Yleiskeskustelu - Kansallinen Liiga 2021

[Vorssander]

Minkäs porsaanreiän turvin Åland sitten saa lisenssin joka kausi, kun ei ole minkäänlaisia junnuja eikä myöskään yhteistyöseurasopimusta kenenkään kanssa:
https://www.palloliitto.fi/yhteistyoseurasopimukset-2021-samarbetsforeningsavtal-2021

Eiköhän Åland Unitedilla ole saaren sisäinen yhteistyösopimus IFK Mariehamnin kanssa. Nuo linkkaamasi listan sopimukset ovat siis Palloliiton kilpailumääräysten mukaisia yhteistyöseurasopimuksia eli ne koskevat pelaajien peluuttamista ja liikkumista joukkueiden välillä. Seurojen välillä voi totta kai olla myös muunlaisia yhteistyösopimuksia.

[Päällystakki]

Joo, no toki oli selvä, että joku järjestely pykälien täyttämiseksi on sielläkin tehty.

Mielenkiinnosta kurkkasin, että mitä se lisenssipykälä asiasta määrää:

8.2. Lisenssin hakijalla/haltijalla on oltava nuorisojoukkue seuraavissa tyttöjen ikäluokissa
ja/tai sillä on oltava toisen, samassa maakunnassa sijaitsevan tai lisenssin hakijan/haltijan
kotipaikkaan maantieteellisesti rajautuvassa kaupungissa/ kunnassa sijaitsevan liiton
jäsenseuran kanssa vähintään kolmen vuoden mittainen sopimus tällaisten joukkueiden
taloudellisesta ja teknisestä tukemisesta (sopimukset liitettävä hakemukseen täydellisinä):
a) vähintään kaksi tyttöjen joukkuetta ikävuosien 15 ja 18 välillä
b) vähintään yksi tyttöjen joukkue ikävuosien 10 ja 14 välillä

https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/kansallisen_liigan_lisenssimaaraykset_2021.pdf

[Sandberg]

Eiköhän Åland Unitedilla ole saaren sisäinen yhteistyösopimus IFK Mariehamnin kanssa. Nuo linkkaamasi listan sopimukset ovat siis Palloliiton kilpailumääräysten mukaisia yhteistyöseurasopimuksia eli ne koskevat pelaajien peluuttamista ja liikkumista joukkueiden välillä. Seurojen välillä voi totta kai olla myös muunlaisia yhteistyösopimuksia.

Mielenkiinnosta tsekkasin hieman kyseisen seuran nettisuvuja ja löytyi tämä https://www.alandunited.ax/foereningen joka mielestäni antaa pienen vinkin miten Ahvenanmaalla tehdään junnutyötä. Tämä varmaan riittää liigalisenssin vaatimusten täyttämiseen mitä ikinä tuo yhteistyö kaikkien seurojen kanssa tarkoittaakaan.

[2fst4u]

Mikä on mainittava? Joukkueet ja reilu 200 pelaajaa 2015 syntyneistä B-tyttöihin ei riitä? Näin siis hopsin nettisivujen mukaan. Myös PK:lla näyttää nopeasti vilkaisten olevan joukkueita aika lailla kautta linjan. Piti ihan vilkaista, kun oma muistikuva oli jonkin verran toisenlainen kuin siteerattu.

Onko sulla siis tietoa siitä, että hopsin ja peekoon junnut olisivat lopettaneet? Sitten on kyllä korona runnellut pahasti.

🙋 Käsi pystyyn virheen merkiksi. Jostain syystä oma mielikuva oli, ettei Hopsilla olisi junnujoukkueita, mutta selkeästi tämä oli väärä harhaluulo. Uskon sen johtuneen siitä, että 02-04 ikäluokissa sillä on ollut vain joku mystinen HPS/GPS yj., joka koostui lähinnä harrastetason pelaajista.
Oikeastaan sama tilanne PeeKoon suhteen, paitsi että toki heidän T18 joukkue (vielä tämän kauden) pelaa SM-sarjaa.

