Kielipallon EM-kisat: Jalkapalloa Kotus-blogissa

[Kelhanion]

En viitsi lähteä häiriköimään tällä aiheella EM-kisapuolelle, joten mainostan sisältöä täällä.

Seuraavan kahden viikon aikana Kotimaisten kielten keskuksen Kotus-blogissa julkaistaan yhdeksän blogitekstin sarja, jossa EM-kisoissa pelaavien joukkueiden menestys (ja kilpailuetu Suomeen nähden) selitetään kielen avulla. Teksteissä sivutaan siis sekä kieliä että jalkapalloa tekemättä varsinaista syväluotausta kumpaankaan.

Toivottavasti blogista olisi kesäiloa foorumisteille matsien lomassa! Otan myös mielelläni vastaan kaikenlaisia kysymyksiä ja palautetta.

Itse blogi löytyy osoitteesta
http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat

Ensimmäinen kirjoitus on julkaistu eilen:
http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat/yrittaminen_on_ensimmainen_askel_karsiutumiseen.21112.blog

Ja blogia mainostava video on Youtubessa osoitteessa
https://www.youtube.com/watch?v=Q5WMzniyqcg


Ei muuta kuin EM-kisojen pariin, jokainen lähestyköön tyylillään!

Risto Uusikoski

[Kelhanion]

Kielipallon EM-kisat lähtivät tänään kunnolla käyntiin! Ensimmäiset suuret paljastukset on tehty Kotus-blogissa. Lue, miksi Tšekki, Unkari ja Irlanti porskuttavat.

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat/unkari_sina_teit_sen_mita_sinun_taytyi.21113.blog

[Kuku]

Jaahas, nyt noin sata vuotta sitten elänyt Tahko Pihkalakin on kulutettu jo tekosyynä loppuun, enää on jäljellä vielä vanhempi suomen kieli

Tunnistan tosin että blogi on ns. "kieli poskessa" tehty, mutta yksi asia jäi unkarin kohdalla vaivaamaan:

Unkarissa, kuten suomessakin, sanojen suhteita ilmaistaan taivutuspäätteillä. Mutta siinä missä Riku Riski joutuu tulemaan toimeen kuudella paikallissijalla – pallo voidaan toimittaa maalille tai maaliin, minkä jälkeen se on maalilla tai maalissa, ja syöttö voi lähteä maalilta, ellei maalivahti kaiva palloa maalista – unkarilainen voi lisäksi puhua vaikkapa pallosta, joka on kentän päällä (pályán), joka tulee kentän päälle (pályára) tai joka lähtee kentän päältä (pályáról).

Suomessahan on myös ulkopaikallissijat. Pallo on kentällä, pallo tulee kentälle, pallo lähtee kentältä.
Kun pallo jää kenttään, on alusta huonon sään takia ilmeisesti niin liejuinen, että peliväline on junttaantunut siihen.
Vai olisiko unkarissa suomea enemmän paikallissijoja, joilla voi ilmaista sijainteja?

Miksi Japani ja Etelä-Korea (joskus myös Pohjois-Korea) ovat jatkuvasti MM-lopputurnauksissa, vaikka maiden kielten normaalilauseissa verbi tulee aina viimeksi (SOV-kieliä), ja kaiken huipuksi kieltosana tulee ihan loppuun! Siis pelaaja ei aluksi tiedä mitä pitäisi tehdä, ja kun verbi tulee, ei vieläkään tiedä jooko vai ei. Toisaalta Kiina, jonka valtakieli on SVO-tyyppiä, siis sanajärjestys subjekti-verbi-objekti, on menestynyt kansainvälisessä jalkapallossa hyvin vaatimattomasti.

[Kelhanion]

Kiitos kommenteista! (Teko)syitähän löytyy mistä vain kun tarpeeksi tarkasti katsoo

Tunnistan tosin että blogi on ns. "kieli poskessa" tehty, mutta yksi asia jäi unkarin kohdalla vaivaamaan:
Suomessahan on myös ulkopaikallissijat. Pallo on kentällä, pallo tulee kentälle, pallo lähtee kentältä.
Kun pallo jää kenttään, on alusta huonon sään takia ilmeisesti niin liejuinen, että peliväline on junttaantunut siihen.
Vai olisiko unkarissa suomea enemmän paikallissijoja, joilla voi ilmaista sijainteja?

