Chelsea F.C. 2018/19 – Syötellään vähe palloa keskikentällä

[stroger]

Ihan hyvä ja viihdyttävä ottelu ja tottakai mieluisa tulos saldona keskiviikon Cupin väännöstä. Ensimmäisen jakson alku oli aika selkeästkin Chelsean heiniä, mutta Liverpool pääsi otteluun paremmin mukaan ja toisella jaksolla hallinta vaihtui lopulta aika selkeästikin isäntien hyväksi. Chelsea puolustus sekoili toisen jakson ensimmäiseen n. 25 minuuttiin kolmeen otteeseen ja kolmannesta (Azpilicuetan) virheestä Liverpool pääsi iskemään. Viimeistään tässä vaiheessa Sarri joutui ottamaan kentälle Hazardin ja Kanten. Pelin painopiste ei varsinaisesti kääntynyt Chelsealle, mutta itse tulos kylläkin. Hazard vähemmän yllättäen ottelun ratkaisijana mahtavalla osumalla.

Uusista miehistä avauskokoonpanossa mielestäni Caballero, Cahill ja Emerson suoriutuivat ilman moitteen sijaa ja varsinkin Emerson piti Shaqirin hyvin näkymättömissä. Kruununa totta kai sitten vapaapotkun jälkitilanteesta tullut tasoitusosuma. Fabregas oli ensimmäisellä jaksolla puolestaan ehkä kentän paras pelaaja, mutta toisella jaksolla tila väheni ja kyllä sinne jokunen virhekin mahtui. Myös anti ylöspäin katosi nähdäkseni aika hyvin toisella jaksolla. Tuo Liverpoolin maali ei mielestäni Cescin piikkiin mennyt, vaan Azpilicueta saa ottaa syyt tuosta niskoilleen. Melkeinpä kokeilisin Cesciä jatkossa jossain vaiheessa kentällä Kanten ja Jorginhon kanssa. Barkley ja Kovacic eivät kuitenkaan ole niin hyviä olleet, etteikö näytönpaikka tulisi kyseeseen.

Negatiiviselle puolelle tänään ehdottomasti ainakin kaksikko Barkley ja Morata. Barkleyn pelaaminen oli alusta alkaen virhealtista ja hyökkäyspäässäkään ei onnistumisia tullut käytännössä ollenkaan, jos ei lasketa sitä puskua, jonka paluupallosta Emerson tasoitti ottelun. Morata missasi jälleen ottelun alkuhetkillä hyvän maalipaikan. Korkeissa palloissa Moratan kohdalla näkee sen, että ei espanjalainen välillä edes yritä mennä taistelemaan pallosta tai vähintään häiritsemään toppareiden tekemistä. Morataa voisi tällä hetkellä verrata Fernando Torresiin huonoimpina päivinä, sillä erotuksella, että Torres yleensä yritti huomattavasti Morataa kovemmin. Christensen mielestäni aika lailla +/-0. Ensimmäinen jakso eleetöntä pelaamista ja dominointia Shaqiria vastaan juoksupalloissa. Toisen jakson alkuun hirvittävä moka, josta Sturridge ei onneksi onnistunut ja aika pian tunnin jälkeen Christensenillä alkoi piiputtaa. Luiz tällä hetkellä ihan ansaitusti edellä kokoonpanoa ajatellen.

Ennakko-odotuksiin nähden positiivinen tulos ja tämähän takaa sen, että ns. kakkosketjulle on jatkossa ainakin yhden pelin verran lisää peliaikaa. Viikonloppua ajatellen tämä ei puolestaan oikeastaan kerro mitään.

Tuosta näki ettei Cesc jaksanut enää tehdä mitä Sarri olisi halunnut, eli mennä tyhjään tilaan hakemaan syötön. Azpi taas on pelannut Jorginhon kanssa joka olisi hakenut pallon sivurajalta. Enemmän laittaisin virheen jopa Cescin piikkiin.

[Boca Limpia]

Tuosta näki ettei Cesc jaksanut enää tehdä mitä Sarri olisi halunnut, eli mennä tyhjään tilaan hakemaan syötön. Azpi taas on pelannut Jorginhon kanssa joka olisi hakenut pallon sivurajalta. Enemmän laittaisin virheen jopa Cescin piikkiin.

Varmasti toki näinkin. Joka tapauksessa huono ratkaisu Azpilta, koska hyvällä syötöllä olisi kuitenkin voinut löytää Cescin tuossa, vaikka tuo ei aktiivista liikettä tyhjään tilaan tehnytkään. Tai vaihtoehtoisesti pelata pidemmän pallon Mosesille, joka oli tilanteessa suhteellisen vapaana hieman ylempänä.

Voitto kuitenkin tuli ja se lienee se pääasia.

[Kim Suomisen ponnari]

Lauantaiksi pientä muistilistaa:

- Alonso tai Emerson täytyy opettamaan olematta leikkaamaan niin paljoa sisään kun pallo on oman hyökkäysalueen vastapuolella. Eilen Shaqiri (joka menisi omissa kirjoissani tällä hetkellä avariin alavireisen Salahin tilalle) sai aivan rauhassa operoida laidallaan kun brassilaituri oli jatkuvasti menosuunta kohti vastakkaista sivurajaa.

- Liverpoolin korkea ja aggressiivinen prässi täytyy opetella purkamaan jollain lailla siten, että keskikentän keskelle jää iso tila jossa kääntyä. Eilen tokalla jaksolla Cesc oli useaan otteeseen selkä vastustajan maalia kohti ja joutui tekemään paniikkiratkaisuja kun vähintään kolme punaista kävi päälle yleisen syyttäjän lailla. Parhaiden aikojen Napolin kaltainen prässin ohittaminen ei ehkä vielä onnistu näillä treenikuukausilla, mutta jotain sinne päin pitäisi Chelsean tehdä jotta se pääsisi ainakin neljästä miehestä ohi avoimeen tilaan.

