Odottelin aikani, josko tämä haikaralta tulisi, mutta kun ei saa valmista, pitää tehdä itse.
JyPK - KAUSIENNAKKO 2021
KAUSI 2020JyPK:n haasteet alkoivat jo ennen kauden alkua. Edellisvuoden valmentaja Mikko Manninen lähti odottamatta toisiin tehtäviin ja edustus putosi junioripuolen valmennuspäällikkö Tuomas Jaakkolan syliin. Joukkueen hyökkäyskalustosta lähti Begollin ja Honkasen myötä 18 tehtyä liigamaalia. Liigakokemusta korvaamaan saatiin omia junioreita sekä nuori Henni Rinkinen Joensuusta.
Talven harjoituspeleissä JyPK näytti kehittyvän. Peli oli aina parempaa kuin edellisessä, mutta uuden valmentajan valmistautumisaika jäi Koronan takia lyhyeen. Tauko oli kaikille sama, mutta iski Jyväskylän nuoreen joukkueeseen ja uuteen valmentajaan rutinoituneempia joukkueita pahemmin.
Ennen kauden alkua joukkue sai vielä lisää kylmää vettä niskaan. Ykkösmaalivahti Tähtinen loukkaantui. Keskuspuolustajista rikki oli Taavitsainen. Keskikentältä sairastuvalle joutuivat Tiainen ja Jaakkola. Erityisesti kokeneen ja taisteluntahtoisen Tiaisen johtajuuden puuttuminen kolahti joukkueeseen kovaa.
Kun kausi alkoi, joukkueelta puuttui ihanneavauksesta maalivahti, toppari ja kaksi keskikenttää. Hyökkäyksessä ei ylipäätään ollut lainkaan liigassa kykynsä osoittaneita maalintekijöitä. Kolmessa ensimmäisessä ottelussa omiin päästettiin kolmetoista maalia. Luku mairittelee jyväskyläläisiä. Puolustusryhmitys repeili miten sattui eikä omasta hyökkäyspelistä juuri analysoitavaa. Joukkue oli täydessä kaaoksessa.
Jaakkola vaihtoi ryhmitystä. Pelaajia alkoi hiljalleen palailla kokoon parsittuina kentälle. Joukkue osoitti karmeasta alusta huolimatta ihailtavaa sisukkuutta. Jumbokamppailussa TPS:sta saatiin ansaittu voitto.
Elokuun alussa Honkanen palasi Italiasta kotiin ja JyPK alkoi tehdä maaleja. Peli muuttui. Selkeänä kohdepelaajana Honkanen pystyi paitsi itse viimeistelemään, myös ruokkimaan taitavaa ja vilkasliikkeistä nuorisoketjua. Forsten, Lilja, Salminen ja Rinkinen saivat kokeneesta keskushyökkääjästä juuri sen puuttuvan linkin, mitä olivat kaivanneet.
Samaan aikaan Tähtinen kuntoutui ja otti paikkansa ykkösmaalivahtina. Erityisesti pelin avaamiseen tuli varmuutta. Tervehtynyt Taavitsainen istutettiin oikeaksi toppariksi. Puolustuksen vuotaminen kuitenkin jatkui. PK-35 Vantaa, KuPS, Honka ja Åland United tekivät kukin JyPK:n verkkoon vähintään kolme eikä edes neljä tehtyä riittänyt JyPK:lle voittoon.
Huomattava määrä päästetyistä maaleista tehtiin kuitenkin nyt kaukolaukauksilla rangaistusalueen ulkopuolelta, mikä osaltaan paljastaa, että JyPK:n ongelma oli 4-4-2 ryhmityksessä keskikentällä. Linja oli huomattavan passiivinen eikä kyennyt reagoimaan tilanteisiin oikein tai riittävän nopeasti. Sama ilmiö oli nähtävissä jo alkukaudesta, mutta silloin huomio kiinnittyi enemmän maalivahdin ja puolustuslinjan kohtalokkaisiin virheisiin.
Loppukaudesta joukkue onnistui kaapimaan riittävästi pisteitä ja karsintojen kautta välttämään putoamisen. Pelaajat eivät varmasti ole tyytyväisiä sijoitukseen, mutta kaikki vaikeudet ja epäsuotuisat olosuhteet huomioon ottaen Kansallisessa liigassa pysyminen oli jyväskyläläisille erinomainen suoritus. Joukkue voi olla myös tyytyväinen siitä, että ajoi liigatasolle sisään tukun uusia nuoria vastuunkantajia.