Eli molemmilla siis kirkkaasti liigalisenssivaatimukset täyttävä junnutoiminta. Eri asia sitten onkin se, että pystyykö junnutoiminta tuottamaan Edustukselle pelaajia ja siinä sanoisin molempien seurojen olevan jopa pulassa. Kiitos Palloliiton uudostuneen tulospalvelun pystyin helposti hakemaan molempien seurojen tyttöjoukkueiden tasot ja PKn T18- (SM & Ykkönen) ja HPS:n 06 (Ykkönen)-ikäluokat poislukien ei pelaa kuin vasta 3.korkeimmalla sarjatasolla, jos silläkään.

[Josse]

Eri asia sitten onkin se, että pystyykö junnutoiminta tuottamaan Edustukselle pelaajia ja siinä sanoisin molempien seurojen olevan jopa pulassa. Kiitos Palloliiton uudostuneen tulospalvelun pystyin helposti hakemaan molempien seurojen tyttöjoukkueiden tasot ja PKn T18- (SM & Ykkönen) ja HPS:n 06 (Ykkönen)-ikäluokat poislukien ei pelaa kuin vasta 3.korkeimmalla sarjatasolla, jos silläkään.

Tuo nyt ei välttämättä ole kovin olennainen asia tätä lisenssiä koskien. Pelaajia saa muualta jos ei oma toiminta tuota. Ikäväähän se tietenkin on. Mutta jos verrataan vaikka Veikkausliigaan, niin ei Hakan, Kotkan tai IFK:n (molempien) junnutouhu juuri puuhastelua parempaa ole, enkä ole siellä suurta valitusta aiheesta nähnyt tai kuullut.

[PK-35 Vantaa]

Punamustien pelit Kansallisessa Liigassa jatkuvat perjantai-iltana sarjakauden ensimmäisellä vierasottelulla. Matka ei kuitenkaan ole pitkä, sillä PK-35 Vantaa kohtaa vieraskentällä Helsingin Jalkapalloklubin. Ottelu pelataan perjantaina 7.5. klo 18.30 Töölön jalkapallostadionilla.

Otteluennakko:
https://pk35vantaa.fi/2021/05/06/pk-35-vantaa-kohtaa-vieraskentalla-hjkn/

[åland20]

Eiköhän Åland Unitedilla ole saaren sisäinen yhteistyösopimus IFK Mariehamnin kanssa. Nuo linkkaamasi listan sopimukset ovat siis Palloliiton kilpailumääräysten mukaisia yhteistyöseurasopimuksia eli ne koskevat pelaajien peluuttamista ja liikkumista joukkueiden välillä. Seurojen välillä voi totta kai olla myös muunlaisia yhteistyösopimuksia.

Åland Unitedilla on ainakin ennen ollut yhteistyösopimus IFK Mariehamnin kanssa. ÅU:lla on myös ollut omat joukkeet, jotka ovat pelanneet Ruotsin sarjoissa. Esimerkki: https://www.palloliitto.fi/splaland/f15-upplandsserien/tulokset  Viime vuonna ei pystynyt pelaamaan Ruotsissa. Tästä vuodesta en tiedä. ÅU:lla myös farmisopimus IFK:n naisjoukkuetta kanssa.

[fingerström]

🙋 Käsi pystyyn virheen merkiksi. Jostain syystä oma mielikuva oli, ettei Hopsilla olisi junnujoukkueita, mutta selkeästi tämä oli väärä harhaluulo. Uskon sen johtuneen siitä, että 02-04 ikäluokissa sillä on ollut vain joku mystinen HPS/GPS yj., joka koostui lähinnä harrastetason pelaajista.
Oikeastaan sama tilanne PeeKoon suhteen, paitsi että toki heidän T18 joukkue (vielä tämän kauden) pelaa SM-sarjaa.

