KuPS 2017

[Tähtiportteri]

Ei oo mitenkään erityisen luottavat fiilikset tästä mutta kotimaisena pelaajana varmaan oli honsun makuun. eli Duah ja Mäkelä laidoilla (tai kymmpipaikalla)

On siellä Immi sekä Upi ennestään noille paikoille ja toivottavasti ovat myös avauksen miehiä. Tai noh, toivottavasti parhaat pelaa ja kun en osaa Duahia ja Mäkelää oikein verrata Upiin ja Immiin, niin...

KuPSin hyökkäyspään kalusto vaikuttaa kyllä hmm.. jännittävältä. Kärjessä viidentoista maalin mies Salami, mutta sitten takana ja vieressä liuta junioreita, joista about jokaista voi kuvailla juurikin sanoin "potentiaalinen, mutta tehot jääneet uupumaan". Mielenkiintoinen talvi edessä.

Aika pitkälti näin. Nyt olisi pojilla tilaisuus läpimurtokauteen liigassa. Ja eiköhän tästä lopulta hyvä tule.

[jormakaariainen]

KuPSin hyökkäyspään kalusto vaikuttaa kyllä hmm.. jännittävältä. Kärjessä viidentoista maalin mies Salami, mutta sitten takana ja vieressä liuta junioreita, joista about jokaista voi kuvailla juurikin sanoin "potentiaalinen, mutta tehot jääneet uupumaan". Mielenkiintoinen talvi edessä.

Savolainen voittaa maalipörssin, jos pääsee kärjessä pelaamaan ja laiturit syöttää laadukkaita keskityksiä toinen toisensa perään.

[Puupiä]

Salami piikissä ja Saku 10-paikalla, niin alkaa tulosta tulemaan. Ja vielä kun Immi ja toinen laita (kuka sitten onkaan) tekevät nousuja ja laittavat palloa boxiin, niin siinä on moni jengi ihmeissään. Pennasta vähän vielä kaipais, mutta näillä mennään. Sitä ykkösveskaria vielä kaipaan...

[TRon]

Salami piikissä ja Saku 10-paikalla, niin alkaa tulosta tulemaan. Ja vielä kun Immi ja toinen laita (kuka sitten onkaan) tekevät nousuja ja laittavat palloa boxiin, niin siinä on moni jengi ihmeissään. Pennasta vähän vielä kaipais, mutta näillä mennään. Sitä ykkösveskaria vielä kaipaan...

Sakua voisi tässä skenaariossa kutsua ennemminkin piilokärjeksi kuin perinteiseksi 10-paikan pelaajaksi. Sakun taidolliset ominaisuudet eivät ole Peten ja Upin tasolla, eli pallon kanssa kääntyminen ja pallon liikuttaminen pienissä tiloissa eivät ole miehen suurimpia vahvuuksia. Saku voisi hyvin toimia tuollaisessa taustalta nousevan kärjen roolissa. Eikös Honsu aika paljon HIFK:n ruorissakin peluuttanut kahden kärjen taktiikalla, muistanko oikein?

Vaikea tässä on tosin spekuloida, kun ei ole mitään tietoa Honsun aivoituksista. Ensi kuussahan se alkaa selviämään.

[donner]

"Pennasta" tuo minustakin kaipais keskikentälle, ehkäpä katsellaan pitkälle kevääseen, riippuen ketä on saatavilla

Veskalle olis toki tarvetta jo tammikuussa

[Tähtiportteri]

Sakua voisi tässä skenaariossa kutsua ennemminkin piilokärjeksi kuin perinteiseksi 10-paikan pelaajaksi. Sakun taidolliset ominaisuudet eivät ole Peten ja Upin tasolla, eli pallon kanssa kääntyminen ja pallon liikuttaminen pienissä tiloissa eivät ole miehen suurimpia vahvuuksia. Saku voisi hyvin toimia tuollaisessa taustalta nousevan kärjen roolissa.

Tämä. En tiedä miten Honsu aikoo KuPSia tarkalleen peluuttaa, mutta onhan hän kymppipaikan pelaajasta puhunut ohi mennen ja tällä hetkellä paras vaihtoehto siihen rooliin on Upi. Sakun taas toivoisi saavan mahdollisuuden kärjessä, mihin miehen ominaisuudet sopivat paremmin kuin laitaan tai 10-paikalle, kuten TRon totesikin.

Kannattaako Upia sitten laittaa kentälle samaan aikaan kahden kärjen kanssa, vai joutuuko Nissilä 4-4-2 -ryhmityksessä penkille tai laitaan? Asennettahan Upilta ei puutu ja hän antaa aina kaikkensa myös puolustaessa, mutta fyysisesti Upi ei ole ihan ideaalinen vaihtoehto keskikentälle rooliin, jossa vastuu puolustamisessa on suuri.

