Yleisömäärät 2022

[JoenDoe]

Ite en oo koskaan oikein syttynyt maajoukkueen touhusta ja oon miettinyt pitkään miksi se vetoaa suomalaisiin lajista riippumatta niin paljon, kun taas seurajoukkueet ei. Lyhyesti voi varmaan sanoa, että seurakulttuuri on ihan liian ohutta ja suomalaiset tarvitsee joko menestystä, tai jonkun tarinan johon liittyä kiinnostuakseen. Veikkausliigaseuroilla ei valitettavasti oikein ole tarjota kumpaakaan näistä

Oma tulkinta on se, että suomalaiset ovat loppupeleissä niin homogeeninen kansa, että kaupunkien välille ei ole syntynyt kovinkaan vahvaa kilpailuhenkeä. Maajoukkuepiireissä sitä löytyy helpommin, kiitos henkisen ja geopoliittisen eristyksen muusta maailmasta.

[Armas Männistö]

Kentällä on paras osa "tapahtumia". Katsomot ja muut puitteet eivät ole varsinaisia vetonauloja juuri missään. Eikä sarja. Eivätkä seurat. Ne kiinnostavat vain pientä joukkoa, ns. tavallisella ihmisellä ei ole mitään kunnon motiivia lähteä peliin.

Tässä olet kyllä harvinaisen väärässä. Lisätiedot ihan minkä tahansa eurooppalaisen pääsarjan katsomoista.

[Kim Suomisen ponnari]

Kentällä on paras osa "tapahtumia". Katsomot ja muut puitteet eivät ole varsinaisia vetonauloja juuri missään.

Ei ne vetonauloja ole mutta hyvät puitteet on silti etenkin perheellisille futiskatsojille iso kynnys lähteä katsomaan matsia. Isähenkilö on suunnittelemassa illanviettoa kahden jälkikasvun kanssa niin siinä ei kovin helpolla futismatsiin paikan päälle mennä jos ei paikan päällä ole kunnon ruokailuvaihtoehtoja (eli samma på finska: kakaroille roskaruokaa, namia ja limsaa) tai parhaimmassa tapauksessa jotain paikkaa mihin nulikat voi laittaa viihtymään samalla kun iskä katsoo kentällä tapahtuvia asioita. Omasta kokemuksesta voin sanoa että kun kummilapsi oli pienempi niin hänet sai mukaan futismatsiin ihan vaan sillä verukkeella että matsissa tanssahteli maskotti, joten näinkin pienet asiat voi vaikuttaa siihen katsojamäärän nousuun ainakin nyt sillä yhdellä kappaleella joka ei ilman maskotin vilkutteluita olisi peliin tullut. Tunnenpa tapauksia jotka käyvät paikallisen joukkueen matsissa firmalta saaduilla vipeillä ihan vaan vetämässä katkarapukatsomon muonat huiviin kun ovat niihin kovin tykästyneet joten sekin menee samaan kategoriaan että niillä hyvin hoidetuilla puitteilla ja tapahtuman yleisellä viihtyvyydellä voi saada porukkaa kasvattamaan AM-lukemia.

[Jonios]

Tässä kaupunkeja, joissa pelataan toiseksi tai kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Eli vaikka Veikkausliiga jengit ottaisi pois Pohjoiskaarteesta, niin ei se tyhjäksi tulisi siltikään. Vai kai tässä puhutaan Veikkausliigan osuudesta Pohjoiskaarteesta, koska ollaan kuitenkin Liiga osiossa?

Tammisaari, Järvenpää, Kotka, Kokkola, Mikkeli, Pietarsaari, Lappeenranta, Parainen, Joensuu, Nurmijärvi, Porvoo, Kouvola, Pori, Salo, Vantaa, Kauniainen, Hämeenlinna, Kaarina, Jyväskylä, Rovaniemi, Närpiö, Vaajakoski, Kajaani

OT, mutta kaipaisin lisätietoja tästä.

[Ameobi]

Oma tulkinta on se, että suomalaiset ovat loppupeleissä niin homogeeninen kansa, että kaupunkien välille ei ole syntynyt kovinkaan vahvaa kilpailuhenkeä. Maajoukkuepiireissä sitä löytyy helpommin, kiitos henkisen ja geopoliittisen eristyksen muusta maailmasta.

En tiedä miten paljon, mutta jonkun verran Suomen peleissä on meitä outolintujakin. Ei ole ikinä oikein kerennyt syntyä tunnesidettä mihinkään paikkaan, kun elämä ollut paikasta toiseen muuttamista. Tai sitten se tunneside on sinne lapsuuden seudulle, jossa kerkeää käydä 1-2 matsia vuodessa katsomassa.