Eli molemmilla siis kirkkaasti liigalisenssivaatimukset täyttävä junnutoiminta. Eri asia sitten onkin se, että pystyykö junnutoiminta tuottamaan Edustukselle pelaajia ja siinä sanoisin molempien seurojen olevan jopa pulassa. Kiitos Palloliiton uudostuneen tulospalvelun pystyin helposti hakemaan molempien seurojen tyttöjoukkueiden tasot ja PKn T18- (SM & Ykkönen) ja HPS:n 06 (Ykkönen)-ikäluokat poislukien ei pelaa kuin vasta 3.korkeimmalla sarjatasolla, jos silläkään.

Eritoten tyttöjen osalta tämäkään ei ole ihan niin yksioikoinen asia, mutta ehdottoman mielenkiintoinen ja siksi nostan tän esille hieman yleisemmin. Tyttöjä ja naisia ei harrasta missään massaksi asti ja toisaalta kehitys ammattilaiseen / ammattimaiseen toimintaan ei ole mitenkään suoraviivaista tai oletettavaa edes hyvillä ja lahjakkai(mmi)lla pelaajilla.

Ainakin Helsingissä (jossa pelaajia nyt on kuitenkin kohtuupaljon) alasarjat pullistelevat pelaajia, jotka voisivat / tai ovat voineet pelata ylemmillä tasoilla, jos halua olisi riittänyt. Vaatii kuitenkin melkoista intohimoa ja vanhempien lompakkoa lähteä puskemaan itseänsä kohti ammattilaisuutta / ammattimaista tekemistä Suomessa. Ehdottomasti järkevämpää on hoitaa opiskelut kondikseen ja pelata harrastuksekseen. Ja tytöt ovat järkeviä. Siispä taso siellä harrastuspuolella voi olla yl-lät-tä-vän kova.

Tyttöjen kohdalla tärkeintä on useimmiten pitää joukkue kasassa. Seurauksena voi olla tilanne, missä joukkueella kyllä on erittäin hyvä valmentaja, huolehtiva organisaatio, riittävästi treenejä ja silti se pelaa alempana, koska jos se nousisi, puolet pelaajista lopettaisi. Siitä huolimatta joukkuetta on järkevää pitää pystyssä myös niiden kahden-kolmen tosissaan treenaavan tytön kannalta. Suomalaisten nuorten tyttö-naispelaajien ongelma on usein se, että he eivät ole käyneet junioripolkua loppuun asti ja näin perustaidot ovat hakusessa. Pelaaminen on parasta treeniä, mutta ei se perustreeniä korvaa ja sen toivoisin suomalaisten valmentajien muistavan.

Lisäksi pitää ottaa myös huomioon se, että B- ja myös C-tytöt alkavat olla suomalaisessa ympäristössä naisten joukkueiden reservejä. Sitä kautta tulee pelejä, jotka kehittävät, jos taustalla on oma säännöllinen treenaaminen. Riuskimmat tytöt pelaavat myös niin pitkään kuin mahdollista poikien joukkueissa joko omansa ohella tai joskus pelkästään.

Polkuja tuntuu olevan monia ja kaikista kandee varmaan tässä tilanteessa pitää kiinni. Puhumattakaan ihan siitä perustotuudesta, että jos pyramidilla ei ole laajaa perustaa jää sen huippukin aika alas.

[Teleguy]

Sormivirralta harvinaisen hyvää ja selkeää analyysia tyttö/naisfutiksesta. Noin minä sen myös olisin kirjoittanut jos olisin osannut

[Silviis]