- "Kolmannen" keskikenttäpelaajan tulee onnistua hyökkäyssuuntaan paremmin. Kanté ja Jorginho nyt varmasti hoitavat lauantaina leiviskänsä huolella mutta Kovacic/Barkley/Kuka tahansa, saa luvan parantaa yläsuuntaan ja reilusti.

[samoq]

Shaqiri (joka menisi omissa kirjoissani tällä hetkellä avariin alavireisen Salahin tilalle)

No nyt. Ei mitään tsäänssiä.

Samaa mieltä tuosta Poolin prässipelistä. Lauantain Pool tulee olemaan se kuuluisa different animal. Toki Jorginho on isompi haaste kuin Cesc eilen, mutta kauden aiempiin peleihin peilaten Poolin prässipeli alkaen yläkolmikosta tulee olemaan aivan eri tasolla.

[Rottweiss]

Lauantaiksi pientä muistilistaa:

- Liverpoolin korkea ja aggressiivinen prässi täytyy opetella purkamaan jollain lailla siten, että keskikentän keskelle jää iso tila jossa kääntyä. Eilen tokalla jaksolla Cesc oli useaan otteeseen selkä vastustajan maalia kohti ja joutui tekemään paniikkiratkaisuja kun vähintään kolme punaista kävi päälle yleisen syyttäjän lailla. Parhaiden aikojen Napolin kaltainen prässin ohittaminen ei ehkä vielä onnistu näillä treenikuukausilla, mutta jotain sinne päin pitäisi Chelsean tehdä jotta se pääsisi ainakin neljästä miehestä ohi avoimeen tilaan.

Toki Liverpool on eri mittari, mutta Jorginhon jäätyä aiemmissa peleissä pihteihin on käytetty Luizia pelin avaamiseen ja ensimmäisen prässilinjan ohittamiseen. Jopa niin, että on näyttänyt siltä että Jorginho tahallaan imee vastustajat itseensä ja pelaa sen jälkeen pallon Luizille ihan harjoitellusti. Jos Liverpool on eri joukkue lauantaina, niin sitä on myös Chelsea. Jorginho ja Luiz menee tässä kuitenkin ihan eri kastiin kuin eilen töpeksineet Cesc ja Christensen.

[samoq]

Toki Liverpool on eri mittari, mutta Jorginhon jäätyä aiemmissa peleissä pihteihin on käytetty Luizia pelin avaamiseen ja ensimmäisen prässilinjan ohittamiseen. Jopa niin, että on näyttänyt siltä että Jorginho tahallaan imee vastustajat itseensä ja pelaa sen jälkeen pallon Luizille ihan harjoitellusti. Jos Liverpool on eri joukkue lauantaina, niin sitä on myös Chelsea. Jorginho ja Luiz menee tässä kuitenkin ihan eri kastiin kuin eilen töpeksineet Cesc ja Christensen.

En epäile yhtään. Eilisen pelin 30 ensimmäistä minuuttia olivat hyvin omituinen pala tämän kauden Poolia. Kauden aiemmissa peleissä - Tottenham ja PSG mukaan lukien - vastustajalla on ollut suuria vaikeuksia pelata Poolin muodon sisään. Usein jopa mahdotonta. Eilen nähtiin sen ekan 30 minuutin aikana tyystin epätyypillistä Poolia. Vaikea nähdä, että lauantaina nähdään samaa. Tämä johtui etupäässä siitä, että Fabregas sai touhuta ihan rauhassa sitä missä on maailmanluokkaa ja Poolin linjojen välit olivat ihan levällään.

Pool on ehkä Euroopan paras joukkue tekemään riistoja siinä keskiympyrän tienoilla ja sen yläpuolella. Eilenkin peli olisi voinut revetä noista riistoista. Poolin paras ase on siinä. Chelsean hyökkäyspeli näytti minun silmääni Poolia yksiulotteisemmalta eilen: kun keskusta tukittiin ei Chelsea päässyt mihinkään. (Voitto tuli aika pitkälti tuurilla, kaikki pienet marginaalit meni Chelsean eduksi pelin loppupuolella tuomarointeja myöten)

[KDB]

Chelsean tuurivoitolle

[samoq]

Chelsean tuurivoitolle

I can't stop loving this type of victorius contribution by cheap one-liners. ""

[Salming]

- Liverpoolin korkea ja aggressiivinen prässi täytyy opetella purkamaan jollain lailla siten, että keskikentän keskelle jää iso tila jossa kääntyä. Eilen tokalla jaksolla Cesc oli useaan otteeseen selkä vastustajan maalia kohti ja joutui tekemään paniikkiratkaisuja kun vähintään kolme punaista kävi päälle yleisen syyttäjän lailla. Parhaiden aikojen Napolin kaltainen prässin ohittaminen ei ehkä vielä onnistu näillä treenikuukausilla, mutta jotain sinne päin pitäisi Chelsean tehdä jotta se pääsisi ainakin neljästä miehestä ohi avoimeen tilaan.

Tähän liittyen lainaan itseäni otteluseurannasta, koska satuin eilen tarkastelemaan juuri sitä, että miten hyvin Chelsean kakkosmiehistö purki Liverpoolin kakkosmiehistön prässin.

Tein tilastointia avauspuoliajalta puhelimen muistioon. Tarkastelin sitä, miten hyvin Chelsea purki Liverpoolin prässin. Kirjoitan aiheesta tarkemmin huomenna varsinaiseen Chelsean kausiketjuun, mutta alla avausjakson tilastot. Sanottakoon vielä se, että en huomioinut niitä tilanteita, kun Chelsea roiski pallon yhdellä kosketuksella pois omasta boksista, vaan ainoastaan ne tilanteet, kun pallo oli edes hetken jotenkin hallitusti jollain Chelsean pelaajalla hallussa alhaalla.