Majua ollut tästä syystä aina helppo kannattaa ja siitä tullut myös tärkeä.

[äägee]

Ite en oo koskaan oikein syttynyt maajoukkueen touhusta ja oon miettinyt pitkään miksi se vetoaa suomalaisiin lajista riippumatta niin paljon, kun taas seurajoukkueet ei. Lyhyesti voi varmaan sanoa, että seurakulttuuri on ihan liian ohutta ja suomalaiset tarvitsee joko menestystä, tai jonkun tarinan johon liittyä kiinnostuakseen. Veikkausliigaseuroilla ei valitettavasti oikein ole tarjota kumpaakaan näistä

Suomalaiset pitävät menestyksestä ja laadusta. Maaotteluissa on viime vuosina tullut hieman menestystäkin, ja verrattain laadukasta futista niissä on nähty jo parin vuosikymmenen ajan, kun Euroopan isoissa sarjoissa pelaavat suomalaiset kokoontuvat Stadikalle. Suomalaiset eivät pääsääntöisesti ole lojaaleja ja yhteisöllisiä seuraihmisiä. Kotimaisissa sarjoissa laatu ja menestys usein loistavat poissaolollaan, ja kun vain pieni vähemmistö suomalaisista on lojaaleja seuraihmisiä, on lopputulos tämä. Maaotteluja on myös sopivan harvoin, jotta ei-lojaali suomalainen voi vaikuttaa lojaalilta ("käyn kaikissa Huuhkajien kotimatseissa", joita voi olla vuodessa kokonaiset kolme kappaletta). Siksi maajoukkue varmasti vetoaa paremmin kuin monissa muissa maissa.

Esim. Ruotsi on täydellinen vastakohta Suomelle tässä asiassa, vaikka kulttuuri muuten on hyvin samankaltainen.

[Matti Lintunen]

Ei ne vetonauloja ole mutta hyvät puitteet on silti etenkin perheellisille futiskatsojille iso kynnys lähteä katsomaan matsia. Isähenkilö on suunnittelemassa illanviettoa kahden jälkikasvun kanssa niin siinä ei kovin helpolla futismatsiin paikan päälle mennä jos ei paikan päällä ole kunnon ruokailuvaihtoehtoja (eli samma på finska: kakaroille roskaruokaa, namia ja limsaa) tai parhaimmassa tapauksessa jotain paikkaa mihin nulikat voi laittaa viihtymään samalla kun iskä katsoo kentällä tapahtuvia asioita. Omasta kokemuksesta voin sanoa että kun kummilapsi oli pienempi niin hänet sai mukaan futismatsiin ihan vaan sillä verukkeella että matsissa tanssahteli maskotti, joten näinkin pienet asiat voi vaikuttaa siihen katsojamäärän nousuun ainakin nyt sillä yhdellä kappaleella joka ei ilman maskotin vilkutteluita olisi peliin tullut. Tunnenpa tapauksia jotka käyvät paikallisen joukkueen matsissa firmalta saaduilla vipeillä ihan vaan vetämässä katkarapukatsomon muonat huiviin kun ovat niihin kovin tykästyneet joten sekin menee samaan kategoriaan että niillä hyvin hoidetuilla puitteilla ja tapahtuman yleisellä viihtyvyydellä voi saada porukkaa kasvattamaan AM-lukemia.

Kari Puronahon tutkimuksessa aikanaan todettiin, että varsinaisesti jalkapalloa menee katsomaan (muistaakseni) vain 10 - 15 % katsojista (eli lajiniilot).

Muut menevät paikalle mm. sosiaalisista syistä jne, ja silloin nuo "puitteet" eli olosuhteet, ruokailu- ja juomisvaihtoehdot jne nousevat suurempaan arvoon.

[Kankea puolustaja]

Mites Suomessa muuttaminen kaupunkien väleillä? Oma mutu sanoisi että Suomalaisella vaihtuu elämänsä aikana kaupunki useammin kuin keskimäärin Euroopassa.

En lähde mitään väittämään kun ei ole muuta tuntua kuin mutu.

Mutta varmasti tämäkin voisi vaikuttaa jossain määrin siihen, ettei monet suuremmin tunne mitään kaupunkia omakseen.

Ja lisäksi kun huomioidaan mihinkä tahtiin seuroja on kuopattu, ei se ihme ettei sidettä seuraan ole syntynyt.

