Junnujen harrastusmaksut

[Comfort]

Mennään väärässä otsikossa, kun tälle on parempiakin paikkoja. Mutta koska aiheesta oli keskustelua, niin todettakoon kuten aikaisemminkin että ei noissa paljon puhutuissa tutkimuksissa edelleenkään argumentoida juurikaan sen puolesta että yksilajisuus olisi hyvä juttu, edes jalkapallon näkökulmasta. Tossa linkatussa Eerikkilän sivuillakin olevassa todetaan, että:

Jalkapallotutkimukset osoittavat melko selvästi, että jalkapallossa menestymisen näkökulmasta olennaista on jalkapalloharjoittelun määrä ja laatu lapsuus- ja nuoruusvaiheessa. Erityisen tärkeää olisi innostaa lapset harjoittelemaan omalla ajalla pelaillen ja harjoitellen vapaamuotoisesti yhdessä kavereiden kanssa. Muiden lajien harjoittelusta voi olla lisäarvoa jalkapalloilijoiden kehittymiseen, kunhan pääosa harjoittelusta käytetään jalkapalloon.

Eerikkilän pläjäykessä edelleen nostetaan esiin harjoittelun monipuolisuus mm. näillä sanavalinnoilla

Itse olen sitä mieltä, että meidän tulisi keskittyä urheilevan lapsen toiminnan kokonaissisältöön ja kehittymistä tukevaan toimintaympäristöön eikä väitellä siitä, pitääkö harrastaa yhtä vai montaa lajia. Tässä tapauksessa pitäisi mielestäni puhua monipuolisuuden tärkeydestä, monilajisuuden sijaan. Monipuolisuushan voi toteutua joko yhden tai useamman lajin kautta, ja toisaalta kummassakaan tapauksessa se ei automaattisesti toteudu.

Jalkapalloharjoitukset eivät ole suomessa monipuolisia, eikä nähdäkseni mikään seura järjestä monipuolista toimintaa. Parhaimmiltakin näkemiltäni seuroilta puuttuu vähintään puolen tusinaa pelaajakehityksellistä aihiota, johon seuratasolla ei joko kyetä, haluta tai osata ottaa kantaa. Mutta isoilta osin seurojen järjesteämä treenaaminen jalkapalloseuroissa on ihan helvetin yksipuolista. Tämän näkee tänä päivänä vaikka ihan siinä että pyöreästi puolilla huuhkajaliigoissa pelaavista pelureista ei ole edes sellaista alkukantaista ymmärrystä vaikkapa siitä miten ihmisen pitäisi juosta. Tuo alkukantainen käsitys on kuitenkin sellainen mikä tulee ikäänkuin itsekseen monipuolisen tekemisen kautta.

Ja sitten taas toisaalta jos me mietittään tätä keskustelua ylipäätään, niin tuossa otetaan kantaa siihen miten ykkösbuliin päässeet pelaajat on treenanneet. Jos katsotaan suomalaisia junnufutareita ikähaarukassa 2011-2014 syntyneet, niin täällä on suuruusluokkaa 30-40, joilla treenimäärät, treenitavat ja elintavat on suunnilleen sillä tasolla mitä tuonne vaaditaan. Näistä about kolmasosa on monilajiharrastajia ja puolet toisen sukupolven jalkapalloilijoita/urheilijoita. Niin en tavallaan tiedä kuinka paljon ja kuinka kovasanaisesti tuollaiseen yksilaji-harrastamiseen menevää keskustelua pitäisi ylipäätään tehdä, vaan ehkä tossa pitäisi ennemmin keskustella nimenomaan siitä että jos lapsi haluaa (siis oikeasti haluaa) ammattifutariksi että mitä sen eteen pitäisi tehdä.

Mitä tarkoitat, ettei Suomessa jalkapalloharjoitukset ole monipuolisia? Millä sisällöllä ne olisivat monipuolisia?

Itse ajattelen, ettei kaikkia lajeja tarvitse harrastaa kilpaa, eikä kaikki edes siihen kykene (aika ja resurssit). Oman ykköslajin kanssa voi ihan hyvin harrastaa omatoimista ohjaamatonta liikuntaa (koris, tennis, pyöräily, sähly, YU, luistelua, hiihtoa yms.)