VALMENNUSJyPK:lla alkaa olla perinne vaihtaa valmentajaa kauden päätteeksi, niin tänäkin vuonna. Jaakkola lopetti ja paikka laitettiin avoimeen hakuun. Lopulta vasta vuoden 2021 alussa saatiin kaivettua puikkoihin jo aikaisemmin jyväskyläläisessä naisjalkapallossa meritoitunut Vesa Stenroos. Aisaparikseen Stenroos otti junioripuolelta jo ennestään tuntemansa Jani Sallisen.
Aiempien valmentajapestien perusteella Stenroos on vaativa valmentaja, hiukan vanhan ajan patruuna -tyyppinen persoona, joka saa asiat tapahtumaan sanomalla, miten asiat tehdään. Jos asiat eivät tapahdu, ei Stenroosille ole vaikeaa sanoa asiaa uudelleen, tällä kertaa hiukan painokkaammin.
Stenrooslainen jalkapallo on valmentajansa näköistä. Mennään kohti, mennään kovaa eikä pyydellä anteeksi. Joukkueet ovat fyysisiä ja aggressiivisia. Ne puolustavat tiiviisti ja hyökkäävät suoraviivaisesti. JyPK:n lyhyt valmistautumisaika kauteen, tarjolla oleva suuresti vaihtunut pelaajamateriaali sekä viime talven erityisen onnettomat harjoitteluolosuhteet vaativat juuri tällaisen lähestymistavan. Kovin fiinejä taktisia kuvioita ei olisi edes ollut mahdollista diskuteerata kuntoon joukkueen kesken. Alkukauden menestyksen keskeiset tekijät Jyväskylässä ovat fyysinen kunto, tahto sekä organisoitu puolustus.
Vaikka alkukaudesta peli toimisi, alkukausi ei riitä eikä samoilla lääkkeillä voi mennä koko kautta läpi. Vastustajat saavat pelinsä rullaamaan ja ne oppivat pelaamaan JyPK vastaan. Pelaajat loukkaantuvat ja väsyvät. Kauden aikana tarvitaan muutoksia, välillä jopa ottelukohtaisesti. Stenroos ei ole aiemmin ollut erityisen taktinen valmentaja. Onko tämä johtunut valmennettavista joukkueista vai valmentajasta, on hankala sanoa. On mielenkiintoista nähdä, miten peli kauden aikana kehittyy. Onko vanha koira oppinut uusia temppuja ja millaisen lisämausteen Sallinen pystyy joukkueen pelaamiseen tuomaan. Kakkosvalmentajan roolia on tuskin järkevää pitää tötteröiden keräilijänä, vaikka siinäkin roolissa hän varmaan tasaisella luonteellaan pärjäisi.
KOKOONPANO - LÄHTIJÄTHenna Honkanen lähti. JyPK:n viime kauden loppupuolen onnistumiset perustuivat pitkälti siihen, että Suomen kentillä harvinaislaatuista kohdekärkeä pystyttiin hyödyntämään maksimaalisesti. On ymmärrettävää, että lähteneiden otsikoissa Honkanen mainitaan ensimmäisenä.
Lähteneet ja lopettaneet eivät kuitenkaan jääneet tähän. Honka onnistui kaappaamaan nuoren juoksukone Nia Salmisen. Jos joku, niin Salminen hyötyi Honkasen loistavasta target-pelaamisesta. Toivottavasti Salminen löytää paikkansa Hongan kentältä, vaikka joukkueen pelitapa onkin täysin erilainen. Suomalaisella naisjalkapallolla ei ole varaa hukata yhtään Salmista siihen, että valmentaja ei näe omassa systeemissään pelaajatyypille käyttöä.
Kahden yllämainitun lisäksi erityisen kipeää tekevät luottotoppari Jasmin Miettisen sekä keskikentän pelinrakentaja Leena Mankin lopettamiset. Miettinen toi kovasti kaivattua kokemusta ja osaamista puolustuslinjaan. Mankin viime kausi ei ollut täysosuma. Pallotaitavana ja hyvin peliä lukevana pelinrakentajana Mankki kärsi pelaajista ehkä eniten siitä, että JyPK:n pelaaminen oli viime kaudella ensin sekaisin ja sen jälkeen perustui erittäin paljon suoraan kohdepelaaja Honkaselle pelattuihin palloihin. Pelinrakentajalle ei ollut koko kaudella pelinrakentajan roolia. Varsinkin loppukaudella otteissa näkyi myös väsyminen. Mankin lopettaminen oli huono uutinen koko suomalaiselle naisjalkapallolle.
