Tyttömaajoukkueet (U19, U18, U17,U16,U15)

[dembele]

Nais- ja tyttöfutispuoli on helposti foorumin toksisin osio. Niin syvä viha, katkeruus ja ties mitkä ongelmat paistavat läpi, jolloin ihminen ei yksinkertaisesti pysty myöntämään jonkun onnistumista tai jopa antamaan kehuja.

Toivottavasti meno ei ole samanlaista kentällä ja taustoissa.

Kritiikkiä silloin kun on aihetta ja kehuja samoin, kun on aihetta

Lainasin tätä tähän ettei nimim. Ameobin tai jonkun muun edeltävistä kommenteista jälleen mielensä pahoittaneen tarvitse kirjoittaa samaa uudestaan.

Toisaalta tuossa kahdessa viimeisessäkin lauseessa on ajattelemisen aihettakin kunhan taustojen ajatellaan kattavan myös maju-vamennuspiiri (pieni pyörii).

[Ameobi]

Lainasin tätä tähän ettei nimim. Ameobin tai jonkun muun edeltävistä kommenteista jälleen mielensä pahoittaneen tarvitse kirjoittaa samaa uudestaan.

Toisaalta tuossa kahdessa viimeisessäkin lauseessa on ajattelemisen aihettakin kunhan taustojen ajatellaan kattavan myös maju-vamennuspiiri (pieni pyörii).

Asiallista kritiikkiä tullut karmaisevan esityksen jälkeen. Miksi tästä pahoittaisi mielensä

Kun palstalla tullut kauan pyörittyä ja tätä moderoitua, niin edelleen nais- ja tyttöfutispuoli on jopa yleistä keskustelua karmeampi paikka.

[Slither54]

En taida ensimmäistä puoliaikaa+maaliin johtaneita tilanteita enempää katsoa. Sanotaan nyt vaikka näin, että onneksi Hollanti tai erityisesti heidän oikealla laidalla pelannut Pennock ei ollut yhtään sen parempi kuin mitä oli. Nimittäin sen verran lahjakkaasti kyllä hänelle tarjottiin tasaisin väliajoin mahdollisuutta juosta käytännössä vapaasti kohti Suomen boksia. esimerkiksi tässä Suomen "hyvällä jaksolla" pelin alussa ensimmäisen noin vartin aikana lahjoitettiin sellainen neljä täyttä avopaikkaa omilla pallollisilla ratkaisuilla, jotka mahdollistivat nopean vastahyökkäyksen isoihin tiloihin. Yksi Pennockin syötöistä tosiaan johti kaverin avopaikkaan ja sen ainoan kerran, kun jaksoi malttaa pitkän kuljetuksen jälkeen pysäyttää tilanteen ja päättää haastoon, tilanne päättyi 11 metriin.

Suomen pelaamisesta tosiaan paistoi kyllä se, että ihan alun jälkeen jokainen pidempi pallonhallintajakso alkoi noin 20-30 sekunnin seisoskelulla ja sitten yritettiin erilaisia asioita. Yksittäisissä tilanteissa päästiin pelaamaan kummallekin laidalle laitapakille sellaiseen tilaan, josta oli mahdollista edetä, mutta näissäkään ei pystytty omaa vastustajaa ohittamalla luomaan alueellista ylivoimaa, tai tukemaan keskustasta painottomalle puolelle pelaamista varten tms. Kun pallo saatiin oikealta laidalta kyseiseen tilanteeseen oli mielestäni todella huomattavaa, että painottoman puolen laidalla leveyttä pitänyt laitapakki lähti näissä jostain ihmeen syystä aina hölkkäilemään takaviistoon kohti omaa maalia. Näin ollen kun ensimmäisen linja ohi päästiin, niin luovuttiin leveydestä kokonaan ja luotettiin siihen, että siltä kaistalta, johon pallo ensimmäisen kerran "kierrätettiin", niin sieltä hyökkäys pitäisi varmaan sitten myös päättää. Mutta tämä on kyllä ihan varmasti taktinen valinta, joten en lähde tästä pelaajia syyttämään.

Tosiaan erityisesti vasemmalla topparilla oli kyllä useita tilanteita, joissa olisi voinut pyrkiä kuljettamalla pakottamaan vastustajaa syvemmälle, mutta se ei jostain syystä pelisysteemiin kuulunut. Käytännössä palloa syöteltiin aina niin kauan, että Hollannin kärki hermostui ja avasi prässin. Sekin aika selkeästi ohjattiin kyllä nimenomaan vasemmalle topparille ja varmaankin tälle oli ihan taktinenkin syy. Mutta toki, mikäli tämä pelaaja ei käytännössä koskaan pelaa palloa oman puolen laidalle leveyteen ja keskustassa pelaajat on pääasiassa merkattuja tai tilaa ei ole nimeksikään, niin eiköhän siinä jo perusteltua taktista syytä ole ihan tarpeeksi. Tuossa ekassa maalissa, josta oli puhe vasemmalla laidalla vapaasta pelaajasta, niin tosiaan oli kyllä kaikin puolin vapaana, mutta seuraavat tuet olisi olleet kyllä aivan karmeita, nimittäin niin huonosti keskustan pelaajat olivat sijoittuneet sillä hetkellä, mikäli tämä syöttö olisi annettu. Siitäkin huolimatta olisi varmasti ollut perustellumpaa yrittää pelata laidalle ja pyrkiä avaamaan uusia tukia syötön aikana. Tätä esimerkiksi Hollanti pyrki tekemään enemmän, välillä onnistuen, välillä ei. Nythän sinällään pelaaminen takaisin maalivahdille ei ollut ongelma vaan lähinnä se, että kyseinen toppari ei ollut yhtään valmis vastaanottamaan seuraavaa syöttöä, joka tulikin välittömästi takaisin.

