Norja

[13ergkamp]

Vähän nyt höpsöä höpönassu-analyysia täällä.

Norjalla on ollut rahaa sata vuotta ja kun kerrankin menestytään, niin täällä löydetään selittäväksi tekijäksi ennen kaikkea raha.

Jalkapallon (ja kaiken palloilun ja ylipäänsä urheilun) historiassa köyhät valtiot ovat menestyneet ja rikkaat kontanneet. Nämä ovat moniulotteisia asioita eikä tällaiset helpot heitot kanna kovin pitkälle. Pitäisi tutkia onko Norjassa tehty viime aikoina jotain toisin ja jos sellaista tekijää ei löydy, niin voihan kyseessä olla ihan sattumakin, kun tähdet osuvat kohdilleen.

[Tiksa]

Vähän nyt höpsöä höpönassu-analyysia täältä.

Norjalla on ollut rahaa sata vuotta ja kun kerrankin menestytään, niin täällä löydetään selittäväksi tekijäksi ennen kaikkea raha.

Nope. Norjan ökyrikkaus on aika uusi juttu.

1989 BKT per nokka
Norja 24,246
Suomi 24,041
Ruotsi 25,395

2025
Norja 91,884
Suomi 56,084
Ruotsi 62,036

[13ergkamp]

Nope. Norjan ökyrikkaus on aika uusi juttu.

1989 BKT per nokka
Norja 24,246
Suomi 24,041
Ruotsi 25,395

2025
Norja 91,884
Suomi 56,084
Ruotsi 62,036

Oho, tänä oli uusi juttu

Jotenkin mieltänyt että Norjalla on ollut öljyä ns. aina.

[TheBullishStriker]

Oho, tänä oli uusi juttu

Jotenkin mieltänyt että Norjalla on ollut öljyä ns. aina.

Eli vielä kertaalleen: Raha on se tekijä. Olet hieman höpönassukka, jos ajattelet, ettei raha juuri olisi se ratkaisevan eron tekevä muuttuja.

[Tiksa]

Oho, tänä oli uusi juttu

Jotenkin mieltänyt että Norjalla on ollut öljyä ns. aina.

Öljyn tuotanto Norjassa alkoi 70-luvulla, kasvoi 80-luvulla mutta 80-luvul puolen välin jälkeen melko halpa öljyn hinta piti sen maltillisena. 90-luvulla kaasun tuotanto kasvoi. 90-luvun puolessavälissä perustettiin öljyrahasto, mikä on nykyisen vaurallisuuden ykköslähde. 2000-luvulla öljyn hinta kiipesi koko ajan ja Norjan öljyrahasto paisui niin, että se on tällä hetkellä suuruusluokkaa €400 000 per jokainen norjalainen ja tuottaa siis jo ihan "korkoa korolle" ilmiönä useamman kymppitonnin per nuppi per vuosi.

[Holmgård]

Tuo 56t vai 92t ei ole mikään selittävä tekijä, palloa potkitaan paljon vähemmälläkin ylänurkkiin.

Sitä paitsi Norjalla on maantieteensä vuoksi hidas ja hankala kulkea maan sisällä. Turnauksia, sarjoja, harkkapelejä ja piirijoukkueleirityksiä on vaikeampi järjestää kuin Suomessa, Manner- Euroopasta puhumattakaan.

Kyllä syynä on norjalainen kulttuuri, joka niin liikunnan, harrastamisen kuin kilpa- ja huippu- urheilun saroilla on maailman parhaimmistoa.

Se, missä rahan tulo ovista ja ikkunoista hieman auttaa, vaaatii myös kulttuurista sivistystä: norjalaiset eivät ravaa lisärahan perässä tai rahaa kuluttumassa siinä missä muualla, vaan panostavat vapaa- aikaan ja aktiiviseen ja maanläheiseen sellaiseen. Vaikka maantiede on tässäkin vastassa, maassa kun on melko ankea ilmasto.

[Jinete]

Maailmani avautui, kun pääsin 12-vuotiaana ekaa kertaa Barcelonaan (sama vuosi, kun pelasin suomessa niillä hiekkakentillä) ja näin, millaisissa olosuhteissa siellä paikalliset junnut pelaavat. Priimakunnossa olevat stadionit ja nurmet. Ero oli kuin yöllä ja päivällä verrattuna suomeen.

