Oikeinääntäjäin fonetiikkalarppi

[Taka-Harvey]

Nasaali taitaa lisäksi tehdä viimeisen tavun painolliseksi. Tai sanotaan, että ainakin paino on tuossa viimeisellä tavulla.

[Kuku]

Kyllä. Tässä aika yksinkertaisesti esitetyt säännöt.

Monosyllabic words have the stress on that one syllable. Example: pais (parents).

•If there is an acute accent ('), a circumflex accent (^) over a letter, the stress is on that syllable. Examples: último, útil (useful), país (country), baía (bay), Zêzere (name of a river), avó (grandmother), avô (grandfather).

•Else, if the word ends in a letter a, o or e (after first removing any final s, ns or m), the stress falls on the penultimate (one but last) syllable. Examples: falo, falamos, dia, dias, baia, falam, falaram, margem, margens.

•All other words bear the stress on the last syllable. Examples: assim, caiu, senti, falei, comer (eat), feliz (happy), propõe (he proposes), manhã (morning), amanhã (tomorrow), falarão (they will speak), cidadão (citizen), cidadãos, coração (heart), corações, alemão (German), alemães.

[Vlad Kepes]

Joo, olisi pitänyt kirjoittaa gimäreesh, noin mä sen alunperin ajattelinkin.

Mutta palatakseni De Bruineen, miten Hollannin oikeinlarppaajaat lausuvat tuon de:n? Ainakin Hollannissa D-äänne on muistaakseni suht kova, eli puoliksi D ja puoliksi T. Esim De Telegraaf -lehti on suurin piirtein dte telekhraaf eikä DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDe telekhraaf.

e: JA KUKA MUU MUKA? BOOOOOOM!

[Taka-Harvey]

Mutta palatakseni De Bruineen, miten Hollannin oikeinlarppaajaat lausuvat tuon de:n?

Äännetään kuten ranskassakin eli də.

[Mikaeli]

Viimeiset puristukset. Portugali, tuo vokaalirikkain ja "väärinlausutuin" romaaninen kieli. Monet nasaalit tuovat juuri tuota rikkautta.

Vokaalin lausuminen riippuu vahvasti siitä, onko se painollisessa vai painottomassa tavussa, ja tämä ero on erityisen selvä Euroopan portugalissa. A ja e painottomassa tavussa sanan lopussa on epämääräinen ö, ja o vastaavassa asemassa u, siis Ronaldo -> "ronaldu" (toiseksi viimeinen tavu painollinen). Tuossa R:n pitäisi olla normaali täry-r, eikä brasilialisittain "h", siis ei "honaldu", vai onko tuota h-puhetyyliä Iberiassa? Alkutavun o:n lausumisesta en ole varma, se saattaisi olla jopa o. Sanapainot mennevät kuten espanjassa, ainakin epäsäännölliset painot merkitään aksenttimerkeillä.

Ja tietysti ne lh -> "lj" ja nh -> "nj", jotka pitäisi olla toki jokaisen selostajan selkäytimessä. Moutinho -> "moutinju" (huom! "ou" pitäisi ääntää diftongina, suora o on enemmänkin brassiääntämys).

Otetaan koko nimi: João Moutinho, siinä tuo vekkuli nasaalidiftongi ão (J luonnollisesti soinnillisena suhuässänä, ei kastilialaisittain h:na!).

S muuttuu herkästi suhuässäksi. Tämä tapahtuu ennen soinnitonta konsonanttia ja sanan lopussa. Otetaan taas tämä kaikkia jakava pelaaja esimerkiksi, Cristiano Ronaldo -> "krishtianu ronaldu".

Portugalilaiseen fonologiaan perehtyneet tarkentakoot ja korjatkoot.

E: Gomes -> "gomösh" (ensimmäinen tavu painollinen, sh merkkaa suhuässää)

En noita Portugalin murteita niin hyvin tunne, mutta muutama tarkennus. Ronaldo siis voi olla rhonaudu, hunaudu, rhunauldu tai honauldu. R:n voi lausua h:na, kovana tai "ranskalaisena" välissä kuin välissä. L lausutaan lähtökohtaisesti u:n ja l:n väliltä.. Tuo ão/ãe on tosi vittumainen ja varmaan suomalaisille ng-äänne voisi olla lähimpänä eli São Paulo on lähinnä suomalaista suuta sang paulu. M sanan lopussa tuo myös painon ja nasaalin..

E: Ti/Di voidaan myös lausua tsi/dsi tai ti/di.. Eli Shuang M(o)utsinju on myös oikein..

[Vlad Kepes]

Äännetään kuten ranskassakin eli də.

Ootsä nyt ihan varma, vai onko nämä jotain murre-eroja? Esimerkkinä vaikka de l'eau. Kyllä mun mielestä ranskassa on paljon pehmeämpi d kuin hollannin de-äänteissä.

[Incrível]

Portugalin ääntämisohjeille Näin kieltä juuri opettelevana näistä on valtavasti iloa ja hyötyä.

[Kuku]

E: Ti/Di voidaan myös lausua tsi/dsi tai ti/di.. Eli Shuang M(o)utsinju on myös oikein..

Tämä taitaa olla jo brassia, tarkemmin sanoen paulistaa?

[Kuku]

Ootsä nyt ihan varma, vai onko nämä jotain murre-eroja? Esimerkkinä vaikka de l'eau. Kyllä mun mielestä ranskassa on paljon pehmeämpi d kuin hollannin de-äänteissä.

Muuttuukohan taas välillä flaamit - Amsterdam?

[Mikaeli]

Tämä taitaa olla jo brassia, tarkemmin sanoen paulistaa?

Cariocat suhisuttaa huomattavasti enemmän, mutta Moutinhossa tuo -ti- lausutaan pääsääntöisesti kaikkialla Brasiliassa tsi.

