papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #175 : 25.08.2016 klo 08:52:12 |
|
Luulen myös, että juuri isoissa seuroissa ymmärretään parhaiten pelaajakehityksen päälle. Pienemmissä sitten on vaikeuksia tehdä seurakohtaisia linjauksia ja löytää pelaajakehityksen päälle ymmärtäviä valmentajia.
|
|
|
|
|
jokkedokke
Poissa
Suosikkijoukkue: Oulu
|
 |
Vastaus #176 : 25.08.2016 klo 09:08:55 |
|
Olipahan aika skeidaa... Et kyllä ole ollut lajin kanssa tekemisissä missään, et edes käynyt katsomassa pelejä tai harjoituksia. Yksittäisiä tapauksia varmasti on, mutta tämänkin tietäisi mikäli olisi ollut toiminnassa millään tavalla mukana, edes kerran..
-Snoopy-
Niin valitettavaa kuin se onkin, on tuossa wiesen kirjoituksessa mukana myös totuuden siemen. Viime kesän turnauksessa kuulin tapauksesta, jossa 10-vuotiaiden tyttöjen sarjassa oli valmennuspäällliköltä tullut käsky valkulle olla peluuttamatta joukkueen mukana olevia pienimpiä, jotta "seuralle saataisiin ensimmäinen iso pytty kaappiin". Ja tämän kuulin siis suoraan ko. valkulta itseltään. Eihän se tällaista saa tietenkään olla, eikä valtaosassa seuroista olekaan.
|
|
|
|
|
gv39
Poissa
Suosikkijoukkue: Tuomarit ja kyläjoukkueet ml. Kups
|
 |
Vastaus #177 : 25.08.2016 klo 09:16:01 |
|
Luulen myös, että juuri isoissa seuroissa ymmärretään parhaiten pelaajakehityksen päälle. Pienemmissä sitten on vaikeuksia tehdä seurakohtaisia linjauksia ja löytää pelaajakehityksen päälle ymmärtäviä valmentajia.
....
Isot seurat eivät ole suomalaisen juniorijalkapallon ongelma-alue vaan ne lukuisat pienet kasvattajaseurat, jossa asioita tehdään ihan vasurilla samalla huippufutista halveksuen.
Ihan tarkoituksella vasurilla futista halveksuen? Onko noin todella? Pienemmissä seuroissa on usein vaikeuksia löytää ylipäätään valmentajia. Vielä vaikeampaa on löytää hyviä juniorivalmentajia. Se, että parhaansa yritetään, ei tietysti ole tae laadukkaasta valmennusta. E: aika kaukana ollaan jääkiekon vaikutteista..... E2: eli ketjun aiheesta
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 25.08.2016 klo 11:24:47 kirjoittanut gv39 »
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #178 : 25.08.2016 klo 09:33:30 |
|
aika kaukana ollaan jääkiekon vaikutteista..... Luojan kiitos siitä.
|
|
|
|
|
Finte
Poissa
Suosikkijoukkue: Münchenin punaiset & siniset, DFB & Huuhkajat
|
 |
Vastaus #179 : 25.08.2016 klo 09:51:42 |
|
Kannattaa lukea myös Suarezin elämänkerta jos kiinnostaa Uruguayn meno.
Pelkästään systeemistä lukeminen antaa ohuen kuvan, joka yhdistettynä suomalaiseen tapaan ajatella voi johtaa täysin vääriin johtopäätöksiin siitä millaista juniorijalkapallo Uruguayssa on.
Suarezin mukaan sarjataulukoista riippumatta meno on äärimmäisen kilpailullista ja fyysistä pienestä pitäen, kaikilla tasoilla. Ei siis mitään löysää läpsyttelyä ja harrastelua. Tämä taas johtuu siitä paljonpuhutusta maan jalkapallokulttuurista.
|
|
|
|
|
wiese
Poissa
|
 |
Vastaus #180 : 25.08.2016 klo 10:01:31 |
|
Olipahan aika skeidaa... Et kyllä ole ollut lajin kanssa tekemisissä missään, et edes käynyt katsomassa pelejä tai harjoituksia. Yksittäisiä tapauksia varmasti on, mutta tämänkin tietäisi mikäli olisi ollut toiminnassa millään tavalla mukana, edes kerran..
