1. FC Union Berlin - Wir werden ewig leben

[Belvedere]

Olipa tosiaan ilahduttava esitys Sinsheimissa! Mainz-voiton jälkeen vieraspeli Millerntorilla oli sellaista scheissea, että epäilin Unionin vajoavan taas lähemmäs putoamisviivaa, mutta ensin Leipzig-peli ja sitten TSG-voitto antavat nyt hieman positiivisemman näkymän loppukauteen. Hajurakoa alaspäinkin on taas hieman.

Hyökkääjien maalit tulivat todellakin tarpeeseen. Jordan ei osunut 40 matsissa kertaakaan, Ljubicicillä meni kaksi minuuttia. No, eihän se näin yksinkertaista ja yksioikoista ole, mutta tuo vaihto ei voi olla kuin upgrade Unionille. Jordania ei jää ikävä. Toivottavasti Ljubicic olisi vihdoin kunnollinen hyökkääjähankinta, kun niitä on niin monta vedetty täysin vihkoon (Jordan, Kaufmann, Bedia, Volland, Fofana, Prtajin). Hollerbach voi jopa päästä kaksinumeroiseen maalilukuun vielä tällä kaudella, mitä en olisi syksyllä uskonut. Jeongista jäi itsellä kyllä mieleen myös pari surkeaa viimeistä ratkaisua, mutta on hänessä hyvääkin.

Paljon on vielä töitä tiedossa sarjapaikan eteen, vaikka mahdotonta pistemäärää säilymiseen tuskin vaaditaan. Maaliskuun ohjelma on sellainen, että silloin pisteitä tuskin montaa tulee. Nyt seuraavat kaksi kotipeliä (Gladbach ja Kiel) ovat sellaisia, joista pitäisi vähintään neljä napsia. Katotaan miten käy.

[Ramppa]

Hyi helvetti. Hienosti ovat onnistuneet nämä svenssonit ja baumgartit vetämään vahvan kotikentän edun pöntöstä alas. Nykyisin jopa vanhat pisteautomaatit käy hakemassa voiton Köpenickistä. Gladbachin poppookin enimmäkseen kasa paskaa, mutta niinpä saivat kuusi pistettä tällä kaudella lahjaksi. Onneksi tämä kausi on kohta ohi ja voi keskittyä vaikkapa stadionprojektin etenemiseen.

[Osterdeich]

Voimia. No ei teillä hätää ole

[Belvedere]

Hohhoh, sellaista paskaa tänään. Vaikka Svenssonin kanssa kaikki meni vihkoon Bielefeld-tappion jälkeen, nyt on fiilis, että Baumgartin kanssa ei mene yhtään paremmin, melkein jopa huonommin.

Saldo on nimittäin surkea (kuten esityksetkin niitä kolmea peliä lukuun ottamatta, joista tullut pisteitä): yhdeksästä pelistä seitsemän pistettä. Ja kun katsoo tarkemmin, niin helpolla ohjelmalla: kotona pelattu Augsburgia, Mainzia, Leipzigia, Gladia ja Kieliä vastaan, näistä yksi voitto, mikä on aivan liian vähän. Vieraissa se yksi suonenveto Hoffenheimissa, sen lisäksi Dortmund-nöyryytys ja luokattomat tappiot päävastustajille Heidenheimille ja Paulille.

Veikkaan, että Svenssonin kanssa olisi tullut about sama määrä pisteitä.

Tänään esitys oli häpeällinen. Kuten Ramppa tuossa taannoin kirjoitti, kotistadion ei tunnu enää Unionille olevan mikään linnake. Se on surullista.

Tämän kauden Bulissa hieman yli 30 pistettä riittänee säilymiseen, mutta pääseekö Union edes siihen? Lähtökohtaisesti seuraavaa voittoa voi odottaa huhtikuussa, sillä Frankfurt vieraissa, Bayern kotona, Freiburg vieraissa tarjoaa realistisesti 0-1 pistettä. Ehkä Union loppukaudesta voittaa kaksi matsia, mutta enempää en usko. Muiden paskuudesta jää säilyminen kiinni. Toivottavasti stadionprojekti ei säilymisestä, mutta kaiken järjen mukaan putoamisella olisi varmaan vaikutuksia siihenkin.

[Ramppa]

Sellaista scheissea sieltä sitten tänään. Kyllä on mennyt jo pitkä tovi siitä, kun Unionin peliesityksistä on saanut pitkäkestoisemmin nauttia. Luojan kiitos, kohta tämä sekoilu on ohi ja päästään aloittamaan nollista kakkosbulin puolella. Samalla voidaan vakavasti miettiä, halutaanko jatkaa nykyisellä tiellä, jossa joukkueeseen hankitaan vuodesta toiseen monenlaista hessua, joilla ei ole pienintäkään halua taistella seuralle. Jos Union onnistuu taas jollain ihmeellisellä tavalla säilymään, mikään ei taaskaan muutu seuran toiminnassa.