[laitakoira]

KuPSin hyökkäyspään kalusto vaikuttaa kyllä hmm.. jännittävältä. Kärjessä viidentoista maalin mies Salami, mutta sitten takana ja vieressä liuta junioreita, joista about jokaista voi kuvailla juurikin sanoin "potentiaalinen, mutta tehot jääneet uupumaan". Mielenkiintoinen talvi edessä.

Näyttää vähän siltä että hyökkäys heikentyisi ensi kaudeksi. Huolestuttava asia on se että Honsu seuratilaisuudessa mainitsi että kymmpipaikka/laituria, keskikentän keskusta, topparia ja maalivahtia vielä haetaan eli Mäkelä oli se kymppipaikka/laituri noista. Hyökkääviä pelaajia ei siis haeta enää. Hyökkäävät pelaajat Pennanen, Hakola, Jovovic ja Ääritalo lähti. Tilalle tullut vain Duah ja Mäkelä.

[elekrepie]

Nyt pääsee ne omat junnut näyttämään!
Ennen heinäkuuta hommataan yksi hyökkääjä jos eivät onnistu

[JaR]

niin no, jos ajatellaan että kärjessä pelaa Salami.

10-paikalla tai toisena hyökkääjänä upi, savolainen tai mäkelä

laidoissa duah, niskanen, savolainen tai mäkelä.


Väitän, että hyökkäys ei ole heikentynyt, koska pelisysteemi ei voi olla huonompi kun viime vuonna ja nuoret kuten upi, savolainen ja niskanen taas vuoden valmiimpia.
Poislähteneistä hyökkäyspään pelaajista kaipaa vaan Pennasta ja hänkin pelasi viime kaudella keskikentällä eikä piilokerkenä loppukauden.

[rukkanen]

Väitän, että hyökkäys ei ole heikentynyt, koska pelisysteemi ei voi olla huonompi kun viime vuonna

Aika epätodennäköistä tuo tosiaan on, mutta minussa eivät juurikaan herätä luottamusta Honkavaaran kommentit aiemmin esillä olleessa SS:n haastattelussa... Niiden pääviesti kun tuntui olevan, että pelaamista on saatava nopeammaksi ja maalipaikkoihin edettävä suoraviivaisemmin. Vaikka toki jokainen pelifilosofia hyväksyy sen perusajatuksen, että toivotuin ratkaisu jokaisessa pelitilanteessa on edetä kohti maalintekoa, en ole ollenkaan varma, onko Honkavaara ymmärtänyt sitä, että suorin reitti maalille harvoin on lopulta se nopei n. Pahimmillaan ensi kauden KuPSin pelitapa tuleekin eroamaan rapapallosta vain siinä, että se toivoton roiskaisu puolustuslinjasta lähtee vaan jo paria syöttöä aiemmin (ja siten pallokin menetetään vastustajalle nopeammin). Myöskään keskitysten korostaminen ei kuulosta meikäläisen korvaan ollenkaan lupaavalta, kun nykytilastotiedon valossa keskitykset ovat suunnilleen yksi tehottomimmista keinoista luoda maalipaikkoja.

Toki on mahdollista, että SS:n toimittaja on tulkinnut Honkavaaran sanomisia miten sattuu tai sitten stadilainen saakin istutettua KuPSiin järkevästi organisoidun suoraviivaisen pelitavan (eli sitä roiskaisua ei vain hutkaista, vaan ensin on kierrätyksellä valmisteltu tila pidemmän syötön kohteelle ja kakkospallolle tukitoimet). Mutta pidätän itselläni oikeuden suhtautua ensi kauteen täynnä epäilystä, kunnes toisin todistetaan.

[Tähtiportteri]

Näyttää vähän siltä että hyökkäys heikentyisi ensi kaudeksi. Huolestuttava asia on se että Honsu seuratilaisuudessa mainitsi että kymmpipaikka/laituria, keskikentän keskusta, topparia ja maalivahtia vielä haetaan eli Mäkelä oli se kymppipaikka/laituri noista. Hyökkääviä pelaajia ei siis haeta enää. Hyökkäävät pelaajat Pennanen, Hakola, Jovovic ja Ääritalo lähti. Tilalle tullut vain Duah ja Mäkelä.