Fingerström tarjoaa ajattelemisen aihetta. Meiltä puuttuu selkeät väylät ulospäin kv kentille, se taas tarkoittaa että monella lupaavalla nuorella ura tyssää ehkä konkreettisten tavoitteiden/unelmien hämärtymiseen.
Kansallinen liiga ei sitä (ainakaan vielä) tarjoa. Luonnollista ja positiivista että ainoat seurat joilla kykyä ja halua panostaa (ÅU, Kups), ottavat pesäeroa muihin. Pelin taso kärjessä parantunut ja tuo realiteetteja myös muille. Tips ja Honka pyrkivät selvästi menestymään, pelimerkit ja materiaali eivät vain riitä. Hjk ja Ilves, paikallisina "suurseuroina", tyytyvät ylläpitämään kuvaa vakavina toimijoina. Tällä saadaan riittävästä väestöpohjasta imettyä nuoria (lue: halpoja) kykyjä joilla sarjapaikka säilyy. Klubissa kaikki paukut selvästi miehissä ja pojissa, Ilveksessä....no. Muiden kohtalo nuorallatanssi kaudesta toiseen. Alueellisilla toimijoilla kaikki kiinni juniorituotannon laadusta ja kuinka kauan pelaajista pystytään pitämään kiinni.
Päästäkseen Kupsiin tai Åu:n nuoren pelaajan pitää olla oikeasti hyvä, taustoilla näkemystä ja kontakteja. Sama pätee ulkomaille lähtemiseen, joka varmasti vaikeutuu tulevaisuudessa. Ehkä tämä on vain positiivista että edes pari seuraa tarjoaa "isompia ympyröitä" myös täällä härmässä.

[pallojalassa]

Meiltä puuttuu selkeät väylät ulospäin kv kentille, se taas tarkoittaa että monella lupaavalla nuorella ura tyssää ehkä konkreettisten tavoitteiden/unelmien hämärtymiseen.

Tämä nyt on täyttä paskaa. Jos pelaajan taso riittää niin jokaiselle aukeaa tilaisuus.

... nuoren pelaajan pitää olla oikeasti hyvä, taustoilla näkemystä ja kontakteja.

Sama pätee ulkomaille lähtemiseen, joka varmasti vaikeutuu tulevaisuudessa. Ehkä tämä on vain positiivista että edes pari seuraa tarjoaa "isompia ympyröitä" myös täällä härmässä.

Tämäkin täyttä hölynpölyä.

Naisfutiksessa on huutava pula laadukkaista pelaajista. Nyt jos koska naisfutarilla on mahdollisuus ammattilaisuraan.

[Silviis]

Tämäkin täyttä hölynpölyä.

Naisfutiksessa on huutava pula laadukkaista pelaajista. Nyt jos koska naisfutarilla on mahdollisuus ammattilaisuraan.

Varmasti on näin. Varsinkin jos naisfutista harrastettaisiin vain Suomessa.
Pelaajamäärät kasvaa, valitettavasti, myös muualla kovaa vauhtia. Niiden laadukkaiden pelaajien määrä myös.

[Ken-guru]

🙋 Käsi pystyyn virheen merkiksi. Jostain syystä oma mielikuva oli, ettei Hopsilla olisi junnujoukkueita, mutta selkeästi tämä oli väärä harhaluulo. Uskon sen johtuneen siitä, että 02-04 ikäluokissa sillä on ollut vain joku mystinen HPS/GPS yj., joka koostui lähinnä harrastetason pelaajista.
Oikeastaan sama tilanne PeeKoon suhteen, paitsi että toki heidän T18 joukkue (vielä tämän kauden) pelaa SM-sarjaa.

Eli molemmilla siis kirkkaasti liigalisenssivaatimukset täyttävä junnutoiminta. Eri asia sitten onkin se, että pystyykö junnutoiminta tuottamaan Edustukselle pelaajia ja siinä sanoisin molempien seurojen olevan jopa pulassa. Kiitos Palloliiton uudostuneen tulospalvelun pystyin helposti hakemaan molempien seurojen tyttöjoukkueiden tasot ja PKn T18- (SM & Ykkönen) ja HPS:n 06 (Ykkönen)-ikäluokat poislukien ei pelaa kuin vasta 3.korkeimmalla sarjatasolla, jos silläkään.

