Yleisömäärät 2021 - anna sakkoa saatana, mutta päästä katsomoon!

[Kader]

Luulin Yläsavon olevan Kuopion seurojen "aluetta", mutta olin näemmä väärässä. Ehkä AC Oulun pitäisi mainostaa tuolla?

Varmaan toki jotkut käy mutta toisaalta Iisalmesta tulee bussikuljetuksia KalPan peleihin ja joskus KuPSinkin. Toisaalta Kuhmosta asti tullaan KalPan peleihin koska KalPassa on pelannut useita Kuhmon Kivan kasvatteja, Kainuussakin on savolaisten joukkueiden kannattajia ja myös Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvellä ja joka on Kiuruvedeltä länteen. Tuo Kainuun ja Ylä-Savon alue menee vähän ristiin Oulun ja Kuopion joukkueiden kannattajista. Maakuntaraja ei siinä niin paljoa ratkaise.

Ja Iisalmessa taisi olla että joku oululainen firma omistaa valomainokset joka myös selittäisi miksi siellä pyörii Kärppien mainokset kun siellä kuitenkin joku hullu on joka lähtee Ouluun katsomaan pelejä.

[Näätäkeisari]

No ei korona näihin lukuihin enää vaikuta.

Vaikuttaa, kun korona rajoituksineen ja ylimääräisine säätöineen ehti katkaista satunnaisen matsikäymisen satunnaisilta matsikävijöiltä. Foorumisti nyt käy pelissä vaikka se järjestettäisiin väestönsuojassa Kyyjärvellä ja lipunmyyjä vetäisi turpaan, mutta Normaalit Ihmiset ovat valitettavasti tippuneet kelkasta. Kun kausi alkaa myöhässä ja pelejä siirretään ja peleihin pääsee ja ei pääsekään ja pääsee taas, niin vähemmän kiinnostuneet vaihtavat johonkin muuhun tekemiseen.

Siinä mielessä myös loppukausi tulee pitkälti olemaan tällaista, pl joku mestaruuden ratkaiseva matsi. Ensi keväällä sitten uudet kuviot - ja toivottavasti heti kauden alussa mainostusta, kampanjoita ja mitä ikinä että ihmiset palaavat katsomoihin heti alussa.

[Nigel Kugelschfeir]

Firmat ei myöskään järjestä oikein mitään eikä ole ostaneet kausareita. Se vaikuttaa eniten. Irtolipuilla tulijoita on lopulta aika vähän.

[kylmäkärkkäri]

Vaikuttaa, kun korona rajoituksineen ja ylimääräisine säätöineen ehti katkaista satunnaisen matsikäymisen satunnaisilta matsikävijöiltä. Foorumisti nyt käy pelissä vaikka se järjestettäisiin väestönsuojassa Kyyjärvellä ja lipunmyyjä vetäisi turpaan, mutta Normaalit Ihmiset ovat valitettavasti tippuneet kelkasta. Kun kausi alkaa myöhässä ja pelejä siirretään ja peleihin pääsee ja ei pääsekään ja pääsee taas, niin vähemmän kiinnostuneet vaihtavat johonkin muuhun tekemiseen.

Siinä mielessä myös loppukausi tulee pitkälti olemaan tällaista, pl joku mestaruuden ratkaiseva matsi. Ensi keväällä sitten uudet kuviot - ja toivottavasti heti kauden alussa mainostusta, kampanjoita ja mitä ikinä että ihmiset palaavat katsomoihin heti alussa.

Tämä on se helppo selitys. Todellisuudessa nyt pitäisi tehdä se työ, että ne ihmiset löytävät ensi keväänä paikalle. Tähän tarvittaisiin VL toimisto vetoista markkinointikampanjaa loppusarjojen ajaksi. Ehkä pääsponsori olisi voinut olla isosti tukena, niin olisivat saaneet logoa esiin kun ilmeisesti heilläkin on kuluttajat kadoksissa. Nyt kun se tuulari saataisiin käymään edes kerran stadonilla, niin keväällä se on huomattavasti helpomaa saada uudestaan paikalle. Ei ketään keväällä yhtäkkiä havahdu ”täytyykin tarkistaa joko pelataan jalkapalloa!”