Hiekalla yms Espanjassakin junnut pelasivat ellei nurtsia ollut (kuten monessa paikassa ei ollut) ennen kuin tekonurmia alettiin asentamaan joka paikkaan (nykyään niitä on yli 10 000). Barcelonan (sen seuran) olosuhteet eivät ehkä edusta maan yleistilannetta kovinkaan hyvin...

Nurmikko vaatii ylläpitoa ja ennen kaikkea vettä ja se on aikamoinen ylellisyys varsinkin isossa osassa eteläisempää Iberiaa.

[uh]

Rahalla saa olosuhteet kuntoon ja norjalaiset on liikunnallista kansaa. Viikonloppuna kun hyppää oslossa metroon, vaunut on täynnä ulkoilemaan matkaavia ihmisiä kelkat ja sukset kainalossa.
Ja se on perheiden yhteistä hommaa.
Meillä tuntuu että aikaa vietetään ostoskeskuksissa tai kotona realityteeveen ääressä.

[13ergkamp]

Ok, jos norjalaiset eivät ole aina olleet superrikkaita (perusrikkaita toki) niin ainakin ulkoilukulttuuri on ollut valloillaan "aina".

Ja aika vähän tuntuu ylipäänsä olevan korrelaatiota "GDP per capita" ja jalkapallomenestyksen välillä.

Joo, kulttuuri selittää osaa ja talous selittää osaa, mutta tuskinpa Norjan tai minkään muun tapauksessa kokonaisvaltaisesti tai varsinkaan "miksi juuri nyt".
Tai tuskin selittää myöskään, miksi Ruotsi konttaa juuri nyt ja on ollut aiemmin jopa jonkinlainen "kestomenestyjä".

E: Norja oli muuten näköjään FIFA-rankingin sijalla 2 vuonna 1993 - ennen öljyrahoja...

[Billy the Badger]

E: Norja oli muuten näköjään FIFA-rankingin sijalla 2 vuonna 1993 - ennen öljyrahoja...

Eikös tämä opita jo jalkapallonörttiyden ala-asteella. RK tuota selvitti pari sivua sitten, itsekin olin jostain Wikipediasta enemmän käsityksessä, että kyseessä oli ranking-kikkailu, mutta olihan tuolla kovia tuloksia ja pelaajia taustalla tietenkin.

En nyt ihan näin yksiselitteisesti lähtisi sanomaan.

FIFA-ranking ponkaistiin käyntiin vuoden 1992 lopulla. Laskentasysteemi oli tuossa ensimmäisessä versiossa vähän yksinkertaisempi, mutta otti kyllä huomioon joukkueiden suhteellisen vahvuuden, niin että voittamalla rankingissa korkeammalla olevan sai enemmän pisteitä kuin alempana olevan. Ystävyysotteluista sai myös vähemmän pisteitä. Systeemissä oli mm. se ongelma, että se kannusti pelaamaan paljon otteluita - toki niin, että niitä voitti ja teki niissä paljon maaleja (koska niistäkin sai pisteitä).

Tuossa ekassa rankingissa joulukuussa 1992 Norja oli 14., ja ekan kerran ranking-kakkoseksi se nousi jo lokakuussa 1993. Tällä välillä Norja pelasi neljä ystävyysottelua:

Portugali-Norja 1-1 (vastustajan FIFA-ranking otteluhetkellä 33.),
Qatar-Norja 1-6 (52.),
Färsaaret-Norja 0-7 (111.) sekä
Norja-USA 1-0 (28.).

Samalla aikavälillä Norja pelasi viisi MM-karsintaottelua:

Norja-Turkki 3-0 (42.),
Norja-Englanti 2-0 (5.),
Hollanti-Norja 0-0 (7.),
Norja-Puola 1-0 (20.) sekä
Puola-Norja 0-3 (22.).

Kisapaikan jo varmistuttua tuli karsintojen ainoa tappio Turkissa, mutta se menee jo tuon tarkasteluvälin ulkopuolelle. Samoin menevät MM-kisoihin valmistavat maaottelut, joissa kohdattiin Wales, Portugali, Englanti, Tanska sekä Ruotsi.