Maalivahtiosastolla Tähtisen lopettaminen joukkueessa oli hienoinen yllätys. Olisi luullut, että liigakokeneella ja taitavalle maalivahdille on paikka myös tälle kaudelle ja että pelihaluja vielä riittää. Ura jatkuu kuitenkin N2 joukkueessa. Tähtisen poistuminen jättää ison loven, johon nuorista tulokkaista toivon mukaan löydetään paikkaaja. Räväkkänä persoonana tunnetun maalivahdin tilaa joukkueen sosiaalisessa ympäristössä tuskin ottaa kukaan.
KOKOONPANO 2021
MAALIVAHDIT
1 Fanny Söderström (2001)
Viime kausi kului pelaten VIFK:ssa osin naisten ykköstä ja osin naisten kakkosta. Askel liigajoukkueen ykköstorjujaksi on iso, mutta Fanny on toistaiseksi pitänyt käsissään ykkösmaalivahdin hansikkaita. Joutuu alkukaudesta osoittamaan tasonsa tai Leivonen vie pelipaikan.
25 Satu Pitkänen (1998)
Saapui täksi kaudeksi Joensuun Hertasta. Pelihistoria vuodelta 2020 näyttää Palloliiton sivuilla tyhjää. Satu on vaikean paikan edessä. Peliaika jäänee vähäiseksi, elleivät kaksi muuta maalivahtia loukkaannu.
26 Nanna Leivonen (2004)
JyPK:n oma kasvatti, nuorisomaajoukkuemaalivahti ja monilahjakkuus, joka kävi jalkapalloharrastuksen lomassa mm. voittamassa keihäänheiton suomenmestaruuden. Talvikausi meni loukkaantuneena, mutta Nannan peliesitykset junioreissa ovat olleet vakuuttavia ja häneltä odotetaan jatkossa paljon. Kilpailee kuntoutuessaan tosissaan ykkösmaalivahdin paikasta.
PUOLUSTUS
2 Emmi Lahtela (2002)
Jämsänkosken lahja JyPK:lle. Nopea laitapuolustaja, joka kamppailee avauksen pelipaikasta. Voi olla, voi olla olematta. Ensimmäinen liigakausi ja näytön paikka.
3 Fanny Lindholm (2002)
Kokkolan Palloveikoista IK Myranin kautta JyPK:n päätynyt laitapuolustaja. Ensimmäiset 60 peliminuuttia 0-12 KuPS tappiossa eivät kerro mitään pelaajasta. Ei ollut mukana PK-35 Vantaata vastaan, joten mahdollisesti jotain pientä loukkaantumista on sattunut. Kamppailee laitapuolustajan paikasta avauksessa.
8 Sara Taavitsainen (2001)
JyPK:n oma kasvatti näyttää kuntoutuvan kauden alkuun. Ulottuva Taavitsainen lunasti viime kaudella paikkansa joukkueen oikeana topparina ja varmasti mieluusti jatkaa samaa rataa. Pelituntuman puuttuminen ja puolen vuoden harjoitusten jääminen väliin tarkoittaa kuitenkin sitä, ettei häneltä voida heti kauden alkuun odottaa sadan prosentin panosta. On mielenkiintoista nähdä, heittääkö Stenroos Taavitsaisen kentälle heti HJK:ta vastaan. Noussee viimeistään kauden aikana avauksen toiseksi toppariksi.
19 Janna Virtanen (2002)
Pelannut Pallo-Iiroissa Ykköstä. Pelipaikkana toppari/ laitapuolustaja. Kamppailee kauden aikana pelipaikasta. Keskuspuolustuksen heikohko tilanne voi avata mahdollisuuksia. Ei vielä rekisteröityjä peliminuutteja, joten on ennen kauden alkua muille kuin valmennukselle melko näkemätön kortti.