[Edmundo]

Muuttuukohan taas välillä flaamit - Amsterdam?

Hollannin kielessä on niin hemmetisti eri murteita, että on mahdotonta puhua yhdestä ainoasta oikeasta ääntämyksestä. Tarkkaavaiset hollantilaiset osaavat toisinaan tunnistaa murre-erot esim. Amsterdamin eri kaupunginosien välillä.

[kännis & läpäl]

Hollannin kielessä on niin hemmetisti eri murteita, että on mahdotonta puhua yhdestä ainoasta oikeasta ääntämyksestä. Tarkkaavaiset hollantilaiset osaavat toisinaan tunnistaa murre-erot esim. Amsterdamin eri kaupunginosien välillä.

Esimerkiksi eräs groeningilainen kaverini sanoi (tietenkin vähän liioitellen) että brabantilaisten ymmärtäminen on hiukan heikkoa ilman tekstityksiä.

[Kuku]

Esimerkiksi eräs groeningilainen kaverini sanoi (tietenkin vähän liioitellen) että brabantilaisten ymmärtäminen on hiukan heikkoa ilman tekstityksiä.

Eikös tuolla pohjoisimmassa Hollannissa ole jo friisiläisvaara? Ei ehkä kovinkaan liioittelua. Ja friisissä vasta diftongeja onkin!

Jatketaan Ranskan maalivahdilla. Jos on aikaisemmin jo ollut, niin kertausta:
Hugo Lloris: [y.ɡo ʎɔ.ʁis, ljɔ.ʁis] (painot viimeisillä tavuilla)
Nimi on alkujaan katalonialainen (isä Ranskan kataloniankieliseltä alueelta), ja itse ranskalaisetkin voivat ääntää sen loris tai joris (viimeinen perustuen kai nykyespanjan tendenssiin ääntää ll pelkkänä j:nä).

E: Itse asiassa katalaanin painotussääntöjen mukaan painot pitäisi olla ensitavuilla tuossa nimessä, mutta siinä mennään jo liian syvälle nimen alkuperään; onhan kysymyksessä ranskalainen pelaaja.

[Vlad Kepes]

^ Tätä jankutettiin muutama arvokisa sitten ihan tarpeeksi.

Lloris itse haluaa että lausutaan "loris", eli sen pituinen se.

[Demian]

Ihan hyvä että tuli kuitenkin näin nopeasti kerrattua. Itse ainakin tiesin vain että ei saa sanoa uugo jorii, mutta oikeasta muodosta ei ollut varmuutta vaikka arvelinkin sen menevän noin.

[ptuutti]

Kepes taysin oikeessa. Tosin ma olin taysin vakuuttunut siita, etta Lloris on pikemmin oksitaaniperua kuin katalaanitaustaa, mutta ne ovat kielina niin lahella, etta sattuuhan naita.

[Vlad Kepes]

Kepes taysin oikeessa. Tosin ma olin taysin vakuuttunut siita, etta Lloris on pikemmin oksitaaniperua kuin katalaanitaustaa, mutta ne ovat kielina niin lahella, etta sattuuhan naita.

Mulla oli ihan sama kutina että kyseessä on oksitaaninimi. Ja voihan se kai ollakin, mutta en nyt rupea kaivelemaan.

[Demian]

Mä muistelin, että Lloris olisi joskus sanonut ettei edes tiedä mistä nimi on peräisin.

[Kuku]

Lloris    Sans doute équivalent catalan de l'espagnol Loriz, désignant le fils de Loro (voir ce nom). Il pourrait cependant s'agir aussi d'un toponyme, comme l'indique la mention médiévale "Mossènyer Garcia de Loris", qui apparaît dans la Chronique de Pere IV.

Näin yksi ranskalainen sukunimisaitti. Laatijan asiantuntemuksesta ei tietoa. Kirjainyhdistelmää "ll" ei kuitenkaan käytetä sanan alussa oksitaaninkielisessä kirjoituksessa. Esim occ: lèbre (jänis), cat: llebre, joten kyllä tuo nimi vahvasti katalaaniin viittaa. Nykyisessä oksitaanin oikeinkirjoituksessa kuuluu olla "lh" edustamassa äännettä ʎ (esiintyy ilmeisesti vain sanan sisällä).

Toisaalta jotkut kielitieteilijät pitävät katalaania oksitaanin yhtenä varianttina, ja kielten puhujat ymmärtävät hyvin toisiaan, joten oksitaaninimestäkään puhuminen ei ole ihan väärin.

[Kuku]

Cariocat suhisuttaa huomattavasti enemmän, mutta Moutinhossa tuo -ti- lausutaan pääsääntöisesti kaikkialla Brasiliassa tsi.

Joo, muistin väärin, se oli tuo -te, -de, jossa on eroja. Cidade (kaupunki) on "cidadsi", leite (maito) on "leitsi", paitsi aivan eteläisimmmissä osavaltioissa, joissa ne on jotakin "cidade - cidadi, leite - leiti", eli ei "sihahda". Muistelin että nuo -tsi ja -dsi  te:n ja de:n sijaan oli nimenomaan saopaulolainen ilmiö, mutta onkin laajempi.

Rion s muuttuu suhuässäksi samoissa asemissa kuin Euroopan puolella, ja se johtunee vanhoista tiiviistä yhteyksistä entiseen emämaahan.

Tämä meni nyt vähän OT toiselle puolelle Atlanttia, mutta tilanne ei ole vielä päällä, ja onhan maassa pian olympialaiset. Kahden vuoden päästä saadaan sitten taas larpata brassienkin fonetiikkaa

[Taka-Harvey]

Vähän voisi skarpata tuon Quaresman kanssa.