskallion jalkapallon harjoitushalli	Jalkapallohalli	Kurikka		Kunta	Kunta / tekninen toimi
Myllypuron Pallomylly	Jalkapallohalli	Helsinki	Myllypuro	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2009
Siilinjärven Yara-areeena	Jalkapallohalli	Siilinjärvi		Kunta	Yksityinen / yhdistys
Töölön Pallokenttä / HS-areena (Pallokenttä 7)	Jalkapallohalli	Helsinki	Taka-Töölö	Kunta	Yksityinen / yhdistys	2015
Javenture-Areena	Jalkapallohalli	Turku		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2011
Vehkalammen jalkapallohalli	Jalkapallohalli	Jyväskylä		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2009
Maapohjahalli	Jalkapallohalli	Mikkeli		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1982
Ounashalli	Jalkapallohalli	Rovaniemi		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1986
Palloiluhalli Hurrikaani	Jalkapallohalli	Viitasaari		Kunta	Kunta / tekninen toimi
Heinäpään jalkapallohalli	Jalkapallohalli	Oulu		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2007
Kippari Hall -jalkapallohalli	Jalkapallohalli	Kokkola		Kunta	Kunta / muu	1979
Tikkurilan urheilupuiston kuplahalli	Jalkapallohalli	Vantaa	Viertola	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1986
Piispalan jalkapallohalli	Jalkapallohalli	Kannonkoski		Kunta	Kunta / tekninen toimi	2008
Mukkulan palloiluhalli	Jalkapallohalli	Lahti		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2013
Masalan jalkapallohalli	Jalkapallohalli	Kirkkonummi		Kunta	Kunta / tekninen toimi	1988
Laaksolahden jalkapallohalli	Jalkapallohalli	Espoo	Lähderanta	Kunta	Kunta / liikuntatoimi
Maapohjahallin jalkapalloharjoitustila	Jalkapallohalli	Äänekoski		Kunta	Ei tietoa
Impivaaran jalkapallohalli	Jalkapallohalli	Turku		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1980
Kuplahalli (keskuskenttä)	Jalkapallohalli	Kuopio		Kunta	Kunta / muu	2002
Iisalmen jalkapallohalli	Jalkapallohalli	Iisalmi		Kunta	Kunta / liikuntatoimi
Hakunilan urheilupuiston kuplahalli	Jalkapallohalli	Vantaa	Hakunila	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	2016
Käpylän juniorihalli (KäPa)	Jalkapallohalli	Helsinki	Pasila	Kunta	Yksityinen / yhdistys
Talin jalkapallohalli	Jalkapallohalli	Helsinki	Munkkiniemi	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1992
Pajamäen jalkapallohalli (HJK/PPV)	Jalkapallohalli	Helsinki	Pitäjänmäki	Kunta	Yksityinen / yhdistys	2002
Pakilankenttä / Kuplahalli (Tekonurmi) (HPS)	Jalkapallohalli	Helsinki	Länsi-Pakila	Kunta	Yksityinen / yhdistys
Myyrmäki-halli	Jalkapallohalli	Vantaa	Myyrmäki	Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1991
Pietarsaaren Tellushalli	Jalkapallohalli	Pietarsaari		Kunta	Kunta / liikuntatoimi	1991
Säästöpankki-areena/Jalkapallohalli	Jalkapallohalli	Hämeenlinna		Kuntaenemmistöinen yritys	Kunta / muu	1999
Muijalan kuplahalli	Jalkapallohalli	Lohja		Kuntaenemmistöinen yritys	Yksityinen / yritys

[julio gonzales]

s

[Kaihlamo]

Jäähallien tiedoissa ainakin on virheitä. Yksityisiksi merkattu halleja, joiden toimintaa pyörittää kuitenkin kaupungin tai kunnan omistama kiinteistöosakeyhtiö ja halli on rakennettu kaupungin tai kunnan rahoilla.


Hienot listat esim. Turun osalta Kolme kaupungin omistamaa jäähallia merkattu yritysten omistamiksi ja yksi täysin yksityinen halli merkattu kunnan omistamaksi. Eli listat on ihan päin mäntyä tehty.