23 Leena Torpo (1999)
Huolimatta nuoresta iästä Lahden Kuusysistä loikannut ja pari kautta JyPK:n edustuksessa pelannut Torpo kuuluu joukkueen kokeneempaan kaartiin. Torpo ei ole junioriputken koulutukseltaan tai parhailta ominaisuuksiltaan toppari, mikä näkyy ajoittaisina sijoittumisvirheinä, pelinlukuun liittyvinä haasteina sekä muina pelipaikalla esiin tulevina heikkouksina. Toivon mukaan kokemus tuo lisää osaamista ja varmuutta varsin vaativalle pelipaikalle. Mikäli Taavitsainen ei ole täydessä iskussa, aloittaa Torpo toisena topparina.
27 Kaisa Saarenpää (2003)
Oma kasvatti sai viime syyskaudella hyvin peliaikaa oikeana puolustajana. Ei esittänyt mitään ihmeellistä, mikä on usein laitapuolustajalta jopa toivottavaa. Ei aivan täytä modernin laitapakin nopeusvaatimuksia, mutta on pelipaikalle kuitenkin varteenotettava vaihtoehto. Kamppailee paikasta avauksessa, ei kuitenkaan itsestään selvä valinta.
33 Venla Lamberg (2003)
Keskuspuolustuksen kiinnostavin nimi nostettiin täksi kaudeksi edustukseen. Junioreissa erinomaisesti esiintyneellä topparilla on kieltämättä potentiaalia sekä pelillisiltä että fyysisiltä ominaisuuksiltaan, mikä ei ole mennyt ohi FF2:n kirjoittajiltakaan. Pelikokemusta naisista on vähän, mutta Siperia opettaa ja Lamberg lienee tällä kaudella toinen avauksen toppareista.
KESKIKENTTÄ
6 Tiia Hirvonen (2000)
HJK:sta ÅU:n, Pallokissojen ja TPS:n kautta JyPK:n riveihin päätynyt kymppipaikan pelaaja. Pystyy parhaimmillaan erinomaiseen pelinlukuun ja avaaviin syöttöihin. Pystyy suojaamaan palloa. Pelaajatyyppinä jonkinlainen kymppipaikan kohdepelaaja, joka lienee hankittu korvaamaan Honkasen jättämää aukkoa. Ei kuitenkaan ole Honkasen tasolla. Tia voi olla aloituksen pelaaja, mutta putoaa penkille, ellei paranna aktiivisuuttaan pallottomana.
7 Riikka Lilja (2002)
JyPK:n oma kasvatti ja puhutuin pelaaja. Hyvin liikkuva ja pallotaitava laitalinkki, joka pystyy ohittamaan vastustajia ja osaa tehdä maaleja. Lilja osoitti taitojaan jo viime kaudella ja on siitä edelleen kehittynyt. Koko Jyväskylä huokaisi syvään, kun saatiin tietää, että Lilja jatkaa joukkueessa. Riikka on Kansalliseen liigaan hyvätasoinen pelaaja jo nyt. Isompiin ympyröihinkin siirtyminen jossain vaiheessa on mahdollista. Rajoitteeksi voi muodostua laitalinkkien kansainvälisessä vertailussa nopeus. Parhaimmillaan maaginen, mutta ei voita pelejä yksin. Aloittaa jokaisen pelin, jos on kunnossa.
9 Tytti Jaakkola (1994)
Kouvolasta puoli vuosikymmentä sitten Jyväskylään saapunut puolustava keskikenttäpelaaja, joka oli koko viime kauden poissa. Pelikunto täysi arvoitus, mutta parhaimmillaan on keskikentän pohjalla erinomainen. Samoja ominaisuuksia kuin Tiaisella, mutta pitkän poissaolon vuoksi ei samanlaista johtajan statusta. Voi kuntoutuessaan ottaa avauksen paikan, mutta ei liene vielä kauden alussa valmis.
11 Tiina Tiainen (1995)
Joukkueen lihas ja henki, keskikentän johtohahmo. Joukkueen kokenein pelaaja, jolla alkaa olla seuraikonin status. Oli viime kaudella sivussa alkukauden, mikä näkyi koko pelin hajoamisena. Kuntoutuminen oli joukkueen onnistumisille vähintään yhtä suuri tekijä kuin Honkasen paluu. Yrittää kentällä kantaa koko joukkueen ja välillä siinä myös onnistuu. Asenne ja henkinen johtajuus ovat yhtä isoja arvoja kuin pelilliset tekijät. Viime kauteen verrattuna kaipaa selkeämmän roolin valmennukselta. Paras paikka olisi puolustava keskikenttä, josta pystyy johtamaan puheella ja esimerkillä. Tänä vuonna Tiinaa tarvitaan vielä enemmän kuin viime kaudella. Avaa jokaisen pelin, jos on kunnossa ja Stenroos on muistanut ottaa aamulla lääkkeet.