Jotta ei kritisoitaisi pelkästään Suomen pelaamista, niin todettakoon myös, että Hollannilla muutamaan otteeseen pallonhallintajaksot alkoi vastaavalla kävelyllä, joskin heillä pallon liikutteluun ei osallistunu maalivahti kauhean korkealla prosentilla. Tämä seisoskelu oli kyllä myrkkyä heillekin ja tästä Suomi sai muutamia vastahyökkäysmahdollisuuksia. Eli oliko sitten lopulta nämä tilanteet kummallekaan joukkueelle puolustajien hyvyyttä vai pallollisen pelaamisen heikkoutta? Myös Hollannilla hyökkäykset olivat aika suoraviivaisia sen jälkeen, kun vähän useammin kuitenkin saivat pelattua palloa sinne aika isoihinkin tiloihin puolustuslinjojen eteen. Ihan hirveästi ei siis pakotettu vastustajaa puolustamaan syvältä liikuttamalla palloa viimeisellä 30 metrillä puolelta toiselle. Toki esim. Pennockin vahvuudet eivät olisi tuossa päässeet yhtä hyvin esille, joten ehkä siinä mielessä ihan perusteltua pyrkiä suoraviivaisiin hyökkäyksiin.

Hollannin pallollista pelaamista varmaan mielellään katsoisi toisenkin puoliajan, mutta tuota Suomen seisoskelua ei kyllä oikein jaksaisi katsella. Okomohin puheita siitä, että muut maat eivät tässä kohtaa ole vielä merkittävästi Suomea edellä, pitäisi rehellisesti jopa kohtuullisen paikkansa pitävinä. Kyllä nyt suurin ongelma oli ennen kaikkea pelitapa, ei välttämättä niinkään yksittäisten pelaajien selkeästi heikommat pelitaidot. Tai oikeastaan paremminkin niinpäin, että ei niitä oikein päästä edes testaamaan, jos jokaiseen pallonhallintajaksoon kuuluu 60-75% aikaikkuna, jossa palloa liikuttellaan kolmen alimman pelaajan välillä. Toki itselle Hollannin pelitapa on ehkä kaikista mieleisin, joten olen sillä tavalla puolueellinen. Eivät hekään kuitenkaan pystyneet sitä täysin aukottomasti ilman virheitä toteuttamaan.

Lohkokin on kyllä kokonaisuudessaan todellinen kuolemanlohko. Ehkä pitää tarkkailla ensi viikollakin pelattavia pelejä edes hieman tarkemmalla silmällä.

[dembele]

Otteluraportissa Palloliiton sivuilla: "Suomi sai edetä pallon kanssa puoleen kenttään varsin vapaasti." Ja silloin kun ei sitten saanutkaan niin pimputeltiin silti pyhässä kolmiossa alakerrassa.

[andyjack]

Vähän erikoista, että nämä junnumaajoukkueet pelaavat sitkeästi vuodesta toiseen samalla pelisysteemillä. Onko kyse siitä, että valmentajat ovat pelkästään liiton putken läpikäyneitä ilman juuri minkäänlaista kokemusta kuplan ulkopuolelta, vai mistä.  Vaikea sanoa. Jokainen vastustaja tietää, miten Suomi pelaa. Tuo ensimmäinen maali oli malliesimerkki tästä. Hollanti vain odotti, milloin se huono kosketus tulee topparille, iskivät siihen ja omissa kolisi. Tämä valmentajan kommentti oli jo ehtaa pasirautias tasoa :”Tuloksesta huolimatta joukkue yritti kovasti ja taisteli loppuun asti”.

[Tekonurmi]

En taida ensimmäistä puoliaikaa+maaliin johtaneita tilanteita enempää katsoa. Sanotaan nyt vaikka näin, että onneksi Hollanti tai erityisesti heidän oikealla laidalla pelannut Pennock ei ollut yhtään sen parempi kuin mitä oli. Nimittäin sen verran lahjakkaasti kyllä hänelle tarjottiin tasaisin väliajoin mahdollisuutta juosta käytännössä vapaasti kohti Suomen boksia. esimerkiksi tässä Suomen "hyvällä jaksolla" pelin alussa ensimmäisen noin vartin aikana lahjoitettiin sellainen neljä täyttä avopaikkaa omilla pallollisilla ratkaisuilla, jotka mahdollistivat nopean vastahyökkäyksen isoihin tiloihin. Yksi Pennockin syötöistä tosiaan johti kaverin avopaikkaan ja sen ainoan kerran, kun jaksoi malttaa pitkän kuljetuksen jälkeen pysäyttää tilanteen ja päättää haastoon, tilanne päättyi 11 metriin.

Suomen pelaamisesta tosiaan paistoi kyllä se, että ihan alun jälkeen jokainen pidempi pallonhallintajakso alkoi noin 20-30 sekunnin seisoskelulla ja sitten yritettiin erilaisia asioita. Yksittäisissä tilanteissa päästiin pelaamaan kummallekin laidalle laitapakille sellaiseen tilaan, josta oli mahdollista edetä, mutta näissäkään ei pystytty omaa vastustajaa ohittamalla luomaan alueellista ylivoimaa, tai tukemaan keskustasta painottomalle puolelle pelaamista varten tms. Kun pallo saatiin oikealta laidalta kyseiseen tilanteeseen oli mielestäni todella huomattavaa, että painottoman puolen laidalla leveyttä pitänyt laitapakki lähti näissä jostain ihmeen syystä aina hölkkäilemään takaviistoon kohti omaa maalia. Näin ollen kun ensimmäisen linja ohi päästiin, niin luovuttiin leveydestä kokonaan ja luotettiin siihen, että siltä kaistalta, johon pallo ensimmäisen kerran "kierrätettiin", niin sieltä hyökkäys pitäisi varmaan sitten myös päättää. Mutta tämä on kyllä ihan varmasti taktinen valinta, joten en lähde tästä pelaajia syyttämään.