Pahimmillaan esim Hongalle ja KTP:lle tulee 2-3 panoksetonta matsia alaloppusarjaan. Mahtaakohan edes 300 mennä rikki näissä peleissä. Onko silloinkin syy koronassa?

[Puupiä]

Aivan täysin Veikkausliigan yleisömääriin liittymätön kommentti, mutta nämä mainokset jaksaa kyllä hämmentää joka kerta Iisalmessa käydessä. Eikai porukka nyt oikesti käy sieltä asti katsomassa jotain Kärppien pelejä Oulussa...? Tuohan on about sama kun KuPS tai Kalpa mainostaisi jossain Jämsässä valotauluilla, että tulkaahan Kuopioon katsomaan peliä?

Joo, menee OT:n puolelle, mutta kyllä noita busseja Oulun suuntaan liikahtelee. Samaa pöhinää toivoisi myös KuPSin ja Veikkausliigan suuntaan.

[kylmäkärkkäri]

Tänään(kin) näköjään hoki-Hifkin hokihalli ollut sold out (4100 katsojaa), vaikka ottelu näkyi koko kansalle Subilta ja sama korona siellä tänäänkin oli kuin eilen.

[Simdon]

Paskapuhetta. Katoppa SM-liigan yleisömääriä.

Kun nyt Tampereelta olen, Ilveksellä tiistaikotiavauksessa Pelicansia vastaan 4 100, Tapparalla keskiviikkona Kärppiä vastaan 3 700. Ei mitään loistavia lukuja, mutta harvoin näissä tiistaipeleissä mennään viiden tonnin yli.

***

En kuitenkaan pidä koronaa riittävänä syynä futis-Ilveksen surkeille luvuille. Ratinassa on helppo pitää tarpeeksi turvaväliä.

Sanoisinkin, että suurin syy Veikkausliigan lukuihin on pääosin vähäinen kiinnostus. Objektiivisesti liigan taso on Euroopan heikompaan puoliskoon kuuluvaa, ja ainakin Ilveksen peleissä tunnelma on melko masentava. Ennen kuin joku syyttää stadionia, Tammelassa katsomomeininki oli ihan yhtä aneemista.

Kun on mielekkäämpää istua kotona katsomassa Barcaa ja Bayernia telkkarista, niin siinä ei viiden laukauksen 1-0-nyhjäys Lahden kanssa paljon sytytä. Myönnän, että usein itsekin kyseenalaistan miksi istun Ratinassa kiduttamassa itseäni.

Miten tilannetta voisi kehittää, kuten foorumin analysaattorit ovat jo pitkään pohtineet? Yleensä markkinointia pidetään taikasanana, mutten itse tiedä miten asia toimisi käytännössä. Ne 1 500 katsojaa, jotka muutenkin menisivät peliin, käyvät siellä myös ilman massiivista mainoskampanjaa. Kuuluisat tuularit ovat siis ongelmaporukka, ja kyynisesti en usko melkein minkään markkinointikikan auttavan. Ilveksellä oli kahden euron lippuja myynnissä Oulua vastaan, enkä muista yleisömäärän olleen päätä huimaava.

Ottelutapahtumaa voisi kaiketi kehittää, mutta loppujen lopuksi stadionille mennään katsomaan jalkapalloa. Jos Ilves alkaisi lahjoittaa pelipaitoja tai lahjakortteja viidelle katsojalle, tai vaihtoehtoisesti palkkaisi uuden, innostuneen kuuluttajan ja poistaisi typerät mainokset, niin en edelleen usko tuularien yhtäkkiä täyttävän katsomoa.

Niin kauan, kun jalkapallon taso on heikkoa (osittain myös vähäisen kiinnostuksen vuoksi), ongelma ei ratkea. Heikkoa jalkapalloa -> vähän katsojia -> vähemmän rahaa -> heikkoa jalkapalloa -> vähän katsojia, jne.

[haksu]

Kun nyt Tampereelta olen, Ilveksellä tiistaikotiavauksessa Pelicansia vastaan 4 100, Tapparalla keskiviikkona Kärppiä vastaan 3 700. Ei mitään loistavia lukuja, mutta harvoin näissä tiistaipeleissä mennään viiden tonnin yli.

***

En kuitenkaan pidä koronaa riittävänä syynä futis-Ilveksen surkeille luvuille. Ratinassa on helppo pitää tarpeeksi turvaväliä.