16 Pauliina Pirinen (2004)
Oma kasvatti, todella taitava juniorimaajoukkueen pelaaja, jolle loikkaus isojen tyttöjen peleihin, todella vaativaan keskikentän rooliin on kuitenkin iso. Toivon mukaan saa peliaikaa joukkueessa ja kasvaa pelaajana sellaiseksi kantavaksi voimaksi, jollaiseen hänellä on edellytykset. Tämä kausi voi olla liian aikaisin. Paras rooli on hyökkäävänä keskikenttäpelaajana. Ei pitäisi kuulua alkukaudella avaukseen, mutta voi roolin itselleen kauden aikana pelata. Yksi seuran mielenkiintoisimmista junioreista.
17 Alma Forstén (2001)
Oma kasvatti, teknisesti taitava keskikenttäpelaaja, joka lukee hyökkäyspäässä peliä erinomaisesti. Ei sovellu laitapelaajaksi heikohkojen nopeusominaisuuksien vuoksi. Keskikentän puolustavammassa roolissa Almalta puuttuu tarvittava kaksinkamppailuvoima. Lisäksi viime kaudella hänellä oli suuria vaikeuksia sijoittumisessa. Näissä Alma koetti paikata tilanteita, mistä seurasi myöhässä tehtyjä taklauksia ja nippu keltaisia kortteja. Heikon sijoittumisen vuoksi vastustajalle avautui myös runsaasti tilanteita. Paras pelipaikka olisi hyökkäyksen pelintekijänä kymppipaikalla. Alman ominaisuudet ja rooli edellyttäisivät, että joukkue hallitsee pelejä. Hyvä pelaaja, joka tarvitsee itselleen sopivan joukkueen pelitavan ja roolin saadakseen parhaan irti itsestään.
18 Henni Rinkinen (2000)
Joensuun Hertan lahja JyPK:lle. Tuli mukaan pari kautta sitten ja vakuutti heti vauhdikkaalla pelaamisella ja taipumattomalla asenteella. Nopean ja suoraviivaisen pelaajan pelipaikka on keskikentän laita, mutta on pelannut onnistuneesti myös laitapuolustajana. Isoista minuuteista ja hyökkäävästä roolista huolimatta teki viime kaudella vain kaksi maalia. Suurimmat kehityskohteet ovat liikkeiden ajoittamisessa ja viimeistelyssä. Modernin laitapelaajan rooliin kuuluu myös kyky pelata linjojen välissä kymppipaikan tyyliin.
Lähitilannekovuus, nopeus ja pelityylin mutkattomuus vihjaavat, että Hennin paras pelipaikka voisi olla laitapuolustajana
62 Nelli Husu (2003)
Mikkelistä 17-vuotiaana evakoksi Jyväskylään lähteneelle ja U-17 maajoukkueessakin piipahtaneelle Nellille kausi Naisten liigassa on ensimmäinen. Pelipaikka on keskikentällä, vaikka aiempi historia väittää pelaajaa puolustajaksi.
?? Tao Stark (2004)
Oma kasvatti, taitava keskikenttäpelaaja, joka voi kulkea bussissa lasten lipulla. Osaa lukea peliä ja on pallotaitava. Potentiaalia hänellä on, mutta fyysisesti ei ole vielä valmis naisten peleihin. Tämä vuosi on Taolle kasvun ja harjoittelun vuosi. Peliaika edustuksessa jäänee vähäiseksi, ellei ihmeitä tapahdu. Seuratasolla varmasti minuutteja löytyy.
?? Claire Oates (1996)
Jenkkien yliopistojalkapallon kasvatti, joka on pelannut kaksi kautta Keski-Euroopan alempia sarjatasoja. On pelannut sekä keskikentän pohjapelaajana että ylempänä kymppipaikkaa. Syvällisen ja ammattimaisen Youtube-analyysin perusteella on ulottuva pelaaja, jonka erityisenä vahvuutena on pääpeli. Paras pelipaikka on hyökkäyksen Henna Honkanen 2.0, nopeiden hyökkäysten target, joka suojaa palloa sen aikaa, että pystyy jakamaan sen nopeille laidoille. Keskityksissä todella vaarallinen ja pystyy myös itse viimeistelemään, erityisesti boksista. Puhtaan valkoinen leveä hymy näkyy katsomoon asti, kuten kalifornialaiselle kuuluu. Kysymys kuuluu, sopeutuuko Amerikka Stenroosiin. Oletettavasti avauksessa, rooli jää nähtäväksi.