[sus]

"Iso osa" on aika lavea käsite kun on riippuvainen mihin vertaa. Mutta jos vaikka vertaa yksityisten futishallien suhdetta kunnallisiin niin silloin yksityisten jäähallien suhde kunnallisiin ei ole "iso osa" vaan ihan kärpäsen paskaan verrattavissa oleva määrä. Myöskin kovempi vaatimustaso on täysin subjektiivinen asia ja uskallan väittää että futiksen kilpapuolella isoissa seuroissa on kovempi vaatimustaso kuin kiekossa - ainakin nuorimpien junnujen osalta. Tämän vuoksi esim. lätkä ottaa aika tavalla turpiin liikunnallisten poikien osalta tällä hetkellä ainakin meillä päin.

Jos näin, niin hyvä, mutta toisia tai toista lajia mollaamalla futiskaan ei kehity.   Ei kehity, jos syy etsitään aina muualta kuin omasta toiminnasta.
Muistakaa futis ei ole parempi kuin lätkä..  Vielä kerran omasta tekemisestä ja vaatimustasosta kaikki lähtee.   
Nuorten liikunnallisuudesta voi olla monta mieltä- miten lätkäjunnut ottaa turpiin? Millä mittaat?  Koulussa, missä meidän junnu kävi ei lätkäpelaajat ainakaan fysiikassa hävinneet. Kärkiporukkaa olivat niin juoksussa kuin pallopeleissäkin (myös futiksessa) .  Cooperissa yli 3 tonnin juoksijoita löytyi kummastakin lajista.   

Lätkän vihaajat- rauhoittukaa ja keskittykää omaan tekemiseen. Pitäisi olla valmiutta ottaa ideoita muualtakin.  Elkää kaikki ajatuksia tyrmätkö. Kuunnelkaa muitakin. Tälläkin palstalla näkyy hyvin, miten herkästi tyrmätää kaikki, mikä ei omaan ajatteluun sovi tai poikkeaa siitä tai jos kommentoijalle ei tiettyjen nimimerkkien mielestä ole tarpeeksi kompetenssia. So. what, mielipiteitä on monelaisia.  Etsikää jyvä esim. näistä mielipiteistä vaikka "brainstorm"- menetelmällä vaikka nelikentäanalyysi kaverina. MItään ajatusta pitäisi heti tyrmätä. Monessa mielipiteessä tai ajatuksessa on itua. Pitää olla kypsyyttä hyväksyä muutkin kuin pelkästään oma ajatus.

Benchmarkatkaa eri toimintamalle lajin sisällä ja myös lajin ulkopuolelta. Jotakin hyvää on lätkän piiristäkin futikseen saatavilla harjoitteluun seuratoimintaan, koulutukseen, pelauttamiseen, systematiikkaan, pelaajapolkuun.. . Avointa ajatusten vaihtoa eri toimijoiden kesken. Avoimin mielin ottaa yhteys lähimpään hyvätasoiseen seuraan. Vai antaako ylpeys myötä?

[Thalian]

Olosuhdekeskustelusta sen verran, että tulevaisuus näyttäisi valitettavasti sellaiselta, että liikuntapaikkarakentaminen on yhä suuremmissa määrin yksityistä eli kunnat yhä vähemmän ovat valmiita laittamaan rahaa niin futis- kuin jäähalleihinkaan. En siis käyttäisi ihan hirveästi energiaani siihen, että haikailisin olosuhdeparannusten perään.

[wiese]

Edelleen täällä pyörii se sama jengi kertomassa virallista palstatotuutta, jossa kaikki pelaa ja nuori suomi tuhosivat jalkapallon.

Kertokaapa siis minulle, että miksi Uruguay on niin hyvä jalkapallossa? Siellä kun ei vielä 13-vuotiaille saa pitää sarjataulukkoja, eikä joukkueiden ole mahdollista pudota/nousta sarjasta/tasolta. Tämähän on ihan kauheaa kukkahattuilua! Kun katsotaan eri maiden juniorikulttuureita, niin nähdään se, että yksittäistä oikeaa tapaa ei ole, vaan erilaisilla toimintakulttuureilla voidaan tuottaa hyviä yksilöitä. Osassa maista jo 8-vuotiaana pistetään pystyyn akatemiat ja pelaajien pudotuspeli, kun taas toisena ääripäänä on esim. Uruguay.