[Nipale]

Mitä tarkoitat, ettei Suomessa jalkapalloharjoitukset ole monipuolisia? Millä sisällöllä ne olisivat monipuolisia?

Vaikka kysymys oli ernolle niin pakko ilmaista oma mielipide.
Jalkapallo lajinahan on sinäänsä todella monipuolinen liikemallien yms takia, mutta mulla on vähän sellainen fiilis että
harjoittelusta puuttuu järkevä rytmitys "palauttavien" ja raskaiden treenien osalta. Tuntuu että aina vedetään täysiä ja kaikki
mitä tehdään, tehdään nappikset jalassa. Muu aika sitten levätään, tai oletetaan / toivotaan että lapsi tekee sitten lisää omalla ajalla.
....Ja tämä oman ajan harjoittelun oletetaan olevan sitten taas tehokasta ja mieluiten pallon kanssa nappikset jalassa.. Ne jotka tämän kaiken tunnollisesti tekee,
alkaa jossain vaiheessa kärsimään rasitusvaivoista.

.. ehkä toivoisin että myös junnutreeneissä alkaisi olemaan harjoituksia tyyliin 5-10km lenkki, venyttelyt, kevyt ihaskunto, pallon kanssa jotan kevyttä höntsää lenkkareilla tai paljain jaloin. Loppuun jotain kevyitä 70% juoksuja.

[Nipale]

[bupa dukta]

Vaikka kysymys oli ernolle niin pakko ilmaista oma mielipide.
Jalkapallo lajinahan on sinäänsä todella monipuolinen liikemallien yms takia, mutta mulla on vähän sellainen fiilis että
harjoittelusta puuttuu järkevä rytmitys "palauttavien" ja raskaiden treenien osalta. Tuntuu että aina vedetään täysiä ja kaikki
mitä tehdään, tehdään nappikset jalassa. Muu aika sitten levätään, tai oletetaan / toivotaan että lapsi tekee sitten lisää omalla ajalla.
....Ja tämä oman ajan harjoittelun oletetaan olevan sitten taas tehokasta ja mieluiten pallon kanssa nappikset jalassa.. Ne jotka tämän kaiken tunnollisesti tekee,
alkaa jossain vaiheessa kärsimään rasitusvaivoista.

.. ehkä toivoisin että myös junnutreeneissä alkaisi olemaan harjoituksia tyyliin 5-10km lenkki, venyttelyt, kevyt ihaskunto, pallon kanssa jotan kevyttä höntsää lenkkareilla tai paljain jaloin. Loppuun jotain kevyitä 70% juoksuja.

Samaa ihmetellyt. Esimerkkinä että treenien loppuun vedetään täysvauhtisia juoksuja ajaktuksella että kehitetöön nopeutta. Ymmärrän juoksemisen tärkeyden, mutta jos halutaan lopussa juosta niin voisi olla järkevää ottaa nappikset pois ja vetää joko 15min hölkkä tai intervalleja missä mennään maksimissaan 80% tehoilla. Perstuntumalta tuntuu että treenin lopussa tehdyillä nappulat jalassa vedetyillä täysvauhtisilla "viivajuoksuilla" kerjätään vammoja.

[Valonheitin]

Nopeusharjoittelu pitäisi nyt muutenkin tehdä harjoituksen alussa tuoreilla jaloilla ja tarpeeksi pitkillä palautumisilla. Intervalleja voi puolestaan juosta vaikka treenien lopussa.

Intervalleja voi varmasti vetää myös keskellä treenejä esim. kiertoharjoittelussa, mutta tämäkin on mielestäni ongelmallista. Itsellä oli (toisin jo lähempänä aikuisikää) valmentaja, joka rakasti viivajuoksuja. Yleensä oli rakentanut treenit siten, että puolet teki jonkun pallollisen harjoitteen ja puolet juoksi viivoja. Pallollisesta treenissä tosin laatu kärsi aika paljon, kun liian lyhyellä palautumisella siirryttiin viivajuoksusta esim. vetoharjoitukseen ja jalat olivat ihan hapoilla. Pelkäsin usein polven pettävän, kun reidet huutaa hoosiannaa ja laukaisuja tai kesoja tuli kymmeniä toistoja lyhyeen aikaan.  