HYÖKKÄYS
10 Kia Voutilainen (2000)
Joensuun tyttö on muutaman kauden kipitellyt JyPK:n hyökkäyksessä kakkosvaihtoehtona terävimmän kärjen takana. Minuutteja on kertynyt ihan mukavasti, mutta maalisarake ei ole karttunut ihan odotetulla tavalla. Hyökkääjänä ihan potentiaalisen Kian suurimmat kehityskohteet ovat viimeistely ja liikkeiden ajoitus. Aika usein Kia on epäsynkronissa muun joukkueen kanssa ja, kun paikka sitten tulee, pallo polttaa jalassa eikä lopulta oikein millään mene verkon perukoille. Kia tarvitsisi maalipaikkoja ja maaleja, edes sitten vaikka kakkosjoukkueesta, jotta maalintekoon löytyisi varmuutta ja liikkeiden ajoitusta tulisi tarpeeksi harjoiteltua. Kia on edelleen kakkosvaihtoehto hyökkäykseen. JyPK:n kannalta huolestuttavaa on, ettei varsinaista ykkösvaihtoehtoa ole.
13 Veera Lamberg (2002)
Veera on ulottuva hyökkääjä, joka tekee maalit boksista. Hän on junnupeleissä naputellut maaleja ihan kelvolliseen tahtiin, kun tarjoilu on JyPK:n B-tytöissä pelannut ja vastustajat ovat olleet hiukan altavastaajina. Samaa ei välttämättä ole luvassa naisissa. Sen verran kovempaa puolustusta vastaan ja hankalammista lähtökohdista JyPK kauteen lähtee, että B-tyttöjen sarjan kaltaisia maalipaikkoja ei ole juuri odotettavissa. Taas kerran, Veera on potentiaalinen hyökkääjä, mutta Honkasen valtaviin saappaisiin tarvitaan parikin Veeraa ennen kuin ne on täytetty. Toivottavasti saa peliaikaa ja kehittyy, mutta vielä on epätodennäköistä, että pystyy ykköshyökkääjän manttelia kantamaan.
14 Maija Meronen (2000)
Lahdesta saapuneen Maijan viimeiset minuutit ovat Kuusysin paidasta viime vuoden elokuulta. Huhun mukaan kyseessä on keskikenttäpelaaja, mutta JyPk:n papereissa lukee hyökkääjä. Joko hevosmiehet ovat väärässä tai sitten Meronen on kirjattu hyökkääjäksi, koska hyökkääjiä ei oikein ole ja keskikentällä on tungosta. Harjoitteli jo viime kauden lopulla joukkueen mukana, mutta peliaikaa ei ole tullut. Onko loukkaantunut vai mistä on kyse?
?? Neea Hassinen (2001)
”Tikkurilan Palloseura ja Neea Hassinen sopimukseen kaudesta 2021” –sanottiin Tikkurilan Palloseuran sivuilla 26.10.2020. Sen jälkeen on ovi käynyt ja Hassinen siirtynyt JyPK:n paitaan. Hyökkääjä on viime kaudella jäänyt kovin vähille minuuteille Tikkurilassa. Samalla on pieneksi jäänyt maalimäärä. Peliminuutteihin voi olla tulossa muutos, mutta maalimääränkin on syytä kohota. Maaleja tekemätön hyökkääjä ei kauan pysy kentällä, ei edes Jyväskylässä. Hassinen ei ole selkeä ykköskärki, mutta kilpailee avauksen paikasta.e: ilmeisesti Hassinen on TiPS:n sopimuspelaaja, joka on pelannut lainalla yhden cup-ottelun JyPK:ssa ja Kansallisen liigan sivut ilmoittavat siksi JyPK:n pelaajaksi. Kiitos korjauksesta. Ei siis tarvitse lisätä viime kauden maalimäärää.