Myönnetään, että provokatiivisesti ja yleistäen tuli kirjoitettua. Sanotaanko kuitenkin näin, että ikäviä havaintoja on tullut tehtyä melkoinen määrä. Laatu on kuitenkin mielestäni liikaa yksittäisten toimijoiden varassa ja laatua ei kontrolloida tai vaalita liiton tai seurojen toimesta riittävästi. Toki Suomessa pitää ymmärtää resurssien rajallisuus. Monessa muussa maassa akatemiat kustantavat helposti oman toimintansa, ja täyspäiväisiä ammattilaisia riittää. Suomessa mennään vanhempien kukkarolla.
|
|
|
|
|
Snoopy
Poissa
|
 |
Vastaus #181 : 25.08.2016 klo 10:05:09 |
|
Kannattaa lukea myös Suarezin elämänkerta jos kiinnostaa Uruguayn meno.
Pelkästään systeemistä lukeminen antaa ohuen kuvan, joka yhdistettynä suomalaiseen tapaan ajatella voi johtaa täysin vääriin johtopäätöksiin siitä millaista juniorijalkapallo Uruguayssa on.
Suarezin mukaan sarjataulukoista riippumatta meno on äärimmäisen kilpailullista ja fyysistä pienestä pitäen, kaikilla tasoilla. Ei siis mitään löysää läpsyttelyä ja harrastelua. Tämä taas johtuu siitä paljonpuhutusta maan jalkapallokulttuurista.
On melkein mahdotonta uskoa, että latinalaisessa Amerikassa voisi olla maa, jossa ei kilpailullinen asetelma olisi enemmän kuin tärkeässä roolissa, varsinkin kun puhutaan alueesta joka on hyvin köyhä, korruptoinut ja rikollisuuden täyttämä. Mitään tietämättä, en jaksa uskoa, että vanhemmat eivät tekisi melkein mitä vain tehdäkseen pojastaan uutta supertähteä tai etteikä valmentaja tekisi kaikkensa, jotta oma joukkue nousisi menestykseen... Voin olla väärässäkin, mutta ehkä Uruguayn ihannoinnissa on paljon tarua ja satua, varsinkin kun se on tarpeeksi kaukana ollakseen lähemmin tarkasteltavissa. -Snoopy-
|
|
|
|
|
Snoopy
Poissa
|
 |
Vastaus #182 : 25.08.2016 klo 10:09:00 |
|
Niin valitettavaa kuin se onkin, on tuossa wiesen kirjoituksessa mukana myös totuuden siemen. Viime kesän turnauksessa kuulin tapauksesta, jossa 10-vuotiaiden tyttöjen sarjassa oli valmennuspäällliköltä tullut käsky valkulle olla peluuttamatta joukkueen mukana olevia pienimpiä, jotta "seuralle saataisiin ensimmäinen iso pytty kaappiin". Ja tämän kuulin siis suoraan ko. valkulta itseltään.
Eihän se tällaista saa tietenkään olla, eikä valtaosassa seuroista olekaan.
Kyllä, tiedän myös kuinka pelaajia on viety ulkomaille turnaukseen saadakseen muutaman minuutin peliaikaa, mutta niin kuin sanoin, niin yksittäisiä tapahtumia, eikä todellakaan näyttele (pääkaupunkiseutu) totuutta isoista kilpaseuroista. Vaikka peluuttaisin mitä tahansa joukkuetasoa, olen aina antanut junioreissa peliaikaa suhteellisen tasaisesti sekä myös vastuuta tasaisesti. Olen nähnyt yksittäisiä tapahtumia, ylilyöntejä sekä typerää käyttäytymistä, mutta ei tämä ole oikeasti suuri ongelma eikä syy siihen, miksi suomi futis ei nouse. Edelleen vittuilu ja syyttäminen on asioita jotka saavat fiilikset raivon partaalle, varsinkin kun syyttä useinkaan ei ole koskaan ollut oikeasti tekemisissä lajin kanssa, ei varsinkaan vaihtoalueen puolella. -Snoopy-
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #183 : 25.08.2016 klo 10:48:16 |
|
Kannattaa lukea myös Suarezin elämänkerta jos kiinnostaa Uruguayn meno.
Pelkästään systeemistä lukeminen antaa ohuen kuvan, joka yhdistettynä suomalaiseen tapaan ajatella voi johtaa täysin vääriin johtopäätöksiin siitä millaista juniorijalkapallo Uruguayssa on.