Onnistuneet prässinpurut eli pallo hallitusti puoleen kenttään maassa tai ilmassa, jonka jälkeen sallittua avata pitkällä linjan taakse:
5/5 6 min
10/12 20 min
13/19 30 min
18/25 40 min
20/29 45min

Menetykset vastustajalle:
1. 10min Kovacic tempokuljetuksen lopuksi louhikkokosketus ennen keskiviivaa
2. 16min Caballero avaus vastustajalle puoleen kenttään
3. 24min Cesc roiskaisu omasta boksista kärkeen
4. 25 min Cesc maata pitkin keskiympyrään, Morata menetti tullessaan vastaan
5. 30min Christensen omalta kulmalipulta riiston jälkeen suoraan vastustajan jalkaan laitaa pitkin
6. 38min Caballero avaus laitaan, mutta Azpi sai vain pienen hipaisun palloon keskiviivalla
7. 44 min Christensen kompuroidessaan syöttö Shaqirille
8. 44 min Barkley harhasyöttö

Menetykset sivurajan yli:
1. 27min Caballero pitkä avaus ohi Mosesin päästä

Alussa Chelsea pääsi jatkuvasti hallitusti maata pitkin hyvin yli puolen kentän. Heikoin vaihe osui 20-30 minuutin väliin, jolloin Chelsea menetti pallon neljästi avatessaan peliä alhaalta.

Toisella puoliajalla sain seuraavia lukemia:

Onnistumiset:
2/5 50min
6/14 60 min
13/24 71 min
16/28 80 min
19/37 90 min

Menetykset vastustajalle:
9. 46 min Christensen läpisyöttö Sturridgelle
10. 48 min Cahill pitkä avaus Poolin topparille puolesta kentästä
11. 49 min Caballero Willianin tiputuksesta vastapalloon puoleen kenttään, mutta Morata hävisi pääpallon
12. 52 min Caballero avaus, Moses ensimmäisenä pääpallossa, mutta omia ei lähelläkään
13. 53 min Caballero avaus Moratalle, joka menetti
14. 57 min Barkley metrin siirto Mosesille ohi
15. 57 min Azpi harhasyöttö Cescin tiputuksesta syvällä omalla alueella
15. 65 min Hazard tempokuljetus umpikujaan
16. 68 min Azpi harhasyöttö lähellä keskiviivaa
17. 83 min Hazard tempokuljetus umpikujaan, seurauksena Sturridge ylärimaan
18. 87 min Caballero avaus puoleen kenttään vastustajalle
19. 89 min Caballero avaus, Morata hävisi pääpallon
20. 92 min Azpi roiskaisu ylös paineettomana
21. 94 min Moses harhasyöttö 20 metrin päästä omasta maalista
22. 94 min Caballero avaus puoleen kenttään

Menetykset sivurajan yli:
2. 59 min Azpi syöttö laitaa pitkin yli rajan
3. 62 min Cesc louhikkokosketus venyttäessään palloon
4. 74 min Azpi syöttö päin Firminoa ja yli rajan

Yhteenveto: Ensimmäisellä puoliajalla siis Chelsea purki prässin onnistuneesti 20 kertaa ja epäonnistui vain yhdeksän kertaa. Toisella puoliajalla onnistumisia oli 19, mutta epäonnistumisia peräti 18 eli tuplaten avauspuoliaikaan verrattuna. 26 menetyksestä yhdeksän aiheutui Caballeron pitkistä palloista. Pelin alussa hän kyllä osasi syöttää oikeaan laitaan pieniä chippejä, mutta pelin edetessä rohkeus muuttui pelokkuudeksi jalalla pelaamisessa ja argentiinalainen turvautui pitkiin avauksiin. Christensenin kolmesta virheestä jokainen aiheutti vaaratilanteen. Puolustuslinjasta myöskään Azpilicuetalla ei ollut paras päivänsä hänen ollessa osasyyllinen Poolin maalini. Keskikentällä Barkley oli niin ikään virhealtis ja 57. minuutin harhasyöttö oli kohtalokas, koska paine jäi Chelsean alueelle ja pian pallo olikin maalissa. Fabregasin menetykset olivat sellaisia, että niistä ei aiheutunut ongelmia omaan päähän eli hän osasi luopua ajoissa pallosta ja syötellä melko hyvin omille. Toiselta puoliajalta on vielä mainittava Hazardin muutamat tempokuljetukset, jotka päättyivät umpikujaan ennen keskiviivan ylitystä. Yksi menetyksistä johti Sturridgen ylärimalaukaukseen.

Liverpool yritti eilen avauspuoliajalla prässätä melko samalla tavalla kuin PSG:tä vastaan Mestarien liigassa, mutta kakkosmiehistö ei pystynyt läheskään ykkösmiehistön veroiseen suorittamiseen, vaan Chelsea tosiaan tuli varsinkin alussa melko helposti Liverpoolin kenttäpuoliskolle.


Tässä kuvassa näkyy siis Kloppon prässin perusidea. PSG:n tavoin myös Chelsea pelasi 4-3-3 muodostelmalla. Laiturit estävät toppareiden syöttösuunnat ylemmäs nousseille laitapuolustajille. Yksinäinen kärki seilaa toppareiden välissä. Tärkeää on myös keskikentän kolmikon antama tuki eli PSG:tä vastaan Milner, Henderson ja Wijnaldum miesvartioivat Marquinhosia, Di Mariaa ja Rabiotia niin tarkasti, että nämä eivät päässeet kääntymään pallon kanssa, vaan joutuivat palauttamaan pallon alas.


Tässä kuvassa näkyy prässi itse pelitilanteessa. Salah ja Mane estävät syötöt laitoihin, Firmino on keskellä. Keskikentällä Milnerillä ja Wijnaldumilla on omat vartioitavansa. Hendersonilla ei ole ketään, koska tässä kohdin Marquinhos oli laskeutunut hakemaan palloa toppareiden välistä ikään kuin Jorginho ja Fabregas tekevät Chelseassa.


Tässä vielä toinen pelitilannekuva samasta aiheesta. Krediitit Nouman-youtubekanavalle.