Suomessa ei tällä hetkellä ole minkäänlaista yhtenäistä linjaa juniorien kehityksessä. Tämä koskee sekä liittoa, että jopa maamme suurimpia junioriseuroja, joissa yhtenäisten toimintatapojen puute oikein loistaa poissaolollaan. Seuroissa ei ole mitään vakiintunutta toimintatapaa pelipaikkojen kierrätyksessä, ei yhtenäistä linjaa pelirohkean ilmapiirin luomisessa, vaan kussakin joukkueessa valmennus häärää oman mielensä mukaan. Jos koutsia sattuu kiinnostamaan voittaminen tässä ja nyt enemmän kuin junioreiden tulevaisuus, niin sitten lukitaan ne pelipaikat ja kerätään kannuja. Onko seura kiinnostunut lahjakkuuden tunnistamisesta, vai löytämään sen kaverin, joka tänä vuonna antaa parhaan panoksen joukkueelle?

Uruguayssa jokaisen juniorien jalkapallotoiminnassa mukana olevan pitää käydä läpi vuoden mittainen koulutusputki, muuten et saa toimintaan osallistua valmentajana. Jos jatkat vanhempien junnujen kanssa, niin edessä on toinen vuoden koulutusputki. Vuonna 2013 Saksassa oli n. 28 000 valmentajaa, joilla on UEFA B -lisenssi ja 5500 A -lisenssin suorittanutta. Vertailun vuoksi Englannissa luvut olivat 1759 ja 895. Kumpi jyrää?

Kaikki te, jotka laskette jääkiekkohallien määrää, olette harhapolulla. Suomalaisen kiekon nousu on alkanut Suomessa järjestetyistä MM-kisoista, joissa lippujen hinnat ovat tunnetusti närästäneet kiekkokansaa. Tämä raha kanavoitiin Kummolan lähipiirin lisäksi (heh heh!) juniorivalmentajien koulutukseen, joka alkaa nyt kantaa hedelmää. Ruotsissa sama ryhtiiike tehtiin jo vuosia aikaisemmin, ja Ruotsissa esim. suurikokoiset pelaajat saivat tämän seurauksena erityishuomiota, sillä aiemmin teini-iän kasvupyrähdyksen jälkeen nämä kaverit olivat pudonneet pois lajin piiristä liian helposti. Suomessa on esim. 2012-kisojen jälkeen työskennellyt 26 täysipäiväistä taitovalmentajaa liiton rahoilla ja malli on osin kopioitu Ruotsista.

[Alarcon]

Miten on siis mahdollista, että kiekko-olosuhteet on imeny vieläki yli kymmenen vuoden ajan kaikkien muiden lajien rahat?

Uskoisin, että jäähallien ylläpito on hemmetin kallista puuhaa.

Otetaas nyt vaikka esimerkki pienimmältä Liiga-paikkakunnalta Raumalta, luvut on kopioitu kaupungin talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2015–2017.

Jäähalli	TP 2012	TP 2013	TA 2014	TA 2015
tuotot	104000	172090	145000	147000
kulut	840480	825526	910000	910000
ero	-736480	-653436	-765000	-763000

Harjoitusjäähalli	TP 2012	TP 2013	TA 2014	TA 2015
tuotot	68000	35545	30000	31000
kulut	338980	325609	335500	335000
ero	-270980	-290064	-305500	-304000

Nopeasti laskettuna - 500000 €  per halli vuodessa.

[wiese]

Otetaas nyt vaikka esimerkki pienimmältä Raumalta, luvut on kopioitu kaupungin talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2015–2017.

Onko tietoa, että minkä verran RKT on tässä mukana?

