St. Patricks - Chelsea FC 0-41. puoliaika 4-1-2-1-2 eli 4-4-2 timanttiAbraham 19 - Batshuayi 23
Barkley 8
Kovacic 17 - Mount 31
Jorginho 5
Emerson 33 - Luiz 30 - Tomori 29 - Zappacosta 21
Caballero 13
Puolustus:Muoto
Ajassa 12:35 näkyi ensimmäisen kerran kunnolla puolustusmuoto 4-3-1-2 eli timantti. Kärkipari hoitaa vastustajan topparit, Barkley ottaa yhden keskikenttäpelaajan pois keskeltä ja Mount seuraa laitapuolustajaa. Jorginho ja Kovacic ovat kaventaneet kohti pallollista laitaa ja merkkaavat pari muuta keskikenttäpelaajaa.
Vastustaja taisi pelata 4-3-3:llä (ainakin Chelsean sivuilla oli näin ennen peliä, en keskittynyt vahvistamaan sitä ottelun aikana), joten näin Chelsea sai kätevästi estettyä pelinrakentelun, kun Barkley-Kovacic-Jorginho kolmikko merkkasi vastustajan keskikentän kolmikon.
Korkea prässi/vastaprässi
Toisella minuutilla menetys laidassa. Joukkue ei lannistu, vaan käynnistää välittömän vastaprässin. Syöttösuuntia suljetaan useamman pelaajan voimin ja puolustuslinjasta Zappacosta ja Tomori ovat ylhäällä tukemassa prässiä, joten vastustajalle ei jää tilaa pelata puolustuslinjan etupuolelle. Lopulta Barkley ja Batshuayi riistävät pallon ja belgialainen hankkii kulmapotkun kaukovedolla.
Heikompi esimerkki kuudennelta minuutilta, jossa kollektiivi murtuu, kun yksikin yksilö nukkuu. Pallo pomppii keskialueella eikä ole kunnolla isäntien hallussa. Mount lähtee prässäämään ja muun joukkueen pitäisi seurata. Niin ei tapahdu, kun Zappacosta nukkuu ja tulee tilanteeseen todella myöhässä, jolloin hänet ohitetaan helposti maata pitkin. Tomori onneksi kuitenkin katkoo ilmassa pelatun syöttöyrityksen linjan taakse kavennettuaan mainiosti taas Zappacostan jättämään tyhjään tilaan. Zappacostalla oli viime pelissä vähän samoja ongelmia pari kertaa, joka ei kieli hyvää, jos jo tämän tason huumori-irlantilaisia vastaan peliäly ja regointi ei ole kuosissa noin kokeneella ammattilaisella.
Minuutin päästä Tomorilta taas hyvä suoritus. Menetyksen jälkeinen vastaprässi pakottaa vastustajan roiskaisemaan. Puolustuslinja pelaa korkealla ja Tomori irtoaa vastustajan kenttäpuoliskolle asti estämään vastustajan pelaajaa kääntymästä ja tämä joutuu pudottamaan alas. Hitaammalla zappacostamaisella reagoinnilla tilanne olisi voinut muuttua uhkaavammaksi vastaiskuksi.
Ottelun voittomaali jaettakoon kahteen osaan. Tässä klipissä näkyy se, mistä kaikki alkoi. Zappacostan keskitys leijaili kaikkien yli, mutta toisella puolella Emerson käynnistää kulmalipulla vastaprässin menetyksen jälkeen. Hän pakottaa ahdistamisellaan vastustajan harhasyöttöön suoraan Kovacicille, jonka jälkeen Chelsea pääsee jatkamaan pallon kierrättämistä.
Barkley vippaa pallon laidalta Jorginholle, joka kierrättää Kovacicille. Tämä antaa puolitilasta omalta paikaltaan murtavan syötön Mountille, joka viimeistelee kliinisesti. Jälleen huomattavaa on se, että boksissa ja sen liepeillä on miehiä kuin meren mutaa erona Sarrin aikaiseen pelaamiseen.
25. minuutilta vastaprässäämistä Kovacicin harhasyötön jälkeen. Kovacic itse sulkee sivurajaa ja Barkley tulee auttamaan sekä riistää lopulta pallon. Abraham tarjoaa seinän ja Barkley paukuttaa tolppaan, joten nopeasti Chelsea toipui taas menetyksestä ja toimi kollektiivina luodakseen heti uuden paikan hyökätä.