Hyvin takerruttu, olen onnistunut käyttämään vähän huonoa esimerkkiä ja selittämään vähän turhan suppeasti tuon. Eli kyse on juuri siitä, että unkarissa on enemmän paikallissijoja mikä tarkoittaa että suomessa yhden paikallissijan käyttöala on laajempi. Esim. suomessa pallo voi nousta ilmaan kentältä (kentän päältä) tai lentää ulos kentältä siinä missä unkarissa noille olisi omat sijansa. Täytyy katsoa, jos muokkaisin parilla sanalla tuota blogitekstiä selkeämmäksi. Edit: muokkasin

Miksi Japani ja Etelä-Korea (joskus myös Pohjois-Korea) ovat jatkuvasti MM-lopputurnauksissa, vaikka maiden kielten normaalilauseissa verbi tulee aina viimeksi (SOV-kieliä), ja kaiken huipuksi kieltosana tulee ihan loppuun! Siis pelaaja ei aluksi tiedä mitä pitäisi tehdä, ja kun verbi tulee, ei vieläkään tiedä jooko vai ei. Toisaalta Kiina, jonka valtakieli on SVO-tyyppiä, siis sanajärjestys subjekti-verbi-objekti, on menestynyt kansainvälisessä jalkapallossa hyvin vaatimattomasti.

Ja tämähän on erittäin hyvin spekuloitu! Juuri tästä koko hommassa on kyse, voisin melkein ripata tämnä törkeästi suoraan jos blogi saa MM-jatkoa kahden vuoden päästä

[Kelhanion]

Meno jatkuu! Kuinka Albanian, Ukrainan ja Italian menestys voi selittyä sanaston avulla:

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat/vika_on_ukrainan_ainoa_vika.21114.blog

[Kuku]

Suomessahan ei tuollaista klusiilien erottelemista ole, vaan k, p ja t ovat "kovien" soinnittomien ja aspiroitujen ja "pehmeiden" soinnillisten g:n, b:n ja d:n välimaastossa. Kun suomalainen sanoo omalla fonetiikallaan "cold", se voi englantilaisen korvaan kuulua joko "kylmänä" tai "kultana". Toisessa kotimaisessahan tämä ero on selvä, siksikö ruotsinkieliset nousevat maajoukkueeseen useammin kuin heidän osuutensa väestössä antaisi aihetta?

Teoria pitänee paikkansa myös lainasanojen osalta. Suomen kielessähän on erityisen rikas huonoa suorittamista kuvaava sanasto: vika, virhe, töppäys, moka, jäätyminen, koomailu, perseily, housuunpaskominen, mutta positiivista tulosta kuvaavat nasevat sanat loistavat poissaolollaan. Joudutaan käyttämään sellaisia pitkiä ilmaisuja kuten "eteenpäin on menty".

Vanhan myytin mukaan suomalaiset ovat niin äärirehellistä kansaa, että toisen tavaroita ominaan pitävää henkilöä on jouduttu kuvaamaan vieraasta kielestä lainatulla sanalla "varas", "voro", venäjän kielestä, kuinkas muuten. Ei osata pitää röyhkeästi puolia, viime minuuteilla ei heittäydytä nurmeen ja "varasteta" peliaikaa, ja ulkomaisessa seurassa suomalainen nöyrä ja rehellinen tulokas on kohta kynnysmaton asemassa.

[barbarian]

Mahtavaa settiä, jatkoon!

[Kelhanion]

Kiitos peukuista, barbarian! Ja Kuku, mahtavaa pyörittelyä taas! MM-kisoihin sitten perustat kilpailevan blogin

[quiquilija]

Mietin tässä sitä, että vaikuttaisikohan kielitieteellisesti kisapaikan saamiseen erään sanan mentaaliset erot eri kielissä? Englannin kielessä verbi "qualify" tarkoittaa mm. "päästä", eli on sanana lähtökohtaisesti positiivinen. Tuosta "qualify" sanasta muodostuu puolestaan substantiivi "qualification", joka on suomen kielessä käännetty sanaksi "karsinta". Sana "karsinta" puolestaan tuo heti negatiivisen mielikuvan siitä, että jotain jätetään aina pois, koska takaisin käännettäessä se tarkoittaa mm. sanoja "cut" ja "elimination". Eli eipä ole siis ihme, että meillä se on aina näin vaikeaa, muut kun aina "pääsee" kisoihin, mutta meidät aina "karsitaan", "leikataan" ja "poistetaan" kisoista.

[Kelhanion]

Erittäin asiallista pohdintaa quiquilijalta yllä! Häviämisen kulttuurilla on pitkä kielellinen historia

Lisää settiä julkaistu: Miksi saksankielinen kannatus on parasta?