Pennasta toki on jo ikävä, mutta eivätpä Hakola, Jovovic ja Ärtsi lopulta ihmeitä viime kaudella esittäneet tehoissa tai muutenkaan. Toki osansa oli rapapallolla, mutta olihan tuo kolmikko kokemukseensa ja taitoihinsa nähden melkoinen pettymys. Onhan sieltä joukkueesta kadonnut valtava määrä kokemusta liigasta sekä ulkomailta ja KuPSin nuorilla pelaajilla on vielä paljon kehityttävää, jotta pääsevät sinne minne Juhat ja Jovovic ovat päässeet. Mutta eipä tuo edellä mainittu trio asettanut viime kauden esityksillään rimaa niin korkealle, etteikö Upin, Immin, Solmun ja Mäkelän voida uskoa siihen maksimisuorituksellaan yltävän.

[Vertti]

nykytilastotiedon valossa keskitykset ovat suunnilleen yksi tehottomimmista keinoista luoda maalipaikkoja.

Olet väärässä.

[Molo Toure]

Tuossa keskitysasiassa nyt on melko turhaa turvautua tilastotietoon, koska keskitysten tehokkuus riippuu niin vahvasti keskittäjistä. Jos siellä on jotain theowalcotteja keskittämässä niin ei varmasti tule keskityksistä paljon maaleja, ja tämä painaa keskitysten tehokkuustilastoa alas. Jos siellä taas on hyviä keskittäjiä, kuten esimerkiksi Urho Nissilä tai Ryan Giggs, niin maaleja tulee varmasti. Riippuu toki varmasti myös siitä, onko siellä joku tuhnu vai kliininen viimeistelijä tekemässä maaleja näistä krosseista. Keskitykset ovat hyvä tapa tehdä maaleja mikäli ne ovat laadukkaita, kuten myös viimeistely. Niskanen ja Duah eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia keskittäjiä, mutta toisaalta ne eivät välttämättä ole aivan ensisijainen murtautumismalli ensi kaudella. Toisaalta Rannankari ja Sorsa osaavat kyllä toimittaa hyviä palloja maalille, ja Salami ja Savolainen viimeistelevät niistä kyllä laadukkaasti. Toivottavasti keskityksiä siis käytetään, kunhan niiden tekijä osaa tehdä ne tarpeeksi hyvin, koska piikissä on erittäin hyviä maalintekijöitä juuri keskityksien kautta. Paskoja keskityksiä en kuitenkaan kaipaa, ne ovat erittäin yleinen tapa edetä vastustajan boksiin, ja siinä tavallaan mennään siitä mistä aita on matalin, jolloin maaleja tuskin tulee. Niskanen ja Duah siis juoskoot vitunmoista munaravia linjan taakse koko kauden ja leikatkoon sisään, ja Tume hoitakoon Sorsan kanssa kesot. Onpahan monipuolisuutta ainakin hyökkäämisessä (toivottavasti).

[Magus]

Myöskään keskitysten korostaminen ei kuulosta meikäläisen korvaan ollenkaan lupaavalta, kun nykytilastotiedon valossa keskitykset ovat suunnilleen yksi tehottomimmista keinoista luoda maalipaikkoja.

Näin ehkä Euroopan huippusarjoissa, joissa keskustan puolustaminen ja 14-alueen käyttö on taktisesti hiukan hienostuneempaa kuin Veikkausliigatasolla. KuPSin kaltaiselle joukkueelle keskitykset voivat oikein käytettynä olla jopa se paras tapa luoda maalipaikkoja.

[Tähtiportteri]

http://jalkapallolehti.fi/kelvottomat-keskitykset

[Vertti]

http://jalkapallolehti.fi/kelvottomat-keskitykset

Ja tuo teksti siis kertoo, että mitä enemmän joukkue teki keskityksistä maaleja, sitä korkeammalle se Veikkausliigassa sijoittui.

Sama trendi oli EM-kisoissa.

[rukkanen]

Näin ehkä Euroopan huippusarjoissa, joissa keskustan puolustaminen ja 14-alueen käyttö on taktisesti hiukan hienostuneempaa kuin Veikkausliigatasolla. KuPSin kaltaiselle joukkueelle keskitykset voivat oikein käytettynä olla jopa se paras tapa luoda maalipaikkoja.

Muistetaan toki myös se, että ei Veikkausliigassakaan kärkisijoille enää viime vuosina ole ollut asiaa puolivillaisesti organisoidulla pelillä. Ja korostan nyt vielä, että Rannankarin ja Sorsan kaltaiset laitapakit voivat muodostua erinomaiseksi vahvuudeksi KuPSille, kunhan heitä ei käytetä yksipuolisesti pelkästään keskitysten räimimiseen. Tähtiportterin linkkaamassa jutussa (johon itsekin viittasin, jaksamatta kuitenkaan linkata, pahoittelut siitä) annetaankin hyvä esimerkki siitä, miten laitakaistaa voidaan hyödyntää keskityksiä tehokkaammin maalipaikan rakentamiseen. Toivottavasti siis Honkavaaran puheet eivät tarkoittaneet pelkkää keskitysten viljelyä vaan monipuolisempaa laitapelaamista.