Sitten 2-0 maalin pariin. Sekin käynnistyi riistosta yläalueilla. Kärkipari johtaa prässiä. Abraham jaksaa spurtata maalivahdin ja puolustajan väliä. Keskikenttä tukee tarpeeksi lähellä, jotta ei synny koloja ja Barkley pääsee katkomaan hätäisen purkupallon kulmalipulta.
Vähän vastaavasti kuin 1-0 maalissa, nyt Mount vippaa pallon laidalta takaisin keskelle Jorginholle, joka jatkaa Kovacicille. Tämä yrittää seinää Abrahamia ja tekee keskikenttäpelaajana juoksun boksiin! Sarrin aikana nuo olivat harvinaisia, heh. Abraham pudottaa Mateon sijasta Barkleylle, joka on ampumassa, mutta malttaa mielensä ja siirtää vielä viereen Emersonin. Koska Batshuayi pitää jo leveyttä, Emerson on nyt kerrankin tässä systeemissä laidan sijasta sisemmällä laitakaistalla ja tykittää siitä kiitoksena pallon veskarin käsien läpi takakulmaan.
34. minuutilta toinen suosikkiklippini. Korkea prässi on ahdistanut vastustajan kulmalipulle. Puolustuslinjasta Luiz irtoaa purkupalloon vastustajan iholle estämään kääntymisen, vaikka Tomori olikin jo kontrolloimassa tilannetta. Lopulta tilanteessa nähdään melkoista yksilötaitoa ja Luizin magiikkaa tämän hallitessa pallon virtuoosimaisesti ja pelaten sen sitten alaspäin varmistamaan menneelle Tomorille.
Vielä yksi esimerkki haavoittuvuudesta. Barkleyn harhasyötön jälkeen vastustajan toppari purkaa vain pallon korkeana. Luiz irtoaa taas vastaan, mutta häviää tällä kertaa 1v1-tilanteen eikä Jorginhokaan onnistu katkomaan hyökkäystä liu'ullaan. Syntyy 2v2/3v3-hyökkäys, josta laadukkaampi vastustaja olisi voinut saada jotain aikaan. Nyt vastustaja tempokuljettaa sen verran hiljaa, että hänet ehditään tuplata ja Tomori nappaa lopulta pallon sinisille.
Laitojen puolustaminen
Ensimmäinen GIF neljänneltä minuutilta. Ilahduttavaa oli se, että tuo keskikentän timantti ei luistanut velvoitteistaan alaspäin, vaan tuki hyvin laitapuolustajia ja auttoi heitä puolustamaan luomalla laitoihin tasavoiman. Vaikka menetyksen jälkeen vastaprässi epäonnistui, Jorginho paikkasi Mountia ja meni auttamaan Zappacostaa sekä riisti lopulta itse pallon 2v2-tilanteessa.
Kovacic puolestaan paikkasi Jorginhon jättämää aukkoa.
Ajassa 10:35 taas mallikasta laitapuolustamista. Zappacosta ja Mount ovat 2v2-tilanteessa laituria ja laitapuolustajaa vastaan. Jorginho on kaventanut kolmanneksi pelaajaksi. Tomori seuraa taustalla mahdollisen hyökkääjän juoksun Zappacostan jättämään tilaan ja Luiz kaventaa kiinni toiseen vastustajan pelaajaan.
Teoriassa tuo oli siis mallikkaasti pelattu, mutta käytännössä Zappacosta, Jorginho ja Tomori hävisivät omat 1v1-tilanteensa. Emerson klipin lopussa kuitenkin on kaventanut laidalta boksiin ja estää vastustajaa pääsemästä keskitykseen takatolpalle. Jatkossa kuitenkin kun Chelsea puolustaa näin, on syytä olettaa, että Azpi ja Rudiger eivät häviä noita 1v1-tilanteita ja siten vastustaja ei tuollaisesta umpikujasta pääse etenemään seinäsyötöillä. Lisäksi Jorginholle näytti olevan vielä epäselvää se, että hänen tulee pysyä laidalla loppuun asti eikä peruuttaa boksiin, koska Mountin vastuulla oli laitapuolustaja, joten siksi Mount ei laskeutunut auttamaan Zappacostaa. Toki tässä tilanteessa oli hieman hämäävää se, että numero #11, joka keskittää, oli alun perin Tomorin mies, joten kommunikointi pelaajien vaihtamisessa Tomorin ja Jorginhon välillä ei toiminut, koska Tomorin ei ollut järkeä seurata miestään sivurajalle, vaan palata boksiin omalle tontille, jolloin Jorginhon olisi pitänyt älytä mennä blokkaamaan keskitys.