EDIT: pitäisi varmasti keskustella toisessa säikeessä.

[Comfort]

Vaikka kysymys oli ernolle niin pakko ilmaista oma mielipide.
Jalkapallo lajinahan on sinäänsä todella monipuolinen liikemallien yms takia, mutta mulla on vähän sellainen fiilis että
harjoittelusta puuttuu järkevä rytmitys "palauttavien" ja raskaiden treenien osalta. Tuntuu että aina vedetään täysiä ja kaikki
mitä tehdään, tehdään nappikset jalassa. Muu aika sitten levätään, tai oletetaan / toivotaan että lapsi tekee sitten lisää omalla ajalla.
....Ja tämä oman ajan harjoittelun oletetaan olevan sitten taas tehokasta ja mieluiten pallon kanssa nappikset jalassa.. Ne jotka tämän kaiken tunnollisesti tekee,
alkaa jossain vaiheessa kärsimään rasitusvaivoista.

.. ehkä toivoisin että myös junnutreeneissä alkaisi olemaan harjoituksia tyyliin 5-10km lenkki, venyttelyt, kevyt ihaskunto, pallon kanssa jotan kevyttä höntsää lenkkareilla tai paljain jaloin. Loppuun jotain kevyitä 70% juoksuja.

Mikä olisi yhden treenin kesto, kun sinne lisätään nuo lenkit, paljasjalkajuoksut yms.? Mikä olisi pallollisen osuuden kesto? En tiedä, miten kaikkialla on kenttienvaraukset, mutta usein se on tunti (riippuu ikäluokasta).

Tiedän monta joukkuetta, jotka rytmittävät viikon harjoitukset. Esim. kovimmat fyysisimmät treenit keskiviikkoisin ja perjantaisin pienpelejä hyvällä palautuksella, kun viikonloppuisin pelit.

Rasitusvammoista... kenttien vaihtelu nurmi/tekis olisi hyvä, mutta yleisimmät kentät on kaikki tekonurmia olosuhteiden pakosta.

Treenien lopussa vedettävät täysvauhtiset juoksut ei kehitä enää nopeutta... kyllä se kuormituksen jälkeen menee sinne kestävyyteen.

Jatketaan tästä oikeassa osiossa.

[suomiveto]

.. ehkä toivoisin että myös junnutreeneissä alkaisi olemaan harjoituksia tyyliin 5-10km lenkki, venyttelyt, kevyt ihaskunto, pallon kanssa jotan kevyttä höntsää lenkkareilla tai paljain jaloin. Loppuun jotain kevyitä 70% juoksuja.

Jotenkin tuntuu että juuri nuo "5-10km" lenkit olisi niitä mitä kannattaa tehdä omalla ajalla eikä silloin kun on ohjattua valmennusta.

[Lucilius]

Onkos porukalla kokemusta junioreiden irtisanomisajasta? Omassa seurassa on mieleetäni aika erikoinen 3kk irrisanomisaika. Eli jos lapsi haluaa lopettaa harrastuksen pitää maksaa vielä 3kk maksuja.

[erno]

Nää on näitä futiksen erikoisuuksia. Mun mielestä harrastuksissa voi vaatia vaikka 6kk sitoumuksia helposti ja monessa harrastuksessa niin tehdäänkin. Futiksessakin on kuitenkin aika selvää että lokakuun lopussa loppuu kausi ja marraskuun alussa alkaa seuraava. Itseasiassa mulla on ainakin niin että kaikissa futiksen ulkopuolisissa harrastuksissa maksan ton puoli vuotta etupeltoon, että lapset voi siellä käyä. Sit jos ne lopettaa niin paska juttu.

Kirkkonummella aikanaan tais olla se kuukausi loppuun ja kaks päälle kö skidi päätti vaihtaa paikkaa.