Mainitsemasi toiseksi korkeimmalla tasolla pelaavan T06-joukkueen lisäksi Vihreiden jääkärien T08 pelaa toiseksi korkeimmalla tasolla ja T10 korkeimmalla tasolla, joten luulisi, että kyllä sieltä junnuja on tulossa. Lisäksi naisilla on hyvä tilanne, kun on joukkue liigan lisäksi myös kakkosessa (plus lisää joukkueita alemmilla tasoilla).

[pallojalassa]

Mainitsemasi toiseksi korkeimmalla tasolla pelaavan T06-joukkueen lisäksi Vihreiden jääkärien T08 pelaa toiseksi korkeimmalla tasolla ja T10 korkeimmalla tasolla, joten luulisi, että kyllä sieltä junnuja on tulossa. Lisäksi naisilla on hyvä tilanne, kun on joukkue liigan lisäksi myös kakkosessa (plus lisää joukkueita alemmilla tasoilla).

Joukkue tippuu liigasta kauden päätteeksi jonka jälkeen ne muutama liigatason pelaaja joko lopettaa tai vaihtaa maisemaa. Omista junnuista ei vahvistuksia löydy ja joukkue löytää paikkansa divarin keskikastista.
Saa ottaa talteen.

[2fst4u]

Mainitsemasi toiseksi korkeimmalla tasolla pelaavan T06-joukkueen lisäksi Vihreiden jääkärien T08 pelaa toiseksi korkeimmalla tasolla ja T10 korkeimmalla tasolla, joten luulisi, että kyllä sieltä junnuja on tulossa. Lisäksi naisilla on hyvä tilanne, kun on joukkue liigan lisäksi myös kakkosessa (plus lisää joukkueita alemmilla tasoilla).

Menee nyt offtopic, mutta oli pakko varmistua. Eli joo tällä hetkellä 08:t 2.korkeimmalla kun Liiga-tasoa ei ole, mutta syksyllä kun Liiga on, niin tuskin enää ovat 2.korkeimmalla kun katsoo joukkueen edellisen vuoden sarjasijoitusta.
En nyt ulkoa muista miten nuo menevät, mutta T10-ikäiset pelaavat joko "pelitällejä" tai sitten ovat ensimmäinen Alueen sarjamuotoiseen sarjaan osallistuva ikäluokka ja silloin saa joukkue itse ilmoittautua mille tahansa sarjatasolle.

[fingerström]

Tämä nyt on täyttä paskaa. Jos pelaajan taso riittää niin jokaiselle aukeaa tilaisuus.


Tämäkin täyttä hölynpölyä.

Naisfutiksessa on huutava pula laadukkaista pelaajista. Nyt jos koska naisfutarilla on mahdollisuus ammattilaisuraan.

Pitäisi vielä tietää, tarkoitatko ammattilaisuraa Suomessa vai ulkomailla. Suomessa se ei ole tällä haavaa mahdollista, jos ei löydä itselleen sponssiluonteista palkanmaksajaa. Ulkomailla se on mahdollista ja maajoukkuepelaajat edustavatkin yhä parempia ja suurempia seuroja, mutta ei tässäkään ole käsittääkseni "jokaiselle auennut tilaisuutta" ilman Anna Signeulia.

On totta, että suomalaisilla olisi nyt mahdollisuus käyttää hyväkseen naisfutiksen nouseva bisnestaso, mutta ei se itsekseen tapahdu. Minusta kaikkien kynnelle kykenevien kandee lähteä ulkomaille (vaikkapa ihan ihmisenä kehittyäkseen), mutta siinä on se pullonkaula, että lähtöön asti eli sinne 16-17 -vuotiaaksi asti on kehityttävä jalkapalloilijana siihen malliin, että lähteminen on mahdollista. Siihen tarvitaan sitä kaikin tavoin osaavaa ja eritasoista, massaluontoista kasvatustoimintaa. Osaavaa kasvatustoimintaa ei ole nimimerkkien pallojalassa ja 2fist4u (tai jotain sinne päin) tasovertailurunkkaus. Tyttö- ja naisfutis ovat paljon monisäikeisimpiä happeningeja.