[Zequiero]

Mites Suomessa muuttaminen kaupunkien väleillä? Oma mutu sanoisi että Suomalaisella vaihtuu elämänsä aikana kaupunki useammin kuin keskimäärin Euroopassa.

En lähde mitään väittämään kun ei ole muuta tuntua kuin mutu.

Mutta varmasti tämäkin voisi vaikuttaa jossain määrin siihen, ettei monet suuremmin tunne mitään kaupunkia omakseen.

Ja lisäksi kun huomioidaan mihinkä tahtiin seuroja on kuopattu, ei se ihme ettei sidettä seuraan ole syntynyt.

Saattaa myös toimia toisinpäin. Itse alkanut kannattamaan oman vanhan kotikaupungin seuraa vasta poismuuton jälkeen. Ulkomailla asuessa vielä kahta kauheammin.

[copa de kybä]

Saattaa myös toimia toisinpäin. Itse alkanut kannattamaan oman vanhan kotikaupungin seuraa vasta poismuuton jälkeen. Ulkomailla asuessa vielä kahta kauheammin.

Yleisömäärien kannalta tästä ei tosin ole paljoa apua, oikeastaan päinvastoin.

[Taipperineula]

Arvelisin että liigaseurojen katsomoissa on paikallisen yleisön seassa paljon sellaisia katsojia, jotka tulivat katsomaan entisen kotikaupunkinsa joukkuetta, eivätkä tule nykyisen kotikaupunkinsa muihin peleihin.

[Matti-92]

Muutin Turkuun 2016 ja nykyisin kannatan Interiä. Support your local on minusta ihan hyväksyttävä periaate eikä aina tarvitse mennä "Jo isäni on kannattanut Liverpoolia" -linjalla.

[Seeteufel]

Mites Suomessa muuttaminen kaupunkien väleillä? Oma mutu sanoisi että Suomalaisella vaihtuu elämänsä aikana kaupunki useammin kuin keskimäärin Euroopassa.

En lähde mitään väittämään kun ei ole muuta tuntua kuin mutu.

Mutta varmasti tämäkin voisi vaikuttaa jossain määrin siihen, ettei monet suuremmin tunne mitään kaupunkia omakseen.

Ja lisäksi kun huomioidaan mihinkä tahtiin seuroja on kuopattu, ei se ihme ettei sidettä seuraan ole syntynyt.

Soccernomicsissa tais olla tästä aiheesta, miten muuttaminen vaikuttaa kannatukseen.

Siitä tosin ei ole dataa, että muutetaanko Suomessa enemmän suhteessa muihin maihin. Sanoisin, että kaava on aika sama muuallakin eli mahdollisten opintojen perässä muutetaan isommalle paikkakunnalle ja sinne myös usein jäädään.

[Spangen]

Suomalaiset pitävät menestyksestä ja laadusta. Maaotteluissa on viime vuosina tullut hieman menestystäkin, ja verrattain laadukasta futista niissä on nähty jo parin vuosikymmenen ajan, kun Euroopan isoissa sarjoissa pelaavat suomalaiset kokoontuvat Stadikalle. Suomalaiset eivät pääsääntöisesti ole lojaaleja ja yhteisöllisiä seuraihmisiä. Kotimaisissa sarjoissa laatu ja menestys usein loistavat poissaolollaan, ja kun vain pieni vähemmistö suomalaisista on lojaaleja seuraihmisiä, on lopputulos tämä. Maaotteluja on myös sopivan harvoin, jotta ei-lojaali suomalainen voi vaikuttaa lojaalilta ("käyn kaikissa Huuhkajien kotimatseissa", joita voi olla vuodessa kokonaiset kolme kappaletta). Siksi maajoukkue varmasti vetoaa paremmin kuin monissa muissa maissa.

Esim. Ruotsi on täydellinen vastakohta Suomelle tässä asiassa, vaikka kulttuuri muuten on hyvin samankaltainen.

Niin. Suomalaiset ovat näennäisyhteisöllisiä menestyshulluja ja kohtalaisen laiskoja penkkiurheilijoita. Se ei poista kuitenkaan sitä faktaa, etteikö markkinoinnilla olisi mahdollista vaikka triplata nykyiset umpisurkeat yleisömäärät.