Sanoisinkin, että suurin syy Veikkausliigan lukuihin on pääosin vähäinen kiinnostus. Objektiivisesti liigan taso on Euroopan heikompaan puoliskoon kuuluvaa, ja ainakin Ilveksen peleissä tunnelma on melko masentava. Ennen kuin joku syyttää stadionia, Tammelassa katsomomeininki oli ihan yhtä aneemista.

Kun on mielekkäämpää istua kotona katsomassa Barcaa ja Bayernia telkkarista, niin siinä ei viiden laukauksen 1-0-nyhjäys Lahden kanssa paljon sytytä. Myönnän, että usein itsekin kyseenalaistan miksi istun Ratinassa kiduttamassa itseäni.

Miten tilannetta voisi kehittää, kuten foorumin analysaattorit ovat jo pitkään pohtineet? Yleensä markkinointia pidetään taikasanana, mutten itse tiedä miten asia toimisi käytännössä. Ne 1 500 katsojaa, jotka muutenkin menisivät peliin, käyvät siellä myös ilman massiivista mainoskampanjaa. Kuuluisat tuularit ovat siis ongelmaporukka, ja kyynisesti en usko melkein minkään markkinointikikan auttavan. Ilveksellä oli kahden euron lippuja myynnissä Oulua vastaan, enkä muista yleisömäärän olleen päätä huimaava.

Ottelutapahtumaa voisi kaiketi kehittää, mutta loppujen lopuksi stadionille mennään katsomaan jalkapalloa. Jos Ilves alkaisi lahjoittaa pelipaitoja tai lahjakortteja viidelle katsojalle, tai vaihtoehtoisesti palkkaisi uuden, innostuneen kuuluttajan ja poistaisi typerät mainokset, niin en edelleen usko tuularien yhtäkkiä täyttävän katsomoa.

Niin kauan, kun jalkapallon taso on heikkoa (osittain myös vähäisen kiinnostuksen vuoksi), ongelma ei ratkea. Heikkoa jalkapalloa -> vähän katsojia -> vähemmän rahaa -> heikkoa jalkapalloa -> vähän katsojia, jne.

Taso ei ole edellisiin vuosiin verrattuna varmastikaan pudonnut mitenkään dramaattisesti. Luulenpa, että nimenomaan parantunut. Silti luvut ovat heikkoja lähivuosien lukuihin verrattaessa, eikä siinä selityksenä ole taso.

Mielenkiintoista olisi, jos löytyisi jotenkin vertailtavaa tilastoa katsojamääristä eri kuukausina aiemmilta vuosilta, millä pystyisi arvioimaan, mikä osuus selittyy tylsästi syyssäällä.

[Tarinankertoja]

Objektiivisesti liigan taso on Euroopan heikompaan puoliskoon kuuluvaa

Ei otteluissa käydä ottelujen tason takia, vaan kotijoukkueen takia. Oman kaupungin joukkueen. Eihän kukaan Liigakiekkoakaan seurais, jos kyse olisi pelin taosta verrattuna NHL:n tai KHL:n tai edes SHL:n.

On erittäin pieni joukko niitä, jotka katsoo peliä pelin tason takia. Suurin osa haluaa tunne-elämyksiä, eli jännittää oman joukkueensa puolesta ja eläytyä menestyksiin ja pettymyksiin. Näin joukkueurheilulajit toimii kaikkialla. Kyse on siitä, kuinka saadaan synnytettyä yhteisöä ja kannattajakuntaa, joka tähän haluaa osallistua.

Teistä "valioliiga" seuraajista on sitten olemassa vähemmän nättikin nimi, mutta jätän sen käyttämättä, sillä Te, jotka ette eläydy omaan joukkueen, omaan seuraan, kotikaupungin ylpeyteenne.. ja juuri sen takia kävisitte peleissä… menetätte juuri sen palan joukkueurheilusta, joka on tehnyt siitä suosittua ympäri maailmaa ja jonka takia sinne katsomoon suurin osa menee

Tammelassa katsomomeininki oli ihan yhtä aneemista.

kävisit peleissä, ei tarttis tällästä tuubaa puskea

[Simdon]

Taso ei ole edellisiin vuosiin verrattuna varmastikaan pudonnut mitenkään dramaattisesti. Luulenpa, että nimenomaan parantunut. Silti luvut ovat heikkoja lähivuosien lukuihin verrattaessa, eikä siinä selityksenä ole taso.

