Viikon takainen esitys Klassikossa sekä tiistain suoritus Mönchengladbachia vastaan olivat sellaisia, joiden vuoksi culéilla on syytä positiivisuuteen. Okei, Klassikossa lopun tasoitus ja kahden pisteen menetys oli valitettavaa, mutta sen kanssa pystytään elämään, sillä kyseisen tuloksen myötä mahdollisuudet mestaruuteen ovat edelleen hyvät (verrattuna skenaarioon, jossa piste-ero olisi ollut jo musertavat yhdeksän pistettä kärkeen). Muistellaan miten heikkoa joukkueen pelaaminen oli sekä taktisesti että fyysisesti Anoetalla kuten myös José Rico Pérezillä Copassa vain muutamia päiviä ennen Klassikkoa. Siihen verrattuna joukkueen esitykset ottivat harppauksia parempaan suuntaan parissa edellisessä ottelussa ja antavat siten lupauksia paremmasta lähitulevaisuudesta.
Ensin Klassikkoon:
Taktisesti Luis Enrique oli ottanut opikseen Anoetan pohjanoteerauksesta. (Miten se onkin aina mahdollista, että Blaugrana pelaa aina kauden tyyliin heikoimman ottelunsa Anoetalla? Kirous...) Ylemmät keskikenttäpelaajat (André Gomes & Rakitic, toisella puoliajalla Iniesta) sijoittuivat kentällä huomattavasti fiksummin ja helpottivat alakerran pelinavaamista. Pelaajat olivat lähempänä toisiaan kuin esimerkiksi Anoetalla, mikä helpotti kakkospallojen eli irtopallojen voittamista keskikentällä.
Kun Valkoisten prässi oli matalalla kuten se valtaosan ajasta oli, Gomes ja Rakitic sijoittuivat usein kuvan osoittamalla tavalla. Näin laitapakit pitivät leveyden, Messi ja Neymar hakeutuivat keskemmälle taskuihin tarjoamaan syöttövaihtoehtoja Valkoisten linjojen väliin (RM puolusti yleensä 4-4-2:lla). Toisinaan Messi laski Valkoisten linjojen alapuolelle rakentamaan peliä. Tällöin Rakitic nousi ylemmäs Valkoisten linjojen väliin. Yleensä Messin kuljetusten & seinäsyöttöjen kautta Blaugranan hyökkäykset ajautuivat vasemmalle, jossa pallo yleensä menetettiin (Neymarilla ei ollut kaksinen ilta maalisyötöstään huolimatta).
Kun Valkoiset prässäsivät ylempää, tuli vähintään toinen ylemmistä kk-miehistä vastaan (kuten kuvassa), mikä avasi ter Stegenille mahdollisuuden avata vapaaksi jäävälle laitapakille. Varsin harvoin Los Blancos kuitenkin prässäsi näin ylhäältä.
Gomesin ja Rakiticin parantuneen sijoittumisen seurauksena Barcelona pystyi ottamaan kontrollin ottelusta (toisin kuin Anoetalla), mutta edelleenkään selkeitä huippuvaarallisia maalipaikkoja se ei pystynyt luomaan niin runsaasti kuin olisi toivottavaa. Iniestan saavuttua kentälle tämä muuttui, sillä Iniestan kyky pitää palloa itsellään (
'la pausa') antoi aikaa Blaugranan muille pelaajille liikkua kentällä pallonhallinnan aikana oikeille paikoille. Näin lyhytsyöttöpelin edellytykset alkoivat täyttyä, minkä seurauksena Barcelona kykeni pidempiin pallonhallintajaksoihin vastustajan kannalta vaarallisilla alueilla. Blaugranalla olikin 1-0 tilanteessa kolme hyvää paikkaa laittaa ottelu pakettiin, joista etenkin Neymarin ja Messin olisi pitänyt maalata. Mutta kun näin ei käynyt, antoi Barça vieraille mahdollisuuden roikkua pelissä mukana. Ja kuten yleensä käy kun et itse tee paikoista, kaveri tekee. Lopussa Sergi Roberto oli tehdä elämänsä isoimman maalin, mutta sitä ei oltu tarkoitettu.