Hyvä ensiaskel olisi pistää koko liigan toimiston tiimi uusiksi ja miettiä liigan mediastrategia kokonaan uudella tavalla. Liigan pitää pystyä tuomaan pelaajat ja joukkueet esille enemmän mediassa. Esimerkkinä voi käyttää vaikka naisten 100 metrin aitajuoksua. Se saa paljon palstatilaa, vaikka maassa on kolme kansainvälisesti vain keskinkertaista urheilijaa. Siellä on taustajoukot saaneet homman toimimaan ja lähes viikottain on Arto Bryggare analysoimassa Noora-Lotta Nezirin aitatekniikkaa Iltalehdessä. Keskiverto Pentti Virtanen saa mielikuvan menestyksestä, vaikkei se ihan niin ole. Tosin eipä tuokaan juuri taida katsomossa näkyä, oliko Tampereella ja Espoossa edes tuhatta katsojaa? Kuitenkin hyvä esimerkki onnistuneesta PR-toiminnasta.

[Utelias Vili]

Tosin eipä tuokaan juuri taida katsomossa näkyä, oliko Tampereella ja Espoossa edes tuhatta katsojaa?

Eli pöhinää on, mutta ketään ei kiinnosta mennä kattomaan paikan päälle?

[oman_elämänsä_sankari]

Soccernomicsissa tais olla tästä aiheesta, miten muuttaminen vaikuttaa kannatukseen.

Siitä tosin ei ole dataa, että muutetaanko Suomessa enemmän suhteessa muihin maihin. Sanoisin, että kaava on aika sama muuallakin eli mahdollisten opintojen perässä muutetaan isommalle paikkakunnalle ja sinne myös usein jäädään.

Sanoisin että Suomen kohdalla isompi tekijä on myöhäinen kaupungistuminen ja aiempien sukupolvien muutto maalta kaupunkiin, joka on tapahtunut suuressa mittakaavassa esim. Ruotsia myöhemmin 10-20 ja Englantia 100 vuotta myöhemmin.

[Ameobi]

Eli pöhinää on, mutta ketään ei kiinnosta mennä kattomaan paikan päälle?

Yksilöurheilijoiden kohdalla ja miksipä ei myös jonkun Forsellin ja Perpan kohdalla pätee aika samanlaiset asiat. Voivat olla tosi suosittuja, mutta on pitkä tie että se näkyisi sen isommin Suomessa yleisömäärissä.

Joku Teemu Pukki voi olla poikkeus tai muut ykköskategorian nimet myös muissa lajeissa, ja on aikanaan hauska nähdä, saako Pukki nostettua yleisökeskiarvoa ja miten paljon.

Sinänsä helpompi reitti mielestäni olisi painottaa kasvattajasarjan merkitystä ja nostaa ihan kyllästymiseen asti niitä nuoria ylös. Menkää nyt helkkari katsomaan sitä Liimattaa Oulussa ennen kuin lähtee.

[törömömmö]

Sanoisin että Suomen kohdalla isompi tekijä on myöhäinen kaupungistuminen ja aiempien sukupolvien muutto maalta kaupunkiin, joka on tapahtunut suuressa mittakaavassa esim. Ruotsia myöhemmin 10-20 ja Englantia 100 vuotta myöhemmin.

Suomalaiset ovat myös itsenäisempiä suhteessa perheeseensä, eli perheen ja sitä myöten vanhempien kotipaikalla lienee vähemmän merkitystä. Onkohan eroa siinä, kuinka usein pikkupaikkakunnalta kaupunkiin opiskelemaan muuttanut käy lapsuudenkotonaan?

[Kader]

Esim Kroatian liigassa ei ole kuin Hajduk Splitilla ja Dinamo Zagrebilla kunnon yleisömäärät ja muilla tosi vähän. Sieltä löytyy lähes kaikilta muilta tosi surkeita lukuja eli siihen nähden Veikkausliigalla menee ihan hyvin. Ehkä vähän liikaakin verrataan muihin Pohjoismaihin ja koviin länsieurooppalaisiin maihin kun löytyy Euroopasta paljon kovempiakin liigoja joissa yleisöt pienempiä. Toki ainahan pitää tehdä hommia että saadaan paremmaksi mutta ei se loppujen lopuksi tilanne niin huono nytkään.

[Sigi]

Sanoisin että Suomen kohdalla isompi tekijä on myöhäinen kaupungistuminen ja aiempien sukupolvien muutto maalta kaupunkiin, joka on tapahtunut suuressa mittakaavassa esim. Ruotsia myöhemmin 10-20 ja Englantia 100 vuotta myöhemmin.