Tosiaan erityisesti vasemmalla topparilla oli kyllä useita tilanteita, joissa olisi voinut pyrkiä kuljettamalla pakottamaan vastustajaa syvemmälle, mutta se ei jostain syystä pelisysteemiin kuulunut. Käytännössä palloa syöteltiin aina niin kauan, että Hollannin kärki hermostui ja avasi prässin. Sekin aika selkeästi ohjattiin kyllä nimenomaan vasemmalle topparille ja varmaankin tälle oli ihan taktinenkin syy. Mutta toki, mikäli tämä pelaaja ei käytännössä koskaan pelaa palloa oman puolen laidalle leveyteen ja keskustassa pelaajat on pääasiassa merkattuja tai tilaa ei ole nimeksikään, niin eiköhän siinä jo perusteltua taktista syytä ole ihan tarpeeksi. Tuossa ekassa maalissa, josta oli puhe vasemmalla laidalla vapaasta pelaajasta, niin tosiaan oli kyllä kaikin puolin vapaana, mutta seuraavat tuet olisi olleet kyllä aivan karmeita, nimittäin niin huonosti keskustan pelaajat olivat sijoittuneet sillä hetkellä, mikäli tämä syöttö olisi annettu. Siitäkin huolimatta olisi varmasti ollut perustellumpaa yrittää pelata laidalle ja pyrkiä avaamaan uusia tukia syötön aikana. Tätä esimerkiksi Hollanti pyrki tekemään enemmän, välillä onnistuen, välillä ei. Nythän sinällään pelaaminen takaisin maalivahdille ei ollut ongelma vaan lähinnä se, että kyseinen toppari ei ollut yhtään valmis vastaanottamaan seuraavaa syöttöä, joka tulikin välittömästi takaisin.

Jotta ei kritisoitaisi pelkästään Suomen pelaamista, niin todettakoon myös, että Hollannilla muutamaan otteeseen pallonhallintajaksot alkoi vastaavalla kävelyllä, joskin heillä pallon liikutteluun ei osallistunu maalivahti kauhean korkealla prosentilla. Tämä seisoskelu oli kyllä myrkkyä heillekin ja tästä Suomi sai muutamia vastahyökkäysmahdollisuuksia. Eli oliko sitten lopulta nämä tilanteet kummallekaan joukkueelle puolustajien hyvyyttä vai pallollisen pelaamisen heikkoutta? Myös Hollannilla hyökkäykset olivat aika suoraviivaisia sen jälkeen, kun vähän useammin kuitenkin saivat pelattua palloa sinne aika isoihinkin tiloihin puolustuslinjojen eteen. Ihan hirveästi ei siis pakotettu vastustajaa puolustamaan syvältä liikuttamalla palloa viimeisellä 30 metrillä puolelta toiselle. Toki esim. Pennockin vahvuudet eivät olisi tuossa päässeet yhtä hyvin esille, joten ehkä siinä mielessä ihan perusteltua pyrkiä suoraviivaisiin hyökkäyksiin.

Hollannin pallollista pelaamista varmaan mielellään katsoisi toisenkin puoliajan, mutta tuota Suomen seisoskelua ei kyllä oikein jaksaisi katsella. Okomohin puheita siitä, että muut maat eivät tässä kohtaa ole vielä merkittävästi Suomea edellä, pitäisi rehellisesti jopa kohtuullisen paikkansa pitävinä. Kyllä nyt suurin ongelma oli ennen kaikkea pelitapa, ei välttämättä niinkään yksittäisten pelaajien selkeästi heikommat pelitaidot. Tai oikeastaan paremminkin niinpäin, että ei niitä oikein päästä edes testaamaan, jos jokaiseen pallonhallintajaksoon kuuluu 60-75% aikaikkuna, jossa palloa liikuttellaan kolmen alimman pelaajan välillä. Toki itselle Hollannin pelitapa on ehkä kaikista mieleisin, joten olen sillä tavalla puolueellinen. Eivät hekään kuitenkaan pystyneet sitä täysin aukottomasti ilman virheitä toteuttamaan.

Lohkokin on kyllä kokonaisuudessaan todellinen kuolemanlohko. Ehkä pitää tarkkailla ensi viikollakin pelattavia pelejä edes hieman tarkemmalla silmällä.

Tässä oli mielestäni paljon asiaa. Olen myös samaa mieltä siitä, että ei pelaajien väliset tasoerot ole niin suuria ainakaan tässä vaiheessa. Hollannilla oli selkeästi pari pelaajaa, joilla on ihan maailmanluokan ominaisuuksia niin en ihmettele lainkaan miksi pelaavat jo nyt Hollannin pääsarjassa. Ja samalla tietysti herää se kysymys, että U17 on pelannut viime kuukaudet pelkästään jalkapallon jättimaita vastaan missä se oletusarvoisestikin on aina altavastaaja. Muuttuisiko esimerkiksi pelin avaaminen ja eteneminen jos vastassa olisi heikompia maita.

[Hakamoto]

Sitä saa mitä tilaa. Jos on vaikka viimeiset viisitoista vuotta seurannut tätä Miettisen ja hänen alamaistensa touhua, niin ei pitäisi tulla kenellekkään yllätyksenä. Parhaat kritisoijat on tältäkin palstalta moderoitu liiton toimesta pois. Sama paska on siirtynyt jo Kansallisen Liigankin peleihin, kun nämä pimputtelujat yhä nuorempina siellä liiton valmennus opeilla pimputtelevat. Yleisö äänestää jaloillaan, kukaan ei kovin kauan tuollaista jaksa katsoa.

[dembele]

Jokainen vastustaja tietää, miten ... pelaa.

(Viestiä itsesensuroitu)

Jokainen lajia edes jossain määrin ymmärtävä tajuaa että menestymään ja kehittymiseen pyrkivän joukkueen tulisi pystyä tarvittaessa mukauttamaan taktiikkansa/"pelitapaansa" vastustajan mukaan, ja haalia kasaan sellainen riittävän suuri pelaajaryhmä että sieltä löytyy eri pelitapoihin sopiva kokoonpano vaikkei vaadittaisikaan että yksittäinen nuori maju-putkeen päässyt pelaaja pystyy muuntumaan moneen rooliin.