Raumalla on joku jääkiekkohenkinen kuitenkin tehnyt aikoinaan todellisen urheiluteon ja pistänyt pystyyn firman, jonka varassa raumalainen kiekkoilu käytännössä elää ja tappiot kuitataan konserniavustuksina. Raumalla on myös juniorien akatemiatoiminta tietääkseni kovimmalla tasolla Suomessa. Seuraan muualta muuttava juniori saa majoituksen, koulunkäynti on integroitu urheiluun ja taskurahaa saa mukavasti joka kuukausi. Suomessa jalkapallossa ei tällaisia mahdollisuuksia junioreilla ole, mutta kansainvälisesti tällaiset akatemiat ovat arkipäivää.

[koera]

Kertokaapa siis minulle, että miksi Uruguay on niin hyvä jalkapallossa? Siellä kun ei vielä 13-vuotiaille saa pitää sarjataulukkoja, eikä joukkueiden ole mahdollista pudota/nousta sarjasta/tasolta. Tämähän on ihan kauheaa kukkahattuilua! Kun katsotaan eri maiden juniorikulttuureita, niin nähdään se, että yksittäistä oikeaa tapaa ei ole, vaan erilaisilla toimintakulttuureilla voidaan tuottaa hyviä yksilöitä. Osassa maista jo 8-vuotiaana pistetään pystyyn akatemiat ja pelaajien pudotuspeli, kun taas toisena ääripäänä on esim. Uruguay.

Kuinka pitkään Uruguayn malli on ollut käytössä? Ovatko Forlán, Suarez ja kumppanit tuon järjestelmän tuotoksia?

[Alarcon]

Onko tietoa, että minkä verran RKT on tässä mukana?

Raumalla on joku jääkiekkohenkinen kuitenkin tehnyt aikoinaan todellisen urheiluteon ja pistänyt pystyyn firman, jonka varassa raumalainen kiekkoilu käytännössä elää ja tappiot kuitataan konserniavustuksina. Raumalla on myös juniorien akatemiatoiminta tietääkseni kovimmalla tasolla Suomessa. Seuraan muualta muuttava juniori saa majoituksen, koulunkäynti on integroitu urheiluun ja taskurahaa saa mukavasti joka kuukausi. Suomessa jalkapallossa ei tällaisia mahdollisuuksia junioreilla ole, mutta kansainvälisesti tällaiset akatemiat ovat arkipäivää.

Siis jos puhutaan pelkästään kaupungin omistamista halleista ja edellä esitetyistä kuluista, niin ei kai suoraan millään tavalla. Lukkoa tukemalla Raumalaiskiekkoilun Tuki ry toki on varmasti myös välillisesti osallistunut jäävuoroista ja hallien käytöstä syntyneisiin kustannuksiin ja nämä tietysti näkyvät kaupungin suuntaan tuloina.

[Davo]

Uskoisin, että jäähallien ylläpito on hemmetin kallista puuhaa.

Otetaas nyt vaikka esimerkki pienimmältä Raumalta, luvut on kopioitu kaupungin talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2015–2017.

Nopeasti laskettuna - 500000 €  per halli vuodessa.

Näitä lukuja olisi mukava saada muistakin jäähalleista.

[wiese]

Kuinka pitkään Uruguayn malli on ollut käytössä? Ovatko Forlán, Suarez ja kumppanit tuon järjestelmän tuotoksia?

Ihan pikaisella kaivelulla en vuosilukuja löytänyt. Menestynyt, pieni, jalkapallomaa on kuitenkin päättänyt lähteä tällaiseen järjestelmään. Alla lyhyt mielenkiintoinen artikkeli.

http://www.rednationonline.ca/Articles2012/TheTrainingEdgeTheStructureofUruguay.aspx

Tuosta pisti silmään esim. seuraavia asioita. Paljon rummutetut pienpelit loistavat poissaolollaan ottelumuodoissa. Toinen nuorisoliitoista aloittaa 7vs7 viisivuotiaiden osalta ja toinen pelaa pelkästään 11vs11! 14-18 -vuotiaissa pidetään sarjataulukkoa, mutta tässä taulukossa lasketaan yhteen kaikkien viiden ikäluokan otteluiden pisteet!

[Alarcon]

Näitä lukuja olisi mukava saada muistakin jäähalleista.

