Yleisömäärät 2022

[Hippo04]

Siellä ei ole huippu-urheilua tarjolla sisätiloissa ja stadioneilla on paremmat olosuhteet, kuten lämpimiä sisätiloja.

Sisätiloissa ei ehkä ole tarjontaa, mutta ei noiden stadioneiden olosuhteet aina ole kovin hääppöisiä, pl. uudemmat stadionit. Missä nollakelit, shortsit ja T-paita, kas siinä britti. Koulutus aloitetaan jo nuorena muuraamalla takat umpeen.

[kylmäkärkkäri]

Jos ko. KuPSin ottelu olisi ollut se mestaruuden ratkaiseva peli, niin väkeä olisi ollut reippaasi yli viisi tuhatta vaikka räntäsateessa. Syksyn kylmiin keleihin kun lisätään loppusarjat, joihin tuularit eivät ole vielä tottuneet, koska jalkapallossa ei ole playoff-kulttuuria, niin tässä nähdään esimerkki siitä mitä seura merkitsee omalle yhteisölleen.

Tällöin paikalla ovat ne joita homma oikeasti kiinnostaa. Muu yleisö tulee sitten sen satunnaisen urheilullisen menestyksen perässä, eli joskus ja harvoin, koska jokainen joukkue ei voi saman kauden aikana voittaa mestaruutta. Joo kesällä käy enemmän jengiä irtolipulla, mutta kriittisin kohta mihin seurojen pitäisi pureutua, on juuri nämä kevään ja syksyn pelit. Niissä on paikalla seurojen pääkohderyhmä ja ongelma ratkistavaksi on se, että miten tätä kohderyhmää saadaan kestävästi kasvatettua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

[PG]

Britit kestääkin kylmää ja huonoa säätä paljon paremmin kuin suomalaiset.

Tuntuu olevan niin, että kaikki eurooppalaiset kestävät säätä suomalaisia paremmin. Mittarina luonnollisesti ainoastaan AM.

[pakilankeegan]

Joo kesällä käy enemmän jengiä irtolipulla, mutta kriittisin kohta mihin seurojen pitäisi pureutua, on juuri nämä kevään ja syksyn pelit. Niissä on paikalla seurojen pääkohderyhmä ja ongelma ratkistavaksi on se, että miten tätä kohderyhmää saadaan kestävästi kasvatettua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Jep. Mitään yhtä vastausta tähän tuskin on olemassa. Olisi kiinnostava nähdä eri seurojen suunnitelmat. Veikkausliigalla sellaista ei varmasti ole.

Suomalaisten kiinnostuksesta / huonojen säiden sietämisestä / kulttuurin ytimestä kyl kertoo jotain jos Allsvenskanissa keskiarvot ovat nousseet pandemian jälkeen ja täällä ei homma edes kiinnosta loppukaudesta ja katsomoon vaivaudutaan sitten, kun oma joukkue ehkä voittaa jotain. Länsinaapurin keskiarvo 9,8k, ja jos siitä poistaa tukholmalaiset ja MFF:n niin sittenkin 6k. https://www.worldfootball.net/attendance/swe-allsvenskan-2022/1/

[parkthebus]

Tuntuu olevan niin, että kaikki eurooppalaiset kestävät säätä suomalaisia paremmin. Mittarina luonnollisesti ainoastaan AM.

Vaikka asia ehkä tuntuu pahalta myöntää, niin voisiko kuitenkin olla, että sään/olosuhteiden/alkamisajan/jääkiekon sijaan suurin syy kuitenkin olisi Veikkausliigan pelin taso? Kun vertailee Veikkausliigan yleisömääriä muihin "vastaavan tasoisiin" jalkapallon pääsarjoihin Euroopassa, niin ei ne yleisömäärät pääosin sen kummempia ole muuallakaan. Ja joo, suurin osa katsojista ei varmaan omin silmin edes huomaisi pelin tasossa mitään eroa Veikkausliigan ja Valioliigan välillä, mutta kyllä hekin sen eron osaavat mediasta ja tulospalveluista lukea. Nykyään kaikki maailman parhaat liigat on katsottavissa helposti suoratoistopalveluista, joten todennäköisesti väkimäärä kotimaisissa urheilukatsomoissa lajista riippumatta on luonnollisen poistuman myötä tulevaisuudessa ennemminkin laskemaan kuin nousemaan päin. Jos nykynuorta kiinnostaa jalkapallo, hän todennäköisesti katsoo ennemmin kotisohvalla Viaplaylta Haalandeja ja Salaheita, kuin Riskejä ja Väyrysiä jossain tuulitunnelissa tai lautakasassa. Harva nykynuori tuijottelee enää telkkaristakaan Ylen kotimaisia tuotantoja, kun yhtä helposti on saatavilla maailman kalleimmat Hollywood-sarjat Netflixeistä.