Lyhyellä perspektiivillä kotimaista naisfutista ei myöskään kehitä lahjakkuuksien valuminen ulkomailla. Pidemmällä tähtäimellä se sitä kuitenkin sitä kehittää esimerkkinä, mahdollisuutena ja paluumuuttajina. Yksi ongelmahan on, että tällä hetkellä nuoriksi naisiksi varttuneet ovat tavallaan joutuneet toimimaan yksinään, ilman esikuvia. Tää näkyy sitten ihan sellaisessa, että tytöt ovat nappulaiässä lähtökohtaisesti "jäljessä" poikia. Pojilla suurimmalla osalla on jonkinlainen käsitys futiksesta ja päässä jo joitain nähtyjä ratkaisumalleja (vaikka tuuletukseen, mutta kuitenkin). Tytöillä tätä ei suinkaan välttämättä ole eikä tulekaan ennenkuin on olemassa malli. Kysymys on ilmapiiristä.

[BenArfa]

Fingerström tarjoaa ajattelemisen aihetta. Meiltä puuttuu selkeät väylät ulospäin kv kentille, se taas tarkoittaa että monella lupaavalla nuorella ura tyssää ehkä konkreettisten tavoitteiden/unelmien hämärtymiseen.
Kansallinen liiga ei sitä (ainakaan vielä) tarjoa. Luonnollista ja positiivista että ainoat seurat joilla kykyä ja halua panostaa (ÅU, Kups), ottavat pesäeroa muihin. Pelin taso kärjessä parantunut ja tuo realiteetteja myös muille. Tips ja Honka pyrkivät selvästi menestymään, pelimerkit ja materiaali eivät vain riitä. Hjk ja Ilves, paikallisina "suurseuroina", tyytyvät ylläpitämään kuvaa vakavina toimijoina. Tällä saadaan riittävästä väestöpohjasta imettyä nuoria (lue: halpoja) kykyjä joilla sarjapaikka säilyy. Klubissa kaikki paukut selvästi miehissä ja pojissa, Ilveksessä....no. Muiden kohtalo nuorallatanssi kaudesta toiseen. Alueellisilla toimijoilla kaikki kiinni juniorituotannon laadusta ja kuinka kauan pelaajista pystytään pitämään kiinni.
Päästäkseen Kupsiin tai Åu:n nuoren pelaajan pitää olla oikeasti hyvä, taustoilla näkemystä ja kontakteja. Sama pätee ulkomaille lähtemiseen, joka varmasti vaikeutuu tulevaisuudessa. Ehkä tämä on vain positiivista että edes pari seuraa tarjoaa "isompia ympyröitä" myös täällä härmässä.

ÅU ja KuPS sarjan ainoat joukkueet yksittäinen omistaja (Lahti) tai fani (Wiklöf) maksaa lystin. Siksi siellä rahaa muita enemmän panostaa.

Kaikilla muilla Kansallisen liigan joukkueilla panostaminen taitaisi tarkoittaa junioreiden vanhempien rahoilla panostamista ja ei kai kukaan sitä tosissaan ole täällä ehdottamassa?

Sarjan kiinnostuksen pitää vaan kasvaa jotta saadaan lisää sponsorirahaa ja lipputuloja. Siihen asti vain yksityishenkilöiden rahoilla pelaavat joukkueet pystyvät joukkueeseen merkittävästi panostamaan.

[pallojalassa]

Kaikilla muilla Kansallisen liigan joukkueilla panostaminen taitaisi tarkoittaa junioreiden vanhempien rahoilla panostamista ja ei kai kukaan sitä tosissaan ole täällä ehdottamassa?

Ehkä TiPSissä ja HPSssa näin. Ja toki Ilveksessä...

Muut seurat ovat rahoitusta saaneet kuka mitäkin kautta.