Sitten eiliseen otteluun. Tässä näkyy heti ensimmäisen minuutin asetelma. Sturridge on Firminon paikalla keskellä. Mane ja Shaqiri estävät syötöt laitoihin. Keita merkkaa Barkleyta ja Milner Kovacicia. Ongelma Liverpoolin kannalta on kuitenkin se, että Fabregas on aivan vapaana eikä Fabinho ole merkkaamassa häntä. Sturridge on puolittain toki syöttölinjalla, mutta Cahill ja Christensen pelasivat hänet melko helposti ulos tilanteista alussa.


Tämä kuva on kaksi sekuntia myöhemmin kuin edellinen. Vasta nyt Fabinho ilmestyy aivan kuvan oikeaan reunaan. Milner ja Keita merkkaavat tarpeeksi läheltä miehensä, mutta koska Fabinho jättää noin massiivisen välin Fabregasiin, Liverpoolin prässi vuoti pahoin eikä se pystynyt eristämään Chelseata omalle kenttäpuoliskolleen toisin kuin PSG:tä vastaan.


Tässä kuvassa tilanne jatkuu. Kuten asetelmasta näkyy, Mane ja Shaqiri ovat sijoittuneina toppareiden ja laitapuolustajien väliin. Sturridge merkkaa Fabregasta.


Tämän takia modernissa jalkapallossa maalivahdin jalalla pelaaminen on niin tärkeää. Caballeron chippi laskeutuu suoraan Azpille, joka saa jatkettua pallon helposti Barkleylle ja tämä puolestaan keskelle Fabregasille. Chelsea piti alussa huolen siitä, että laitapuolustajat eivät ole liian alhaalla, jolloin Caballerolla oli mahdollisuus chipata pallo Manen tai Shaqirin yli. Samalla Liverpoolin yläkuusikon etäisyydet kasvoivat. Tämäkin tilanne olisi toki ollut vielä pelastettavissa sillä, että Fabinho olisi ollut tarpeeksi lähellä Barkleyta, mutta taas hän oli jättänyt niin ison välin, että Chelsean pelaaja pääsi kääntymään ja pelaamaan maata pitkin palloa eteenpäin. Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että Mane olisi ollut alempana, jolloin Keitan ei olisi tarvinnut rynnätä pois Barkleyn luota.


Katsokaapa seuraavaksi tätä kuvaa. Cahill pelaa maitse ja taas Fabregas on vapaana, kun Fabinho on jättänyt niin karmean suuren välin. Keitallakaan ei ole ihan hallussa Barkley, joka on vapaana Keitan selustassa kuvan äärioikeassa reunassa. Ehkä Klopp oli ohjeistanut prässin niin, että Sturridgen piti katkoa syötöt Fabregasille tai sitten vain Fabinhon sijoittuminen oli huonoa. Epäilen jälkimmäistä, mutta siitä lisää seuraavassa kuvassa. Joka tapauksessa tällainen puolivillainen prässi oli helppo murtaa. Kun yksikin lipsuu suunnitelmasta, seuraukset ovat tuhoisia muulle kymmenelle pelaajalle. Tässä tilanteessa muuten Cesc jatkoi yhdellä kosketuksella syötön nimenomaan Keitan vapaaksi jättämälle Barkleylle, joka pääsi tempokuljettamaan kohti Liverpoolin maalia. Kotijoukkueen uusilta hankinnoilta Keitalta ja Fabinholta siis vielä tiivistettynä melkoista hakemista puolustuspelissä ja systeemin omaksumisessa.


Tässä kuvassa minuutti myöhemmin nyt sitten näkyy se, kuinka Fabinho oppii parantamaan sijoittumistaan ja on kiinni Fabregasissa, mutta tällä kertaa Manen sijoittuminen on huonoa eli Cesc saa yhdellä kosketuksella Caballeron syötöstä pelattua pallon ilmassa vapaana olevalle Azpille.


Azpi jatkaa Barkleylle ja sitten mentiin taas kovaa kohti kotijoukkueen maalia. Sekunti ennen kuvakaappausta Keita oli kiinni Barkleyssa, mutta päättää lähteä peittämään syöttöä sen sijaan, että juoksisi Barkleyn rinnalla kohti omaa maalia, joten Azpi taitava syöttäjänä ohittaa vaivatta ryntäävän Keitan.


Toisella puoliajalla mikään ei oleellisesti muuttunut. Liverpool prässäsi samalla lailla, mutta nyt keskikentän kolmikko on hivenen lähempänä miehiään. Barkley on Keitan pihdeissä ja Kovacic joutuu palauttamaan alas, koska Milner varjostaa häntä. Fabinhokin on lähempänä Fabregasta.


Fabregas joutuukin syöttämään alas, kun Fabinho on tällä kertaa hänen selässään kiinni ja seurauksena Mane ahdistaa Cahillia sen verran, että tämä joutuu avaamaan pitkällä pallolla.

Syyt toisen puoliajan menetyksien määrän kasvuun löytyvät mielestäni lähinnä siitä, että Liverpoolin keskikenttäpelaajat (erityisesti Keita ja Fabinho) olivat hivenen paremmin sijoittuneita miesvartioinnissaan prässitilanteissa, väsyminen vaikutti Chelsean pelaajien keskittymiseen ja syöttölaatuun sekä kolmantena Caballero ei vain uskaltanut enää avata pienentyneisiin väleihin, vaan teki omat ratkaisunsa eli avasi suosiolla pitkällä pallolla monesti toisin kuin avausjaksolla.

[DDrogba]

Hyvää settiä taas.

Fun fact: Hazardilla on nyt yhtä monta maalia tehty tällä kaudella kuin koko kaudella 2015/16.

[Coulijoe]

Christensen oli pelannut sairaana, oksennellut puoliajalla. Olisi pitänyt ottaa jo silloin pois kentältä.

Rudiger ja Pedro eivät edelleenkään reenanneet tänään, mutta juoksentelivat kuitenkin. RLC sen sijaan oli reeneissä sääri ongelmien jälkeen.

[Boca Limpia]

Christensen oli pelannut sairaana, oksennellut puoliajalla. Olisi pitänyt ottaa jo silloin pois kentältä.