[kylmäkärkkäri]

Jep. Mitään yhtä vastausta tähän tuskin on olemassa. Olisi kiinnostava nähdä eri seurojen suunnitelmat. Veikkausliigalla sellaista ei varmasti ole.

Suomalaisten kiinnostuksesta / huonojen säiden sietämisestä / kulttuurin ytimestä kyl kertoo jotain jos Allsvenskanissa keskiarvot ovat nousseet pandemian jälkeen ja täällä ei homma edes kiinnosta loppukaudesta ja katsomoon vaivaudutaan sitten, kun oma joukkue ehkä voittaa jotain. Länsinaapurin keskiarvo 9,8k, ja jos siitä poistaa tukholmalaiset ja MFF:n niin sittenkin 6k. https://www.worldfootball.net/attendance/swe-allsvenskan-2022/1/

Onhan, keväällä sanottiin että:

Teemana alkavalle kaudelle on yleisön paluu katsomoihin kannustamaan omaa joukkuettaan.

http://www.veikkausliiga.com/uutiset/2022/03/29/veikkausliigakausi-alkamassa-seurojen-varit-nakyvat-jo-kaupungeilla

Ja tämähän on näkynyt hienosti koko kauden jokaisella paikkakunnalla sekä verkossa

Lisäksi tulevaisuus näyttää valoisemmalta kuin koskaan, esim tämän huikean uudistuksen myötä:

Yhteinen tavoitteemme tulevilla kausilla on valjastaa Veikkausliigan valtava potentiaali niin Ruudun äärellä kuin katsomoissakin, sanoo Nelonen Median liiketoimintajohtaja Kari Laakso.

http://www.veikkausliiga.com/uutiset/2022/03/31/sanoma-ja-veikkausliiga-jatkavat-yhteistyota-pitkalla-sopimuksella


(huom! yllä oleva viesti saattaa sisältää sarkasmia)

[Qwertyn Näppis]

Vaikka asia ehkä tuntuu pahalta myöntää, niin voisiko kuitenkin olla, että sään/olosuhteiden/alkamisajan/jääkiekon sijaan suurin syy kuitenkin olisi Veikkausliigan pelin taso? Kun vertailee Veikkausliigan yleisömääriä muihin "vastaavan tasoisiin" jalkapallon pääsarjoihin Euroopassa, niin ei ne yleisömäärät pääosin sen kummempia ole muuallakaan. Ja joo, suurin osa katsojista ei varmaan omin silmin edes huomaisi pelin tasossa mitään eroa Veikkausliigan ja Valioliigan välillä, mutta kyllä hekin sen eron osaavat mediasta ja tulospalveluista lukea.

Tämä on vähän muna vai kana kysymys. Kyllä se mielestäni niin on kaikkialla ollut, että ensin tulee katsojat, jotka tuo rahavirtoja sarjaan ja sitä kautta taso nousee. Vai onko jossain tehty toisinpäin, jossa ensin taso on pistetty huippuunsa ja sitten katsojat ovat tulleet perässä? Itä-Euroopassa on isolla rahalla tehtyjä jengejä, joissa ei kai mitään yleisöryntäyksiä ole nähty. Jostain syystä tuli uusi tulokas Riga FC mieleen, johon on kai syydetty aika hyvin rahaa ja taso suht hyvä ja AM 500 luokkaa. Sheriff vielä muutamaa kaliiberia kovempaa tasoa ja siellä keskiarvot kai tonnin paikkeilla. Pikaiset selvittelyt näiden osalta, korjatkaa jos luvut ihan vääriä.

[aNdero]

Kuopiossa 1895
lähde: teksti-tv

Päällekäin tämän kanssa mennyt hegemoniaottelu Niiralan Montussa lienee karsinut väkeä.

Kun Rautanyrkin avaintehtävä on vastata myynnistä, niin voidaanko tätä katsojamäärää pitää hyvänä, tai edes riittävänä?