[Nigel Kugelschfeir]

Meillä on 2 kk. Onhan se nyt selvä juttu että pitää maksaa kun joukkueen toiminta on laskettu pelaajamäärän mukaan. Ringetessä maksetaan syyskausi loppuun vaikka lopettaisi heti elokuussa, sama tietystikin keväällä.

[ginikettu]

Onkos porukalla kokemusta junioreiden irtisanomisajasta? Omassa seurassa on mieleetäni aika erikoinen 3kk irrisanomisaika. Eli jos lapsi haluaa lopettaa harrastuksen pitää maksaa vielä 3kk maksuja.

1-6kk nuo taitaa olla. Vähän seurasta riippuu, mutta joukkueen talouden suunnitteluun on hyvä olla vähän viivettä tuossa. Joukkuemaksut lasketaan kuitenkin +-0 budjetilla eikä, taas seurasta riippuen, maksut jousta pelaajamäärän suhteen, niin voi tulla ongelmia. Muutenkin noissa on vähän oma haasteensa että eri kilpailujen osallistumismaksut laskutetaan joukkueelta etukäteen ja usein suuri osa "kerralla" eikä tasaisesti vuoden ympäri. Niin se voi olla aika herkkää puuhaa.

[Kossi Agassa]

Itseasiassa mulla on ainakin niin että kaikissa futiksen ulkopuolisissa harrastuksissa maksan ton puoli vuotta etupeltoon, että lapset voi siellä käyä. Sit jos ne lopettaa niin paska juttu.

Jep, esim. yleisurheilu tai voimistelu, niin kerran voi käydä kokeileen ja sen jälkeen maksetaan syyskausi tai kevätkausi kokonaan, jos lapsi päättää jatkaa kokeilun jälkeen.

[erno]

Niin. Eihän ne siis meillä mitään etupeltoon myöskään lopeta, kun käydään aina läpi se että sitoutuminen harrastukseen on sitoutuminen harrastukseen. Kauden jälkeen jos homma ei maita, niin uus keskustelu, mutta aina tuo pätkä joksika sitoudutaan vedetään loppuun. Ja siis sama juttu se on ollut meilläkin kaikessa turpaanvedosta rummunsoittoon. Paitti kesäteatteriin sitouduttiin syksyllä koko vuodeks.

[Hegetsu]

Meillä oli kuluva kuukausi +1 kk, mutta näin joukkueen näkökannalta se on aika vähän varsinkin kun ennen meillä tilikausi vastasi kalenterivuotta eli ei ollut linjattuna fudiskauden kanssa. Elo- syyskuussa tuli usein lähtijöitä varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä ja vaikka tilalle tulikin uusia pelaajia niin uudet yleensä tuli kokeilemaan lokakuun lopulla tai marraskuussa ja usein heillä ensimmäinen maksukuukausi oli vasta joulukuu tai tammikuu koska seuran jäsenmaksu meni myös kalenterivuoden mukaan ja kaikilla ei ollut kiinnostusta (ymmärrettävästi) maksaa suhteessa isompaa jäsen- ja toimintamaksua jos aloittaa vaikka marraskuussa (meillä toimintamaksu pieneni aina 4 kuukauden jaksoissa).

Onko muuten kenenkään seurassa ollut puhetta irtisanomisajasta silloin kun on vapaa siirtoaika? Joskus oli keskustelua voiko irtisanomisaikaa olla kun on vapaa siirtoaika voimassa vai ei ja pitäisikö tuolloin päästää siirtymään kunhan on maksanut kuluvan kuukauden?

Joskus sain vinkin, että kuukausimaksun sijaan pitäisi vain puhua 12 osaan jaetusta vuosimaksusta tai laskuttaa esimerkiksi kausi kerrallaan (kevät ja syyskausi, kuten joissain seuroisssa tehdäänkin). Näin maksun peruste olisi selvempi sen varalta, että joku joskus päättää riitauttaa irtisanomisajan maksut, jos irtisanomisaika on pidempi kuin 1-2 kuukautta.

[suomiveto]

Meillä pitää sitoutua puolikkaaksi vuodeksi, tosin sen hinta on aina reilusti alle 200 euroa. Eli vuositasolla hinta on n. 350-360 euroa.