"Tämä valmentajan kommentti ... :”Tuloksesta huolimatta joukkue yritti kovasti ja taisteli loppuun asti”.
(Lähde: Tältä sivulta jo pois moderoitu viesti, jota itsesensuroin)

Jep... Satuin vilkaisemaan myös aiemman joukkueen valmistavan leirin rapsaa ja sielläkin näkyi sama sinällään kannustava yritteliäisyys-teema.

Parhaat kritisoijat on tältäkin palstalta moderoitu liiton toimesta pois.

No ei kai nyt sentään mutta hyvä jos täällä saa silti jossain määrin edelleen vaihtaa ei-pelkästään-ihquja ajatuksia vaikkei olisikaan UEFA Pro-tasolla.

[Slither54]

Tässä oli mielestäni paljon asiaa. Olen myös samaa mieltä siitä, että ei pelaajien väliset tasoerot ole niin suuria ainakaan tässä vaiheessa. Hollannilla oli selkeästi pari pelaajaa, joilla on ihan maailmanluokan ominaisuuksia niin en ihmettele lainkaan miksi pelaavat jo nyt Hollannin pääsarjassa. Ja samalla tietysti herää se kysymys, että U17 on pelannut viime kuukaudet pelkästään jalkapallon jättimaita vastaan missä se oletusarvoisestikin on aina altavastaaja. Muuttuisiko esimerkiksi pelin avaaminen ja eteneminen jos vastassa olisi heikompia maita.

Niin tuohon viimeiseen kysymykseen voisi antaa vastauksen kaivamalla jonkin hiukan vanhemman pelin liiton Youtube-sivuilta. Kysymyshän on omasta mielestä lähinnä, että kuka määrittää temmon, kun Suomella on pallo ja mihin ne pelinavaamistilanteet yleensä johtaa (riippumatta vastustajasta). Vastaukset oli ainakin ensimmäisen puoliajan osalta luokkaa, Suomi määräsi omassa pelinavaamisvaiheessaan temmon siihen asti, kunnes Hollannin prässi alkoi. Pelinavaamiset johtivat joko laidoille isoon tilaan, josta ei kuitenkaan kyetty luomaan alueellista ylivoimaa (koska kyseessä oli käytännössä aina ensimmäinen leveyteen pelattu pallo, jolloin vastustaja on lepovaiheen jälkeen aina sopivan lähellä), vähän korkeamman prässin alla ehkä kyettiin liikuttamaan palloa noin puoleen kenttään asti, jossa ongelmaksi muotoitui yksi jos toinenkin seikka, joka johti lopulta pallonmenetyksiin ja jopa kohtuullisen vaarallisiin vastahyökkäyksiin (siitäkin huolimatta, että tässä kohtaa lähes koko oma pakka oli jo pallon alla, koska pallon liikuttelun aikana omia pelaajia ei oltu kyetty nostamaan edes pallon tasolle lähtöasemien ollessa niin matalalla ja syöttöketjun ollessa niin lyhyt ja nopea). Keskustaan ei ihan hirveästi yritetty pelata, mutta pari kertaa sinnekin päädyttiin, kun jokin syöttö tuli sen metrin pari taakse ja tämä sitten ajoi peliä keskustaan.

Kyllä itseäkin on ihmetyttänyt melkein vuosikymmenen erityisesti se, miten pohjapelaajaa ei edes tässä systeemissä haluta pallolliseen peliin haluta käyttää käytännössä yhtään. Sen sijaan tämä pelaaja asetellaan niin alas seisoskelemaan, että ei ole tosiaan millään tapaa pelattavissa missään tilanteessa ellei hän nyt laskeudu toppareiden linjaan. Viljamaakin on käsittääkseni kohtuullinen taitava pelaaja, niin kyllähän jotain voisi turhauttaa, kun puoliajan aikana roolisi on seisoskella tuossa toppareiden edessä ja välissä katsomassa, kun he syöttelee veskarin kanssa ja itse saat pallon ehkä neljä kertaa ja silloinkin syötät sen poikittain ilman mahdollisuutta edistää peliä. Ero Hollantiin on melkoinen, kun pallon ollessa veskarilla heidän pohjapelaajansa on lähes korkeammalla kuin Suomella omassa vastaavassa tilanteessaan keskikentän keskustan pelaajat. Ja tosiaan tuota ei voi edes sillä perustella, että ollaan sopivassa tasapainossa, mikäli menetys puolessa kentässä tulee, kun tuntuu siitä huolimatta löytyvän tyhjää tilaa ties mistä, vaikka pallon alapuolella on valmiiksi jo kahdeksan pelaajaa.

Jos nyt tosiaan todettiin, että joukkueiden pelaajat ovat jokseenkin samalla tasolla, niin näiden taktisten erojen kautta saatava lopputulos oli kyllä suorastaan melkoinen, kun tosiaan Suomella varsinkin alussa tämä johti todella tasaisesti nopeaan vastahyökkäykseen ja Hollannilla puolestaan haasteet alkoivat vasta siinä kohtaa, kun pallo liikkui yhtä heikosti kuin Suomellakin. Silloinkaan kuitenkaan vastahyökkäykset eivät olleet yhtä vaarallisia, joka toki saattoi johtua jo jostain muustakin kuin taktisista eroista. Periaatteessa kuitenkin keskialueen menetyksen jälkeen Hollannilla olisi pitänyt olla siis käytännössä suurempia tiloja omassa puolustusmuodossaan, koska pelaajat olivat ylempänä. Näin ei kuitenkaan ollut.

[Slither54]

Jokainen lajia edes jossain määrin ymmärtävä tajuaa että menestymään ja kehittymiseen pyrkivän joukkueen tulisi pystyä tarvittaessa mukauttamaan taktiikkansa/"pelitapaansa" vastustajan mukaan, ja haalia kasaan sellainen riittävän suuri pelaajaryhmä että sieltä löytyy eri pelitapoihin sopiva kokoonpano vaikkei vaadittaisikaan että yksittäinen nuori maju-putkeen päässyt pelaaja pystyy muuntumaan moneen rooliin.