Tässäkin muutto on tapahtunut asteittain, ensin lähimpään taajamaan ja pikku hiljaa isompiin kaupunkeihin. Harvalla on kovin pitkät juuret omalla paikkakunnallaan ja varsinkaan isommissa kaupungeissa. Kun ei ole juuria, on helppo lähteä muualle.

Sellainen mututuntuma on, että jossain Englannissa työväenluokka on paljon pahemmin jämähtänyt omille kotikulmilleen kuin Suomessa. Siksi hiilikaivosten lopettaminen oli niin suuri kriisi 80-luvulla, kun työläiset olivat tottuneet asumaan samoilla, taloudellisesti elinkelvottomiksi muuttuneilla kulmilla sukupolvien ajan ja lapset valitsivat sen saman paskaduunin mitä vanhemmat olivat tehneet. Siinä samassa se seuran kannattajuus on periytynyt muun elämäntavan mukana kun muutakaan vaihtoehtoa ei ole ollut tarjolla. Suomessa samankaltaisia paikkakuntia ei oikein ole, paperitehdaskyliä lukuunottamatta.

Välimerelle mentäessä puolestaan perheellä taitaa olla sama merkitys kuin duunariammatilla briteissä.

[Spangen]

Esim Kroatian liigassa ei ole kuin Hajduk Splitilla ja Dinamo Zagrebilla kunnon yleisömäärät ja muilla tosi vähän. Sieltä löytyy lähes kaikilta muilta tosi surkeita lukuja eli siihen nähden Veikkausliigalla menee ihan hyvin. Ehkä vähän liikaakin verrataan muihin Pohjoismaihin ja koviin länsieurooppalaisiin maihin kun löytyy Euroopasta paljon kovempiakin liigoja joissa yleisöt pienempiä. Toki ainahan pitää tehdä hommia että saadaan paremmaksi mutta ei se loppujen lopuksi tilanne niin huono nytkään.

Mutta jos meidän Dinamo on Klubi ja Hajduk KuPS niin kyllähän tuo osoittaa, että kärkiseurojen pitää pystyä parempaan ja merkityksellisempään työhön. Klubi ei saa edes omia junnuja katsomoon. Kuopiossa KuPS on periaatteessa koko kaupungin juttu, mutta silti väkeä katsomoon tulee harvemmin edes puolia KalPan yleisömääristä.

[VesaLa]

Veikkausliiga ei kiinnosta ketään. Yrittäisivät saada edes Suomen ylimmällä tasolla videotarkastukset käyttöön, että kyseessä olisi edes sama laji mitä maailmalla pelataan.

Työnnäpä VAR sinne mihin aurinko ei paista

[Chief Innanen]

Mutta jos meidän Dinamo on Klubi ja Hajduk KuPS niin kyllähän tuo osoittaa, että kärkiseurojen pitää pystyä parempaan ja merkityksellisempään työhön. Klubi ei saa edes omia junnuja katsomoon. Kuopiossa KuPS on periaatteessa koko kaupungin juttu, mutta silti väkeä katsomoon tulee harvemmin edes puolia KalPan yleisömääristä.

Tämä on täysin käsittämätöntä, että oman lajin väkeä - edes seuraväkeä - ei saada enempää katsomoihin. Kiekkokatsomoissa puolestaan on ties mitä käveleviä kaljatynnyreitä tuvat täynnä, joiden kosketus lajiin on olematon. Miksi? Avainasemassa on tapahtuma ja sen toteutus. Saako rahalle vastinetta? Viihtyykö siellä? Pelaako palvelu kuten olettaa sopii? Näissä on aivan järisyttävä ero.

[Ia]

Kendolato on keskimäärin ihan helvetin paljon mukavampi paikka kuluttaa urheiluviihdettä kuin suomalainen keskiverto futiskatsomo. Eikä tämä koske vain pääsarjatasoa. Suomi-sarjassa pelaava kendoseura Kotkan Titaanit tarjoaa vähintään yhtä hyvät olosuhteet katsojilleen kuin kaupungin ykkösseura KTP jalkapallossa ja koripallossa. Toisin sanoen fasiliteetit pitää saada kuntoon kaikkialla. Tapiolan putkihirvityksen luomasta mielikuvasta on päästävä eroon.

[Bunuel]

Talvikausi on pitkä ja pimeä, tekemistä vähän. Ihmisillä on aikaa käydä matseissa. Kunhan ilmastonmuutos etenee ja päästään pelaamaan syksy-kevät rytmillä keskieurooppalaisessa ilmastossa niin katsojamäärät nousee