Välivuosi, Catania ja calciopoli. Rappio ja lankeemus. Serie A:n kausi 06-07 jää historiankirjoihin todella poikkeuksellisena, vaan ei täysin. Roma ja Lazio kohtaavat jälleen ottelussa, joka pysäyttää Ikuisen kaupungin.
Kun mestaruus on mennyt ja takaa-ajajat kaukana Roma lähtee otteluun niin paineetta kuin se derbyssä vain suinkin on mahdollista. Se siis sarjataulukon puolesta. Voittohan on lopulta ainoa oikea vaihtoehto Giallorossille. Roma koki joulukuussa kärsimysnäytelmän, joka unohtuu lopullisesti vasta, kun sudet ottavat niskalenkin naapureistaan. Mieltä nakertaa se tosiasia, että tappio sunnuntaina ja Roma on käytännössä hävinnyt kauden kolme tärkeintä ottelua. Spalletti ei turhaan puhu finaalista.
Lazialet eivät itsekään käsitä mitä seuralle on tapahtunut viimeisten kuukausien aikana. Syksyllä kukaan ei uskonut muuhun kuin sarjapaikkaan, sitten tuli puhe UEFA-cupista ja lopulta Biancocelesti hämmästytti kannattajansa kolmannen kerran. Kaikki pettyisivät pahasti mikäli UCL:n sävelet eivät kutsu Laziota ensi kaudella leikkiin Euroopan parhaan joukkueen tittelistä. Kuka tätä kesällä calciopolin liekeissä Aquilottille ennusti, ansaitsee melkoisen poppamiehen maineen.
Huima vire kulminoitui kahdeksaan peräkkäiseen voittoon, jotka nostivat Lazion itseluottamuksen pilviin. Lazio lensi käytännössä, eikä vain laulun sanoissa. Ilon kukkuloilla alkoi rummutus Roman kiinninappaamiseksi ja kun serkut kärsivät murskatappion Manchesterissä näytti kaikki pedatuksi uskomattomalle loppurutistukselle. Tapahtui kuitenkin juuri päinvastoin. Roma suoristi selkänsä hienosti ja Lazion kone alkoi lyödä tyhjää. Tasapelit häntäpään Ascolille sekä Chievolle laittoivat kurssin uusiksi ja lopullinen niitti hopeahaaveille tuli violettien vieraillessa voitokkaasti Olimpicolla viime sunnuntaina. Katse kääntyi 180 astetta takakenoon kohti Palermoa ja Empolia, jotka elättelevät toiveita kotkien CL-haaveiden alas ampumisesta. Tosin liian dramaattinen tilanne ei vielä ole, kun takaa-ajajien kuntokäyrä on vähintäänkin epätasainen.
Lazio lähtee derbyyn hyvissä, muttei täysissä voimin. Gaby Mudingayi kärsii loukkaantumisesta kuin myös pitkäaikaispotilas Emilson Cribari, jonka kohdalla kuitenkin elätellään toiveita pelikunnosta. Kysymysmerkki lepää lisäksi Stefano Maurin harteilla, viimeisimmät tiedot eivät lupaa ainakaan avauspaikkaa. Roman poisjäännit koskevat puolustusta, kun Matteo Ferrari ja Marco Cassetti kärsivät Bergamosta hankittuja pelikieltoja. Huhut Fransesco Tottin loukkaantumishuolista voitaneen ohittaa mediarummutuksena sekä laskelmoituna hämäyksenä.
Spallettin Roma sai niin kylmän suihkun niskavilloilleen viime derbyssä, että kaljupäällä ei ole varaa jättää valmistautumista puolitiehen tällä kertaa. Siihen se tuskin jäi viime joulukuussakaan. Delio Rossi teki yksinkertaisesti kaiken oikein. Kauden ensimmäinen derby oli Rossin mestariteos, josta Lazio sai nauttia täysin rinnoin. Saman tempun toistaminen vaatii todella paljon. Viimeksi Roma hävisi sarjavuoden molemmat derbyt kaudella 1997-98 (Giallorossin kannalta painajaismaista, nimittäin se hävisi näiden lisäksi myös molemmat Coppa-ottelut, joten yhteensä Lazio kylvetti romanistoja neljästi puolen vuoden sisällä). Tätä taakkaa Spalletti ei halua kontolleen. Odotettavissa on aktiivinen Roma ja askeleen verran passiivisempi Lazio.