[Lucilius]

Joskus sain vinkin, että kuukausimaksun sijaan pitäisi vain puhua 12 osaan jaetusta vuosimaksusta tai laskuttaa esimerkiksi kausi kerrallaan (kevät ja syyskausi, kuten joissain seuroisssa tehdäänkin). Näin maksun peruste olisi selvempi sen varalta, että joku joskus päättää riitauttaa irtisanomisajan maksut, jos irtisanomisaika on pidempi kuin 1-2 kuukautta.

Tämä voisi olla järkevää. Omassa seurassa on nyt useammalle tullut täytenä yllätyksenä koko "irtisanomisaika" kun sitä ei ole viestitty millään tavalla. Juridisesti tuntuu epäilyttävältä vaatia irtisanomisajan kuukausimaksuja ilman minkäänlaista sopimusta.

Samoin kausi voisi olla jaettu kahteen 6kk jaksoon. Jollekin 8-vuotiaalle sitoutuminen vuodeksi on mielestäni hieman kohtuutonta.

[Thalian]

Jollekin 8-vuotiaalle sitoutuminen vuodeksi on mielestäni hieman kohtuutonta.

Nelivuotiaan kun ilmoittaa muskariin, niin silloin oletetaan, että siellä käydään sekä syksyllä että keväällä ja sen mukaiset maksut hoidetaan.

[ginikettu]

Tämä voisi olla järkevää. Omassa seurassa on nyt useammalle tullut täytenä yllätyksenä koko "irtisanomisaika" kun sitä ei ole viestitty millään tavalla. Juridisesti tuntuu epäilyttävältä vaatia irtisanomisajan kuukausimaksuja ilman minkäänlaista sopimusta.

Meillä oli jojon tervetulotemplaatissa nämä asiat kerrottu ja lisäksi pyydettiin, että kirjallisesti tulisi ilmoitus että haluaa jatkaa kokeilukauden jälkeen. Eli ylipäätään täsmennettiin, että pitää viestiä uusille jäsenille liittymisestä ja eroamisesta. eihän tuollaiset saisi tulla yllätyksenä tai jos tulee, niin on luettu huonosti viestit.

[erno]

Selkeä talvikausi marraskuulta huhtikuulle ja kesäkausi toukokuulta lokakuulle pitäisi tosiaan olla standardina meikäläisillä kausilla. Briteissä useampi seura vaatii vuoden sitoutumista alemmillakin tasoilla, mutta siellä on sarja joka kestää elokuulta huhtikuulle ja se on vähän vittumaista jos kesken sarjaa pelureita hyppää liikaa veke.

Nuo irtisanomisajat ja muut löytyy mun kokemuksen mukaan lähes kaikilla seuroilla manuaalista, mutta se manuaali pitää kaivaa itte ja lukea. Vanhempainilloissa käydään sit läpi kulttuuria, peliohjelmia ja peliryhmiä. Lisäksi olen törmännyt myös seuroihin joissa käytänteet eri ikäluokkien välillä voi vaihdella...

[Hegetsu]

Joskus tullut tilanteita missä joukkue käytännössä hajoaa kun on vaikka kausi aloitettu 20 pelaajalla joulukuussa ja budjetoitu sen mukaan mutta kevätkauden menestymättömyyden onkin jäljellä esimerkiksi 12 pelaajaa syksyn sarjan alkaessa millä ei oikein pysty pelaamaan ja joukkueella kuitenkin juoksisi valmennus, kenttävuokra yms. kulut kauden loppuun asti. Näissä vaikea keksiä miten menetellä niin, että homma menisi reilusti kun tuskin on oikeuden mukaista että viimeiseksi lähtevä pelaaja joutuu vastaamaan kaikista kuluista mutta toisaalta jos aiemmin lähteneet ovat hoitaneet irtisanomisen velvoitteet niin paha heillekkään on laittaa laskuja perään.

[Haamutorjunta]

Tämä voisi olla järkevää. Omassa seurassa on nyt useammalle tullut täytenä yllätyksenä koko "irtisanomisaika" kun sitä ei ole viestitty millään tavalla. Juridisesti tuntuu epäilyttävältä vaatia irtisanomisajan kuukausimaksuja ilman minkäänlaista sopimusta.