[Thalian]

Futiskatsomoon ei mennä ensisijaisesti siksi, että halutaan nähdä peli (sen voi nähdä kotisohvalta paljon paremmin) vaan syy mennä peliin on enemmän siinä tapahtumassa ja tunnelmassa. Siksi peliin liittyvät asiat harvoin nostavat katsojamäärää (pelin pitää olla jotenkin spesiaali, että se vetää itsessään katsojia) vaan jos katsojia halutaan lisää, niin kannattaa keskittyä niihin ulkopelillisiin asioihin.

[copa de kybä]

Mä sanoisin, että kyllä sillä pelilläkin voidaan vaikuttaa yleisömääriin. Enemmän kuin pelin myyttisellä tasolla, väliä on tempolla.

Esimerkiksi niinkin pieni asia kuin pallon saaminen nopeasti uudelleenpelattavaksi sen mentyä ulos kentältä vaikuttaa heti tempoon ja siten pelin viihdyttävyyteen. Jostain syystä Suomessa ei ilmeisesti ole tapana kouluttaa pallopoikia tähän tai edes sijoittaa näitä optimaalisiin paikkoihin, joten palloa monesti etsiskellään pitkään ja peli katkeaa. Erityisesti tämä ihmetyttää Klubin osalta, kun tällä annetaan tavallisesti sille vastassa olevalle heikommalle joukkueelle vain aseita ajanpeluuseen. Vastaavasti osa tuomareista keskeyttää pelin toistuvasti pitkäksi ajaksi pelaajien "rauhoittelemiseksi" tai tuhottoman pitkiksi varoitusten kirjaamisiksi. Ylipäänsä tuntuu, että Suomessa on voimassa sanaton sopimus kaikkien osapuolten kesken, että tempo pidetään matalalla.

[Thalian]

Mä sanoisin, että kyllä sillä pelilläkin voidaan vaikuttaa yleisömääriin. Enemmän kuin pelin myyttisellä tasolla, väliä on tempolla.

Ostan tämän. Pelin taso voi olla heikkokin, mutta jos pelissä tapahtuu tunteita herättäviä asioita, niin katsojalle jää heti parempi fiilis.

[pilkku seiska]

Mä sanoisin, että kyllä sillä pelilläkin voidaan vaikuttaa yleisömääriin. Enemmän kuin pelin myyttisellä tasolla, väliä on tempolla.

Esimerkiksi niinkin pieni asia kuin pallon saaminen nopeasti uudelleenpelattavaksi sen mentyä ulos kentältä vaikuttaa heti tempoon ja siten pelin viihdyttävyyteen. Jostain syystä Suomessa ei ilmeisesti ole tapana kouluttaa pallopoikia tähän tai edes sijoittaa näitä optimaalisiin paikkoihin, joten palloa monesti etsiskellään pitkään ja peli katkeaa. Erityisesti tämä ihmetyttää Klubin osalta, kun tällä annetaan tavallisesti sille vastassa olevalle heikommalle joukkueelle vain aseita ajanpeluuseen. Vastaavasti osa tuomareista keskeyttää pelin toistuvasti pitkäksi ajaksi pelaajien "rauhoittelemiseksi" tai tuhottoman pitkiksi varoitusten kirjaamisiksi. Ylipäänsä tuntuu, että Suomessa on voimassa sanaton sopimus kaikkien osapuolten kesken, että tempo pidetään matalalla.

Olet oikeassa, pelin tempo pitäisi saada kasvamaan.

Katsoin vastikään Youtubesta Veikkausliigan ratkaisuottelun Jaro-Jazz vuodelta 1996. Kenttä oli nykystandardeilla pelikelvottomassa kunnossa, mutta peli itsessään oli sellaista, jota katselisi mieluummin kuin nykyistä pimputtelua.

Ottelu päättyi "vain" 1-0 Jazzille, mutta peli itsessään oli todella viihdyttävää. Tempo ei sinänsä ollut korkealla tasolla, koska vapareiden, maalipotkujen ja rajaheittojen annossa oli viivyttelyä, ja paitsioita vihellettiin hirveä määrä. Silti, ajoittain, peli oli erittäin nopeatempoista: kovia syöttöjä, hyviä haltuunottoja ja todella nopeaa kombinaatiopeliä.

Pelissä oli huomattavasti enemmän intensiteettiä kuin nykyään: tilanteet pelattiin kovaa, kaksinkamppailuihin menemistä ei aristeltu ja vauhtia  piisasi. Pelaajat haastoivat ja katkoivat rivakasti. Hävityn yksykkösen jälkeen hävinnyt osapuoli ei jäänyt seisoskelemaan, vaan pyrki pikaisesti tekemään asialle jotain. Toki tuomarilinja lienee ollut sallivampi kuin nykyisin, joten sekin on vaikuttanut intensiteettiin.