[pallojalassa]

Pitäisi vielä tietää, tarkoitatko ammattilaisuraa Suomessa vai ulkomailla.

Polku on harvinaisen selvä. Ensin ruotsiin ja sieltä eteenpäin.

Suomeen pelaajan ei kannata jäädä, jos haluaa ammattilaiseksi.

[BenArfa]

Ehkä TiPSissä ja HPSssa näin. Ja toki Ilveksessä...

Muut seurat ovat rahoitusta saaneet kuka mitäkin kautta.

Mitä rahoitusta ja mistä nuo muut seurat ovat saaneet?

Ja jos kerran on rahoitus kunnossa, niin miksi ei panosteta kuten KuPS ja ÅU?

[pallojalassa]

Mitä rahoitusta ja mistä nuo muut seurat ovat saaneet?

Ja jos kerran on rahoitus kunnossa, niin miksi ei panosteta kuten KuPS ja ÅU?

Lähes joka joukkueessa on vähintään 1 täyspäiväinen valkku. Useissa puolipäiväisiä useita. Monessa joukkueessa myös maksetaan pelaajille. Ei monelle, mutta kuitenkin.
ONSilla, TPSlla, JyPK, HJKlla, Hongalla, Myranille jne on maksettu palkkoja listasin tarkoituksella liigasta pudonneita(kin) joukkueita että saa käsityksen missä mennään.
Jopa divarissa löytyy pelaajia joille maksetaan. Maksetaan jopa hyvin.

[Rymy]

Jos liigavalkku ei tee työtään kokopäiväisesti, on kyseessä tietysti seuran valitsemana harrastelu. Vastuuvalmennus nykyisellä tiedonmäärällä ja -saatavuudella on kokopäivätyötä, jos seura haluaa olla mukana kilpailussa.

[BenArfa]

Lähes joka joukkueessa on vähintään 1 täyspäiväinen valkku. Useissa puolipäiväisiä useita. Monessa joukkueessa myös maksetaan pelaajille. Ei monelle, mutta kuitenkin.
ONSilla, TPSlla, JyPK, HJKlla, Hongalla, Myranille jne on maksettu palkkoja listasin tarkoituksella liigasta pudonneita(kin) joukkueita että saa käsityksen missä mennään.
Jopa divarissa löytyy pelaajia joille maksetaan. Maksetaan jopa hyvin.

Kyse olikin siitä, että täällä kirjoitetaan ainoastaan KuPS:n ja ÅU:n panostavan joukkueeseen/toimintaan.

Siihen totesin, että siellä omistaja tai suuri fani/rahoittaja maksaa lystin, muilla ei tällaista tulonlähdettä ole ja siksi eivät panosta samalla tavalla.

Kansallisen liigan joukkueilla ei ole niin paljoa sponsoreita tai lipputuloja että panostaminen onnistuu. Tästä syystä kommentoin, että ei kai kukaan ehdota tätä haluttavaa panostusta kerättävän junnujen vanhemmilta.

Vielä puuttuu vastaus mistä esim. PK:t tai JyPK saa rahoitusta. Nyt ei ollut kyse missä maksetaan palkkoja ja kuinka paljon vaan kyse oli siitä mistä rahat täällä foorumilla toivottuihin lisäpanostuksiin?

[pallojalassa]

Onhan liigalla sponsoreita ja UEFA rahoittaa naisfutista.
Onko rahankäyttö avointa? Sitä voi jokainen miettiä.

[Rymy]

Näkemykseni mukaan Suomessa on syytä naisjoukkueiden osalta ensinnäkin lopettaa kausikorttien naurettava polkumyynti (joka tuhoaa kaiken mahdollisen pääsylipputulovirran) ja ymmärtää se, että tyttöjunioreilta ON seurojen kerättävä varoja naisten edustusjoukkueiden pyörittämiseen jossakin määrin. Sponsorointi on naisten joukkueiden osalta erittäin tapaus/henkilö/kausikohtaista, jonka varaan EI voi laskea yhtään mitään.