Jotenkin koen tuon Interin pakonomaisen junioripeluuttamisen epäkunnioittavana niitä äijiä kohtaan, jotka antavat kaikkensa treeneissä ja sitten finninaamainen ananastukka pöllähtää mopoautollaan peleihin vieden avauksen paikan.
Vai onko tämä emäseuran toive, että saataisiin junioreille laadukkaampi ensiaskel miesten peleihin, kun kakkosjengi pelaa Kolmosessa? Sitten kun pelataan Kolmosta, niin jengi koostuu lähinnä a-junioreista sekä lahjakkaimmista b-junnuista, ja joukkueen alkuperäiset jäsenet kaikkoavat masentunein mielin muihin seuroihin?
Korjatkaa toki jos olen väärässä, mutta onhan tuo touhu jotenkin surumielistä.
Avataan nyt vähän, kun olet tainnut hieman ymmärtää väärin, vaikka on tuossa paljon oikeaakin. Tänäänkin olisi avauksessa varmasti nähty muutama ukko omista enemmän, mutta työt, loukit ym. verottavat.
Lähtökohdat nykyisen kaltaiselle toiminnalle luotiin joskus kolme-neljä vuotta sitten, kun silloinen pelaava miehistö ikääntyi, loukkaantui, lähti työn perässä muualle ja niin edelleen. Treeneissä kävi kuudesta kymmeneen jätkää kesäisin paikalla, talvisin ei sitäkään. Hommassa ei ollut enää mitään hohtoa ja kaikki muuttui mukavasta harrasteesta väkisin paikalle raahautumiseen ja viikkokalenteri piti liian usein sovittaa pelien ja treenien mukaan muusta luopuen. Viimeisin kausi kun paineltiin vielä vanhalla kaavalla, oli ilman muuta rankin; Vajaalla pelattuja matseja, ainaista junnujen kerjäämistä eri pelipaikoille, kiukuttelua pallojen huolehdinnasta, ynnä muuta.
Kyseisen kauden päätteeksi sitten saatiin Interin junioripuolen kanssa sovittua ennen lähes täysin omillaan toimineen kakkosjoukkueen sulauttamisesta emoseuran junioriorganisaatioon ja hommaa lähti vetämään Interin junioripäällikkö. Valmentaja, uusia nuorempia pelaajia ja tarvittaessa muutama vahvistus junnuista on tähän kauteen asti ollut politiikan nimi. Vanhat pelaajat ovat maksaneet saman kausimaksun kuin ennenkin ja saaneet sitä vastaan laadukkaampia treenejä useammin, myös sitä "omaa aikaa tarvittaessa" ja peliaikaakin ihan tarpeeksi. Lisäksi Inter/2 on pystynyt taistelemaan hyvistä sijoituksista joka kausi. Lisäksi joukkueeseen tulleet ananastukat on hyvin saatu istutettua ikääntyvien pelaajien huolehtivien siipien alle, ollaanhan mekin oltu niitä "pantapäitä" aikoinamme.
Emoseura on kuitenkin jo aikaisempina kausina asettanut ainoaksi taivoitteeksi Kolmoseen nousun, se kun palvelee junioriorganisaatiota huomattavasti Nelosta paremmin, tarjoten useammalle juniorille laadukkaampia otteluita. Monena kautena Inter/2 on totisesti pärjännyt hyvin myös omilla pelaajillaan sijoittuen kärkikastiin, mutta tällä kaudella junioriorganisaatioon tuodut muutokset näkyvät myös kakkosjoukkueen peluutuksessa enemmän. Toisin sanoen seuran intressi nostaa kakkosjoukkue Kolmoseen on kasvanut huomattavasti. Jokaiselle mukana olevalle on tämä peluutusjärjestelmä kerrottu mahdollisimman suoraan valmentajan toimesta suoraselkäisellä tavalla, eikä itselläni ainakaan ole asiaan poikkinaista lausetta.
Mitä joukkueen alkuperäisiin/nykyisiin jäseniin tulee, niin eiköhän jokaiselle löydy hymyssä suin toinen joukkue, jossa pelata haluamallaan tasolla, jos kyseinen homma ei miellytä. Ketään ei ole savustettu ulos joukkueesta vasten tahtoaan. Taitofutista kun pelataan, niin parhaat pelaa, piste. Peliaikaa jaetaan kuitenkin aika tasaisesti joukkueen normaalille pelaajistolle, kunhan tilanne kentällä siltä vaikuttaa. Toki osa on kilpailuhenkisempiä kuin toiset, mutta kyllä valmennusjohto pyrkii tekemään kaikkensa pitääkseen jokaisen tyytyväisenä - joka matsissa se ei vain ole mahdollista, jos noususta taistellaan.