Ja tuo teksti siis kertoo, että mitä enemmän joukkue teki keskityksistä maaleja, sitä korkeammalle se Veikkausliigassa sijoittui.

Sama trendi oli EM-kisoissa.

Niin. Teksti toki kertoo myös sen, että Veikkausliigakaudella 2014 yksi selvimmistä eroista otteluiden voittajan ja häviäjän välillä oli ollut se, että voittajat olivat keskittäneet määrällisesti vähemmän. Toisin sanoen pelkkä keskitysten lisääminen ei ole parantanut tuloksia, vaan panostaminen siihen, että päästään keskittämään laadukkaasti.

[JaR]

Aika epätodennäköistä tuo tosiaan on, mutta minussa eivät juurikaan herätä luottamusta Honkavaaran kommentit aiemmin esillä olleessa SS:n haastattelussa...

No ei minuakaan, mutta tosiaan tarkoitin juuri että ei voi huonompaa olla kun viime kaudella. Kyllä sen pitkän pallon pelaamisenkin voi toteuttaa järkevästi toisin kuin viime kaudella. Kuten myös tuon mistä Honsu puhui, vaikka en kumpaakaan pidä parhaana mahdollisena pelitapana.

[Vertti]

Niin. Teksti toki kertoo myös sen, että Veikkausliigakaudella 2014 yksi selvimmistä eroista otteluiden voittajan ja häviäjän välillä oli ollut se, että voittajat olivat keskittäneet määrällisesti vähemmän. Toisin sanoen pelkkä keskitysten lisääminen ei ole parantanut tuloksia, vaan panostaminen siihen, että päästään keskittämään laadukkaasti.

EM-kisoissa, CL- ja Eurooppaliigassa 2015-2016 voittajajoukkueet keskittivät määrällisesti enemmän. Oli selkeä muutos aiempiin kisoihin.

Data löytyy UEFAn teknisestä raportista.

[Pallonivel]

Itse toivoisin, että ensi kaudella pystyttäisiin keskittämään useammin myös matalaa palloa takaviistoon. Tämä vaatisi sitä, että päästäisiin riittävän lähelle päätyrajaa, eikä keskitys lähtisi kuudentoista korkeudelta.

Keskitysten laadussa riittää tulevalle kaudelle petrattavaa. Jos nämä saadaan toimimaan, aukeaa keskustakin eri tavalla.

[yläriman ylitys]

Hyvää joulua KuPSin ystäville.

http://www.arvokisat.com/viron-maajoukkuemies-palaamassa-kups-paitaan/
Kuten tuolla huhuillaan Purje saattaisi palata Kuopioon. Ihan hyvät muistot jäi kaverista.
Ehkä ei kuitenkaan, sillä siirtokorvaus pitäisi maksaa Viroon.

[rissas-olli]

Juu ei oo siirtokorvauksen väärtti.

[rukkanen]

EM-kisoissa, CL- ja Eurooppaliigassa 2015-2016 voittajajoukkueet keskittivät määrällisesti enemmän. Oli selkeä muutos aiempiin kisoihin.

Data löytyy UEFAn teknisestä raportista.

Kiitos tästä, oli itseltä kyllä mennyt ohi ja lujaa. Mielenkiintoinen käänne, olisi toki jännä nähdä jotain anal yysia siitä, mitä maaliin johtaneita keskityksiä ennen on tapahtunut (ts. onko vastustajan puolustusmuoto saatu liikkeelle, veikkaisin että aika harvat maalit on saatu tehtyä tiiviinä pysynyttä blokkia vastaan).

[sparkmes]

Jalkapallo muuttuu jatkuvasti, vaikka itse tietenkin haluaisin sen pysyvän aina samanlaisena kuin se oli lapsuudessa. Hidasta, nättiä, libero luutimassa, molari maaliviivalla ja kentällä vain numerot 1 - 11. Eikä mitään perkeleen lyhythihaisia T-paitoja.

Mutta. Muutos on väistämätöntä. Se, joka ensin keksii fiksuimmat muutokset, on yleensä askeleen edellä. Joitakin vuosia sitten se oli pallonhallintaa ja nyt ollaan siirrytty enemmän vastaiskujen ja nopeiden suunnanmuutosten peliin. Siksi keskityksillä on nyt suurempi merkitys.