Otetaas nyt  yksi esimerkki vielä esille, kun tämä tuli ilman kaivamista vastaan.

Raksilan jäähallin myyntiä aletaan selvittää
OULU 30.9.2014 10:32 ARKISTO KARI SANKALA
Oulun kaupunki ryhtyy selvittämään Raksilan jäähallin myymistä.

Ajatus sisältyy osana Oulun poliittisten päättäjien niin sanotun remonttiryhmän esitykseen, joka tulee syksyn mittaan kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn.

Oulun jäähallin käyttökustannukset ovat noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupunki saa hallista vuokratuloja 240000 euroa vuodessa.

Oululaiset veronmaksajat tukevat Raksilan jäähallissa tapahtuvaa toimintaa tältä osin 1 450 000 eurolla vuodessa.

Raksilan jäähallilla on myös myyntiarvo. Myynnistä saatavan tulon kaupunki kykenee käyttämään oman taloutensa tasapainottamiseen.

Raksilan hallin päätyyn on jo rakennettu kiinteistöosakeyhtiömuotoisesti harjoitteluhalli. Samalla kaavalla on toteutettu ison tekojääradan katsomo kaikkine tiloineen.

Oulun Kärpät on suunnitellut areenan rakentamista Raksilaan. Ehdolla ovat paloaseman ja nykyisen jäähallin tontit, joten Kärpät olisi tässä kaupungin luonnollinen yhteistyökumppani.

Jos kumppani on Kärpät, niin se avaa seuralle uusia näkymiä KHL:ään tai CHL:ään.

[6660]

Ihan pikaisella kaivelulla en vuosilukuja löytänyt. Menestynyt, pieni, jalkapallomaa on kuitenkin päättänyt lähteä tällaiseen järjestelmään. Alla lyhyt mielenkiintoinen artikkeli.

http://www.rednationonline.ca/Articles2012/TheTrainingEdgeTheStructureofUruguay.aspx

Tuosta pisti silmään esim. seuraavia asioita. Paljon rummutetut pienpelit loistavat poissaolollaan ottelumuodoissa. Toinen nuorisoliitoista aloittaa 7vs7 viisivuotiaiden osalta ja toinen pelaa pelkästään 11vs11! 14-18 -vuotiaissa pidetään sarjataulukkoa, mutta tässä taulukossa lasketaan yhteen kaikkien viiden ikäluokan otteluiden pisteet!

Tässä varmaan kannattaa huomata sellainenkin asia, että Uruguay on futsalin synnyinmaa. Voi olettaa, että aika monet junnutkin sitä pelaa, joten pienpelaamisosaaminen tulee ehkä sitä kautta. Kun mennään näin kauas vaikea hahmottaa kaikkia vaikuttavia tekijöitä.

Jos palataan taas tämän topicin aihepiiriin, lätkässä ei Suomessa tehty mitää ihmeellistä siinä vaiheessa kun päästiin kv-mitalitasolle. Vasta sitten kuin pyriittiin pysymäänkin siellä aivan terävällä huipulla tarvittiin jotain ekstraa kuten Meidän peli, jota voi omassa lajissaan verrata futiksessa syntyneisiin kansallisiin systeemeihin (catenaccio, tikataka). Lätkässä nämä eivät ole vieläkään kovin pitkälle kehittyneitä varmasti osin lajin pienuudesta johtuen. Puhutaan vaan jenkkien NHL lätkästä ja eurooppalaisesta lätkästä-

Miksi Ruotsissa molemmat lajit (futis-lätkä) kehittyivät aika lailla rintarinnan johtui varmaan siitä, että Ruotsissa yhteydet Brittein saarillekin olivat käytännön tasolla paljon tiiviimmät jo aikana, jolloin suomalaisten yhteys sinne oli käytännössä lähinnä sitä, että saarille lastattiin tervaa ja paperia. Ihmiset näitä asioita välittää ja silloin alkuvaiheessahan se oli britit, jotka futissanomaa levitti. Suomessa joku britti saattoi käydä -paperitehtaalla -, mutta Ruotsiin saattoi jäädäkin ja siellä se sitten lähti kehittymään. Kehitystä voi verrata vaikka pubikulttuuriin, joka tänne tuli myös myöhemmin.