Samalla voisi kysyä, mitä seuran johto oikein puuhailee. Linjattomuus hankinnoissa ja jatkuva arpapeli valmentajavalinnoissa on vienyt seuran tähän pisteeseen. Kun katsoo pelaajien surffailua kentällä ilman minkäänlaista taistelutahtoa tai ajatusta siitä, mitä siellä tulisi tehdä, alkaa väkisinkin miettiä, onko nämä sankarit hankittu vain hankkimisen ilosta.

Vuodesta toiseen joukkueen vaihtuvuus on suurta, ja samalla penkin päässä istuu jälleen kerran uusi valmentaja. Kohta saataneen lisätä Baumgart vielä siihen samaan potkittujen valmentajien listalle, joille maksetaan edelleen liksaa. Baumgartin touhuissa ei ole mitään järkeä, minkä toki monet tiesivät jo ennalta, mutta että näin nopeasti saatiin puolustus vuotamaan ja hyökkäys lopullisesti nollattua, ei osannut kyllä arvata. Kuvaavaa, että tänään parhaimmat paikat siunaantuivat topparille ja laitapuolustajalle.

Kannattajat jaksavat vuodesta toiseen tukea joukkuetta kotona ja vieraissa, mutta alkaa olla rajansa kaikella. Nyt tätä sekoilua ei enää kukaan jaksa katsoa enempää. Noh, kuten sanottua, kohta voidaan onneksi räjäyttää koko paska, keskittyä AF:n remonttiin ja alkaa suunnittelemaan uutta tulemista Eisernin näköisellä visiolla ja siihen perustuvalla peli-identiteetillä.

Pitkäjänteisyys toiminnassa olisi pitkästä aikaa ihan toivottava tavoite. Siihen sopii myös vallan mainiosti pelit Zweiten puolella, jossa kilpailu, jännitys ja yllätyksellisyys ovat aivan eri tasolla kuin umpitylsässä Erstessä.

Tänään matka jatkuu Köpenickiin, jossa Union toivottavasti antaa Kielille kuonoon. Lippujen saaminen, ihan näin seuran jäsenenäkin, tuntuu olevan aika hankalaa. Sain omani lopulta zweitmarkt:stä, kun arpa ei suosinut ja oman kannatajaryhmän liputkin menivät sivu suun.

Laita viestiä ensi kerralla niin katson jos oma kausari on vapaana kyseiseen peliin tai kysäisen tutulta kannattajaryhmän jäseneltä.

[Ramppa]

Saldo on nimittäin surkea (kuten esityksetkin niitä kolmea peliä lukuun ottamatta, joista tullut pisteitä): yhdeksästä pelistä seitsemän pistettä. Ja kun katsoo tarkemmin, niin helpolla ohjelmalla: kotona pelattu Augsburgia, Mainzia, Leipzigia, Gladia ja Kieliä vastaan, näistä yksi voitto, mikä on aivan liian vähän. Vieraissa se yksi suonenveto Hoffenheimissa, sen lisäksi Dortmund-nöyryytys ja luokattomat tappiot päävastustajille Heidenheimille ja Paulille.

Veikkaan, että Svenssonin kanssa olisi tullut about sama määrä pisteitä.

Vaikka en erityisemmin pitänyt Svenssonin pelistä ja tuloksista, olen aivan varma, että hänen valmennuksellaan näistä peleistä olisi tullut enemmän pisteitä.

[Belvedere]

Vaikka en erityisemmin pitänyt Svenssonin pelistä ja tuloksista, olen aivan varma, että hänen valmennuksellaan näistä peleistä olisi tullut enemmän pisteitä.

Näinhän se todennäköisesti on.

Kannattajat ovat kyllä (telkkarin perusteella) hienosti tukeneet jengiä tän konttaamisen aikanakin. Unionin kohdalla mahdollinen putoaminen tuskin seurayhteisön ydintä rikkoo, voi jollain tavalla jopa tiivistää. Gloryhunterit katoavat liepeiltä, mutta suurimmalle osalle AF-kävijöistä sarjatasolla ei liene suuremmin väliä.

Itsehän olen varsin tuore unioner, tutustuin seuraan kunnolla nousukaudella 2018-19, kun vaimo asui jo Berliinissä ja pääsin ekaa kertaa käymään Förstereilla. Hurahdus tapahtui sitten ekalla ykkösbulikaudella, kun asuin Berliinissä itsekin.