Suarezin mukaan sarjataulukoista riippumatta meno on äärimmäisen kilpailullista ja fyysistä pienestä pitäen, kaikilla tasoilla. Ei siis mitään löysää läpsyttelyä ja harrastelua. Tämä taas johtuu siitä paljonpuhutusta maan jalkapallokulttuurista.
Niitä vääriä johtopäätöksiä olen tässä yrittänyt juuri kritisoida. Niitä täällä piisaa.
|
|
|
|
|
6660
Poissa
|
 |
Vastaus #184 : 25.08.2016 klo 14:13:23 |
|
Palloliittohan on nyt ajanut seuroihin laatuajattelua ja järjestelmiä. Onko muuten lätkän puolella vastaavaa? Ongelma on se, että, jos niitä ei kunnolla hyödynnetä, niistä tulee vain helposti jonkinlainen sisäpiirin juttu, joka sitten helposti koetaan vain rasitteeksi. Koko homma hiipuu pois.
Seurojen pitäisi käyttää niitä aktiivisesti sidosryhmisensä suuntaan (vanhemmat, kunnat Palloliitto jne). Laadukkaampi tekeminen tuotaisin myös julki, jolloin se sitoisi myös yksittäisissä joukkueissa toimivia, jotka eivät voisi tehdä mitä lystää vaikka olisivat vapaaehtoispohjalta mukana.
Palloliitto vois liittää näihin sertifiointijärjestelmän, jossa olisi eri tasoja. Tukien määrään vaikuttaisi kuinka laadukkaasti toimintaa tehdään. Nythän Suomen suurimman lajin kenttä on jonkinlaisessa Kaikki tekee hengessä. Kyllä seurojen keskenkin pitäisi voida hyväksyä tasoryhmien olemassaolo aivan samoin kuin joukkuetasolla. Tasolta toiselle pitäisi olla mahdolisuus siirtyä omaa toimintaa parantamalla.
Ei tämä ole mikään taikatemppu seurojen tason nostoon, mutta konkreettisempiakin asioita kuin pelkkä puhe ja strategiat tarvittaisiin seuratoiminnan kehittämiseksi.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 25.08.2016 klo 14:15:48 kirjoittanut 6660 »
|
|
|
|
|
Thalian
Poissa
|
 |
Vastaus #185 : 26.08.2016 klo 08:53:19 |
|
Palloliitto vois liittää näihin sertifiointijärjestelmän, jossa olisi eri tasoja. Laatujärjestelmässähän on eri tasoja. Tukien määrään vaikuttaisi kuinka laadukkaasti toimintaa tehdään. Laatujärjestelmän taso vaikuttaa jo saatavaan tukeen.
|
|
|
|
|
6660
Poissa
|
 |
Vastaus #186 : 26.08.2016 klo 13:19:35 |
|
Laatujärjestelmässähän on eri tasoja.
Laatujärjestelmän taso vaikuttaa jo saatavaan tukeen.
Hienoa, sitten markkinoimaan asiaa, kunkahan moni vanhempi, kuntapäättäjä, sponsori tms. näistä tietää! Silloin on paljon helpompi antaa anteeksi puutteitakin, kun tietää, että eteenpäin pyritään!
|
|
|
|
|
gv39
Poissa
Suosikkijoukkue: Tuomarit ja kyläjoukkueet ml. Kups
|
 |
Vastaus #187 : 01.09.2016 klo 14:51:13 |
|
Voihan vee, ketju ja kommentoijat ml minä olemme ihan pihalla. Vastaus on NUUSKA. Koko ketju pelaajista valmentajien kautta seurojen johtoon saa voimansa nuuskasta. Ei ole sattumaa, että lätkästä nousee koko ajan supertähtiä ja tekemisen meininki on energinen. Lätkäjätkät on pelijätkiä ja menee mälli huulessa vaikka läpi harmaan kiven. Jalkapallon kermaperseet sopisivat Valion mainoksiin maitopojiksi... http://yle.fi/urheilu/3-9130188
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #188 : 13.09.2016 klo 14:45:05 |
|
Verrattavilla resursseilla operoiva Ruotsi perseraiskasi Suomen lätkässä samalla kun Jolle iski hatun bundesligassa...
Kuka ehtii kirjoittaa jatkoajalle "jalkapallon puolelta mallia valmennus filosofiaan".