Nyt sitten otetaan takamatkaa kiinni.

[julio gonzales]

s

[papadopoulos]

Hieno huomata, että keskusteluun alkaa tulla järkeä ja jengi tajuaa ettei kaikki välttämättä olekaan miltä se IL sivuilta luettuna näyttää.

Se, että minun mielipiteitä pidetään lajivastaisina on harmittavaa. En ole missään nimessä lajivastainen tai halua vastakkain ajattelua, mutta haluan ihmisten ymmärtävän todellisuuden jossa elämme.

Olen muutaman jäähallin pystytyksen pikkupaikkakunnalla nähnyt ja tiedän mistä se raha tulee. Molempien paikkakuntien kohdalla on syntynyt käytännössä uusi seura ja molemmissa noita junnuja alkoi tulla n. 14 vuotta sitten eli silloin kun nykyiset u20 jätkät aloittivat lajin.

Olisi hienoa kun joku kiekkofani voisi vielä myöntää, että Suomen panostukset jääkiekkoon on tehty valheellisen maailmanmestaruuden pohjalta.

[wiese]

Kun mennään näin kauas vaikea hahmottaa kaikkia vaikuttavia tekijöitä.

Olen samaa mieltä, että kokonaisuuden hahmottaminen on niin haastavaa, että liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä on turha tehdä.

Jos jatketaan ihan eri asialla, ja palataan Kaikki Pelaa -systeemiin, niin suurin osa ei edes ymmärrä, miksi sitä on alun perin tuotu suomalaiseen jalkapalloon. Väitän, että edelleenkin aikuisten voittamisen halu menee suomalaisessa jalkapallossa taidon kehityksen edelle. Valitettavasti juniorivalmennus vaatii aika kovaa päätä, jossa pitää hyväksyä se, että uusien asioiden opettelu ei suju ilman virheitä ja tämä vaikuttaa pelien lopputulokseen.

Jos katsotaan suurimpien suomalaisten junioriseurojen n. 8-vuotiaana perustettavia edustusjoukkueita, niin niissä Kaikki Pelaa loistaa poissaolollaan. Peliajat eivät jakaudu tasaisesti. Joukkueiden tavoitteena on voittaa mahdollisimman monta titteliä, jotta saadaan aikaa positiivinen pelaajien imu lähijoukkueista. Ulkomaillakin voidaan käydä turnauksissa, ja siellä pelataan ennen kaikkea tuloksesta, jotta eivät vaan huomaisi, että me ei ollakaan tarpeeksi hyviä tänne ja saadaan turnauskutsuja jatkossakin. Valmentaja alleviivaa sanallisesti vaihtopenkiltä jokaisen epäonnistuneen suorituksen ja epäonnistumisen pelko isketään sisään jokaisen ottelutapahtumaan. Pelaajakehitys ei suomalaisessa jalkapallossa ole millään tavalla keskiössä, vaan juniori on seuroille kertakäyttötavaraa. Lahjakkuutta tunnisteta, vaan akatemioissa pelaavat ne, jotka antavat parhaan panoksen voittojen eteen juuri kyseisellä kaudella.

[Kaihlamo]

Pitäiskö wiesen käydä ensiksi tutustumassa seurojen toimintaan ja sitten vasta alkaa arvostelemaan. Ei tarvitsis sitten kirjoittaa ihan tuubaa tänne.

Isot seurat eivät ole suomalaisen juniorijalkapallon ongelma-alue vaan ne lukuisat pienet kasvattajasseurat, jossa asioita tehdään ihan vasurilla samalla huippufutista halveksuen.

[Snoopy]

....

Olipahan aika skeidaa... Et kyllä ole ollut lajin kanssa tekemisissä missään, et edes käynyt katsomassa pelejä tai harjoituksia. Yksittäisiä tapauksia varmasti on, mutta tämänkin tietäisi mikäli olisi ollut toiminnassa millään tavalla mukana, edes kerran..

-Snoopy-