Ehkä suosikkiklippini koko pelistä. Chelsea prässää ylhäältä sivurajaheitossa. Yläkuusikko ja Zappacosta pelataan kuitenkin taitavasti syöttelemällä pihalle. Timantin vasen laita Kovacic ei kuitenkaan luovuta, vaan ottaa hurjan spurtin painottoman puolen puolenvaihtoon ja juoksullaan estää Emersonia joutumasta 1v2 alivoimatilanteeseen. Klipin lopussa laidassa on tasavoima 2v2 ja Emerson pystyy keskittymään yhteen pelaajaan blokaten keskityksen kulmapotkuksi. Ihailtavaa kurinalaisuutta juuri jatkosopimuksen tehneeltä kroaatilta, vaikka käynnissä on vasta harjoituskausi.
Sekalaista
Chelsea esti vastustajan lyhyen maalipotkun miesvartioinnilla. Kärkipari hoitaa taas topparit. Barkley-Kovacic-Jorginho kolmikko merkkaa keskikentältä yhden pelaajan kukin (Kovacic laitapuolustajan ja kaksi muuta keskikenttäpelaajat) ja Emerson tulee myös vastaan puolustuslinjasta pelaten laiturin ulos tilanteesta. Mount oli painottomalla puolella valmiina kaventamaan keskelle merkkaamaan sen kolmannen keskikenttäpelaajan. Seurauksena veskarin liian ahtaaseen rakoon pelaama pallo painuu sivurajasta yli.
Hyökkäys:Rakentelu/muoto
Heti 20 sekunnin kohdalla näki sen, että rakenteluvaiheessa avausjaksolla muoto oli usein 2-5-3 tai 2-5-1-2. Topparit olivat leveällä. Seuraavassa linjassa keskiviivan tuntumassa olivat laitapuolustajat sivurajoilla, Mount ja Kovacic puolitiloissa sekä Jorginho kaiken keskipisteenä. Heidän yläpuolellaan olivat Barkley ja kärkipari. Barkey operoi useimmiten kotijoukkueen kahden alimman linjan välissä tullen palloa vastaan tietysti hieman kärkiparia enemmän. Tässä kuvassa Zappacosta on hetkellisesti pudonnut keskiviivalta hieman alemmas prässin takia ja palauttaa pallon toppareille.
55 sekunnin kohdalta käytännössä sama muoto, mutta nyt Mount ja Kovacic ovat hieman lähempänä todella lähekkäin olevaa yläkolmikkoa Abraham-Batshuayi-Barkley, joten muoto on 2-3-2-3 ja Jorginholla on suurempi vastuu rakentelussa. Yläkolmikko tosiaan on kapealla valmiina kombinaatioihin, joita nähtiinkin todella paljon avausjaksolla hyökkäyskolmanneksella, jota edesauttoi juurikin se, että pelaajat olivat niin lähekkäin toisiaan ja laitapuolustajat vastasivat leveydestä.
Riskinä toki tuossa 2-3-2-3 variaatiossa on se, että kenttätasapaino ei ole niin hyvä ja jos Jorginho tai hänen jälkeensä Kovacic ei pääse ajoissa pallosta eroon, laadukkaampi vastustaja voi rokottaa näistä tilanteenvaihdoista oikea-aikaisen ja yhtenäisen prässin jälkeen, kun laitapuolustajatkin on nostettu yhtä aikaa vähintään puoleen kenttään. Tässä tilanteessa Kovacic tekee onneksi nöyrästi töitä alaspäin ja ohjaa pelin laidalle sekä Emersonkin on ehtinyt pelin alle.
