Tarkoitan sitä hintaa, jonka kentän omistaja/hallinnoija pyytää siitä kentästä.
Edelleen siinä on huomattava ero, minkä vuokran esimerkiksi kaupungin yhtiö tai seuran omistama kenttäyhtiö pyytää ja minkä seura loppujen lopuksi maksaa.
Kaupunki nimittäin tukee erittäin paljon toimintaa, jossa seura vuokraa junnuja varten kenttiä ja halleja ulkopuolisilta eli esimerkiksi omalta kenttäyhtiöltä, kaupungin yhtiöiltä, yksityisiltä yhtiöiltä ja myös kouluista jne. Kun esimerkiksi kylmän tekonurmen vuokra koko kentästä on noin 60 euroa tunti, on tosiasiallinen vuokra jotakuinkin 35 euroa tunti. Lisäksi joitain ison kentän vuoroja lukuunottamatta kentällä treenaa aina (jos on järkeä päässä) 3-4 ryhmää. Silloin tällöin näkee varsinkin tuolla valmennustopiikeissa pähkähulluja laskelmia joistain 150 euron vuorohinnoista ja mielettömistä joukkuebudjeteista. Semmosilla kulungeilla on asiat hoidettu kyllä päin helvettiä.
Disclaimer: tällainen toteuma tietysti edellyttää sitä, että kaupungin tuki ei jää matkan varrelle, vaan se myös osoitetaan kenttäkuluihin.
Muutama esimerkki vuoden 2018 vuokrien perusteella keväällä 2019 maksetuista tukirahoista:
FC Kontu hyväksytyt vuokrat 88689 avustus 56209
HJK ry hyväksytyt vuokrat 282360 avustus 142000
KäPa hyväksytyt vuokrat 77664 avustus 49629
LPS hyväksytyt vuokrat 78624 avustus 50044
Ponnistus hyväksytyt vuokrat 34104 avustus 21549
SAPA hyväksytyt vuokrat 37081 avustus 23528
Lisäksi yhteiskunta tukee erittäin tanakasti seurojen omien kenttäyhtiöiden kautta toteuttamia kenttäprojekteja. Helsingin kaupunki lainoittaa käytännössä 0-korolla 40 % alvittomasta kokonaisbudjetista 10 vuoden maksuajalla ja perii 50 % alueen laskennallisesta vuokrasta. Valtio tukee avustusluonteisesti 25 % alvillisesta kokonaisbudjetista. Pienempi, mutta merkittävä on myös liiton HatTrick -rahoitus.
Eräänlaiseksi tueksi lasken myös sen, että piiri vuokraa hanakasti seuroilta kenttiä esimerkiksi peli-iltoja varten ja niistä on (miniturnauksia kun ovat) viitseliään mahdollista tehdä hyvää tiliä.
Tottakai olisi hyvä, jos yhteiskunta panostaisi enemmän tällaiseen infraan. Toinen puoli siinä on kuitenkin, että kun seura joutuu tekemään tämän itse, on se prosessi omiaan kiinteyttämään seuran toimintaa.