Rudiger ja Pedro eivät edelleenkään reenanneet tänään, mutta juoksentelivat kuitenkin. RLC sen sijaan oli reeneissä sääri ongelmien jälkeen.

Näyttikin vaihtoon tullessaan olevansa aivan puhki ja hankalaa tuota olisi topparin paikalla laittaa ihan normaaleiden olosuhteiden piikkiin. Noh, Luiz avaa viikonloppuna, eli ei mitään hätää.

Rudigeria ja Pedroa puolestaan kaipailisi kovasti pelaavaan kokoonpanoon viikonloppuna. Cahill on toki tainnut omasta urakastaan selvitä tähän mennessä puhtain paperein, mutta 90 minuuttia ykkösmiehistöllä pelaavaa Liverpoolia vastaan Luizilla ja Cahillilla ei houkuttele. Willianin ja Pedron ero onkin jo käyty läpi tässä ketjussa.

Keskikentän kolmas lenkki on sitten varmaan se viikonlopun suurin kysymysmerkki. Kovacichan tuolla varmaankin aloittaa, mutta tasonnostoa tarvittaisiin.

[Cel]

Kepan ainoa heikkous, pituuden puute, sitten lopulta iski. Mutta jos ennen tuplamatsia olisi sanottu että voitto ja tasuri, olisin pitänyt ylioptimistisena.

[DDrogba]

Kepan ainoa heikkous, pituuden puute, sitten lopulta iski. Mutta jos ennen tuplamatsia olisi sanottu että voitto ja tasuri, olisin pitänyt ylioptimistisena.

Ihan hyvä veto oli. Ei mennyt Kepan piikkiin, vaikka pituus jne.

[Kim Suomisen ponnari]

Harmittavaa sillä täysi pistepotti oli enää muutaman hassun lisäaikaminuutin päässä, mutta Sturren maali oli myös sellainen että tuollaisella tempulla ei kyllä katsojana harmita yhtään että osui sitä omaa suosikkijengiä vastaan. Voi kunpa Hazard olisi vaan saanut tehtyä siitä läpiajostaan...

[Rottweiss]

Ihan hyvä veto oli. Ei mennyt Kepan piikkiin, vaikka pituus jne.

Niin lähellä hanska kävi, että Kurtun pituudella olisi ohjattu yli.

Rüdi ja Luiz olivat tänään rautaa

[Boca Limpia]

Varmasti ihan oikeutettu tulos tämänpäiväisestä. Molemmilla joukkueilla paikkoja useampaankin osumaan ja Chelsean olisi pitänyt pystyä iskemään tylysti taululle kolme osumaa. Liverpoolilla oli sitten myös mm. Shaqirin vapaa puskupaikka ja pariin otteeseen Kepa ja Luiz siivoilivat pallon maaliviivalta.

Harmihan tämä sinällään on, sillä mestaruutta ajatellen kotona pitäisi nämä ottelut pystyä voittamaan, vaikka vastustaja olisi kuinka kova tahansa. Pitkäänhän tuo tänään voitolta näyttikin, kun Liverpoolkaan ei mitään ihmeellisempää painetta saanut aikaan. Tästä toki voi antaa oman ansionsa myös kohentuneelle puolustuspelaamiselle. Tuolla osa-alueella Chelsea olo kuitenkin aika selvästi edellä ja suoriutui lähes virheettä.

Willianilta ja Kovacicilta olin jo pariin otteeseen vaatinut enemmän ja kyllähän tuo toive tänään tietyllä tapaa toteutuikin. Kovacic alusti Hazardin osuman, tasapainotti kyllä hyvin keskikentän toimintaa ja osoitti olevansa Barkleyta turvallisempi valinta avaukseen. Willianin toki olisi pitänyt omasta paikastaan osua, mutta hyvällä pelipäällä hän yleisesti ottaen oli.

Kahden huippujoukkueen tasainen kohtaaminen nähtiin. Molemmille voi hyvin ennustella menestyksekästä kautta.

[Salming]

Tein taas tilastointia liittyen prässin purkamiseen. Tällä kertaa siis vastakkain olivat keskiviikon kakkosmiehistöjen sijaan molempien joukkueiden parhaat yksilöt, joten oli hauska vertailla lukuja keskiviikon vastaaviin. Luvuissa saattaa olla ja onkin luultavasti muutaman yksikön virheitä, koska muutaman kerran kun kirjasin muistioon ylös tilanteita, heti perään syntyi uusi pelin avaus tilanne, jonka osin missasin. Mutta siis melko hyvin suuntaa nämä lukemat kuitenkin antavat.

Onnistumiset:

1. puoliaika

3/8 10 min
4/7 20 min
4/7 30 min
2/5 40 min
3/6 45 min

Yhteensä: 16/33, menetyksistä kaksi yli sivurajan ja 15 vastustajalle. Jälkimmäisistä neljä tai viisi johtui Kepan pitkästä avauksesta. Jorginho ja Kante kirjasivat neljä ja kaksi menetystä mieheen. Ranskalaisella varsinkin oli muutama heikko kosketus ja haltuunotto ahtaissa tiloissa.

2. puoliaika

2/3 50 min
2/4 60 min
3/8 70 min
2/6 80 min
2/7 90 min

Yhteenveto: 11/28, menetyksistä yksi yli sivurajan, 16 vastustajalle. Jälkimmäisistä Kepa aiheutti viisi, Barkley kaksi (jälkimmäinen harhasyöttö johti tasoitusmaaliin), Luiz kolme pitkillä avauksillaan ja Alonso kaksi kuljetuksillaan umpikujaan.