Ajassa 1:40 näkyi ensimmäisen kerran parhaimmillaan sitä, millaista hyökkäyspelaamista Lampard halusi nähdä tuolta 4-4-2 timantti pelijärjestelmältä. Chelsea rakentaa klipin alussa taas 2-5-3 muodossa. Tomori löytää oikeasta puolitilasta omalta paikaltaan Mountin, joka tulee palloa vastaan. Samalla yläkolmikosta Barkley pudottautuu myös palloa vastaan tyhjään tilaan linjojen väliin. Hän jatkaa pallon eteenpäin puolestaan Kovacicille, joka täytti oikeaa puolitilaa luonnollisesti. Samanaikaisesti painottoman puolen laitapuolustaja Emerson tekee nousun tyhjää laitaa pitkin ja vastaa leveydestä, kuten tässä systeemissä laitapuolustajan tulee vastata. Kärkipari juoksee samalla boksiin ja Emerson keskittää toisella kosketuksella. Tällä kertaa vastustajan toppari kuitenkin voitti pääpallon, mutta muutamassa sekunnissa Chelsea eteni omalta puoliskolta maalipaikkaan, kun kollektiivi toimi yhtenäisenä ja ajoitukset olivat kunnossa. Barkley oli vieläpä sitten juoksemassa boksiin mahdollista kakkospalloa varten. Hienosti purettu prässi keskustan kautta lyhytsyötöillä.
Tässä kuva kolmannelta minuutilta. Pallo on puolessa kentässä ja Luiz ottaa tyhjät pois. Ympyröity yläkolmikko on lähellä toisiaan ja kymppipaikan Barkley etsii jälleen tilaa kahden alimman linjan välistä! Kärkipari sitoo itseensä topparit ja Batshuayi myös oikean laitapuolustajan, joka avaisi yhä enemmän tilaa Emersonille nousta laitaa pitkin nuolen osoittamaan suuntaan. Kovacic vasemmassa puolitilassa on valmiina jäämään hieman alemmas, jos Emerson nousee. Vastustajan oikean laiturin vastuulla olisi tässä tilanteessa seurata Emersonin nousu, koska laitapuolustaja on niin kapealla, että hän ei voi ehtiä enää ajoissa laitaan peittämään vaikkapa keskitystä. Tässä tilanteessa sellaista ei kuitenkaan tule, vaan....
... Luiz löytää tosiaan Barkleyn linjojen välistä, mutta tämä ei jatka palloa laitaan yhdellä kosketuksella, vaan päästää sen lävitseen Batshuayille, joka pudottaa takaisin Barkleylle. Sen jälkeen Barkley löytää Abrahamin, joka yrittää vielä päättää kombinaation läpisyöttöön Batshuayille, mutta toppari saa pidettyä tämän irti pallosta. Hienosti pelattu hyökkäyksen poikanen kuitenkin jälleen yläkolmikon oltua tarpeeksi lähellä toisiaan kombinaatioita varten, kun ensin alempaa on annettu se puhkova syöttö linjojen väliin. Tässä systeemissä myös Giroudille olisi ilman muuta käyttöä taitavana pudottelijana, kun hän ei joutuisi yksinäisenä kärkenä tekemään juoksuja linjan taakse jatkuvasti kuten tiistain pelissä Batshuayi teki yksinäisenä kärkenä pelatessaan Lampardin vaatiessa suoraviivaisuutta, vaan Giroudilla olisi ympärillään pelaajia, joiden kanssa pelata kombinaatioita.
Tässä on vielä mukavan leveä kuva tuosta 2-5-3 mallista, jossa laitapakit tosiaan vastaavat yhtä aikaa leveydestä. Emerson tekee hetken päästä juoksun eteenpäin, mutta ei vain saa palloa tällä kertaa. Häneltä on kuitenkin turha odottaa tässä systeemissä niitä viime viestissä spekuloimiani juoksuja sisemmälle laitakaistalle sivurajan sijaan, koska puolitiloissa ja keskellä on jo ruuhkaa, joten Emersonin on turha tunkea sinne.
