Ensimmäiseen tummennettuun. Eihän sillä olekkaan mitään väliä sille alkoholin kuluttajalle, kuten ei ole myöskään jalkapallon kuluttajalle matsissa, sillä itse tuote on sama. Silti, jos futismatsissa tai ravintolassa on ihmisiä paikalla n. 15-30% siitä mitä tilaan mahtuu, on kokemus erillainen kuin sitten jos paikalla on sen 90 - 100% kapasiteetista.
Mä vähän luulen että meillä on muutamia erilaisia oletuksia, joihin meidän näkemyseromme perustuvat.
Mun nähdäkseni:
- useimmat katsojat (l. ns. "tuularit") eivät tiedä stadioneiden kapasiteetteja
- useimmat katsojat eivät osaa silmämääräisesti arvioida yleisömäärää eivätkä ole riittävän kiinnostuneita laskemaan
- useimmat katsojat tuntevat lätkäliigan ilmoitetut katsojamäärät paremmin kuin Veikkausliigan katsojamäärät. Sitten kun näkevät Veikkausliigan lukemat niin he vertaavat niitä lätkäliigan katsojamääriin
- useimmat katsojat eivät joko tiedä tai eivät välitä miten katsojamäärät lasketaan
- katsojamäärät voidaan laskea monella tavalla oikein, ja kaikissa yleisimmissä laskutavoissa homma menee suurin piirtein niin, että mitä isompi luku ilmoitetaan, sitä enemmän katsojia ja päinvastoin
Toiseen tummennettuun. Minä seuraan ilmoitettuja lukuja ihan tilastollisesta mielenkiinnosta, käyn kyllä katsomassa matsin vaikka olisin katsomossa yksin
Mutta ne katsomot täyttävät perustuularit eivät varmasti ajattele samalla tavalla. Se, että luku ilmoitetaan valheellisesti pyöristettynä ylöspäin, aiheuttaa varmasti perustuularissa enemmän pahennusta kuin positiivisia tunteita.
Yllämainitut pointtini johtavat siihen, että uskoakseni tuskin kukaan "normikatsoja" kokee tulevansa kusetetuksi. Kolmannen kohdan takia sen sijaan helposti käy niin, että katsomot oletetaan pienemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Esim. SM-liigan "katsojakeskiarvo" on n. 4300 katsojaa. Veikkausliigan vastaava lukema on n. 2300. Suurin osa ihmisistä päättelee tästä vain, että SM-liigassa on keskimäärin kaksi kertaa enemmän katsojia. Tämä ei ole totta, mutta sillä ei ole väliä. Sitten kun katsoja kuitenkin paikan päälle raahautuu, niin yleisömäärä voi joko olla positiivinen yllätys tai sitten ei osata (tai edes yritetä) arvioida määriä, koska ulkoilmastadionin arkkitehtuuri on niin erilaista kuin jäähalleissa.
Tämähän on hyvin yleisessä käytössä baareissa, eli pyritään imago-jonolla luomaan illuusion siitä, että ravintolassa olisi ruuhkaa, vaikka siellä ei oikeasti olisi edes täyttä. Sitten ihminen jostain syystä luulee "tuolla on pakko olla kivaa kun siellä on kaikki. Sinne on päästä vaikka sitten jonottamalla pari tuntia". Urheilutapahtumien yleisömääriä ilmoittamalla ylöspäin, tätä samaa ilmiötä ei synny, jollei siellä oikeasti ole lähelläkään täyttä.
Imagojonot ovat yleisesti tunnettu tosiasia, jotka suunnilleen jokainen baarikävijä tuntee. Siksi satunnainen baarikävijä olettaa kaikkien baarien toimivan samalla logiikalla ja jos jossain baarissa ei ole jonoa, se todennäköisemmin johtuu siitä että baari on täysin tyhjä kuin että siellä ei vaan pidetä oven takana feikkiovea. Sama koskee yleisömääriä: koska kaikki muutkin "kusettavat", oletetaan myös Veikkausliigan 2300 katsojan olevan lasketun samalla tavalla ja todellisen luvun olevan pienempi.
Mikä ero on sillä ilmoittaako 1000, 2000 vai 3000 jos stadionille mahtuu 10 000? Olettaen siis että pelin tason on yhtä hyvä kuin mitä se nyt on Veikkausliigassa.
Ero on siinä, että ylläpidetäänkö Veikkausliigan (valheellista) imagoa tyhjistä katsomoista. Keskimääräinen suomalainen ajattelee kutakuinkin "ei siellä Veikkausliigamatseissa ketään käy". Totuus on se, että ei käy muissakaan urheilutapahtumissa sen enempää, mutta vain Veikkausliigan brändi yhdistetään alhaisiin katsojalukuihin.
Siinä olisikin Veikkausliigalla ja joukkueilla miljoonan euron kysymys, miten saada matsissa käymisen ympärille luotua hypeä niin paljo, että jengi oikeasti haluaisi käydä matsissa kun kaikki muutkin käyvät.
Yllekirjoitetusta kävikin jo varmaan suht kirkkaaksi, että itse aloittaisin siitä, että aletaan laskea yleisömäärät "alan standardien tapaan" eli samalla tavalla kuin kilpailevat tuotteet.
Sama pätee autoihin ja bensankulutukseen: kun ostat auton, lukee teknisissä tiedoissa että auto A kuluttaa 6 litraa satasella ja auto B 8 litraa. Tiedät varsin hyvin että noihin lukemiin ei ylletä kuin maantiellä alamäessä, mutta kyllä tuosta sen verran selviää, että A kuluttaa jonkin verran vähemmän. Tuskin minkään autovalmistajan kannattaa alkaa ilmoittamaan teknisissä tiedoissaan kulutusta ruuhkassa täydellä lastilla, vaikka se luku "totuudenmukaisempi" olisikin.
Itse asiassa tässä tälläkin viestillä kusen suomifutiksen muroihin: yleisömääristä puhutaan aivan liikaa. Yleisömäärävertailu on jalkapalloväelle pakkomielle, joka tarttuu tuulareihin ja muodostaa turhankin inhorealistisen kuvan Veikkausliigan katsomoiden tunnelmasta.
Äänestys