Nyt kyllä käännän edellisen teesini päälaelleen, ja totean suoraan koronan olevan merkittävä tai jopa merkittävin tekijä tämän vuoden alhaisemmissa luvuissa.

Yleisellä tasolla pitäydyn kuitenkin kirjoittamaani.

Ei otteluissa käydä ottelujen tason takia, vaan kotijoukkueen takia. Oman kaupungin joukkueen. Eihän kukaan Liigakiekkoakaan seurais, jos kyse olisi pelin taosta verrattuna NHL:n tai KHL:n tai edes SHL:n.

On erittäin pieni joukko niitä, jotka katsoo peliä pelin tason takia. Suurin osa haluaa tunne-elämyksiä, eli jännittää oman joukkueensa puolesta ja eläytyä menestyksiin ja pettymyksiin. Näin joukkueurheilulajit toimii kaikkialla. Kyse on siitä, kuinka saadaan synnytettyä yhteisöä ja kannattajakuntaa, joka tähän haluaa osallistua.

Ja kuitenkin menestyvä joukkue kerää useimmiten huomattavasti suurempia yleisöjä kuin heikosti menestyvä (myös jääkiekossa, jos verrataan vaikka Ilveksen lukuja putoamiskamppailukausilla playoffkausiin). Kun joukkue pelaa paremmin, tai toisin sanoen korkeammalla tasolla, ihmisiä kiinnostaa enemmän.

Mitä tulee kannattajakunnan luomiseen, kysymys on selkeästi vaikea, sillä muuten ongelmaa ei olisi. Vastauksia ei minulta löydy.

Teistä "valioliiga" seuraajista on sitten olemassa vähemmän nättikin nimi, mutta jätän sen käyttämättä, sillä Te, jotka ette eläydy omaan joukkueen, omaan seuraan, kotikaupungin ylpeyteenne.. ja juuri sen takia kävisitte peleissä… menetätte juuri sen palan joukkueurheilusta, joka on tehnyt siitä suosittua ympäri maailmaa ja jonka takia sinne katsomoon suurin osa menee

.

Nyt tuli sellaiset yleistykset ja ad hominemit, että huh huh. En edes kommentoi tätä sontaa.

kävisit peleissä, ei tarttis tällästä tuubaa puskea

Tammelassa oli yleensä noin 20-40 tyypin joukko päädyssä, joka silloin tällöin lauloi. Eniten ääntä pitivät vierasfanit. Lahtea vastaan pari viikkoa sitten Ratinassa puolestaan Niilon pojista oli paikalla noin 13 - laskiessani katsomossa oli 9, ja myöhemmin muutama muu ilmestyi.

[Jänkhäkoira]

Jääkiekkoa on kohtuullisen "helppo" ihmisen mennä seuraamaan, kun vetää takin niskaansa ja lähtee hallille. Lauantaisin naisväki voi laittaa minihameet ja nahkabootsit jalkaan.

Suomen jalkapallossa on mukavuudenhaluiselle ihmiselle noin 2,5 päivää kaudessa milloin pärjää ilman pipoa ja pilkkihaalaria. Ei sinne kovin montaa muuta eksy, kuin lutuuri lasseja. En itsekään lähtisi seuraamaan mitään jenkkifutista tekonurmelle, jos joutuisi kahta tuntia ennen tapahtumaa alkamaan etsimään vaatteita kotona.

[Chief Innanen]

Tänään(kin) näköjään hoki-Hifkin hokihalli ollut sold out (4100 katsojaa), vaikka ottelu näkyi koko kansalle Subilta ja sama korona siellä tänäänkin oli kuin eilen.

Ja merkittävä ero kaupungilla, kun koko ottelupäivän ajan näkyi runsaasti sekä kotijoukkueen, että vieraidenkin värejä ympäriinsä. Ei ole lähimainkaan samaa havaittavissa Veikkausliigan pelipäivinä, valitettavasti.