Ihan liikaa ei kannata olla irtautumatta tosiasioista. Kyllä todellisuus on kuitenkin se, että jopa nämä meidän maajoukkuepelaajat ovat käyttäneet niin vähän tunteja tämän lajin parissa, että edes yksilön taktisten ominaisuuksien hallitseminen on koetuksella (ja rehellisesti näin oli kyllä Hollannillakin). Ne, jotka "joutuvat" taktiikkaa tai pelitapaansa kovin radikaalisti muuttamaan vastustajan mukaan, on yleensä niitä heikompia jengejä. Parhaat pelaa hyvin identtisellä tavalla. Esimerkiksi, mikäli peliä vähän vilkuilit, niin näitkö Hollannin tekevän jotakin ehkä merkittävästi eri tavalla kuin normaalisti? Sen verran, millä tasolla itse ymmärrän asioista, niin hyvin hollantimaista sapluunaa he toteuttivat omien taitojensa rajoissa. Majussa vielä sitä aikaa on kovin vähän, niin yksi pelitapa korkeintaan pienillä variaatioilla on varmasti ihan riittävä. Mutta ivallisesti ajatellen tästäkin on pitänyt hieman rajoittaa ja ollaan sitten keskitytty harjoittelemaan yhtä pelin osa-aluetta oikein urakalla. Loput on saaneet treeneissä höntyillä sitten miten lystää.

[elanalistadefutbol]

---

Näitä junioripelejä katsoessa kannattaa aina muistaa se, että pelaajat ovat junioreita, jotka eivät ole montaa vuotta isolla kentällä pelanneet. Peleissä valitettavasti näkyy se, että monikaan pelaaja ei taktisessa mielessä ymmärrä jalkapallosta juurikaan mitään. Pelaajat eivät tunnista tilanteita, vaan toimivat puhtaasti intuitiolla (Tarkennuksena vielä, että intuitio ei ole sama asia kuin intentio, jota liitossa kuulemma nykyisin toistetaan joka paikassa), joten aikuisen jalkapalloa seuranneen näkökulmasta, taatusti löytyy erilaisia parempia vaihtoehtoja tilanteisiin. Se, että pelaajat eivät juurikaan ymmärrä pelistä mitään, juontaa juurensa heidän valmennukseen ja yleiseen kiinnostukseen jalkapalloa kohtaan. Jos ainoat taktiset asiat tulevat peliä ymmärtämättömiltä valmentajilta, eikä jalkapallon katsominen juurikaan kiinnosta, on aivan luonnollista, että pelaajat tekevät huonoja ratkaisuja pelissä. Siihen kun lisää pelaajien huonon taitotason, pelaaminen on juuri sellaista kuin se on.

Valitettavasti Suomessa ei ymmärretä sitä, että pelaajataktinen ymmärtäminen ja joukkuetaktinen ymmärtäminen ovat eri asioita. Se, että pelaajille ei tarvitse nuorena juurikaan opettaa joukkuetaktisia asioita, ei taas tarkoita sitä, etteikö pelaajalle pitäisi opettaa pelaajataktisia asioita. Eräässä kontekstissa näistä käytetään termiä pelaajien perusvalmiudet. Valitettavasti suomalaisessa jalkapallomaailmassa törmää jatkuvasti erilaisiin trendeihin, joihin seurat ja valmentajat "hurahtavat" kun he ovat käyneet istumassa jossain Palloliiton "koulutuksessa". Nyt vallalla oleva trendi on "kaaos" ja helvetinmoinen ryntäily sinne tänne tai "pallonhallinta", joka paradoksaalisesti ei kaikissa maajoukkueissa käytetä.

Todellisuudessa jalkapallo on helvetin yksinkertainen peli, jossa on jo vuosikymmeniä toistunut tietyt asiat, joiden hallinta on pelaamisen "perusvalmiuksia". Mitä taas tulee maajoukkuevalmennukseen, valitettavasti meidän valmentajat eivät ole taktisesti sellaisella tasolla, että he pystyisivät yksinkertaisilla ohjeilla opastaa pelaajia pelaamaan, vaikka he välttämättä eivät juurikaan pelistä ymmärrä. Joten kun kentällä on pelaajia, joiden perustaktinen osaaminen on heikkoa, ja valmentajia, joiden kyky opettaa tai opastaa pelaajia on heikko, tulos näkyy suoraan pelaamisessa.

Se, että tilanne on mikä se valitettavasti on, ei tarkoita sitä, etteikö jokainen pelaaja ja jokainen valmentaja ole ihmisinä hyviä tyyppejä. Ei ole heidän vikansa, että koko toimintaa pyörittävää instanssia johtaa keskinkertaiset tai heikot johtajat, jotka ovat rakentaneet toimintaa johtamaan itseään ruokkivan hallintokoneiston, jonka päälimmäisenä tarkoituksena on heidän oman valtansa ylläpito, mutta sekään ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö he olisi hienoja ja mukavia ihmisiä. Ihmisluontoon vain tuppaa kuulumaan sellainen asia, että oman toiminnan arvioiminen on vaikeaa ja varsinkin omien virheiden myöntäminen on erittäin vaikeaa ja harvinaista.

[dembele]

intentio = pyrkimys, siis se (yli?)yrittäminenkö?

[dembele]

Todellisuudessa jalkapallo on helvetin yksinkertainen peli, jossa on jo vuosikymmeniä toistunut tietyt asiat, joiden hallinta on pelaamisen "perusvalmiuksia". Mitä taas tulee maajoukkuevalmennukseen, valitettavasti meidän valmentajat eivät ole taktisesti sellaisella tasolla, että he pystyisivät yksinkertaisilla ohjeilla opastaa pelaajia pelaamaan, vaikka he välttämättä eivät juurikaan pelistä ymmärrä. Joten kun kentällä on pelaajia, joiden perustaktinen osaaminen on heikkoa, ja valmentajia, joiden kyky opettaa tai opastaa pelaajia on heikko, tulos näkyy suoraan pelaamisessa.