?? Minttu Laaksonen (2003)
Laaksosten määrä joukkueessa pysyy vakiona, kun Heini Laaksonen siirtyy N2-joukkueeseen ja pikkusisko Minttu nostetaan naisten mukaan. Järjestysluvultaan toinen Laaksonen on pelaajatyypiltään targetkärki, jälleen uusi Henna Honkasen mahdollinen mantteliperijä, jonka tulee osoittaa taitonsa naisten tasolla. Mahdollisuuksia on ja kovin, kovin ohuella hyökkäyskalustolla avauksen paikkakaan ei ole mahdoton. Siperialainen uimakoulu opettaa, ellei Stenroos ehdi.
OLETETTU AVAUS KAUDEN ALUSSA
JyPK:n ihannekokoonpano tälle kaudelle on suurempi kysymysmerkki kuin moneen vuoteen. Lopettaneita on paljon ja uusista tulokkaista on niukasti tietoa. Harjoituspelejä ei paikallisesti ole juuri pelattu eikä ulkopaikkakunnilla pelatuista otteluista ole tihkunut sen paremmin videomateriaalia kuin muutakaan tietoa. Uusien pelaajien arviointi on tässä vaiheessa kautta siksi kovin vaikeaa. Kysymysmerkkejä on jokaisella pelipaikalla.
Oletettavasti JyPK:n lähtee kauteen 4-4-2 numerosarjalla, yksinkertaisesti koska se on helpoin omaksua lyhyellä valmistautumiskaudella. En usko myöskään, että Stenroos lähtee kovin kokeellisesti liikkeelle vaan luottaa siihen mitä tietää. Käytännössä kokoonpano määräytyy tietysti myös sen mukaan, kuka on pelikunnossa. Aivan parasta yhtätoista tuskin 17.4. marssitetaan kentälle.
1 Söderström
27 Saarenpää 8 Torpo 33 Lamberg 2 Lahtela
7 Lilja 11 Tiainen 17 Forsten 18 Rinkinen
?? Oates 10 Voutilainen
KAUSI 2021Media on monilta osin jo ollut valmis pudottamaan JyPK:n sarjasta. Sen verran vaikealta valmistautuminen on kaiken kaikkiaan näyttänyt ja sen verran paljon kysymyksiä pelaajamateriaali herättää. Talvikauden tuloksetkaan eivät mairittele. Ylempi loppusarja olisi melkoinen suoritus, mutta ihan suurimmaksi putoajakandidaatiksi ei JyPK silti kuulu. Muutama keskeinen runkopelaaja jatkaa tälläkin kaudella. JyPK:n nuorissa pelaajissa on valtava potentiaali ja on epätodennäköistä, että se jäisi kokonaan toteutumatta. Erityisesti hyökkäyspäässä on lupa odottaa, että kauden aikana otsikoihin nousevat muutkin kuin Lilja. Toppareiden osalta on tilanne siitä vekkuli, että JyPK luultavasti aloitaa likipitäen sarjan heikoimmalla toppariparilla, mutta saattaa päättää sen yhdellä parhaista, kun Taavitsainen kuntoutuu ja Lamberg kasvaa naisten pelien mittoihin.
JyPK:n säilymistä tukee myös se, etteivät muutkaan pohjalle veikatut joukkueet ole varsinaisestihirmuisessa iskussa.
Helppoa ei silti tule. Ensimmäiset neljä kierrosta (HJK, Honka, ÅU ja KuPS) eivät saa lannistaa, vaikka joukkueelta lyötäisiin kerta toisensa jälkeen hampaat kurkkuun. Jokainen piste noista peleistä on voitto. Seuraavasta neljästä (Ilves, PK-35 Vantaa, HPS ja PK-35) on jo raavittava täysiäkin pistepotteja, huolimatta siitä, ettei KuPS välttämättä ole kohdellut edellisellä kierroksella silleen kivasti, että huvittaisi edes pelata.
Isoja loukkaantumisia ei kauden aikana saa olla, Stenroosin taikurinhatusta on syytä nousta enemmän kaneja kuin uralla tähän saakka yhteensä ja joukkueen täytyy pystyä samaan sielukkuuteen kuin viime kaudella parhaimmillaan. Joukkueen realistinen tavoite on välttää karsinnat ja siinä sivussa kasvattaa nuorista pari Kansallisen liigan puheenaihetta.
*
Saa olla eri mieltä, mutta jos on, on väärässä.
Äänestys
