Yksi hienoimmista La Liga -kausista vuosiin. Vähän mietteitä paskojen ja vähemmän paskojen ennustuksieni säestämänä.
Tällä hetkellä uskon melkein enemmän Zizoun tsemppimestaruuteen kuin Atleticoon.
Uskoni Atletiin oli maaliskuussa suurella koetuksella patjantekijöiden pupellettua kymmenen pisteen johtonsa lähes olemattomiin. Hienoa olla väärässä, vaikka Zizoun tsemppijengi epämiellyttävän lähelle pääsikin. Pitkin kautta, jopa Atletin ollessa selvässä sarjajohdossa, Simeone sai suurta kritiikkiä ja osa toivoi hänelle jopa potkuja. Voimakkaimmillaan nämä puheet taisivat olla Chelsea-tappion aikoihin. Tämäkin huomioiden on mahtavaa, että Simeone näytti meille uskonsa menettäineille luusereille ja vihaajille, että liekki palaa yhä. Samat sanat myös Luisitosta. Toivottavasti kumpikin herroista jatkaa vielä Atléticossa.
Sevillalla, Villarrealilla ja Real Sociedadilla on erittäin mielenkiintoiset projektit käynnissä, ja melkein voisi syödä sen kuuluisan hatullisen paskaa, jos yksikään heistä ei neljän joukkoon yllä.
Voin siis edelleen rauhassa nostella hattuani Sevillalle. Marcelinon Valenciasta oli hyvää vauhtia tulossa kauan odotettu haastaja kärkikolmikolle, kunnes Malesian Lima-Petterin touhut tuhosivat lupaavan projektin. Sevilla on kuitenkin noussut mahtavalla tavalla täyttämään tätä valtatyhjiötä Espanjan nelosseurana. Vaikka Sevilla osittain nousikin mestaruustaisteluun jättiläisten paskuuden vuoksi, niin Lopetegui, Monchi ja kummpanit ansaitsevat kaiken kunnian tästä kaudesta. Jos La Liga haluaa haastaa Valioliigan maailman ykkössarjana, on sille tärkeää, että myös Sevillan kaltaiset seurat kykenevät nousemaan korkealle tasolle.
Celtan pitäisi kaiken järjen mukaan nousta vihdoin keskikastiin, mutta onko Oscar oikea valmentaja siihen? Jotenkin tuntuu, että jossain marraskuun tienoilla Vigossa valmentaja vaihtuu, ja huhtikuun tienoilla kolmas hätävaravalmentaja joutuu pelastamaan jälleen galicialaisseuran.
Ennustuksen alkuosa meni tismalleen nappiin Celtan annettua marraskuun yhdeksäntenä fudut Oscarille. Onneksi kuitenkin valmentajarumba päättyi siihen, ja Celta vaikuttaa lukuisten yritysten jälkeen löytäneen voittavan valmentajan Chacho Coudetista. Coudetin aikana Celta on ollut La Ligan kuudenneksi paras seura, ja galicialaiset pysyivät europaikkataistelussa mukana aina toiseksi viimeiselle kierrokselle saakka. Olihan se jo aikakin, että Celtan korpivaellus putoamisrajan tuntumassa päättyy. Itseäni jäi hieman harmittamaan, ettei Iago Aspas mahtunut Espanjan EM-miehistöön.
Jättipeukkua myös Betisille, joka niin ikään parin vuoden alisuorittamisen jälkeen nousi takaisin taistelemaan eurosijoista. Manuel Pellegrini on Joaquin ovat omissa genreissään maailman tyylikkäimpiä, ja kumpikin heistä ansaitsee menestystä vielä uran viimeisinä vuosina, joten siinäkin mielessä on hienoa nähdä Betis ensi kaudella Euroopassa.
Elchen voi tosiaan julistaa lähes varmaksi putoajaksi.
Tämänkin julistuksen jälkeen ehdin epäillä Elchen säilymismahdollisuuksia vielä useampaan otteeseen, viimeksi Jornada 36:n aikaan. Kierroksella 36 Elche oli vielä 19. sijalla, 3 pisteen päässä putoamisviivasta, mutta kaksi perättäistä voittoa viimeisillä kierroksilla riittivät sarjapaikan säilyttämiseen. Elchen onni oli myös se, että pudonneiden seurojen taso ei ollut hirveän kova tänä vuonna. Viimeisin alle 36 pisteellä säilynyt seura oli vuonna 2015 Eibar, joka pysyi La Ligassa, kun juuri Escribán Elche pudotettiin kabinettipäätöksellä Segundaan. 36 pistettä oli kuitenkin maksimisuoritus seuralta, jonka oli määrä palata bumerangina takaisin Segundaan.
Toisen
great escapen suorittaja oli Alavés, joka Abelardon aikaan pelasi liigan surkeinta futista ajautuen aina jumbosijalle asti. Eikä tilannetta helpottanut se, että joukkueen suurin tähti Lucas Perez oli joutunut Abelardon koirankoppiin. Hyökkäävän pelin nimeen uskova Calleja palautti pelaajiensa uskon itseensä sekä säilymiseen, ja lopulta baskiseuran säilyminen varmistui jo toiseksi viimeisellä kierroksella neljän pisteen turvin. Jos Callejalla riittää motivaatiota jäädä Vitoriaan, niin Alavés saattaa hyvinkin nousta ensi kaudeksi Levanten ja Granadan seuraksi taistelemaan kymppisijoista.