Noh katsotaan nyt miten kisat menee, mutta olihan tuossa pelaajien tasoero aikamoinen.
|
|
|
|
|
Månsas
Poissa
|
 |
Vastaus #189 : 13.09.2016 klo 20:09:23 |
|
Laatu tekstiä Papadopoulos. Kaikki kunnia Pohjanpalolle, huikee hattu. Vaikka mistään ei mallia otettaisikaan niin onhan se huima suoritus saada koko futismassasta yksi kaveri joka pystyy tekemään maaleja Saksassa. Suvi, kaksi sitten Zlatan ja kumppanit hyväilivät 5-0 maajoukkueestamme. Muita mollaamalla ja provoamalla aiot monistaa Pohjanpaloja ja kehittää suomipalloa?
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #190 : 13.09.2016 klo 21:23:05 |
|
Laatu tekstiä Papadopoulos. Kaikki kunnia Pohjanpalolle, huikee hattu. Vaikka mistään ei mallia otettaisikaan niin onhan se huima suoritus saada koko futismassasta yksi kaveri joka pystyy tekemään maaleja Saksassa. Suvi, kaksi sitten Zlatan ja kumppanit hyväilivät 5-0 maajoukkueestamme. Muita mollaamalla ja provoamalla aiot monistaa Pohjanpaloja ja kehittää suomipalloa?
Jatkan vain otsikon linjoilla. Yhtä fiksuja johtopäätöksiä tässä tehdään. Onko Ruotsin liitto verrannollinen palloliiton kanssa? Ei tässä ole mollaamisesta kyse vaan siitä mitä mitataan ja mihin se suhteutetaan. Tämä koko topic on mollaamista, koska otsikko sisältää jo väittämän jota en pidä niin yksiselitteisenä. Se väittämä itsessään mollaa suomalaista valmennusta ja tekee johtopäätöksiä perustuen yksinkertaistettuihin ja vääristyneisiin faktoihin. No kohta alkaa WC niin sitten se mitataan onko resurssit käytetty tehokkaasti. Vastoin yleistä käsitystä toivon kyllä onnea leijonille. Ei se keneltäkään enää ole pois.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 13.09.2016 klo 21:48:18 kirjoittanut papadopoulos »
|
|
|
|
|
6660
Poissa
|
 |
Vastaus #191 : 14.09.2016 klo 18:47:58 |
|
Mistäköhän futiksen puolelle saataisiin oma "ismolehkonen"! Joku, joka seuraa myös junnutasoa, omaa näkemystä ja osaa analysoida. Mitä seurojen A ja B junnutasoilla oikeasti tapahtuu ja miten tämä linkkaa kilpatoimintaan?
Jos junnufutiksenkin kilpa-arki saataisiin paremmin esiin vaikka Pausaan, se toisi omaa painetta toimintaa kehittää. Jos ei muuten siitä voisi Leppälahti tehdä aivan oman projektinsa.
|
|
|
|
|
drone
Poissa
Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat
|
 |
Vastaus #192 : 15.09.2016 klo 10:01:59 |
|
Kuka ehtii kirjoittaa jatkoajalle "jalkapallon puolelta mallia valmennus filosofiaan".
Jääkiekon puolelta mallia 1) tahtotilaan ja 2) tekemisen laatuun liitossa ja seuroissa. Tämä keskustelu valmennusfilosofiasta tuntuu välillä vähän näpertelyltä, kun ongelmat ylemmillä tasoilla ovat massiiviset. Jotain ratkaisua pitäisi saada katto-organisaatioiden johtajuusvajeeseen ja potkua valmentajien koulutukseen, jotta yhtenäiset toimintatavat ja edes kutakuinkin yhteinäinen käsitys perusasioista voisi vähitellen konkretisoitua kentälle luovasti erilaisina, ja kuitenkin toimivina valmennusfilosofioina.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 15.09.2016 klo 10:11:05 kirjoittanut drone »
|
|
|
|
|
koera
Poissa
|
 |
Vastaus #193 : 15.09.2016 klo 19:27:34 |
|
No kohta alkaa WC niin sitten se mitataan onko resurssit käytetty tehokkaasti. Vastoin yleistä käsitystä toivon kyllä onnea leijonille. Ei se keneltäkään enää ole pois.