[Floppi]

Ja kuitenkin menestyvä joukkue kerää useimmiten huomattavasti suurempia yleisöjä kuin heikosti menestyvä (myös jääkiekossa, jos verrataan vaikka Ilveksen lukuja putoamiskamppailukausilla playoffkausiin). Kun joukkue pelaa paremmin, tai toisin sanoen korkeammalla tasolla, ihmisiä kiinnostaa enemmän.

Mielestäni "menestys (missä?)", "paremmin pelaaminen (kuin ketkä?)" ja "korkeampi taso (kuin millä? )" eivät ole sama asia, joten niitä ei ole syytä yrittää niputtaa samaksi argumentiksi tai esittää synonyymeina.

[freebird]

Suomessa ihmisillä ei ole tunnesidettä oman kaupunkinsa tai alueensa joukkueeseen. Jalkapallon kannattaminen kaikkialla maailmassa perustuu perinteisiin ja ylpeyteen – siihen että jo nuorena sinut kasvatetaan kannattamaan jotakin seuraa.

Vaikka perheesi ei kävisikään joka viikko futismatsissa, tiedät silti minkä joukkueen peliin menisit, jos pitäisi päättää. Jalkapallon ja perheen yhteys on erottamaton. Jalkapallo on monelle myös ylpeyttä omasta asuinalueesta, työstä, sosiaalisesta statuksesta, poliittisesta näkökannasta tai edustamastaan yhteisöstä. Ja tätä ylpeyttä uusinnetaan perheen sisällä sukupolvelta toiselle. Tämä kaikki meiltä vielä puuttuu Suomesta.

Miten tämmöinen kulttuuri muutetaan? Puhumalla futiksesta läheisillesi, ystävillesi, perheellesi ja erityisesti lapsillesi. Kasvattamalla uusia sukupolvia tuntemaan ylpeyttä paikallisesta seurasta ja jalkapallosta. Ei tähän ole mitään oikotietä tai markkinointikikkaa, jolla yhtäkkiä katsomot täyttyvät. Kulttuurin muuttaminen on meidän kaikkien vastuulla.

[honkala]

Tämä kaikki meiltä vielä puuttuu Suomesta.

Ehkä hesoissa, mutta ei kaikkialta Suomesta.

[kylmäkärkkäri]

Suomessa ihmisillä ei ole tunnesidettä oman kaupunkinsa tai alueensa joukkueeseen. Jalkapallon kannattaminen kaikkialla maailmassa perustuu perinteisiin ja ylpeyteen – siihen että jo nuorena sinut kasvatetaan kannattamaan jotakin seuraa.

Vaikka perheesi ei kävisikään joka viikko futismatsissa, tiedät silti minkä joukkueen peliin menisit, jos pitäisi päättää. Jalkapallon ja perheen yhteys on erottamaton. Jalkapallo on monelle myös ylpeyttä omasta asuinalueesta, työstä, sosiaalisesta statuksesta, poliittisesta näkökannasta tai edustamastaan yhteisöstä. Ja tätä ylpeyttä uusinnetaan perheen sisällä sukupolvelta toiselle. Tämä kaikki meiltä vielä puuttuu Suomesta.

Miten tämmöinen kulttuuri muutetaan? Puhumalla futiksesta läheisillesi, ystävillesi, perheellesi ja erityisesti lapsillesi. Kasvattamalla uusia sukupolvia tuntemaan ylpeyttä paikallisesta seurasta ja jalkapallosta. Ei tähän ole mitään oikotietä tai markkinointikikkaa, jolla yhtäkkiä katsomot täyttyvät. Kulttuurin muuttaminen on meidän kaikkien vastuulla.

Nyt aletaan olemaan asian ytimessä jossei seuroilla ole varaa täyttää paikallisia sanomalehtiä ja tienvarsia mainoksilla, niin vähät markkinointipaukut voisi laittaa junioripuolelle. Ei esim. katsojalukujen perusteella uskoisi että Hongalla on tuhansia junioreita.

Peruskauraa: lapsi on saatu seuraan, eli hänellä on tunneside lajiin ja mahdollisesti syntyy tunneside myös seuraan. Lapsella on vähintään yksi läheinen, useimmilla niitä on enemmän. Heitetään nyt vaikka että suhde on 1:4 (vanhempi, sisarus, isovanhempi, kaverit jne.). Eli tuhannesta junnusta pitäisi löytyä neljän tuhannen hengen sidosryhmä, joilla on joku yhteys lajiin ja/tai seuraan.