Maalivahtipuolella yllätyksiä ei ole luvassa. Lazion veteraani, ylipainoinen pantteri Angelo ”Tyson” Peruzzi ottaa normaalin lunkisti, eikä turhia hermoile. Hieman 38-vuotiaan maailmanmestarin päätä voi painaa Fiorentina-ottelussa tapahtunut työtapaturma, jonka johdosta firenzeläiset nappasivat täyden pistepotin. Eipä sillä, kyseessä oli Peruzzille todella harvinainen virhe, joka tuskin tällä kaudella toistuu. Roman maalia vartioi tuttuun tapaan edelleen määrittelemätön Doni. Totta on, että toisinaan brassi esiintyy edukseen, mutta peruzzimainen tasaisuus ja reaktiokyky eivät ole samaa luokkaa kuin 9 vuotta vanhemmalla kollegalla. Peruzzin tavoin Donin viime sunnuntai ei mennyt suunnitelmien mukaan. Brassi saa ottaa niskoilleen Atalanta-kärki Zampagnan voitto-osuman.
Vastakkain on tilastoja tuijottamalla Serie A:n tasokkaimmat puolustuslinjat. Roma on päästänyt 26 ja Lazio 27 maalia. Etenkin Lazion numeroihin vaikuttaa myös erittäin vahvasti puolustava keskikenttä. Nimivertailussa Giallorossi vie, mutta Lazion puolustusta ei kannata aliarvioida. Akilleen kantapää sijaitsee silti oikean laitapakin tontilla, jossa Behramin heikko puolustustyöskentely sekä Bellerin onneton hyökkäyspeli ovat aiheuttaneet vaikeuksia, jopa niinkin paljon, että eräät veikkailivat Zaurin vaihtavan laitaa. Näin tuskin tapahtuu ja kapteeni Luciano Zauri palaa pelikiellosta vasemmaksi laitapakiksi hienosti tuuranneen Bonetton tilalle. Roman tilanne on jokseenkin päinvastainen. Oikealla luutii kokenut, mutta edelleen erittäin tasokas Cristian Panucci, jonka tehtävä Manfredinin kesyttäjänä vaikuttaa helpolle. Vasemmalla pelaava ja hyökkäyksiin enemmän osallistuva Max Tonetto ei hänkään ole heikko, josta kertoo nouseminen Donadonin miehistöön vanhalla iällä. Kuitenkin jos kahden laidan väliltä pitää valita lazialet hyökkäävät mieluummin Tonetton puolelta.
Roman topparipari on selviö, kun Mexes-Chivu tilkkii Donin edustan. Formellossa sen sijaan tehdään viimeisen asti testejä kerkeääkö Guglielmo Stendardo tai Emilson Cribari kuntoutumaan, jos eivät, Lazio tanssii ohuella nuoralla. Monitoimimies Zauri saattaa tällöin siirtyä laidalta keskelle tai jokerikorttina käytetään vastikään debytoinutta Mobido Diakitea. Täytyy myös kysyä kuka pystyy estämään Tottin parhaiten? Hidas ja kankea Stendardo ei välttämättä toimi tässä sen paremmin kuin nuori Diakite. Joulukuussa Mexes maksoi kalliisti virheestään, joka johti 2-0 osumaan, eikä Roman puolustus muutenkaan vakuuttanut. Lazion vastaava, Siviglia johdolla provosoi Tottin ulos pelistä ja puolusti komeasti nollan. Pitkässä juoksussa Roman puolustuslinja on kuitenkin osoittautunut piirun verran luotettavammaksi. Puntit menevät lähes tasoihin.
Keskikentällä vertailu hajoaa koska joukkueet pelaavat hyvin eritavoin. Taitotasolla Roma vie, tahdolla Lazio voitti 3-0. Ja juuri keskikentällä Biancocelesti lähtee ratkaisemaan ottelua. Kolmikko Mutarelli-Ledesma-Manfredini on yhtä Mudingayita vajaa, mutta luottaa edelleen fyysiseen paineeseen. Roman hallinta ei näiden herrojen mielissä kerro muusta kuin suunnitelman noudattamisesta. Rossi halunnee ajaa Roman nurkkaan kolmikkonsa avulla, tästä ei luovuta kesken kaiken. Jos ja kun Lazio pääsee vastaiskuihin, on Ledesma mies hyökkäyksen takaa. Joko pallo syötetään nopeasti Jimenezille tai heitetään kaaressa kärjille. Hätätapauksissa peliä voidaan avata laitojen kautta, mutta tällöin ongelma on usein hitaus, eikä Behramin keskityspalloissa ole kehumista sen enempää kuin Mutarellin henkilökohtaisessa taidossa. Roma pelaa kahdella puolustavammalla keskikenttäpelaajalla, jotka tietävät kuinka hyökätään. Hennompi Pizarro rakentaa, toimii toisena kapellimestarina Tottin jälkeen ja puolustaa. De Rossi on Roman vahvimpia fyysisesti, eikä jätä derbyssä taklauksiaan puolitiehen. Tyhmänrohkea romanista ei kuitenkaan ole, vaan tarjoaa aidosti monipuolisen sekä modernin vaihtoehdon Jimenezin pysäyttämiseen. De Rossia kalvaa varmasti myös se, että hänen edellinen derbynsä jätti paljon toivomisen varaa. Pizarron ja De Rossin kaukolaukaukset eivät ole turhaan mainostettu uhka Peruzzille.