Liikkuvana versiona tuo Emersonin juoksu kuvan ylälaidassa. Pallo ei vain tule hänelle tosiaankaan nyt. Luiz olisi voinut pelata ilmassa sen heti (kaiketi sallittua, kun miettii niitä viime pelin Gilmourin tekemiä ristipalloja) tai sitten viimeistään Jorginhon olisi pitänyt löytää maannmiehensä, mutta hän ajautui taas umpikujaan ja kun Emerson on tässäkin GIFissä noin ylhäällä, hänen selustassaan on tilaa vastustajan vastaiskuille, jollei Kovacic ole hereillä. Katsojan näkökulmasta viihdyttävää katsottavaa tällainen pelitapa kuitenkin on, vaikka kenttätasapaino olisikin sitten ajoittain helisemässä. Jännä nähdä, että miten tämä systeemi toimii parempia vastustajia vastaan ja joutuuko Lampard sitten jossain vaiheessa siihen tilanteeseen, että omissa kolisee liikaa tätä systeemiä käytettäessä ja hillitsemään laitapuolustajien nousuja tai sitten ylipäätään pelaamaan vaikkapa sillä 4-2-3-1:llä mieluummin.
Tässä GIFissä Emerson saa pallon laidalleen eikä juoksu mene hukkaan. Kaikki lähtee Luizista, joka on arvokas palanen, kun Jorginho on merkattuna vieressä, joten Luiz ottaa itse tyhjät pois ja antaa sitten tavoilleen uskollisena mainion puhkovan syötön kahden alimman linjan väliin, jossa on tällä kertaa Barkleyn lisäksi myös Kovacic. Kaksikko jatkaa pallon yhdellä kosketuksella Emersonille ja samalla kärkipari on boksissa valmiina, mutta keskitys blokattiin kulmaksi. Oppikirjamateriaalia kuitenkin tämäkin GIF. Kovacicin toki ei olisi tarvinnut olla siellä, missä hän oli, koska pelkkä Barkley olisi riittänyt ja Kovacic olisi voinut olla hieman alempana paikkaamassa Emersonia.
Suoraviivaisuus
Yhdeksänneltä minuutilta osoitus siitä, että tässäkin systeemissä palloa voidaan pelata suoraviivaisesti linjan taakse eikä yrittää edetä vain lyhytsyöttelemällä. Jorginho noutaa palloa toppareilta ja chippaa sitten linjan taakse juoksun tekevälle Abrahamille. Emerson on tehnyt myös juoksun laitaa pitkin ja tarjoaa syöttövaihtoehdon. Samalla Kovacic on omalla tontillaan puolitilassa ja pudottautuu hieman Emersonin alapuolella. Mateo ajaa boksiin pallo jalassaan. Samalla Abraham ehtii liikkua pois paitsiosta pelattavaksi ja myös Barkleyn peliasento olisi mahdollistanut Kovacicin syötön, mutta tämä aikailee ja ajautuu sitten umpikujaan. Loppuvaiheissa boksissa on kaikkiaan neljä pelaajaa sekä Mount vielä kuudentoista rajalla, joten jos Sarrin aikana ongelma oli tosiaan pelaajien vähyys boksissa, nyt siellä riittää miehiä varsinkin tätä pelijärjestelmää käytettäessä.
11. minuutilta GIF siitä, kuinka viime pelin tapaan Chelsea eteni muodossa tehdyistä riistoista suoraviivaisesti eteenpäin, Zappacosta tekee riiston, Mount pelaa pystyyn ja Batshuayi paukuttaa ylärimaan boksin rajalta! Barkley olisi ollut myös pelattavana, mutta Batshuayi ei pudottanut tälle, vaan teki oman ratkaisun, joka oli hyvä, mutta taas yläkolmikkokin oli lähellä toisiaan.
Vielä yksi esimerkki avausjaksolta. Chelsea on ryhmittynyt vastustajan maalipotkussa 4-4-2 timanttiin eli keskikentän nelikko on lähellä toisiaan Barkleyn ollessa lähimpänä kärkiparia ja hän nikkaa ykköspallon taaksepäin. Se menee vastustajalle, mutta Luiz astuu esiin katkomaan. Kovacic nappaa irtopallon, kuljettaa, ohittaa yhden pelaajan vapauttaa sitten Abrahamin linjan taakse. Kymmenessä sekunnissa vastustajan maalipotkusta pallo on taas Chelsean kannalta oikeassa päässä. Abrahamin viimeistely on kuitenkin surkea ja veskari vetää pidemmän korren oltuaan kotijoukkueen illan paras pelaaja ehdottomasti.