WC:ssa joukkueen runko on Nuori Suomi -ajan tuotoksia. Teini-ikäiseltä Laineelta ja kumppaneilta ei kai vielä voi odottaa ihmetekoja, eikä menestyminen tai menestymättömyys kerro hiljattain tehtyjen panostuksien ja linjausten onnistumisesta. Kendossa huipulle pääsemisen suhteellisella helpoudella ei silläkään ole tämän keskustelun kannalta mitään väliä. Olennaista on se, että kilpailu- ja urheiluvastaisuudesta päästiin eroon, ja jääkiekkoväki puhaltaa yhteen hiileen. Futiksen puolella ylläpidetään keinotekoista, turhaa ja haitallista vastakkainasettelua kilpa- ja harrastetoiminnan välillä. Osa porukasta haluaa harrastella muumimaailmassa, ja suuttuu jos joku edes ajattelee sanaa "tavoitteellinen". Osa porukasta on kyllä kunnianhimoista, mutta käyttää mittareina voittamista, ei pelaajien kehittämistä. Kilpajoukkueista lähetetään pelaajia haastajajoukkueisiin voiton varmistamiseksi, pelaajista pidetään kiinni kynsin ja hampain, tasoryhmät ovat näennäisiä, jne. Osalla nappuloista on ratkaisevan tärkeinä herkkyyskausina valmentajia, jotka eivät osaa opettaa edes teknisiä perussuorituksia oikein. Suomalainen jalkapallo ei ole yksi kokonaisuus, vaan sillisalaatti jonka osat eivät tue toisiaan. Jääkiekossa otettiin askelia yhtenäisemmän laji- ja seurakulttuurin suuntaan. Milloin futiksen puolella?
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #194 : 16.09.2016 klo 13:33:59 |
|
WC:ssa joukkueen runko on Nuori Suomi -ajan tuotoksia. Teini-ikäiseltä Laineelta ja kumppaneilta ei kai vielä voi odottaa ihmetekoja, eikä menestyminen tai menestymättömyys kerro hiljattain tehtyjen panostuksien ja linjausten onnistumisesta. Kendossa huipulle pääsemisen suhteellisella helpoudella ei silläkään ole tämän keskustelun kannalta mitään väliä. Olennaista on se, että kilpailu- ja urheiluvastaisuudesta päästiin eroon, ja jääkiekkoväki puhaltaa yhteen hiileen.
Futiksen puolella ylläpidetään keinotekoista, turhaa ja haitallista vastakkainasettelua kilpa- ja harrastetoiminnan välillä. Osa porukasta haluaa harrastella muumimaailmassa, ja suuttuu jos joku edes ajattelee sanaa "tavoitteellinen". Osa porukasta on kyllä kunnianhimoista, mutta käyttää mittareina voittamista, ei pelaajien kehittämistä. Kilpajoukkueista lähetetään pelaajia haastajajoukkueisiin voiton varmistamiseksi, pelaajista pidetään kiinni kynsin ja hampain, tasoryhmät ovat näennäisiä, jne. Osalla nappuloista on ratkaisevan tärkeinä herkkyyskausina valmentajia, jotka eivät osaa opettaa edes teknisiä perussuorituksia oikein.
Suomalainen jalkapallo ei ole yksi kokonaisuus, vaan sillisalaatti jonka osat eivät tue toisiaan. Jääkiekossa otettiin askelia yhtenäisemmän laji- ja seurakulttuurin suuntaan. Milloin futiksen puolella?