Yksi porras ylöspäin, jossa Roma pelaa kolmella Lazio yhdellä taiturilla. Taivaansiniset ovat mahdollisesti ilman suoraviivaista Mauria, mikä olisi menetys. Luis Jimenez ei toistaiseksi ole onnistunut täyttämään ”El Mago” lempinimensä ennusmerkkejä. Pallo ei irtoa jalasta läheskään niin nopeasti kuin Maurilla ja välillä chileläinen katoaa varjojen maille. Toisaalta Ledesma oli floppi ennen päivämäärää 10.12.2006 ja katso kuinka yksi laukaus kaiken muuttaa. Jimenez unelmoi varmasti samasta. Roma pelaa linjalla Mancini-Perrotta-Taddei, josta taitoa ei uuvu. Behramilta kysytään elämänsä täydellisintä puolustuspeliä, mikäli hän aikoo pitää Mancinin kurissa. Pahoin pelkään ettei näin käy. Taddei on jossain määrin koominen, eikä samaa luokkaa Mancinin kanssa, mutta parhaimmillaan laidalla tarpeeksi tasokas aiheuttaakseen ongelmia. Perrottan paras apu on Totti, jonka kanssa kaksikko lähtee sahaamaan Laziota rikki. Perrotta on tästä kolmikosta ainoa, jolta puuttuu maali derbyssä, mutta yrityksen puutteesta se ei ole ollut kiinni. Koko linjan Mancini-Perrotta-Taddei onnistuminen on kiinni linjan Mutarelli-Ledesma-Manfredini epäonnistumisesta. Taito todellakin kohtaa tahdon.
Jos mediaa on uskominen Rocchi on ainoa varma aloittaja kahden roomalaisen hyökkäyskalustosta. Ihme ja kumma se kuitenkin olisi mikäli Totti ei pelaa. Omituinen yhteensattuma, että il Principo on aina suurten otteluiden alla pikkuvammojen vaivaama. Siinä derbyssä missä Totti ei pelaa Roma on aina asteen heikompi sekä teknisesti että varsinkin henkisesti. Vaihtopenkin Tavano tai Vucinic eivät riitä kalifiksi kalifin paikalle, vaikka periaatteessa molemmat ovat kohtuullisia kärkiä. Totti on erityinen sanottiin hänestä muuten mitä vain.
Rocchin kärkipari on mitä luultavimmin Goran Pandev, vaikka Makinwa aloitti enteilevästi Fiorentina-ottelun. Valinta näiden kahden välillä on kaksijakoinen. Pandev on pahimmillaan itsekäs ja laiska näpertelijä. Juuri niin hän on pelannut jo viikon pari. Makinwa tuo tuhottomasti lisää voimaa ja nopeutta, mutta sählää liian usein ratkaisevimmat paikat. Nigerialaisen tehot kertovat viimeistelyvaikeuksista ja itseluottamuksen puutteesta. Makinwa kävisi ehkä paremmin loppuhetkien vauhtikoneena väsynyttä puolustuslinjaa vastaan. Vekkuli Igli Tare tulee kentälle jos Lazion hätä on suuri.
Tämä pikakelaus kaikkine itsestäänselvyyksineen ei anna oikeutta otteluista kauneimmalle, joka liiallisen räjähdysalttiutensa vuoksi pelataan alentavasti iltapäivällä. Nord ja Sud ovat valmiita, viimeistely on viety läpi. Trigoria ja Formello hiljenevät. Roomassa sisällissota on valmis alkamaan. Kevät ei voisi kukkia kauniimmin.
Siispä forumistit malttia sen vapun kanssa. Ei brenkkua täysillä ennen kuin derby on päättynyt.