Mitä jos seurat antaisivat juniorijoukkueille työkaluja innostaa ihmisiä? Ei pelkästään ilmaislippuja tai mahtikäskyjä ”kaikki matsiin”.

[Bjarne Stroustrup]

Mitä jos seurat antaisivat juniorijoukkueille työkaluja innostaa ihmisiä? Ei pelkästään ilmaislippuja tai mahtikäskyjä ”kaikki matsiin”.

Autolle lämmin hallipaikka, lämmin katsomo ja kaksi erätaukoa virvokkeiden myynnin maksimointiin?

Kuten tuolla jo aiemmin todettiin niin foorumin kuplassa ei ehkä oikein ymmärretä kuinka laiskoja tavalliset ihmiset ovat (itseni mukaanlukien.)

[kylmäkärkkäri]

Autolle lämmin hallipaikka, lämmin katsomo ja kaksi erätaukoa virvokkeiden myynnin maksimointiin?

Kuten tuolla jo aiemmin todettiin niin foorumin kuplassa ei ehkä oikein ymmärretä kuinka laiskoja tavalliset ihmiset ovat (itseni mukaanlukien.)

Kyllä suomalainen jonottaa ämpäreitä vaikka vesisateessa, eli jos tuote on kunnossa niin kyllä se kiinnostaa. Kotona kun superjunnu alkaa riehumaan että pitää päästä matsiin niin sinne papat ja naapurin mukulat mukaan. Toki jos parkkipaikka on 5 km päässä stadionilta ja katsomossa ei ole katosta, niin silloin tuote ei ole kunnossa.

[kiuaskivi]

Arvioisin mututuntumalla, että merkittävimmät tekijät yleisömäärissä ovat:

- Kaiken pohjalla on suhde lajikulttuuriin ja ottelussa pelaavaan joukkueeseen. Yleensä ihmisillä on se oma suosikkilaji, jossa seurataan omalta tuntuvaa joukkuetta/seuraa. Tämän suhteen takia urheilua seuraa ylipäätään. Jalkapallon sisällä lajikenttä on osittain jakautunut eri lajikulttuureihin (ulkomaalaisen futiksen seuraajat, kotimaisen seurafutiksen seuraajat ja maajoukkueen seuraajat). On sekakäyttäjiä ja myös niitä jalkapallon suurkuluttajia, jotka seuraavat intensiivisesti näitä kaikkia kolmea "skeneä".

- Olemassa olevan kannattajakunnan houkuttelemisessa paikanpäälle merkityksellisintä on ottelun merkitys. Suomen maajoukkueen arvokisapaikan ratkaiseva ottelu vetää varmasti enemmän katsojia kuin karsintoihin valmistava harjoitusottelu. Seurajoukkueilla Veikkausliigan ottelu vetää enemmän yleisöä kuin talvikauden cupin ottelut. Parempi menestys liigassa kasvattaa myös sarjaottelun panosta eli ottelun merkitystä kannattajan näkökulmasta, koska ottelu on ratkaiseva mestaruutta tavoitellessa.

- Kolmanneksi tekijäksi nostaisin ihmisten laumakäyttäytymisen, joka vaikuttaa seuran potentiaalisten kannattajien määrään ja lopulta otteluun paikalle saapuvien kannattajien määrään. Ihmiset ovat eläimiä, jotka matkivat toisiaan ja toimivat laumassa. Monissa ihmisyhteisöissä Veikkausliigan maine koetaan huonoksi ja siitä halutaan pysyä kaukana "eihän sitä kukaan seuraa", minkä takia seurojen on haastava saada lisää kannattajia. Seuran kannattajien joukkossa vaikuttaa myös lauman käyttäytyminen. Jos ihminen aavistaa, ettei johonkin otteluun ole tulossa juurikaan yleisöä, on hänen itsekin helpompi tehdä päätös jättää menemättä. Toisalta taas ihmiset eivät halua jäädä paitsi tapahtumista, johon kaikki muutkin on menossa (fear of missing out). Esimerkiksi hyvin pienellä paikkakunnalla urheiluseuran ottelut voivat olla kylän suurimpia tapahtumia ja vetävät suhteessa asukaslukuun hyvin väkeä katsomoihin.