Uusimmassa Hauptstadtderbyssä muuten puhuttiin, että Unionilla on ollut viiden viime kauden aikana 29 (!) eri hyökkääjää. Siinä on kyllä monenlaista floppaajaa mukana, onnistujat menestyskausinakin kärkipäässä kohtuullisen harvassa.

[Ramppa]

Uusimmassa Hauptstadtderbyssä muuten puhuttiin, että Unionilla on ollut viiden viime kauden aikana 29 (!) eri hyökkääjää. Siinä on kyllä monenlaista floppaajaa mukana, onnistujat menestyskausinakin kärkipäässä kohtuullisen harvassa.

Näinhän se on, ja tästä straiter on muistutellut aina silloin tällöin. Unionin joukkueessa on ollut aivan karmea määrä vaihtuvuutta, ja samalla moni asia on hoidettu täysin päin helvettiä. Toki täytyy muistaa, että kun Union vuosi vuodelta pärjäsi paremmin ja joukkuetta piti vahvistaa seuraavien europelien vaatimille tasoille, ei se ollut mahdollista täysin samoilla miehillä. Jälkikäteen ajatellen olisi kuitenkin kannattanut mennä ilman suurempia muutoksia ja jättää vollandit ja fofanat hankkimatta.

Vaikka maalittomuus laitetaan monesti suoraan hyökkääjien syyksi, on hyvä muistaa, ettei Eisernin keskikentällä ole ollut Krusen jälkeen käytännössä ketään hyökkäyssuuntaan luovasti pelaavaa pelaajaa. Kannattajat ovat oikeutetusti kyselleet tämän perään jo parin kauden ajan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Keskikentän keskusta on täynnä tousarteja, schäfereitä yms. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että Unionin miehistö on edelleen tyyliltään Fischer & Ruhnert -aikakauden joukkue, jolla yksikään myöhemmistä valmentajista ei ole osannut oikein pelata.

Huomenna on vuorossa vierailu Frankfurtiin. Lähtökohdat tähän vaikeaan peliin ovat Unionin kannalta otolliset kotijoukkueen otteluruuhkan ja pienen alavireen takia, mutta niin siinä käy kuten aiemminkin: Union ei saa näitä hyödynnettyä, vaan ottaa tyylipuhtaan tappion, jonka jälkeen lähestytään Baumgartin tulevia potkuja.

[Ramppa]

Annetaan posia, kun sen paikka on. Varsinkin, kun edellisessä viestissä odotin varmaa tappiota. Heikohkon ensimmäisen puoliajan jälkeen Union pelasi omaksi yllätyksekseni vahvan toisen puoliajan ja nappasi erittäin tärkeät kolme pistettä Berliiniin. En kuitenkaan sanoisi, että voitto johtui niinkään omasta vahvuudesta, vaan enemmänkin Eintrachtin väsymyksestä ja pienestä ylimielisyydestä.

Joka tapauksessa kolme pistettä on kolme pistettä, ja peli näytti ajoittain jopa jalkapallolta. Nyt jää nähtäväksi, mitä oppeja Baumgart ottaa tästä mukaansa vai jatkuuko mollivoittoinen meno seuraavissa peleissä. Vaihteeksi mentiin suosiolla kolmella topparilla, ja se toimii edelleen. Erityisesti ilahdutti joukkueen pitkästä aikaa näyttämä taisteluasenne. Tässä kapteeni Trimmelin peli-ilme oli suorastaan kuvaava ollen päivän paras Unioner, ehdottomasti!

[Belvedere]

Itsekin olin varma tappiosta etukäteen, vaikka ajankohta Eintracht-vierailulle isäntien europelien välissä sinänsä otollinen. Mutta mukavaa vaihteeksi näin! Tokalla jaksolla pelissä oli tosiaan jo ideaa ja tekemisen meininkiä ylöspäin, ja Rampan mainitsemaa taisteluilmettä myös. Totuuden nimissä Eintracht olisi kyllä voinut viimeistellä useamman, ja Doekhin aivopierun jälkeen kirosin jo kahta idioottimaisesti tuhlattua pistettä, mutta onneksi on Freddy!

Todella erikoinen rundi kaikkinensa, kun koko pohjasakkakuusikko pääsi pisteille, Unionin lisäksi Bochumille todellakin budjetoimattomat pisteet Münchenistä. Putoamistaistelu jatkuu, mutta nyt on taas vähän enemmän uskoa siihen, että tarvittavat pisteet säilymiseen saadaan raavittua. Paha tosin ennustaa mistä, kun tässä on Kielille annettu kauden ainoa vierasvoitto ja Heidenheimille ylipäätään ainoa liigavoitto syyskuun jälkeen. Mutta jos kaksikin peliä loppukaudesta voitetaan ja muutama tasuri päälle, niin alkaa olla siinä.