Muutamaan kertaan on itse tajunnut että jokin on pohjimmiltaan ykinkertaista kun sen sisäistää ja oikeasti ymmärtää. Ei sillä, en ole silti golfissa tai lumilaudan päällä mikään huippu sillä suorituskertoja on vielä vähän. Ja muutaman kerran on saanut oppia jossain sellaiselta jota arvostaa juuri siksi että hän tajuaa selittää olennaiset asiat ensin. Silloin ollaan kaukana (ihmisrobotin?) kehittämisestä, jonka toteutuminen käytännössä edellyttää joystick-ohjaamista manuaalisesti tai puheella (lue: huudolla).

Nyt kun intentio ja intuitio on mainittu niin itse ajattelen että sen sijaan että "edes yrittää" voisi rakentaa perusjuttujen pohjalle oman intuitiviisen näkemyksensä, jonka pohjalta toimii vaistonvaraisesti (lue: nopeasti tilanteen mukaan) ja itsenäisesti.

[elanalistadefutbol]

intentio = pyrkimys, siis se (yli?)yrittäminenkö?

Kärjistäen voi sanoa, että intentio on toimintaa, jossa toiminnan tekijällä on selkeä ajatus siitä, että mitä hän tekee. Intuitio on taas vaistonvaraista eli pelaaja tekee jotain, mutta hän toimii puhtaasti vaiston varassa. Tällaisia tilanteita näkee junioreiden pelissä paljon. Tehdään jotain, mutta ei olla varmoja siitä, että mitä tehdään. Mitä nuorempien peleihin mennään sitä enemmän intuitio ohjaa pelaamista. Siinä vaiheessa kun pelaaminen on puhtaasti intentionaalista, silloin jokaisella tekemisellä on jokin tarkoitus eli pelaaja pystyy etukäteen miettimään, että mitä tekee. Oli se tekeminen onnistunutta tai ei. Toki intuitio voi olla myös positiivista eli pelaaja tekee ratkaisun tietämättä etukäteen onko se oikea vai ei. Nuorilla tällainen on sattumaa, mutta vanhemmilla se on aavistus jostain, joka todennäköisesti on toistunut myös aikaisemminkin.

[elanalistadefutbol]

Lisäyksenä vielä, että ko. termien käyttäminen ei ole suotavaa, on Suomi-Hollanti pelissä tilanne joka alkaa noin 35.09 youtube aikaa. Siinä pelaajalla nro 13 on selvä intentio siitä, että hän pelaa ykkösellä pitkän pallon kärkeen. Intuitionaalisesti hän olettaa, että syötöstä tapahtuu jotain positiivista. Jos taas tilannetta miettii niin, että pelaaja olisi ottanut pallon haltuun ja sen jälkeen tehnyt ratkaisuja, olisiko lopputulos ollut parempi. Henkilökohtaisesti olisin toivonut, jos olisin ollut valmentaja, että pelaaja ottaa pallon haltuun, jolloin hänellä olisi mahdollisesti ollut tilaisuus pelata se laitaan johon nro 8 on juoksemassa. Mutta ylipäänsä tämä kertoo sen, että pelaaja ei nähnyt tilanteessa kuin sen yhden ratkaisun, eli vetää pallo johonkin. Vaikka pelaajalla oli selvä intentio, oli pelaaminen kuitenkin intuitionaalista.

[Slither54]

On se hienoa, että meillä on näitä uusia englannin suomen sanoja, jotka saa meidät kuulostamaan fiksummilta, mutta todellisuudessa ne on varmaan vaan osoitus siitä, että ei kyetä asioita suomentamaan selkeästi eli kyse on jostain muusta kuin fiksuudesta. Tuossa taisin joku aika sitten nähdä koulutusmateriaalia, missä Ekkonon "content" termi oli käännetty suomeksi tyylikkäästi "kontentti", kun parempaa sanaa ei matkan varrella oltu keksitty. Varsinkin, kun konsepti oli jo varattu kontentin alla olevalle pienemmälle asiakokonaisuudelle.

Mitä tulee tuohon mainitsemaasi tilanteeseen, niin allekirjoitan tosiaan mainitsemasi selityksen tilanteelle. On mahdollista, että ottamalla useamman kosketuksen ja myös tekemällä vasta seuraavan valinnan ensimmäisen kosketuksen jälkeen, olisi saattanut tapahtua jotain, joka olisi lopputulokseltaan ollut pelillisestä näkökulmasta positiivisempi. Toisaalta se olisi saattanut myös johtaa huonoon 1. kosketukseen, joka olisi johtanut menetykseen ja nopeaan vastahyökkäykseen tilanteessa, jossa hetkeä aiemmin huonot tuet olivat johtaneet siihen, että nyt kolme tai jopa neljä oman joukkueen pelaajaa on täysin kentän vastakkaisella laidalla ja vieläpä samassa tilassa. Eli toisin sanoen, kun pyrkimyksenä oli pallonhallinnan kautta avata tilaa edetä liikuttamalla palloa poikittaissuunassa, niin nyt kun se jollakin tasolla tehtiin, niin oli lopulta parempi heittää pallo ykkösellä väljemmille vesille, jotta ensinnäkään ei menetetty palloa vaarallisella alueella ja toisekseen ei päästy hyödyntämään tätä (ainakin osittain) suurta tilaa, joka tavalla tai toisella onnistuttiin joka tapauksessa palloa liikuttamalla nyt luomaan. Kuten totesitkin, niin olimme ehkä yhden syötön päässä tilanteen ratkaisemisesta, mutta valitettavasti kyseinen pelaaja ei missään pelin vaiheessa tätä ratkaisua kyennyt havainnoimaan, joten intentio, intuitio, ihan sama.