Pelaajat vaikuttivat olevan fyysisempiä, juoksuvoimaisempia ja kovakuntoisempia kuin nykyisin, eikä taitotasossakaan jääty jälkeen.

Tv-tuotteen kannalta mielenkiintoinen aspekti oli valmentajien pelinaikaiset haastattelut, jotka olivat oiva lisä katsojille ruudun toisella puolella.

Katsoin Youtubesta myös kolmea vuotta aiemmin pelatun Jazz-MyPa -ratkaisuottelun. Se oli melkoinen karnevaali. Peli oli vauhdikasta, mutta kumpikaan joukkue ei saanut rakennettua yli kahden syötön kombinaatioita - hienoja yksilösuorituksia kuitenkin nähtiin melko paljon.

Ottelu sisälsi karmean määrän tappotaklauksia: nykyisillä sääntötulkinnoilla Luis Antonio olisi lentänyt pihalle jo ensimmäisen kymmenen minuutin aikana - viimeistään hän olisi lentänyt pihalle silloin kun lopun maalia juhliessaan potkaisi kentänlaitamainoksen nurin.

Pelikatkojen aikana soitettiin futisrallatuksia, ilmeisesti tarkoitus oli peittää yleisön hiljaiset hetket. Tässä ottelussa tv-katsojille tarjottiin monta pelinaikaista valmentajahaastattelua - useampia kuin kolme vuotta myöhemmin - jotka mielestäni olivat todella hyvä lisä tuotteeseen.

[Kankea puolustaja]

Tuotahan kuulee niin ulkkareiden, kuin suomalaisten ulkomailla lähtevien/palaavien suusta että Suomessa peli on paljon taktisempaa. Ja kun pelikäsitys/taidot eivät riitä siihen, että kunnianhimoista taktiikkaa voitaisiin käyttää tehokkaasti, pelistä tulee todella unettavaa riskien minimointia. Liian usein tuntuu, että kentällä ensisijainen tavoite on olla häviämättä, vasta sen jälkeen tulee voittaminen.

[Hurten]

Petri Jakonen kertoi Vartti ja Forteen podcastissa miten aikanaan luotiin suuret yleisömäärät TPS:n taakse. Kertoi mm. ettei mitään uutta keksitty vaan käytettiin paljon aikaa mm. Malmön ja Midtjyllandin tutustumiseen ja suoraan kopioitiin miten siellä asioita on tehty. Suuri määrä katsojia tuli myös Turun ulkopuolelta, kun tehtiin yhteistyötä pienempien naapurikuntien seurojen kanssa. Nykyäänhän lähes ellei kaikki nuo opit on unohdettu eikä mitään siitä ole jäljellä mitä Jakosen aikana luotiin.

[Samson]

45 minuuttia ennen matsin alkua stadionilla. Stadion täynnä väkeä, lapsiperheitä ties kuinka paljon. Lapset leikkivät, fanituotekauppa ja kioskimyynti käy kuumana. Olisiko sittenkin avain yleisömäärien kasvatukseen myöhäsemmät alkamisajat eikä aikaisemmat? Toistaiseksi yksikään lapsi ei ole räjähtänyt.

[Horelli]

Olisiko sittenkin avain yleisömäärien kasvatukseen myöhäsemmät alkamisajat eikä aikaisemmat?

On. Aivan ehdottomasti.

Mutta Veikkausliigalta on aivan turha odottaa mitään järkeviä ratkaisuja asian suhteen.

Pelataan arkisin klo 18:00 ja sunnuntaisin 18:30. Eihän kukaan pysty järjellä tämmöisiä asioita selittämään.

[kylmäkärkkäri]

Espoo 768

[Onzaa]

Espoo 768

" "

[Pelle-Wermanni]

Espoo 768

Kaudella 2018 ei pelattu loppusarjoja ja kauden loppupuolella oli vain neljä ottelua, joissa oli alle tonnin yleisömäärä, ja kolme niistä oli PS Kemin kotipelejä.

Loppusarjamallilla saadaan tuhottua loppukauden kiinnostavuus yleisön silmissä lähes täysin.