[H.E.A.T]

Ei tarvitse olla ihan pienikään paikkakunta, missä tilanne on kohtalaisen hyvä. Suhteellisesti kovimmat futiskaupungithan ovat näitä keskisuuria aluekeskuksia. Esimerkkeinä vaikka Maarianhamina, Pietarsaari ja Valkeakoski. Suuremmista kaupungeista futis on ykköslaji Seinäjoella, Kotkassa ja Rovaniemellä. Vaasassa Sport kuitenkin se ehdoton ykkönen?

Ja sitten toki myös se, että suomenruotsalaisten perinteisesti asuttamalla seudulla futis on muutenkin paremmin edustettuna.

[jiibzter]

Ottelutapahtumaa voisi kaiketi kehittää, mutta loppujen lopuksi stadionille mennään katsomaan jalkapalloa. Jos Ilves alkaisi lahjoittaa pelipaitoja tai lahjakortteja viidelle katsojalle, tai vaihtoehtoisesti palkkaisi uuden, innostuneen kuuluttajan ja poistaisi typerät mainokset, niin en edelleen usko tuularien yhtäkkiä täyttävän katsomoa.

Gnistanilla oli itseasiassa niin hyvä kuuluttaja että voisin mennä katsomaan peliä ihan sen takia

[kiuaskivi]

Yleisömäärien kasvattamisessa kaikki lähtee tuotteen arvostuksesta. Esimerkiksi Helsingin paikallisotteluissa on ollut runsaasti yleisöä, koska ihmiset ovat menneet katsomaan stadin derbyä eikä veikkausliigan ottelua. Mestaruuden ratkaisseissa otteluissa kyse on perinteikkäästä Suomen mestaruudesta eikä vain Veikkausliigan voitosta. Loppukaudella usein puhutaan seurojen kamppailevan Eurooppaliigan karsintapaikoista. Nämä edellä mainitut asiat ovat nostattaneet yleisön kiinnostusta, koska siinä tuotteessa on ollut kyse jostain kansainvälisestä ja toisaalta myös kotimaisen urheiluhistorian perinteistä.

Suomessa erityisesti kansainvälisyys on kova juttu. Jalkapallossa hyvin moni asia on kopioitu ulkomailta, koska onhan koko lajikin tullut Suomeen muualta. Nykyinen Veikkausliigaseurojen kannattajatoiminta on esimerkki asiasta, jossa lähes kaikissa asioissa on otettu ulkomailta maillia (chantit, tifot, ultraskulttuuri jne.) Stadin derbyt ovat paikalle saapuneiden mielestä kova juttu, koska tunnelma on ihan kuin ulkomailla. Siispä kotimaisen futiksen tuotteen arvostuksen kasvattamiseen paras keino mielestäni olisi se, että ottelutapahtumiin otetaan mahdollisimman paljon mallia ulkomailta. Tavoitteena pitäisi olla se, että urheiluruudun ottelukoosteissa Suomen pääsarjan ottelu näyttää puitteiltaan lähestulkoon samalta kuin Valioliigan ottelu. Jo pienillä asioissa saisi parannuksia aikaan. Kamerakulma mahdollisimman ylös, tekonurmikenttiin aidon numikentän näköiset raidat, tyylikkäät peliasut, stadionit mahdollisimman umpinaiseksi aitojen avulla, kentän reunalle nykyaikaiset led-mainosaidat, yleisön sijoittaminen katsomoissa lähelle kenttää.

Ottelupahtumien järjestämiseen pitäisi ylipäätään saada tuotua mahdollisimman paljon parhaita käytäntöjä ulkomailta. Esimerkiksi Saksassa ottelulipulla pääsee matkustamaan ottelupäivänä joukkoliikenteessä. Kuinkahan monen suomalaisseuran ottelulippuun sisältyy joukkoliikennelippu?

[Puupiä]

Päätöskierroksella monella paikkakunnalla on panosta pelissä, joten luulisi yleisöä kiinnostavan. Ja kelikin taitaisi suosia isossa osassa maata. Missä päin saadaan parhaat lukemat?
- Töölössä?
- Mölymäellä?
- Ratinassa?
- Raatissa?
- Saarella?
- Nottajoella?