USA:n kisoissa Norja oli neloskorissa, sillä korijaossa käytettiin vielä tuolloin FIFA-rankingin sijaan kolmien edellisten MM-kisojen sijoituksia. Karsinnoissa EM-kisoihin 1996 se jäi nippa nappa ykköskorin ulkopuolelle.

Norja pysyi rankingin top-10:ssä aina alkuvuoteen 1996 asti, käyden uudelleen kakkosena heinä-elokuussa 1995. EM-karsinnoissa se eteni vakuuttavasti aina viime hetkille asti, mutta Norjan kisapaikan ollessa jo varmistumassa Tšekki nappasi loppuhetkien maalilla tasurin Ullevaalilta ja sitten voitti kotonaan. Viimeisessä ottelussa olisi vielä riittänyt tasuri Hollantia vastaan vieraissa, mutta tuloksena tappio ja kisoista niukkaakin niukemmin ulos. Treenimatseissa kohdattiin tuolloin kotona Ranskaa ja Englanti (0-0 molemmista) sekä Ghana (3-2); talvella oli myös pääosin pohjoismaisin voimin pelattu rusketusreissu (voitot Viroa sekä Kyprosta vastaan).

Tästä sepustuksesta tulin nyt ainakin sellaiseen tulokseen, että ei, Norja ei noussut rankingin top-kymppiin vain höntsäämällä, vaan kyllä se ihan oikeasti nappasi kovia tuloksia myös karsintapeleistä. Mitenkään erityisen paljon harjoituspelejä se ei siis pelannut, eivätkä vastustajat olleet myöskään aina sieltä heikoimmasta päästä.

USA:n kisoissa joukkueessa oli 10 pelaajaa Valioliigasta, 7 Norjasta, kaksi Belgiasta sekä yksi Saksan Bundesliigasta, Tanskasta sekä Turkista. Myöhemmissä karsinnoissa ja kisoissa oli kovempiakin nippuja.

[toksikko]

Oho, tänä oli uusi juttu

Jotenkin mieltänyt että Norjalla on ollut öljyä ns. aina.

Hesarin uusimman Teema-numeron aiheena on öljy ja yhden jutun aiheena juuri Norja. Öljyä tosiaan löytyi joskus 60-luvun lopulla.

[toksikko]

Talviurheilumaa Norja oli muuten vielä 1980-luvulla talvikisoissa mitalitaulukoissa joka kerta Suomen takana. Nykyisen kaltainen mitalisade vuonomaahan alkoi 1992 Albertvillessä paria vuotta ennen Lillehammerin kotikisoja.

[suomiveto]

Andreas Schjelderup voi unohtaa MM-kisat koska sai 14 päivän ehdollisen vankeustuomion joka todennäköiseti (?) estää maahantulon USA:aan.

https://www.iltalehti.fi/jalkapallo/a/33bec5a4-3b1b-4621-a0ac-518912ab29d7

Norjan urheilutähti lähetti järkyttävän videon lapsista
Andreas Schjelderup teki ison virheen. Nyt hän sai tuomionsa.

21-vuotias jalkapallotähti Andreas Schjelderup on saanut 14 päivän ehdollisen vankeustuomion, Dagbladet uutisoi.

Schjederup syyllistyi vuonna 2024 lasten hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin levittämiseen. Joku lähetti hänelle tuolloin videon, ja norjalainen välitti sen eteenpäin ystävälleen.

Pelaaja ei ollut katsonut videota tarkemmin ennen kuin lähetti sen kaverilleen. Pian kaveri vastasi ja sanoi, että hänen vastaanottamansa video oli laiton.

Schjederup poisti videon, mutta Tanskan poliisi sai hänet silti kiinni. Laitahyökkääjä pelasi tuolloin tanskalaisessa FC Nordsjællandissa.

Schjederup myönsi tekonsa ja kertoi tapahtuneesta sosiaalisessa mediassa. Hän ilmoitti katuvansa syvästi ja ottavansa vastuun rikkeestään.

Norjalaispelaajalle määrättiin ehdollisen vankeustuomion lisäksi vuoden koeaika. Lisäksi häntä varoitettiin maastakarkotuksella.

Nykyään Schjelderup edustaa Portugalin suurseuraa Benficaa.

[Kuku]

Pelaaja ei ollut katsonut videota tarkemmin ennen kuin lähetti sen kaverilleen. Pian kaveri vastasi ja sanoi, että hänen vastaanottamansa video oli laiton.

