Postataan tännekin... Toivon joltakulta foorumin valencianolta huomiseen otteluun tarkemmin lepakoiden leirin tilaa, fiiliksiä ja tunnelmia avaavaa ennakkoa.
Valmistava viikko on kulunut joukkueelta ristiriitaisissa tunnelmissa rakastetun entisen seurapresidentin Jaume Ortin poismenon myötä. Vielä eilen, vuosikymmenen tärkeimmän ottelun kynnyksellä, Parejo, Rodrigo, Gayà ja Jaume yhdessä Marcelinon kanssa kävivät esittämässä osanottonsa Ortin perheelle.
Nuo neljä nimeä eivät ole satunnainen edustushommiin nakitettu katras, vaan Valencian kapteenisto. Parejo, jonka useimmat Mestallan kannattajista aikoinaan yritti seurasta buuata ulos - Braulio-ajan viimeinen reliikki, joka ehkä ensimmäistä kertaa kantaa kapteeninnauhaa sen vaatimalla arvovallalla. Rodrigo, mies, jonka ainut unelma oli pelata Valenciassa. Gayà, joka nostettiin ykkösjoukkueen avaukseen jo käytännössä pikkupoikana. Ja Jaume, joka ei lähes koskaan edes pelaa, mutta haluaa silti viettää koko uransa Valenciassa, palvellen joukkuetta miten pystyy. Näissä miehissä näyttäytyy pienoiskoossa se, joka tämän päivän Valencia on: sekalainen sakki verrannollisia hylkiöitä sekä nuoria lupauksia. Sekä yksi mies, tavallaan hylkiö hänkin, joka on saanut heistä kaiken irti. Marcelino sanoi muuttavansa kaiken Valenciassa, ja sen hän myös teki.
Yhdyn näkemykseen, että Marcelino prässännee korkealta
ajoittain, mutta noin yleisesti Barcelonan hyökkääminen hitaasti lepakkoalueelle on kotijoukkueelle hyvä asia. Pallonriiston jälkeen syvällä omalla alueella nähdään paljon helvetin nopeita vastahyökkäysyrityksiä, ja näistä Valencia varmasti parhaat paikkansa luo, varsinkin jos keskikentän nelikko on se odotetumpi Guedes-Parejo-Kondogbia-Soler. Marcelinolta on myös nähty, varsinkin haastavammissa otteluissa, vasenta laitaa muodossa Lato-Gayà, joka tuo alaspäin turvaa ja on samalla myös nopea ylöspäin - joskaan ei yhtä monipuolinen. Guedes tarjoaa kuitenkin yhden hyökkäysmuodon, jota kukaan muu ei lepakoista voi oikein tehdä: yksin hyökkäämisen. Monesti, kun vastustaja on yrittänyt hallita keskialuetta ja prässätä Parejoa ja Kondogbiaa raivolla, Guedes on vain juossut itse. Uskoisin, että Barcelonan laidoilta vaaditaan tänään yksi-yhtä-vastaan osaamista tavallista enemmän, ja näissä taisteluissa ratkaistaan paljon. Joka kerta ei Guedesin tai Solerin tarvitse mennä ohi, eikä pitkien avausten Gabrielilta tarvitse napsua Zazan päähän tai Rodrigon juoksulinjalle edes puolia kerroista. Valencia tulee yrittämään välillä jopa epätoivoisen näköisesti nopeaa, mutta ei sen tarvitse onnistua kuin riittävän monta kertaa. Ja silloin kun se onnistuu, se on lähes aina vaarallinen hyökkäys.
On myös muistettava, että Parejo haluaa pitää palloa, ja jos hän ei muuten sitä tunnu saavan, hän pysäyttää itse hyökkäyksen kävelyvauhtiseksi pallonsiirtelyksi. Tätäkin kotijoukkue tulee tänään tarvitsemaan, ihan kuntosyistäkin. Sekä Parejolla että Kondogbialla on kuitenkin paha tapa ottaa liiankin lungisti suhteellisen alhaalla, ja jos Barcelona pystyy tässä riistoihin on kotijoukkue ahtaalla. Samaa voisi toki sanoa toiseenkin suuntaan, jos Kondogbia näkee, että jollakulla vieraista kestää, hakee hän varmasti pienellä riskilläkin riistoa. Soler tänään auttanee hyökkäysten vastaanottamisessa keskikentän kaksikkoa tavallista enemmän, ja paikataan Pereiralla sitten kun ei jalka enää nouse. Marcelino ständeissä tuo vielä yhden muuttujan lisää, Uría valvoo tänään vaihtoaitiota. Marcelino on kuitenkin enemmän suunnittelija kuin reagoija, joten eipä tämän luulisi kamalasti vaikuttavan.
Mutta on tämä aivan valtava ottelu. En usko että kotijoukkueen kannattajista kukaan ottaisi tasapeliä, jos sitä ennen ottelua tarjottaisiin.