Prässinpurkuja oli kaikkiaan vähemmän, koska vierasjoukkue lisäsi pallonhallintaa takaa-ajoasemassa. Ja kun Chelsea avasi peliä, Liverpoolin prässi oli vielä aggressiivisempi avausjaksoon verrattuna, jolloin kotijoukkueella oli vähemmän aikaa ja tilaa pelata maata pitkin ja epätoivoiset chipit eteenpäin päätyivät usein vastustajalle. Kuten nyt keskiviikon ja tämän lauantain tilastoista voi huomata, Liverpool saa huippujoukkueita vastaan 15-20 riistoa puoliajan aikana prässinsä ansiosta vastustajan kenttäpuoliskolla silloin, kun kommunikaatio sujuu eikä vastustajan pelintekijä (esim. Fabregas) pääse liikkumaan liian vapaasti, jolloin riistot jäävät alle kymmeneen kuten keskiviikkona ensimmäisellä puoliajalla.

Chelsea puolestaan onnistui keskiviikkona 20 ja 19 kertaa puoliaikaa kohden murtamaan Liverpoolin yläkuusikon antaman prässin hallitusti, mutta tänään ykkösmiehistöillä pelatessa lukemat olivat vain 16 ja 11, vaikka lieviä tilastovirheitä saattaa olla, mutta joka tapauksessa osviittaa ne antavat siitä, että vielä on paljon tehtävää edessä ennen kuin lyhytsyöttö- ja kolmiopelaaminen iskostuu ja juurtuu niin hyvin yksilöiden selkärankaan, että syöttösuuntia on tarpeeksi auki jatkuvasti huippujoukkuettakin vastaan.


Sitten vielä muutama kuvakaappaus keskiviikon tapaan. Aloitetaan Liverpoolin puolustusmuodosta.


Syvällä se oli tuttuakin tutumpi 4-4-2, joka ei siis yllättänyt. Kaksi alinta linjaa ovat lähekkäin eikä Chelsea kyennyt pelaamaan noiden linjojen väliin avausjaksolla kuin yhden tai kaksi kertaa.


Tämä kuva on viidenneltä minuutilta. Jos keskiviikkona Fabinhon ja Sturridgen kommunikaatio Fabregasin merkkaamisen suhteen ei toiminut, niin nyt Henderson osoittaa kädellään häntä kohti katsovalle Firminolle, että brasilialainen olisi miesvartioimassa Jorginhoa. Muutoin prässin asetelma on jo keskiviikolta tuttu eli laiturit ovat estämässä syöttöjä laitapuolustajille, Wijnaldum miesvartioi Kovacicia ja Milner on hetkellisesti päästänyt Kanteen selustaansa, mutta tilanne on kuitenkin hallussa. Henderson ja Firmino huolehtivat Jorginhosta vuorotellen.


Ja kun tilanne etenee muutaman sekunnin eteenpäin, Firmino vilkuilee jatkuvasti olkansa yli pysyäkseen Luizin ja Jorginhon välissä.


Tässä kuvassa puolestaan Henderson on kiinni Jorginhossa Firminon prässätessä toista topparia Luizia. Milner ja Wijnaldum tutusti merkkaavat omat pelaajansa Kanteen ja Kovacicin.


Tässäkin näkyy se, kuinka reippaasti Chelsean kenttäpuoliskolle asti Liverpoolin pohjapelaaja parhaimmillaan seuraa vastustajan pelintekijää, jos vastustajakin käyttää kolmen pelaajan keskikenttää eli kuten PSG ja Chelsea nyt esimerkiksi ovat tehneet viimeisimmissä otteluissa Liverpoolia vastaan. Fabinholtakin toki nähtiin tätä samaa ajoittain keskiviikkona kuten edellisen viestini kuvista voi tarkistaa.


Seuraavassa kuvaparissa tulee vielä esille Hendersonin hyvyys vielä Fabinhoon verrattuna tilanteiden tunnistamisessa. Kovacic syöttää alaspäin Luizille. Vielä tässä kohden Jorginho on vapaana Firminon selustassa.


Mutta Henderson tunnistaa tilanteen ja syöksyy kiinni Jorginhoon, jotta tämä ei pääse kääntymään Luizin syötön jälkeen, vaan joutuu kierrättämään uudestaan alakautta.


Chelsean puolustusmuodosta mielenkiintoisin havaintoni oli se, että Sarri oli halunnut joukkueen siirtyvän 4-5-1 muotoon korkeammalla kenttää aiempaan verrattuna. Tässäkin kuvassa Chelsea on puolessa kentässä 4-5-1 muodossa tutumman 4-4-2:n sijaan. Ehkäpä sitten vastustajakin herätti sen verran kunnioitusta, että puolustukseen satsattiin hieman enemmän, koska Hazardkin on kiltisti laskeutunut muotoon sinne mihin pitääkin eli laituriksi keskikentän viiden linjaan eikä luistanut juuri ollenkaan puolustusvelvoitteistaan tässä ottelussa kauden aiempiin otteluihin verrattuna.


Tässä pallo on vielä syvemmällä Liverpoolin alueella ja Chelsea makaa 4-5-1:ssä.


Toisella puoliajalla muoto oli sama, mutta puolustusjaksot pidempiä.


Tosin yhden kerran huomasin kurinalaisuuden puutetta, jota osoitti Kovacic. Sekunti ennen tätä kuvaa hän oli vielä keskikentän linjassa, mutta ryntäsi sitten peittämään Gomezin syöttöä Giroudin rinnalle, jolloin muoto muuttui 4-4-2:een hetkellisesti.