Samoin kausi voisi olla jaettu kahteen 6kk jaksoon. Jollekin 8-vuotiaalle sitoutuminen vuodeksi on mielestäni hieman kohtuutonta.

Mä muistelen joskus lukeneeni, että urheilun oikeusturvalautakunta on näitä irtisanomisikoja rajannut lasten oikeuksiin perustuen ja maksimi ois jossain 3kk maksujen tienoilla, jos se on viestitty asiallisesti.

[gv39]

Tämä voisi olla järkevää. Omassa seurassa on nyt useammalle tullut täytenä yllätyksenä koko "irtisanomisaika" kun sitä ei ole viestitty millään tavalla. Juridisesti tuntuu epäilyttävältä vaatia irtisanomisajan kuukausimaksuja ilman minkäänlaista sopimusta.

Samoin kausi voisi olla jaettu kahteen 6kk jaksoon. Jollekin 8-vuotiaalle sitoutuminen vuodeksi on mielestäni hieman kohtuutonta.

Onko seura iso vai pieni. Vapaaehtoisten lajiniilojen pyörittämä vai ammattilaisia valmentamassa ja toimistolla.

Toisaalta lapsen perhe on jollakin tavalla "asiakas", mutta suurimmassa osassa junnuhommia vedetään rakkaudesta lajiin.
Voin hyvin kuvitella tilanteita, jossa tiedottaminen on jäänyt tekemättä. Kyllähjän tuosta hyvän maun rajoissa voi huomattaa. Siinä vetäjätkin oppivat tulevaisuutta ajatellen, että tuosta irtisanomisajan maksusta on hyvä ja tulee tiedottaa.

Kohtuuttomuuteen ( jos puhutaan nyt 3 kk lähtömaksusta) vaikuttaa, onko maksu miten iso vai pieni.

[Lucilius]

Onko seura iso vai pieni. Vapaaehtoisten lajiniilojen pyörittämä vai ammattilaisia valmentamassa ja toimistolla.

Toisaalta lapsen perhe on jollakin tavalla "asiakas", mutta suurimmassa osassa junnuhommia vedetään rakkaudesta lajiin.
Voin hyvin kuvitella tilanteita, jossa tiedottaminen on jäänyt tekemättä. Kyllähjän tuosta hyvän maun rajoissa voi huomattaa. Siinä vetäjätkin oppivat tulevaisuutta ajatellen, että tuosta irtisanomisajan maksusta on hyvä ja tulee tiedottaa.

Kohtuuttomuuteen ( jos puhutaan nyt 3 kk lähtömaksusta) vaikuttaa, onko maksu miten iso vai pieni.

Seura on iso, vähintään isohko. Ammattilaisia toimistolla ja joka ikäluokassa ammattilaisia valmentamassa. Taidan kyllä tosiaan huomauttaa ystävällisesti, koska muitakin vanhempia yhtä tietämättömiä kuin minä.

Kuukausimaksu on 160€. On toi 480€ mielestäni aika iso summa siitä että ala-asteikäinen päättää lopettaa harrastuksen, vaikka kyllähän muskariinkin sitoudutaan vuodeksi, kuten joku hienosti osasi muistuttaa. Parempi tapa olisi jakaa maksut vaikka neljään osaan ja laskuttaa ne etupainotteisesti. Tällöin kaikille olisi varmasti selvää ettei maksuja palauteta, jos harrastuksen lopettaa.

[Thalian]

Parempi tapa olisi jakaa maksut vaikka neljään osaan ja laskuttaa ne etupainotteisesti. Tällöin kaikille olisi varmasti selvää ettei maksuja palauteta, jos harrastuksen lopettaa.

Aika usein vanhemmat pyytävät, että laskutus olisi kuukausilaskutus, sillä se jotenkin helpottaa monien taloudenpitoa. Isot laskut harvemmin tuottavat ongelmia kun niihin ei ole osattu varautua. Mutta siitä samaa mieltä, että tuo pitäisi nimetä kausimaksuksi, jonka saa halutessaan maksaa myös kuukausierissä.