[Sivurajaltaseuraaja]

Terminologialla kikkailu kertoo kaiken suomalaisesta jalkapallopuheesta.
Kun ei ymmärretä kokonaisuutta, niin pirstaloidaan peli osiksi ja sitten yritetään koota osista peliä mistä seuraa täydellinen sekasotku.

Mutta kannattaa niitä Sarajärven podcasteja kuunnella.  Ihan mielenkiintoisia ajatuksia.

[Sivurajaltaseuraaja]

Noista HIR-juoksujen määrästähän oli tosiaan muutama vuosi sitten enemmän pöhinää ja sillä perusteltiin myös tyttöjoukkueiden pelaamista poikien sarjoissa, sillä siellä niitä tulee luontaisesti enemmän. Silloin oli myös juttua siitä, että joillain junnumajupelaajillakin oli ongelmia saavuttaa HIR-juoksuksi vaadittu nopeusraja (olisiko ollut 21km/h).

Hyvä esimerkki miten peliä 'analysoidaan' lasketaan määriä, mutta ei keskitytä laatuun.
Mitä väliä määrillä on, jos ja kun juostaan väärään aikaan ja väärään suuntaan.

Jos vaikka pelikirjan yksi periaate olisi vastaprässi menetyksen jälkeen ja vaaditaan pelaajilta periaatteen noudattamista, niin syntyy määrällisesti ja laadullisesti korkean intensiteetin suorituksia yhdessä pelinvaiheessa.

Jos pelaaja ei toteuta periaatteita ja siitä huolimatta on nuorisomajun mukana ollaan umpikujassa.

Yleensä tässä kohtaa aletaan puhumaan luovuudesta ymmärtämättä pelin hierarkiaa.

Tämä sama problematiikka näkyy suomalaisessa  yksilökeskeissä yhteiskunnassa.

[dembele]

Hyvä esimerkki miten peliä 'analysoidaan' lasketaan määriä, mutta ei keskitytä laatuun.
...
Tämä sama problematiikka näkyy suomalaisessa  yksilökeskeissä yhteiskunnassa.

Määrien laskemisen pohjalta on helppo johtaa "laadulla" - luoda tilastoja, ja todistaa sopivasti seurattavia suureita valiten että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Mutta silti ..emävalhe..tilasto.

OT: Tämä sama problematiikka näkyy kiinteistöjen ja kodinkoneiden energialuokittelussa.

Edit: Ylläolevan voi tulkita omanväristen lasiansa läpi vaikkei ollut tarkoitus edes rivien välistä antaa aihetta nimim Jortsukka:n tulkintaan alempana.

[season]

Kaiken tietävät professorit jalkapallon korkeakoulusta

[Jortsukka]

Viimeiset viestit siis pitänee tulkita, että Suomessa joustaan vähemmän, koska pelaajat on vaan fiksumpia ja tajuaa ettei kannata juosta niin paljon laaduttomia juoksuja?

Itse tyhmänä luulin että syyt olisivat mm. Suomessa pelaajien fyysinen kapasiteetti juosta on huonompi, valmentajat eivät osaa valmentaa tätä puolta riittävän hyvin ja peleissä sekä harjoituksissa on liian matala intensiteetti eikä täten ole kykyä juosta riittävän kovaa riittävän usein. Luulin myös että ulkomailla juostaisiin enemmän koska näiden fyysisten asioiden lisäksi olisi tajuttu että jotta tempoa pelissä voidaan nostaa pallottomassa tai pallollisessa vaiheessa pitäisi nostaa tempoa myös juoksemisessa useammin. Onneksi foorumilta kuitenkin taas sain totuuden.

[Sun mutsis]

Viimeiset viestit siis pitänee tulkita, että Suomessa joustaan vähemmän, koska pelaajat on vaan fiksumpia ja tajuaa ettei kannata juosta niin paljon laaduttomia juoksuja?

Itse tyhmänä luulin että syyt olisivat mm. Suomessa pelaajien fyysinen kapasiteetti juosta on huonompi, valmentajat eivät osaa valmentaa tätä puolta riittävän hyvin ja peleissä sekä harjoituksissa on liian matala intensiteetti eikä täten ole kykyä juosta riittävän kovaa riittävän usein. Luulin myös että ulkomailla juostaisiin enemmän koska näiden fyysisten asioiden lisäksi olisi tajuttu että jotta tempoa pelissä voidaan nostaa pallottomassa tai pallollisessa vaiheessa pitäisi nostaa tempoa myös juoksemisessa useammin. Onneksi foorumilta kuitenkin taas sain totuuden.

Jep jep. Paljon on tehty väärin ja paljon on jätetty liiton puolelta tekemättä, mutta tämä korkeatempoisen juoksukyvyn lisääminen ja HIR-datavalistus seuravalmentajille ei kyllä kuulu näihin. Jos futaaja ei jaksa juosta, on koko homma yhtä tyhjän kanssa. Ja tämä ei tarkoita, että mitään muuta oleellista (kuten pelikäsitys ajoittaa juoksut oikein ja järkevästi) voisi jättää pois.

Muutamaa lahjakasta, peliälykästä ja taitavaa, mutta kovin vetelää treenaajaa tai kotona valitettavan huonoille ruokailukäytännöille opetettua pelaajaa yritin joskus puskea, kannustaa ja tukea eteenpäin junnukoutsina. Valitettavasti ei siitä enää isolla kentällä mitään tule, ellei oma asenne löydy ja tietty minimilahjakkuus hapenottokyvyssä täyty. Edes treenaaminen terveenä ei onnistu, saati sitten pelit.


Mitä otsikon aiheeseen tulee, toivotaan valmennuksen onnistuvan pykälää paremmin huomenna, ehkä jopa vähän realistisemmalla pelitavalla, jotta joskus oltaisiin alle päästy alle minuutin nysväämisen jälkeen vastustajan muodon sisään.