Liverpool loi maalipaikkansa riistojen lisäksi usein myös siten, että se hyödynsi edelleen Chelsean puolustamisen suurinta ongelmakohtaa eli kahden alimman linjan välistä tyhjää tilaa pitkissä ja puolipitkissä palloissa. Huomioin tämän ensimmäisen kerran jo elokuun ensimmäisenä päivänä Arsenalia vastaan pelatussa International Cupin ottelussa, jolloin Arsenalin puolustuslinja lähetti pitkiä palloja Chelsean keskikentän linjan yli Chelsean puolustuslinjan etupuolelle, jossa Özil, Lacazette ja kumppanit ottivat palloja haltuun ja kääntyivät sitten maalia kohti vastassaan vain Chelsean neljän alakerta:

Tässä kuvassa näkyy Sarrin haluaman pelitavan suurin heikkous oikeastaan. Arsenal murtautui parhaiten silloin, kun se pelasi puolipitkän pallon noin puolesta kentästä Chelsean puolustuslinjan etupuolelle ilmassa, jossa ylhäällä olleet Arsenalin pelaajat ottivat pallon haltuun, kääntyivät ja lähtivät hyökkäämään Chelsean neljän linjaa vastaan. Toisin sanoen siirtymävaihe 4-4-2 prässistä 4-5-1 muodostelmaan vaatii vielä hiomista, koska kun Arsenal sai pallon puoleen kenttään ja Chelsea oli edelleen 4-4-2 prässimuodostelmassa, Arsenalilla oli tilaa pelata pallo Chelsean alimman linjan eteen, koska etäisyys puolustuslinjasta keskikentän linjaan oli liian iso. Silloin, kun pallo on syvällä Arsenalin alueella, 4-4-2 prässi toimii, mutta Arsenalin saadessa pallon ylemmäs, puolustuslinja valuu aiemmin alas kuin keskikentän linja ja se luo tiloja vastustajalle, jotka Arsenal pari kertaa hyödynsi vaarallisesti.

Tässä ottelussa Liverpoolia vastaan nähtiin paljon samanlaisia tilanteita, joista muutama esimerkkikuva seuraavaksi.


17. minuutilla Milner saa syötön Wijnaldumilta ja pääsee sitten antamaan vapauttavaa syöttöä jalka vapaana keskiviivan kohdilta. Salah ja Firmino ovat juoksemassa pystyyn Chelsean neljän alakertaa vastaan. Kuvassa näkyy järkyttävän suuri tila kotijoukkueen keskikentän ja puolustuslinjan välissä.


Sen tilan Salah tunnistaa aivan kuten Arsenalin yksilöt jo pari kuukautta sitten. Hän hidastaa, tulee syöttöä vastaan, ottaa pallon haltuun ja luo maalipaikan Firminolle.


Tässä vielä toinen esimerkki toiselta jaksolta. Robertson avaa alhaalta Liverpoolin lyhyen maalipotkun jälkeen...


... Mane voittaa ykköspallon Luizia vastaan, kääntyy ja syöttää Salahille, jonka laukaus blokattiin boksin rajalta. Mutta jälleen hyökkäyksen idea oli sama eli ohittaa Chelsean keskikentän linja korkealla syötöllä.

Lopuksi käyn läpi Chelsean tekemän maalin ja sen, mitä siinä tapahtui.


Azpilicueta on juuri katkaissut puskullaan Liverpoolin hyökkäys-yrityksen. Kakkospallossa on ensimmäisenä sattumalta muuta keskikentän linjaa alemmaksi ehtinyt Kante. Kuten näkyy, Chelsean keskikenttä on taas puhkottu pitkällä pallolla repaleiseksi, mutta Kanten puolustusmoraali ja sisäinen ääni on ajanut hänet muuta linjaa alemmaksi, jolloin hän voittaa tosiaan kakkospallon kahta Liverpoolin pelaajaa vastaan sijoittumisellaan.


Tässä kuvassa Luiz on juuri saanut pallon Kantelta. Alexander-Arnold on lähtenyt seuraamaan Hazardia puoleen kenttään asti. Kovacic on puolestaan vapaana, koska Milner on rynninyt ylemmäksi eikä ole ymmärtänyt menetyksen jälkeen mennä merkkaamaan Kovacicia, joka olisi tarkoittanut juoksua sivuttain keskiviivaa pitkin, vaan on päättänyt vastaprässätä kenties Kloppon haluamalla tavalla välittömästi menetyksen jälkeen pallon pois kotijoukkueelta. Vertailkaa siis Milnerin sijoittumista tässä ja ylemmässä kuvassa. Milner on systeemin uhri ja tekee vain mitä Klopp haluaa eli prässätä pallon pois menetyksen jälkeen vetäytymisen sijaan. Siinä on riskinsä, jos vastustaja osaa pelata taitavasti.


Nuori TAA on seurannut Hazardia jopa Chelsean kenttäpuoliskolle asti. Se avaa massiivisen tilan hänen taakseen, jonka Chelsea pian hyödyntää. Hazard jatkaa pallon yhdellä kosketuksella viereen Kovacicille. Milner on juoksemassa alaspäin kovaa kyytiä Luizin ohitettua hänet syötöllä. Salah on menossa myös alaspäin paikkaamaan puolittain Alexander-Arnoldin jättämää aukkoa.


Mateo pelaa seinän Jorginhon kanssa ja pääsee etenemään kasvot kohti maalia. Hazard on jo hyökkäämässä Alexander-Arnoldin jättämään tilaan, jota Salah ei ole viitsinyt paikata kunnolla, vaan seuraa vain läheltä belgialaisen kipittämistä.


Tässä kuvassa Eden on juuri vapautettu läpi ja katsokaa, kuinka kaukana Salah jo on Hazardin perässä sen sijaan, että hän olisi rinnalla puolustamassa kylki kylkeä vasten. Gomez ei ehdi paikkaamaan, vaan Hazard ottaa fantastisen ensimmäisen kosketuksen oikealla jalalla ja viimeistelee sitten takakulmaan toisella kosketuksella vasurillaan kliinisesti.

Tämä maali muistutti hyvin paljon Alonson ja Pedron juonimaa 1-0 osumaa Arsenalia vastaan. Silloin Willian houkutteli Bellerinin keskiviivalle asti ja Mkhitaryan ei tukkinut syntynyttä tilaa selustassa. Nyt Hazard houkutteli Alexander-Arnoldin jopa yli puolen kentän ja kommunikaatio ei toiminut Liverpoolilla niin hyvin, että Salah olisi oivaltanut tiputtaa tarpeeksi alas ajoissa laidallaan. Jos joku on unohtanut tuon Arsenalia vastaan tehdyn maalin, laitan vielä muistutuksen siitä tekstini loppuun:

- Muutama minuutti myöhemmin Jorginho saa taas jalan vapaaksi ja pääsee jo toistamiseen hyödyntämään bravuuriaan eli korkeaa läpisyöttöä. Tällä kertaa se suuntautui laitaan Alonsolle, joka juoksee mainiosti vapaana olevaan tilaan, jonka Willian loi tulemalla vastaan ja vetämällä mukanaan oikean laitapuolustajan Bellerinin. Pedro on kaventanut keskelle passiiviseen paitsioon ja viimeistelee sitten Alonson tarjoilusta varmasti takakulmaan. Melko helposti Arsenalin 4-4-1-1/4-4-2 muoto pallottomana murtui, kun Mkhitaryan ei seurannut omaa miestään eli Alonsoa, vaan keskittyi Willianiin, vaikka Bellerin miesvartioi jo häntä.