Silti, ennen kuin aletaan lukea tilastoja kuin saatana raamattua jouluaattona, tulisi tietää mitä "keskityksillä" tarkoitetaan. Miten keskitys eroaa pitkästä syötöstä? Mistä syötön pitää tulla ja minne mennä, jotta se on keskitys? Onko korkeudella väliä? Pilkunviilaamista voisi tehdä vaikka kuinka paljon, mutta on oleellista tunnistaa, ettei keskityskeskustelua voi ihan tuosta noin käydä.

Jos ihan silmätuntumalla katsoo nykyjalkapalloa, niin toki siellä näkee perinteisiä korkeita kesoja, joilla tavoitellaan hyökkääjän päätä. Kuitenkin on paljon muita laidoilta tulevia syöttöjä, jotka usein ovat osa nopeaa iskua. Laakapallo takaviistoon. Kova pallo etutolpalle, jne. Keskeistä kaikessa on ymmärtääkseni pyrkimys toteuttaa hyökkäys niin nopeasti, että vastustaja ei ehdi organisoida puolustusta. Sehän tulee ongelmaksi pallonhallintahieronnassa, kun alasarjoissakin jo tajutaan kuinka oman 16 tienoo miehitetään.

Mielestäni Honsu puhuu juuri tästä pelin hallitusta ja järkevästä nopeuttamisesta ja siinä yhteydessä keskityksistä. Jos ja kun näin on, on se mielestäni pelitavallisesti iso askel eteenpäin niin pekos- kuin rapapallosta. Ei mikään vallankumous, mutta oikein oivallettuna sellaista nyanssien hienosäätöä, että voi hyvinkin tuottaa tulosta.

Lupsakkata joulua keltamustille tontuille!

[TeukkaS]

Jalkapallo muuttuu jatkuvasti, vaikka itse tietenkin haluaisin sen pysyvän aina samanlaisena kuin se oli lapsuudessa. Hidasta, nättiä, libero luutimassa, molari maaliviivalla ja kentällä vain numerot 1 - 11. Eikä mitään perkeleen lyhythihaisia T-paitoja.

Mutta. Muutos on väistämätöntä. Se, joka ensin keksii fiksuimmat muutokset, on yleensä askeleen edellä. Joitakin vuosia sitten se oli pallonhallintaa ja nyt ollaan siirrytty enemmän vastaiskujen ja nopeiden suunnanmuutosten peliin. Siksi keskityksillä on nyt suurempi merkitys.

Silti, ennen kuin aletaan lukea tilastoja kuin saatana raamattua jouluaattona, tulisi tietää mitä "keskityksillä" tarkoitetaan. Miten keskitys eroaa pitkästä syötöstä? Mistä syötön pitää tulla ja minne mennä, jotta se on keskitys? Onko korkeudella väliä? Pilkunviilaamista voisi tehdä vaikka kuinka paljon, mutta on oleellista tunnistaa, ettei keskityskeskustelua voi ihan tuosta noin käydä.

Jos ihan silmätuntumalla katsoo nykyjalkapalloa, niin toki siellä näkee perinteisiä korkeita kesoja, joilla tavoitellaan hyökkääjän päätä. Kuitenkin on paljon muita laidoilta tulevia syöttöjä, jotka usein ovat osa nopeaa iskua. Laakapallo takaviistoon. Kova pallo etutolpalle, jne. Keskeistä kaikessa on ymmärtääkseni pyrkimys toteuttaa hyökkäys niin nopeasti, että vastustaja ei ehdi organisoida puolustusta. Sehän tulee ongelmaksi pallonhallintahieronnassa, kun alasarjoissakin jo tajutaan kuinka oman 16 tienoo miehitetään.

Mielestäni Honsu puhuu juuri tästä pelin hallitusta ja järkevästä nopeuttamisesta ja siinä yhteydessä keskityksistä. Jos ja kun näin on, on se mielestäni pelitavallisesti iso askel eteenpäin niin pekos- kuin rapapallosta. Ei mikään vallankumous, mutta oikein oivallettuna sellaista nyanssien hienosäätöä, että voi hyvinkin tuottaa tulosta.

Lupsakkata joulua keltamustille tontuille!

Aamen. Jos sieltä maakuntalehden jutusta ei löydy omaa mielipelitapaa vastaavia kommentteja ja tämän takia siitä ekalla lukeamalla jää kuva, jossa Honsu kannattaa aivan idioottimaisen ja päämäärättömän räimintäpallon käyttämistä, kannattanee vilkaista se juttu vielä toistamiseen.

Pro-Honsu kunnes toisin todistetaan.