Tosin Zinglerkin puhui jo tällä viikolla mahdollisesta tulevasta kaudesta kakkosbulissa, joten seurajohdossakin taidetaan realiteetit tunnustaa, eikä ainakaan sen haastiksen perusteella putoamista nähdä maailmanloppuna, mitä se ei tietysti olekaan.

[Ramppa]

Eilen oli taas kaivettu työhaalarit esiin, kun Union taisteli budjetoimattoman pisteen kotonaan baijerilaisia vastaan. Baumgart, joka joutui seuraamaan pelin katsomon puolelta, oli laatinut ääripuolustavan pelitavan. Alusta asti oli selvää, ettei hyökkäyksen osalta ollut mitään odotettavissa. Linjat olivat heti alhaalla, eikä prässistä ollut tietoakaan, käytännössä 0–0:n odottelua.

Onneksi vierailijoiden rakentelusta vastasivat Goretzka ja Kimmich, joten tiesi, että peli pyörii maajoukkueen tyylisesti kaiken oleellisen ulkopuolella. Paha virhe Kompanylta lähteä peliin näin, mutta kelpasi enemmän kuin hyvin. Samalla, kun vieraiden kulmapotkut (yli 10 pelissä) olivat ehkä huonointa, mitä on vähään aikaan nähty AF:n nurmella, ei katsomossa tarvinnut murehtia niin paljon kuin tavallisesti. Suuri määrä helppoja palloja Eisernin puolustukselle. Kun baijerilaiset lopulta onnistuivat rankaisemaan yhdestä virheestä, oli Unioninkin pakko nostaa peliä ylöspäin. Eikä siinä kauan mennyt: junnu-Urbigin paha virhe johti siihen, että Hollerbach niittasi pallon helposti sisään. Lopussa, pelin avauduttua, molemmille avautui vielä muutama pieni paikka ilman todellista uhkaa lisämaaleihin.

Muutamia Unionin onnistujia eiliseltä: Juranovic, jonka odotin olevan pelin heikoin, olikin yllättäen parhaimpia. Tietysti vahva peli kaikilta kolmelta topparilta. Querfeldillä on tällä hetkellä hyvä kehitysympäristö Diogo Leiten ja Doekhin välissä, ja eiköhän ensi kaudella itävaltalaiselle ole avauksen paikka odottamassa. Puolustajien lisäksi vahva peli Habererilta sekä toki Hollerbachilta, jolla oli täydellinen sisääntulo vaihdosta ja samalla kauden seitsemäs maali.

Tästä on hyvä jatkaa parin viikon tauon jälkeen vieraissa Freiburgia vastaan. Paljon vaikeita pelejä on edessä, ja taistelu putoamista vastaan jatkuu. Nyt Baumgartilla on hetki aikaa suunnitella reitti sarjassa säilymiseen. Eilen mentiin taas kolmella topparilla, saa nähdä, alistuuko mies lopulta realiteetteihin ja menee sillä koko loppukauden. Kaikki tulee todennäköisesti lopulta kulminoitumaan siihen, miten tulevat pelit Bochumia ja Heidenheimia vastaan menevät, ellei sitten yllätetä kotona Golfsburg tai Bremen.

Loppuun vielä huutonaurua eilisen pelin kitivituille, Musialalle ja Kimmichille. Joka tilanteessa parkuminen tuomarin suuntaan. Lopulta tuomarin kärsivällisyys loppui, ja molemmille herroille keltaista. Ei voi olla pinna noin kireällä, kun pelaa sarjan ylivoimaisimmassa joukkueessa.

[Wanha futaaja]

…Loppuun vielä huutonaurua eilisen pelin kitivituille, Musialalle ja Kimmichille. Joka tilanteessa parkuminen tuomarin suuntaan. Lopulta tuomarin kärsivällisyys loppui, ja molemmille herroille keltaista. Ei voi olla pinna noin kireällä, kun pelaa sarjan ylivoimaisimmassa joukkueessa.

Juuri tuosta syystä se pinna nimenomaan voi olla kireällä.

Hieno matsi Unionilta joka tapauksesssa. Lätsämies vei. Toivottavasti tuo piste auttaa Unionia lopullisessa taulukossa.

Edit. Nähdäänkö ensi kaudella pitkästä aikaa Bundesligassa Hampurin derby…?