[Rontti-Make]

Kaudella 2018 ei pelattu loppusarjoja ja kauden loppupuolella oli vain neljä ottelua, joissa oli alle tonnin yleisömäärä, ja kolme niistä oli PS Kemin kotipelejä.

Loppusarjamallilla saadaan tuhottua loppukauden kiinnostavuus yleisön silmissä lähes täysin.

Mielenkiintoista nähdä, että kuinka kauan näitä yleisömääriä saadaan seliteltyä sillä, että ihmiset eivät ole vielä tottuneet loppusarjaan. Keskiarvoa toki parantaa, mikäli viimeisessä ottelussa pelataan mestaruudesta. Toki tässä on ollaan vasta pari kertaa niitä pelattu, mutta ei tämä silti lupaavalta näytä.

[Tarinankertoja]

Kuten näkyy, europelit eivät kumuloidu mitenkään Veikkausliigan yleisömääriin. Ei edes europelejä pelaavissa seuroissa. Sama koskee maajoukkuetta.

Eli miksi Veikkausliiga väistelee näitä ja tekee otteluohjelmaansa niin, että europelijoukkueita suositaan. Täysin käsittämätöntä omaan jalkaan ampumista.

seurojen oma etu ajaa sarjan edun edelle ja isot seurat sanelee oman etunsa mukasesti näissä asioissa. Veikkausliiga on ry ja siten täysin voimaton ja ennenkaikkea haluton tekemään mitään, kun päättäjät ovat ne samat seurapomot, jotka hyötyy Veikkausliigan heitä suosivista toimista.

... Suomesta löytyy esimerkki, mutta koska ne on halveksittavia kendojanareita, niin kattosivat edes sinne Ruotsiin ja tekisivät viä lisää siihen

[Pelle-Wermanni]

Eli miksi Veikkausliiga väistelee näitä ja tekee otteluohjelmaansa niin, että europelijoukkueita suositaan.

Europelit tuovat suomalaiseen jalkapalloon isoja rahoja, jotka kiertävät myös maan sisällä hyödyttäen myös pienempiä seuroja.

Liigan otteluohjelma täytyy ehdottomasti laatia eurojoukkueiden ehdoilla.

[kylmäkärkkäri]

Mielenkiintoista nähdä, että kuinka kauan näitä yleisömääriä saadaan seliteltyä sillä, että ihmiset eivät ole vielä tottuneet loppusarjaan. Keskiarvoa toki parantaa, mikäli viimeisessä ottelussa pelataan mestaruudesta. Toki tässä on ollaan vasta pari kertaa niitä pelattu, mutta ei tämä silti lupaavalta näytä.

Pahimmillaan käy niin, että mestaruus ratkeaa Valkeakoskella. Sitten vielä Honka hakee pisteet Seinäjoelta ja ronssi ratkeaa, joten kolmeen viimiseen matsiin ei jää panosta ja kiimainen mestaruussarja jää ilman huipennusta. Huipennusta, jota varten koko systeemi on viritetty.

KuPS - Inter ~2000
Haka - HJK ~3000
SJK - Honka ~2000
Honka - Haka >1000
Inter - SJK >1000
HJK - KuPS ~2000

Tästä saadaan ka. >2000 näihin viimeisiin matseihin. Haastajasarjaa on turha spekuloida. Eurokarsinnat keräävät yhteensä joitain tuhansia katsojia.

Jee jee

[33100]

Räntäsateessa ne Valioliigaakin pelaa talvisin.

Niinkö? No sehän onkin täysin vertailukelpoinen asia se.

[Samson]

On. Aivan ehdottomasti.

Mutta Veikkausliigalta on aivan turha odottaa mitään järkeviä ratkaisuja asian suhteen.

Pelataan arkisin klo 18:00 ja sunnuntaisin 18:30. Eihän kukaan pysty järjellä tämmöisiä asioita selittämään.

Ei pysty ei. Arkena ei voi tulla 1830 alkavaan matsiin, koska ei kerkeä hakemaan lapsia, mutta samalla se 1830 on liian myöhäinen aika lapsille, niin pelataan sitten arkisin 1800, mutta sunnuntaisin 1830. Ei tässä ole mitään järkeä.

Arkipelit klo 1900 ja viikonloppuna kolmessa erässä klo 14, 16 ja 18. Perjantai klo 19 on varmaan parhaita hetkiä viikosta saada yleisöä matsiin, mutta ei, pelataan pelataan saatana keskellä viikkoa klo 1745 ja mietitään missä yleisö.