[kylmäkärkkäri]

Yleisömäärien kasvattamisessa kaikki lähtee tuotteen arvostuksesta. Esimerkiksi Helsingin paikallisotteluissa on ollut runsaasti yleisöä, koska ihmiset ovat menneet katsomaan stadin derbyä eikä veikkausliigan ottelua. Mestaruuden ratkaisseissa otteluissa kyse on perinteikkäästä Suomen mestaruudesta eikä vain Veikkausliigan voitosta. Loppukaudella usein puhutaan seurojen kamppailevan Eurooppaliigan karsintapaikoista. Nämä edellä mainitut asiat ovat nostattaneet yleisön kiinnostusta, koska siinä tuotteessa on ollut kyse jostain kansainvälisestä ja toisaalta myös kotimaisen urheiluhistorian perinteistä.

Suomessa erityisesti kansainvälisyys on kova juttu. Jalkapallossa hyvin moni asia on kopioitu ulkomailta, koska onhan koko lajikin tullut Suomeen muualta. Nykyinen Veikkausliigaseurojen kannattajatoiminta on esimerkki asiasta, jossa lähes kaikissa asioissa on otettu ulkomailta maillia (chantit, tifot, ultraskulttuuri jne.) Stadin derbyt ovat paikalle saapuneiden mielestä kova juttu, koska tunnelma on ihan kuin ulkomailla. Siispä kotimaisen futiksen tuotteen arvostuksen kasvattamiseen paras keino mielestäni olisi se, että ottelutapahtumiin otetaan mahdollisimman paljon mallia ulkomailta. Tavoitteena pitäisi olla se, että urheiluruudun ottelukoosteissa Suomen pääsarjan ottelu näyttää puitteiltaan lähestulkoon samalta kuin Valioliigan ottelu. Jo pienillä asioissa saisi parannuksia aikaan. Kamerakulma mahdollisimman ylös, tekonurmikenttiin aidon numikentän näköiset raidat, tyylikkäät peliasut, stadionit mahdollisimman umpinaiseksi aitojen avulla, kentän reunalle nykyaikaiset led-mainosaidat, yleisön sijoittaminen katsomoissa lähelle kenttää.

Ottelupahtumien järjestämiseen pitäisi ylipäätään saada tuotua mahdollisimman paljon parhaita käytäntöjä ulkomailta. Esimerkiksi Saksassa ottelulipulla pääsee matkustamaan ottelupäivänä joukkoliikenteessä. Kuinkahan monen suomalaisseuran ottelulippuun sisältyy joukkoliikennelippu?

Eikö tämä olisi sitä kulttuurillista omimista? Ei vaan, vitsi vitsi, todella hyviä päätelmiä

Näiden lisäksi myös ns. runkopäivät otteluille olisivat ammattimainen teko. Missä muualla maailmassa pelataan milloin sattuu? Kotiotteluita on niin harvoin, että turha niitä on pelata milloin sattuu. Kilpailija, jääkiekon ES EM-Liiga, on jo tovin sementoinut ke, pe ja la pelipäiviä. Toki sieltä ei kannata suoraan apinoida kun jatkuvasti ampuvat itseään jalkaan, mutta periaate on fiksu.

Päätöskierroksella monella paikkakunnalla on panosta pelissä, joten luulisi yleisöä kiinnostavan. Ja kelikin taitaisi suosia isossa osassa maata. Missä päin saadaan parhaat lukemat?
- Töölössä?
- Mölymäellä?
- Ratinassa?
- Raatissa?
- Saarella?
- Nottajoella?

Ja on paras selitys?
-mökin syyssiivous
-korona
-wc
-kilpailevat koiranäyttelyt
-liian hyvä keli
-liian kylmä keli
-yleensäkkään säätila

[honkala]

Kuopiossa jos alkaisi kolmosella niin olisi kyllä kova stamentti, että jopa nykyisessä lautakasassa nyky-KuPS kiinnostaa syksyn koleudessakin. KalPa vetänyt reilu 2000 eilen. Valtikka vaihtumassa?

Täällä vielä maan pahin koronatilanne nyt(ja sitä oikein rummutettu/peloteltu paikallismediassa), joka varmasti näkyy yleisömäärässä.