Joka tapauksessa esitys oli miehekäs lopun tasoituksesta huolimatta. Erinomaiset paperit voidaan Barçan leirissä antaa monille:
- Busquets pelasi syksyn parhaan ottelunsa ollen ottelun paras pelaaja yhdessä Modricin kanssa
- Alba pelasi puolustussuuntaan järkyttävän upeasti pelastaen pariinkin otteeseen kotijoukkueen takaiskulta
- Piqué oli päällikkö boksissa jälleen kerran
- Iniesta oli häikäisevä
Passmap näyttää Klassikossa tältä, eli huomattavasti paremmalta kuin usein aikaisemmin syksyllä. Busi löysi Messiä hyvin, mutta toisaalta Messin pitäisi ehkä pelata ottelun sisällä enemmän oikeana laitahyökkääjänä, jotta oikean puolen pelinrakentaminen alkaisi toimia ja kolmioiden muodostaminen helpottuisi. Joukkue ei löydä keskushyökkääjäänsä riittävästi nykyisellään pelasi siellä sitten Luis Suárez tai Paco Alcácer.
***
Tiistain UCL-ottelu oli monessa mielessä panokseton, mutta samalla se toimi hyvänä tilaisuutena joukkueelle hakea peliään paremmin uomiinsa. Lasaretista juuri palannut Iniesta sai arvokasta pelituntumaa, samoin muutama muu vähemmän pelannut. Hyöty Messistä 10-alueella kasvaa entisestään, kun Iniesta on kentällä. Tällöin Kirpun ei tarvitse jatkuvasti laskea vastustajan linjojen välistä alas hakemaan palloa oman pivoten jaloista.
***
Kuuden pisteen kaulasta huolimatta näen merkkejä paremmasta talvesta ja keväästä vähän samaan tapaan kuin kaudella 2014-2015. Liigakautta on jäljellä vielä 24 kierrosta, joiden aikana kuuden pisteen kurominen on enemmän kuin mahdollista. Peliesitysten pitää luonnollisesti tasaantua ja voittoputkia alkaa syntymään. Avainpelaajien tulisi mieluusti pysyä terveinä. Rosterin leveys mahdollistaa tällä kertaa ainakin viime kautta paremmin rotaation käyttämisen, eli sen puolesta menestyminen usealla rintamalla kuten myös tuoreena & fyysisesti kovassa iskussa pysyminen tulisi olla mahdollista.
Uusilla hankinnoilla on syksyn aikana odotetusti ollut sopeutumisvaikeuksia, mutta kauden edetessä voidaan odottaa parempaa. Umtiti on ollut positiivinen alusta asti, Digne on ollut ok, Denis Suárez ja André Gomes ovat ihan viime aikoina ottaneet askelia parempaan suuntaan. Paco Alcácer palauttaa toivottavasti maalinteon jalon taidon takaisin ominaisuuksiiensa joukkoon viimeistään Copa del Reyssa talvella tulevien peliminuuttien myötä.
Lisäksi Luis Enriquen dilemma on löytää joukkueelle kultainen keskitie nopean vastahyökkäyspelaamisen ja rauhallisemman pallonhallinnan väliltä. Syksyllä hyökkäyspelaaminen on - etenkin nyt ilman Iniestaa - ollut paikoitellen liiaksi nopeiden hyökkäysten kautta etenemistä.
***
Lauantaina liigakausi jatkuu 15. kierroksen ottelulla aina inhottavalla El Sadarilla Pamplonassa Osasunaa vastaan. Neymar on pelikiellossa, Busi ja Mascherano kortin päässä pelikiellosta. Kolme pistettä on otettava, jos meinaa antaa myöhemmin illalla pelaavalle sarjakärjelle painetta edes nimeksi.