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat/kannata_minua_kuin_saksalainen.21115.blog

[Kelhanion]

Uutta pukkaa: Mistä venäläiset viilaavat pois ylimääräisiä sekunteja?

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat/energiansaastokielet_ja_harakoita_lammittava_turkki.21116.blog

[Kelhanion]

Onko englanti Englannille sittenkin taakka? Miksi Wales ja Pohjois-Irlanti pärjäävät englannista huolimatta?

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat/englannin_kirous_ja_kuinka_taistella_sita_vastaan.21117.blog

[Kelhanion]

Ranskan kieli teeskentelee olevansa vanha, islannin kieli on vanha. Kuinka kumpikin kääntyy eduksi?

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat?21111_m=21118&21111_o=5&v_21118=59428

[Kuku]

Uutta pukkaa: Mistä venäläiset viilaavat pois ylimääräisiä sekunteja?

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat/energiansaastokielet_ja_harakoita_lammittava_turkki.21116.blog

Turkin etuna on myös se, että adjektiiviattribuutti ei taivu pääsanansa mukaan, koska taivutuspäätettä on turha toistaa. Suomalaiset taas (muinaisten naapuriensa balttien vaikutuksesta) alkoivat taivuttaa substantiivin lisäksi myös sitä edeltävää adjektiivia "iso talo" -> "isoon taloon", vrt. turkin büyük ev -> büyük eve "iso taloon". Tämä taivutuspäätteiden taloudellisuus on muuten myös etäsukukielessämme unkarissa kuten myös itäisissä etäsukukielissämme kuten Volgan mutkan mari, kaikissa turkinsukuisissa kielissä, ja alue ulottuu mongolikielten kautta aina korean ja japanin kieliin saakka (vrt. korean keun jip -> keun jibe).

Taasko suomen kieli (jalkapallo) jäi mopen osalle?

[Nomina]

Ihana blogi ja symppis video. Kiitos kahden (ehkä) maailman kiinnostavimman asian yhdistämisestä!

[Kelhanion]

Kiitos kannustuksesta, Nomina, ja Kukulle kiitos taas hyvästä jatkopallottelusta

Viimeistä edellisessä kirjoituksessa selviää, miksi Portugali, Kroatia, Romania ja Slovakia pärjäävät.

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat/kroatialaisten_aitien_veljien_vaimot_menestyksen_takeena.21119.blog

[E-Lova]

Nämä ovat olleet minustakin kivoja, kiitos sekä Kelhanionille että Kukulle

[Kelhanion]

Kiitos, E-Lova!

Viimeistä viedään! Miksi Sveitsi ja Belgia eivät puhu reilun pelin hengessä?

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielipallon_em-kisat/kun_mikaan_ei_riita_palloilua_huijauskoodit_paalla.21120.blog

Blogi siis päättyy tähän, sillä maat loppuvat kesken! Kiitos kaikille lukijoille ja palautetta antaneille, nyt ei muuta kuin fokus takaisin Ranskaan ja kisojen huipennusta jännäämään!

[oman_elämänsä_sankari]

Humanistisen tieteen oikeaoppista soveltamista, kiitos näistä

[Kuku]

...hollantia voidaan pitää saksan virtaviivaistettuna versiona. Hollannin sijajärjestelmä on käytännössä kadonnut, siinä missä saksassa kieliopillisia sukuja on kolme, hollannissa niitä on vain kaksi, ja hollannissa sanojen monikot muodostetaan säännöllisemmin kuin saksassa.

Vastaava kielipari on suomi-viro; viro on pelkistetympi ja yksinkertaisempi; ei possesiivisuffiksia, kieltosanaan ei lisätä persoonapäätteitä verbin tavoin vaan se on aina "ei" yms. Kielen sanat ovat yleisesti lyhyempiä. Niin, Virohan pääsi aikoinaan jo jatkokarsintaan asti.

Itämerensuomalaisten kielten etelänaapureina ovat balttilaiset latvia ja liettua. Liettua on vanhakantaisempi säilyttäen piirteitä aina indoeurooppalaisesta alkukielestä, mm. vaihtuvan painon. Latvia on taas pelkistetympi, erilaiset päätteet ja sanat yleensä ovat lyhyempiä, ja paino on aina ensimmäisellä tavulla. Ja kappas, Latvia on ollut jo kerran EM-lopputurnauksessa v. 2004, kun taas Liettua odottelee vuoroaan.

Kiitos Kelhanion mielenkiintoisesta blogista