Tähän nyt voisi käyttää taas tunteja selitelläkseen miksi vertailussa ei ole mitään järkeä, mutta heitetään esimerkiksi se fakta että jalkapallon organisointi on vaikeampaa pelkästään kaksi kertaisen harrastajamäärän johdosta. Haluaisin edelleen jonkinlaisen selvityksen siitä mihin perustuu se väittämä, että jääkiekkoliiton linjaukset tuottaisivat jotain ihmeellistä tulosta? Mielestäni muutaman junnun menestyminen ei siihen riitä, koska se ei todista vielä mitään. Kaikki voi olla vain yhteensattumaa ja kannattaa muistaa, että kun katsotaan U21 EM-kisoissa pelannutta joukkuetta niin siellä on tuttuja nimiä nykyisestä A-maajoukkueesta. Todellisuudessa A-maajoukkue on tippunut tasoltaan siitä kultaisen sukupolven joukkueesta joka kohtasi lähes vastustajan kuin vastustajan tasapäisesti. Eli siis noilla junnuilla on vielä pitkä matka huipulle vaikka puhutaan niinkin pienestä lajista kuin jääkiekko. Sen lisäksi haluaisin jonkin mittarin sille mitä se tulos on. Onko urheilun tarkoitus tuottaa huipulle riittävä määrä urheilijoita jotta Suomen olympiakomitea voi ylpeänä kertoa miten hyvin menee vai pyrkiä liikuttamaan riittävän montaa nuorta ja tarjoamaan heille paikan opetella sosiaalisia taitoja. Otetaan mikä tahansa laji mitä tässä maassa harrastetaan nousee jalkapallo ylivoimaiseksi ykköseksi nuorten yhteiskunnallisena kasvattajana. Jääkiekko nousee ykköseksi siinä miten hyvin nuoret saadaan ymmärtämään se kenellä on rahaa ja kenellä ei. Eli kun lähdetään heittämään ilmoille jotain mallin hakemista niin on mielestäni tärkeä kertoa myös se tavoitetila jota sillä mallinhakemisella haetaan. Itse en näe mitään syytä tehdä näin aikaisessa vaiheessa mitään johtopäätöksiä varsinkin kun ottaa huomioon kaiken sen mahdollisen "lottovoiton" jota jääkiekko on viime vuosina saanut. Lisäksi en olisi missään tilanteessa valmis luopumaan jalkapallon asemasta maamme suurimpana vapaaehtoisena nuorison kasvattajana sen takia, että saisimme muutaman yksilön huipulle enemmän ja joukkueen kisoihin kerran pari vuosikymmenessä.
|
|
|
|
|
drone
Poissa
Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat
|
 |
Vastaus #195 : 16.09.2016 klo 14:06:21 |
|
Eli kun lähdetään heittämään ilmoille jotain mallin hakemista niin on mielestäni tärkeä kertoa myös se tavoitetila jota sillä mallinhakemisella haetaan.
Eikös tuossa nimimerkin "koera" kirjoituksessa ollut melko konkreettisen oloisia esimerkkejä, mitä tämä tavoitetila voisi tarkoittaa? - pois vastakkainasettelu kilpa- ja harrastetoiminnan väliltä - sana "tavoitteellinen" kaiken toiminnan "huoneentauluksi" - tavoitteeksi voittaminen pelaajien kehittämisen kautta - tasoryhmät pystyyn, laadunvarmistus mukaan - varmistetaan, että "herkkyyskausina" jokaisella pelaajalla on laadukkaan koulutuksen saanut ja motivoitunut valmentaja - yhtenäinen toimintakulttuuri - jne. jne.
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #196 : 16.09.2016 klo 14:27:56 |
|
Eikös tuossa nimimerkin "koera" kirjoituksessa ollut melko konkreettisen oloisia esimerkkejä, mitä tämä tavoitetila voisi tarkoittaa? - pois vastakkainasettelu kilpa- ja harrastetoiminnan väliltä - sana "tavoitteellinen" kaiken toiminnan "huoneentauluksi" - tavoitteeksi voittaminen pelaajien kehittämisen kautta - tasoryhmät pystyyn, laadunvarmistus mukaan - varmistetaan, että "herkkyyskausina" jokaisella pelaajalla on laadukkaan koulutuksen saanut ja motivoitunut valmentaja - yhtenäinen toimintakulttuuri - jne. jne.
Eivät nuo ole tavoitetiloja vaan keinoja sinne pääsemiseksi. Jos yhtenäinen toimintakulttuuri on tavoite niin miksi se on tavoite? Siksi, että yhtenäinen toimintakulttuuri on arvo sinällään vai siksi, että se on vaatimus menestykselle? Jos se on vaatimus menestykselle niin silloin tavoitetila on menestys ja silloin meidän pitäisi antaa määritelmä menestykselle. Tavoitetiloja/menestystä voisi olla esimerkiksi seuraavat asiat: - Suomi tulee selviytymään jatkossa arvoturnaukseen vähintään joka toisista karsinnoista - Suomi tulee olemaan pohjoismaiden menestyvin maa jalkapallossa seuraavan 10 vuoden päästä - Suomalaiset seurat tulevat pääsemään omien junioreiden avulla mestareiden liigaan joka toinen vuosi ... ... Ja sitten esimerkiksi nämä - Jalkapallo tulee pysymään yhteiskunnallisesti merkittävimpänä nuorten vapaa-ajan harrastuksena - Jalkapallo tulee olemaan laji jota jokainen voi harrastaa tasapuolisesti vanhempien tulotasoista huolimatta
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 16.09.2016 klo 14:30:58 kirjoittanut papadopoulos »
|
|
|
|
|
gv39
Poissa
Suosikkijoukkue: Tuomarit ja kyläjoukkueet ml. Kups
|
 |
Vastaus #197 : 16.09.2016 klo 16:35:50 |
|
Eikös tuossa nimimerkin "koera" kirjoituksessa ollut melko konkreettisen oloisia esimerkkejä, mitä tämä tavoitetila voisi tarkoittaa? - pois vastakkainasettelu kilpa- ja harrastetoiminnan väliltä - sana "tavoitteellinen" kaiken toiminnan "huoneentauluksi" - tavoitteeksi voittaminen pelaajien kehittämisen kautta - tasoryhmät pystyyn, laadunvarmistus mukaan - varmistetaan, että "herkkyyskausina" jokaisella pelaajalla on laadukkaan koulutuksen saanut ja motivoitunut valmentaja - yhtenäinen toimintakulttuuri - jne. jne.