Sekalaista
18. minuutilta hauska klippi siitä, kuinka laitapuolustajat yhtäaikaa olivat aktiivisia. Ensin Emerson saa Kovacicilta syötön ilmassa laidalleen ja ajaa boksiin, mutta kääntää vielä takaviistoon ja boksin reunalta tulee laukaus. Chelsea ottaa kakkospallon ja sitten Zappacosta puolestaan tekee painottomalta puolelta nousun boksiin, mutta Batsun syöttö karkaa hieman pitkäksi. Näin ollen Zappacosta ei pääse keskittämään, mutta tosiaan jos miettii vielä Giroudia, niin tässä systeemissä, jossa laitapuolustajat ovat näin aktiivisia ylös, pitävät leveyttä ja keskittävät, Giroudin luulisi olevan omimmillaan boksissa yhtenä kohdepelaajana. Tästä siis vinkki kaikille Fantasy-pelaajille myös, että Giroudin 7.0 miljoonan hintalappu on ryöstö, JOS Chelsea pelaa sarjassakin välillä tällä 4-4-2 timantilla.
Avausjaksolta kärkipari ansaitsee vielä kehut siitä, että tilan hakeminen linjojen välistä ei ollut vain Barkleyn vastuulla, vaan välillä hän sai olla myös jatkon kohteena eikä itse jatkajana eli yhteistyö toimi myös järjestyksessä hyökkääjä-kymppipaikka eikä vain kymppipaikka-hyökkääjä. Batshuayi tulee hyvin vastaan vetäen topparin mukanaan. Barkley oli myös vapaana linjojen välissä, mutta kun Kovacic syöttää Batsulle, Barkley säntää pystyyn ja saa pallon belgialaiselta. Abraham sitoo jäljellä olevan topparin ja Barkleylle jää tilaa kuskata, mutta laukaus blokataan.
Erikoistilanteet:
Ensimmäinen kulmapotku. Viime pelin tapaan boksissa oli viisi kohdetta eli nyt voi melko varmasti sanoa sen, että Lampardin ryhmineen nostaa kulmapotkuissa tasan tarkkaan viisi pelaajaa boksiin. Tomori nikkasi taaempaa juostuaan pilkun tuntumasta Mountin pallon puolustajan kautta uudelleen kulmaksi.
Kahdeksannelta minuutilta kolmas kulmapotku. Taas viisi kohdetta boksissa. Luiz jatkaa etualueelta pallon takatolpalle, jossa oli Batshuayi, mutta tämä ei aivan yltänyt palloon. 41. minuutilla nähtiin muuten kaksi perättäistä kulmaa, joissa Mount haki uudelleen etualueelta Luizia, mutta silloin molemmat keskitykset jäivät vastustajan päähän, mutta ainakin yksi variaatio on nähtävästi se, että Luizia yritetään hakea etualueelta ja tämä puskee itse tai jatkaa sitten pallon kohti takatolppaa.
Vastustajan ainoa kulma avausjaksolla. Viime pelin havainto miesvartioinnista sai vahvistuksen eli aluepuolustuksesta on luovuttu vastustajan kulmapotkuissa.
Ainoa sivuvapaapotku ja sen puolustaminen. Viime pelissä oli yksi pelaaja muurissa, kaksi boksin reunalla ja loput seitsemän muodostivat linjan. Nyt muurissa oli kaksi pelaajaa, boksin reunalla kaksi ja linjassa vain kuusi pelaajaa eli puolustuksen linjasta oli siirretty yksi pelaaja muuriin. Kummallinen ratkaisu, koska muuriin riittänee yksikin pelaaja silloin, kun vapaapotku on noin sivusta. Nyt boksissa oli vain 6v5 ylivoima, kun siellä olisi voinut olla 7v5 ylivoima.
Toiselta puoliajalta olisi vielä yhteensä kymmenisen esimerkkiä käymättä läpi, mutta säästän ne sunnuntaille ja kömmin unten maille. Avausjakso oli kuitenkin huomattavasti mielenkiintoisempi, koska siinä Chelsea käytti erittäin viihdyttäväksi ja lupaavaksi osoittautunutta 4-4-2 timanttia, kun puolestaan toisella jaksolla palattiin enemmän 4-2-3-1 järjestelmään grafiikoiden mukaan ja siltä se toki näyttikin.