[dembele]

Joo, ellei ole aikaa pomputella leuka rinnassa tai tehdä cruyffeja kotipihassa, tai ajaa ihan itse fillarilla potkimaan palloa lähikentälle, niin vauhtikestävyyttä voisi kuitenkin vähän harjoitella itsenäisesti ja omalla ajalla. Tätä ei sitten kannata tulkita majuja koskien vaan ihan yleisesti.

[Petteri22]

Oma näkemykseni pelistä:
Alussa Suomen muodostelma oli oikealle painottunut 3-4-3 kun vasen puolustaja nosti vahvasti ja vasen laita kavensi runsaasti. Vasen puolustaja (13) juoksi jalat altaan n. 20 minuutissa eikä pallollisena pystynyt liian keskelle kaventaneen nro 8 takia pelaamaan kuin alaspäin tai epätoivoisia roiskaisuja eteenpäin, keskikenttä oli hollantilaisten toimesta tukittu huolellisesti. Hollanti käytti puolustajan väsymyksen hyvin hyväkseen ja nousi helposti oikeaa laitaa ylöspäin kun Suomen nro 8 oli joka tilanteessa 10-15m myöhässä omasta pelaajastaan. Suomen nro 8 oli hyvä hyökkäyksissä, mutta puolustuksen suuntaan jätti paljon parannettavaa. Toki alun vahva vasemman pakin nousu on pakko olla valmennuksellinen seikka, koska oikea laitapakki oli taas lähestulkoon linjallla seisoja.
Suomen avauspeli oli topparilta toiselle tökkimistä n. 15 metrin välillä ja pohjalla pelannut 10 sai palloja todella vähän kun Hollannin kärki peitti keskustaa. Toppareiden ja maalivahdin välinen pelaaminen näytti siltä, että tietoa mitä pitäisi tai voisi tehdä ei ollut. Maalivahdilta pari hasardisyöttöä lähti jotka hollantilaiset katkaisi, toisesta olisi ahne maalia lähtenyt yrittämäänkin.  Ensimmäisessä Hollannin maalissa pallon menetyksen jälkeen kaikki Suomen puolustajat katsoi vain ja ainoastaan palloa. Suomen toppari nro 4 unohti oman pelaajan joka tökkäsi pallon tyhjiin poikittaissyötöstä. 1-0
N. 30min. kohdilla Suomen vasen laituri ( siirtyi lähemmäs laitaa omalle paikalleen ja palloa pystyttiin pelaamaan vähän paremmin, toki toppareiden syötöt pakille jäi taakse tai oli liian hiljaisia. Samoin toppareiden pitkät linjan taakse jäi 10-15m vajaiksi ja Hollannin pelaajien oli helppo ne katkoa. Oikean kautta pelatessa pakin syötöt eteenpäin lähti myöhässä tai laituri (nro6) juoksi vain vastustajan taakse/syliin ja 25 metrin syötön lähtiessä Hollannin pakilla ei ollut vaikeuksia puolustaa tilanteita. Laita unohti että vastaankin voi tulla ja pelata keskustan kautta, 1v1 ei vauhti riittänyt paikaltaan lähdettynä. Muuten nro 6 sai pari hyvää pystysyöttöä joissa haastoi hyvin ja pääsi laukaisupaikkaan.
Suomen nro 15 raatoi keskikentällä ja oli oikeastaan ainoa joka näkyi kentällä, varsinkin toisella puoliskolla.  Yhteistyötä pelaajat eivät keskenään tehneet vaan 1v1 oli ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Puoliajan loppuun Suomen topparin turha sukille ajo keskityksen jälkeen ja pallo pilkulle. Hollanin vetäjä yläriman kautta aivan oikeaan nurkkaan. 2-0 Rankkariin johtaneessa tilanteessa pakki nro 13 oli juuri ja juuri ehtinyt 16 rajalle
Toiselle puoliskolle vaihdettiin jalat altaan juosseen vasemman pakin tilalle nro 3 joka oli ainakin teknisempi kuin vaihturinsa. Pitkän pallon viljely loppui, mutta pelaajien väliset etäisyydet edelleen hieman liian pitkät. Suomen peli vaikutti enemmän taistelupallolta jossa jokainen tilanne pitää taistella 1v1 tilanteen jälkeen itselle. Ja jos pallo saatiin, oli ensimmäinen syöttö toivotaan toivotaan mallia.
Hollanti aloitti lyhyellä pelaamisella (toki käytti pitkiä kun selkeästi pelaaja oli vapaana) , mutta muutti toiselle puoliskolle lähes kokonaan pitkällä pelaamisen omissa maalipotkuissa kun pari kertaa lyhyt avaus ei onnistunut. Suomi hallitsi peliä toisella puoliskolla, kunnes vastahyökkäyksestä Hollannin oikealaita pystypallosta tuikkasi 3-0.
Hetkeä myöhemmin Hollannilta eurogoal keskityksellä linjan taakse johon hyökkääjä leikkaa maalivahdin ohi ja pallo tyhjiin.
Mitä jäi mieleen:
Alun vasemman laitapakin nosto ylemmäksi jolloin vasemman topparin edessä valtava tyhjä alue puolustustilanteessa. Nro 13 juoksukunto joko heikko tai pelin alun taktinen moka veti hapoille jo 20 min. jälkeen.
Suomen pimputtelu alakerrassa ilman tarkoitusta. Suomen toppareiden juoksunopeus ja kankeus sekä peliasento.
Pelaajien yhteispelin heikkous.
Pelaajien tekninen taitotaso, jossa Suomen pelaajat pääosin heikompia.
Suomen pelaajat 15 ja 8, vaihdosta tullut 9.

Huomenna vastassa Ruotsi joka hävisi ensimmäisen pelinsä Englannille 3-2.

[Sivurajaltaseuraaja]

Oma näkemykseni pelistä:
Alussa Suomen muodostelma oli oikealle painottunut 3-4-3 kun vasen puolustaja nosti vahvasti ja vasen laita kavensi runsaasti. ....

Jaksoin tähän asti. Oliko tämä etsi viisi-virhettä testi?