Hienoja julistuksia, savolaisia projekteja eli toteuttamatta vailla valmiita. Muutamia kysymyksiä, jos tietoa ketjussa olisi. - miten jääkiekossa on ratkaistu "haastaja"joukkueiden ja kilpajoukkueiden yhteistyö? En asiaa oikeasti tiedä, mutta käsittääkseni kilpajoukkueilla raaka karsinta joka vuosi 12?- vuotiaasta lähtien ja sitä mukaa lätkälapsia lopettaa lajin. Oikein vai väärin tieto. Onko kakkos- ja kolmosjengejä? - voisiko joku rautalangasta vääntää jääkiekkoliiton suuren uudistuksen. Ketjussa viittauksia, että jotain uudistettiin ja isolla kädellä. Onko liitolla joku sapluuna, koulutus ja ohjaus vai liigaseurat hoitaneet linjauksen junnuorganisaatioissa? - onko lajiliitoilla yhteistoimintaa, tietojen vaihtoa, seminaareja, yhteiskoulutuksia missä tieto liikkuisi? Vai futarit vaan kyräilee, että ne vie rahat, talentit ja julkisuuden. - onko lätkässä taso yleisesti noussut vai onko muutamista raakakivistä päästy hiomaan timantteja sisäoppilaitosmeiningillä? - perusteltuja näkemyksiä kahden lajin vanhemmilta, havaintoja, kokemuksia ja jopa ehdotuksia mitä lätkästä voisi ottaa opiksi
|
|
|
|
|
drone
Poissa
Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat
|
 |
Vastaus #198 : 16.09.2016 klo 18:15:06 |
|
Jos yhtenäinen toimintakulttuuri on tavoite niin miksi se on tavoite? Siksi, että yhtenäinen toimintakulttuuri on arvo sinällään vai siksi, että se on vaatimus menestykselle?
Ensimmäiseen kysymykseen: Siksi, ettei sitä tilaa ole vielä saavutettu. Toiseen kysymykseen: Olettaen että kyseisellä toimintamallilla on saavutettu hyvää (on olemassa muutakin hyvää kuin pelkkä numeerinen menestys) jossakin joukkuelajissa, sitä voidaan pitää tavoittelemisen arvoisena asiana.
|
|
|
|
|
papadopoulos
Poissa
|
 |
Vastaus #199 : 16.09.2016 klo 20:22:45 |
|
Ensimmäiseen kysymykseen: Siksi, ettei sitä tilaa ole vielä saavutettu. Toiseen kysymykseen: Olettaen että kyseisellä toimintamallilla on saavutettu hyvää (on olemassa muutakin hyvää kuin pelkkä numeerinen menestys) jossakin joukkuelajissa, sitä voidaan pitää tavoittelemisen arvoisena asiana.
Tämä nyt on retoriikkaa, mutta edelleen kyse on keinoista ei tavoitetilasta. Mikäli ei määritellä ensin mitkä on suomalaisen jalkapallon tavoitteet ei ole järkeä keskustella menetelmistä. Se on ihan sama asia kun keskusteltaisiin siitä kannattaako seinä maalata telalla vai pensselillä vaikka ei ole vielä päätetty tuleeko seinään maali vai tapetti. Eli onko suomalaisen jalkapallon tavoitteet edes samat kuin jääkiekon. Minun mielestäni ei ole.
|
|
|
|
|
|
|
|