Kikkelis kokkelis...
Ehkä se jatkolähetä-sormi oli vain liian nopea, ehkä nopeampi kuin jalat pelitilanteessa.

[Billy the Badger]

Kaveri rehtinä miehenä heti ilmoittanut laittomasta teosta poliisille.

Jossain aiemmassa uutisessa pohdittiin, että erityisasema MM-urheilijana voi kuitenkin mahdollistaa maahantulon.

[Oiskosiin]

https://yle.fi/a/74-20194901
Suomi-yhteys löydetty kokin muodossa.

[Cymppipaita]

Tuosta voi tarkastella tekoälyn tuottaman listan perusteella yhteyttä rahan ja jalkapallomenestyksen välillä. Enemmänkin väittäisin että raha ja elintaso tekee lapsista laiskanpulskeita. Syyt menestykseen lienevät enemmän kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa tekijöissä. Jos ne ovat kohdillaan niin raha voi tietysti auttaa.


FIFA Top 20 and GDP per Capita (nominal, USD)

1. Spain – ~ 35,000
2. Argentina – ~ 13,500
3. France – ~ 46,000
4. England (UK) – ~ 55,000
5. Portugal – ~ 29,000
6. Brazil – ~ 9,500
7. Netherlands – ~ 70,000
8. Belgium – ~ 58,000
9. Italy – ~ 40,000
10. Germany – ~ 56,000
11. Croatia – ~ 18,500
12. Morocco – ~ 3,500–4,000
13. Colombia – ~ 7,000
14. Mexico – ~ 11,000
15. Uruguay – ~ 20,000
16. United States – ~ 89,000
17. Switzerland – ~ 105,000
18. Senegal – ~ 1,500–2,000
19. Japan – ~ 32,000
20. Denmark – ~ 75,000
- - -
29. Norway – ~ 90,000 
40. Sweden – ~ 58,000 
71. Finland – ~ 50,000

[Jinete]

Maailmanlaajuinen gdp per capita on n. 14 600, joten esim. top 10:ssä 8/10 on sen yläpuolella ja top 20:ssä 14/20.

[shots]

Bodö/Glimtin monivuotinen maalivahti Nikita Haikin, joka oli Venäjän maajoukkueen mukana karsinnoissa 2022 MM-kisoihin, haluaa edustaa ensi kesänä Norjaa. Haikin on asunut maassa seitsemän vuotta ja on naimisissa vanhan Love Island-osallistuja Tanja Lövikin kanssa. Hän laittoi kansalaisuushakemuksen vireille reilu vuosi sitten ja odottelee nyt päätöstä. Haikin on pelannut sekä Venäjän että Israelin nuorisomaajoukkueissa, mutta ei ikinä Venäjän miestenmaajoukkueessa joten vaihto Norjaan on vielä mahdollinen.

[kokistuoppi]

Kaveri rehtinä miehenä heti ilmoittanut laittomasta teosta poliisille.

Jossain aiemmassa uutisessa pohdittiin, että erityisasema MM-urheilijana voi kuitenkin mahdollistaa maahantulon.

Kieltämättä aika merkittävä huomio tuosta, että oletettavasti kyseessä on ollut läheinen ja luotettava kaveri, jos sille uskaltanut tuollaista materiaalia lähettää, oli se sisältö sit oikeesti kuinka hyvin tiedossa tahansa, mutta siltikin se on ollut jotakin sen verran karseaa, että ko. kaveri on ilmiantanut asian poliisille.

Arvailuksi tietenkin menee.

[Earl Godwin]

Talviurheilumaa Norja oli muuten vielä 1980-luvulla talvikisoissa mitalitaulukoissa joka kerta Suomen takana. Nykyisen kaltainen mitalisade vuonomaahan alkoi 1992 Albertvillessä paria vuotta ennen Lillehammerin kotikisoja.

Siihen aikaan Suomessa oltiin vielä isänmaallisia, eikä joku virkaintoinen toimitsija tai kusipäinen huomiohakuinen toimittaja kiinnittänyt huomiota jokaiseen injektioneulaan ja kusipurkin vaihtoon. Norja toki hyötynyt piirien isänmaallisuudesta myöhemminkin.