Jalkapallon dynastiat

[janne#1]

Varsinainen dominanssi oli Serbiassa Obilicin toimesta 1996-99, vaikka mestaruus tuli vain 1998, kun vastustajat puhumattakaan tuomareista uskalsivat hädintuskin tulla kentälle.

[Spielmacher]

Fergusonin ManUlle menee myös oma ääni. Vahvaa suorittamista myös Euroopassa tuolloin samaan aikaan kun taso leveni koko ajan. Tuohon ajanjaksoon mahtuu myös pelissä tapahtuneita muutoksia joihin Ferguson onnistui vastaamaan ja kehittämään itseään ja pelaajiaan kohti ajan vaatimuksia.

[Pumba]

Vähän tietysti mistä suunnasta asioita haluaa katsoa ja tulkita, mutta Fergusonin ManU täyttänee vuosikymmeniä jatkuvan dominanssin kriteerit parhaiten ja Guardiolan Barcelona on yksinkertaisesti paras jalkapalloa pelannut seurajoukkue.

[Hossam Ramsu]

Mainitaan pakolliset Kiovan Dynamo Ukrainassa ja Skonto Latviassa 90-luvulta 2000-luvun alkuun.

[divin codino]

Pochettinon Nuoret Kukonpojat.

[Lilywhite]

Pochettinon Nuoret Kukonpojat.

Tuskinpa tässä nyt sentään haettiin kaupunki- ja kaupunginosa kohtaisia dynastioita.

[Amar]

Vaikka mestaruuksia ei tullut kuin yksi, niin kyllä hiljattain 80 vuotta täyttäneen Guy Rouxin 44 vuoden mittainen valmennuspesti Auxerressa voitaisiin laskea dynastiaksi. Nostatti Football Manager -tyyliin Auxerren divarijoukkueesta aina Ligue 1:n mestariksi

[Tervo]

Vaikka mestaruuksia ei tullut kuin yksi, niin kyllä hiljattain 80 vuotta täyttäneen Guy Rouxin 44 vuoden mittainen valmennuspesti Auxerressa voitaisiin laskea dynastiaksi. Nostatti Football Manager -tyyliin Auxerren divarijoukkueesta aina Ligue 1:n mestariksi

Eikös se nostanut sen niin pohjalta kuin vain voi?

En jaksa tarkistaa.

[Veli Ponteva]

Sacchin ja Capellon valmennuskausien AC Milanin voinee laskea tällaiseksi.

Pieni tiivistelmä tuosta Capellon ajan saldosta olisi mukava saada. Sacchi menee vähän samaan kategoriaan Guardiolan Barcan kanssa siinä, että joukkueen vallankumouksellinen pelityyli oli niin iso osa tuota dynastiaa.

[Virallinen]

Pieni tiivistelmä tuosta Capellon ajan saldosta olisi mukava saada. Sacchi menee vähän samaan kategoriaan Guardiolan Barcan kanssa siinä, että joukkueen vallankumouksellinen pelityyli oli niin iso osa tuota dynastiaa.

Scudettot: 92 (ilman tappioita), 93, 94 ja 96. Kolme Mestarien liigan finaalia: 93 häviö (matsifiksauksesta myöhemmin syytetylle Marseillelle), 94 voitto Barcasta ja 95 tappio legendaariselle Ajaxille. Onhan tuossa nyt jotain aineksia etenkin kun puhuin nimenomaan Sacchi-Capello-aikakaudesta.

[Veli Ponteva]

Scudettot: 92 (ilman tappioita), 93, 94 ja 96. Kolme Mestarien liigan finaalia: 93 häviö (matsifiksauksesta myöhemmin syytetylle Marseillelle), 94 voitto Barcasta ja 95 tappio legendaariselle Ajaxille. Onhan tuossa nyt jotain aineksia etenkin kun puhuin nimenomaan Sacchi-Capello-aikakaudesta.

Ehdottomasti on ja ihan laiskuuttani kysyin, kun ei itse muista.

[divin codino]

Scudettot: 92 (ilman tappioita), 93, 94 ja 96. Kolme Mestarien liigan finaalia: 93 häviö (matsifiksauksesta myöhemmin syytetylle Marseillelle), 94 voitto Barcasta ja 95 tappio legendaariselle Ajaxille. Onhan tuossa nyt jotain aineksia etenkin kun puhuin nimenomaan Sacchi-Capello-aikakaudesta.

Yhteistä näille dynastioille ja Ancelottin myöhemmälle 2003-07 eurodominoinnille on se, että joka kerta kokoonpanoon kirjailtiin ensimmäisenä numero 3, joka kertoo kyllä jotain kaverin erinomaisuudesta. Eli yhtälailla, kun puhutaan Sir Alex Fergusonin aikakaudesta, voitaneen myös puhua Paolo Maldinin aikakaudesta.