[Jype]

Energiajuomacupin seuraavalla kierroksella sitten Lampardin paluu Stamford Bridgelle, kun Chelsea kohtaa kotonaan Derbyn.

[Coulijoe]

Hyvää tekemistä joukkueelta, jonka ei pitänyt pärjätä. Ykkös- ja kakkosjoukkue on huonompia kuin Poolin vastaavat ja mitäs muuta sitä saikin lukea .

Salming hoitaa topicissa pelien analysoinnin niin voi itse huoletta keskittyä pelaajiin.

Rudiger on totaalinen alistaja. Kuten hankinnan yhteydessä tuli todettua niin mitään en odota, mutta voi pojat mitä sieltä on tullut. Sarrin alaisuudessa kehittynyt edelleenkin. Sijoittuu paremmin kuin viime vuonna, syöttää paremmin kuin viime vuonna, on rohkeampi kuin viime vuonna. Toki on siitä ikävässä hommassa, että joutuu paikkaamaan David Luizin pakollista hitautta ja pelikohtaisia aivopieruja. Mutta kun jalkoja löytyy niin antaa palaa.

Alonso aiheuttaa harmaita hiuksia odotetusti puolustuksessa. Pelaa alibia eli antaa vastustajalle kaksi askelta tyhjää tilaa, antaa kääntyä eikä taklaa. Ei oikein eikä väärin, vähemmän haittaisi vaikka ajaa ropsauttaisi kunnolla myöhässä, kuin antaa pelaajan tehdä mitä lystää. Tykkää myös puolustaa niinpäin, että avaa keskustan. Puolustaisi edes keskustanpuolelta ja pakottaisi laiturin pysymään laidallaan. Pool pelissä päästi Salahin kääntymään ja leikkaamaan aina keskelle ennemmin kuin olisi ohjannut laidalle.

Barkley, Kovacic, RLC kolmikko yläoksalle on täysin auki. Kaksi ensimmäistä eivät oikein vakuuta, toinen valuu liian alas ja toisella ei ole tasaisuutta vielä. RLC taas on rikki vähän väliä, jospa viikolla olisi avauksessa vaikka kyseessä onkin vain europaliiga. Kaikilla on mahdollisuutensa edelleen.

Hazard. Ihan ok, syöttäminen on edelleen hieman epätarkkaa.

[Kim Suomisen ponnari]

Rudiger on totaalinen alistaja. Kuten hankinnan yhteydessä tuli todettua niin mitään en odota, mutta voi pojat mitä sieltä on tullut. Sarrin alaisuudessa kehittynyt edelleenkin. Sijoittuu paremmin kuin viime vuonna, syöttää paremmin kuin viime vuonna, on rohkeampi kuin viime vuonna. Toki on siitä ikävässä hommassa, että joutuu paikkaamaan David Luizin pakollista hitautta ja pelikohtaisia aivopieruja. Mutta kun jalkoja löytyy niin antaa palaa.

Big Tonin puolesta puhuu myös se että kulissien takaisen materiaalin perusteella, on lempeä jätti kanssapelaajien keskuudessa erittäin pidetty kaveri. Ikää on vasta 25 joten huoletta voisi lyödä viiden vuoden lappua käteen ja antaa kehittyä vuosi vuodelta paremmaksi. Hyökkäyspäässä kun omaisi samanlaista maalintekotaitoa kuin Cahill tai vaikka ”Kapteenijohtajalegenda”, puhuttaisiin mantereen parhaista pelipaikallaan.

Lampardin paluulle myös vahvaa peukkua. Jos joskus kelpaisi cupissa tippua niin tämänkertaiselle vastustajalle sitten. Toki Chelsean jatkoonmenoa toivon mutta pelkkää hyvää Fatin valmennusuralle. Ensi vuosikymmenellä sitten Chelsean peräsimessä dynastiaa käyntiin

[Coulijoe]

Derby joutuu antamaan aika kovasti tasoitusta kun Mount ja Tomori eivät saa pelata.

Edit: Laitetaan muutama hassu huhu, kun on rauhallista.

Giroudia huhuillaan Turkkiin, josta olisi vilauteltu 5€ seteliä.

Cesc etsii itselleen avoimesti edelleen tammikuuksi uutta seuraa, koska jatkoa ei seuralta kuulu.

David Luizille tarjotaan vuoden jatkoa.

Chelsea on Genoan hyökkääjä Piatekin perässä. Ihan ok tehot 6 peliä 8 maalia + coppassa 1 peli 4 maalia.

[Kim Suomisen ponnari]

https://www.chelseafc.com/en/news/2018/9/28/my-blue-days--paulo-ferreira‬

Mukava haastattelu mieheltä, joka toi voittamisen kulttuurin Chelseaan, ja jolla on enemmän jalometallia kaapissaan kuin useilla Valioliigan huippujoukkueilla tällä vuosituhannella yhteensä.

[Budha-B]

Tänään sitten niitä junnuja avaukseen kiitos.

[Kim Suomisen ponnari]

Jos kaksi pelaajaa kolmikosta RLC-CHO-Ampadu, ei ole tänään avauksessa, voidaan Sarrinkin osalta alkaa heittämään pyyhettä kehään sen oman junnuakatemian ja junnutalenttien hyötykäytöstä.