Yleisömäärät 2022

[Jänkhäkoira]

Jotain perverssiä tässä touhussa edelleen on, kun liigan otteluohjelmasivulla edelleen on tulos ja tietenkin yleisömäärä. Eihän mikään muu kiinnostakaan.

[uh]

Yleisömäärät piti ainakin tuplaantua, tai triplaantua kun Suomi pääsee kisoihin. Mikä meni pieleen?

[Thalian]

Yleisömäärät piti ainakin tuplaantua, tai triplaantua kun Suomi pääsee kisoihin. Mikä meni pieleen?

Korona.

[Hadji]

Ulos joku. Febi näin alkajaisiksi?

[Tarinankertoja]

Yleisömäärät piti ainakin tuplaantua, tai triplaantua kun Suomi pääsee kisoihin. Mikä meni pieleen?

Kansainvälinen menestys ei valu kotimaisiin sarjoihin mitenkään automaagisesti. Tämä on huomattu niin lentopallossa kuin koripallossa, joissa maajoukkueen menestykset eivät näkyneet mitenkään kansallisten liigojen yleisömäärissä.

Sama koskee seurajoukkueen euromenestystä, ei siitä mitään kansalliseen sarjaan kumuloidu automaagisesti.

Sarjan yleisömäärät kasvaa, kun sarja laitaa itsensä etusijalle.
Ei ammu itseään jalkaan typerillä pakkokoitottelusiirroilla Vaasaan jne. Tekee sarjaohjelman, jossa Sarja on pääosassa. Eurojoukkueet hankiin eurorahoilla laajemmat ringit, eikä europelejä väistellä. Neuvottelee siitä, että kesäkuun ja syyskuun Maju tauoilla voidaan pelata sarjaa, aivan kuten kiakko pelaa EHT turnausten aikana (pl ma Karjalaturnaus koska raha). Jos nyt jonkun Veikkausliigajoukkeen pelaaja on Majussa, niin hyvä. Se on todennäköisesti jostain menestysseurasta ja näin tasottaa sarjaa kun tähti on poissa (ja tällä näkyvyyttä. Siä ne kiakossakin pelaa Majussa kun samaan aikaan sarjassa oma joukkue tahokoaa pelejä). Sarjan tasaisena pitäminen on katsojalukujen kannalta oleellista, joten kärkijoukkueiden suosimisessa ei ole mitään järkeä.

Ottelurytmi tasainen, jos painotuksia niin kesäkuukausiin, eikä niin kun nyt, että pelataan keväällä ja syksyllä tiheemmin kuin keskikesällä.

Ja toki.. se markkinointi. Nykyaikanen SoMe presenssi uupuu sarjatasolla lähes kokonaan (toki heikkoa se on kiakonkin puolella yksittäisiä seuroja lukuun ottamatta, Ilves nyt ehkä parhaana esimerkkinä).

Mutta niin kauan kun sarjan päätöksiä tehdään isojen intresseillä, Klubille lepää ennen europeliä, Kupsille väistetään, jotta joku yx majupelaaja sais olla pelaamassa ja näiden pomot viälä päättävissä asemissa palloliitossa.

Veikkausliigan pitäisi eroutua oikeasti Palloliitosta kiakkoLiigan tapaan (joka erosi omasi systeemikseen kiakkoliitosta 75) ja alkaa mennä ymmärryksellä Oma Sarja Ensin.

oikoteitä ei ole

[Raahaaja]

Yleisömäärät piti ainakin tuplaantua, tai triplaantua kun Suomi pääsee kisoihin. Mikä meni pieleen?

Näin varmaankin intohimoisimpien forumistien unelmissa. Ei tälle ole ollut mitään pohjaa tosiasiallisesti. Aika paljon työtä edessä joka suunnalla, jotta edes entinen tilanne voidaan saavuttaa ja pitää.

Edelleen, seurojen yksi tärkeä tehtävä pitkällä aikavälillä on saada lisää ihmisiä mukaan kannattamaan – ei käymään pelkästään matseissa – vaan myös kannattamaan sitä seuraa. Esimerkiksi Klubilla on tässä kyllä haastetta riittävästi. Hyvä markkinointi ei varmaankaan ole tässä pahitteeksi.

Eiköhän tämä tästä.

[Toffo]

Siä ne kiakossakin pelaa Majussa kun samaan aikaan sarjassa oma joukkue tahokoaa pelejä

Toki vain runkosarjan aikana. Ei niillä peleillä ole käytännön merkitystä.

Onhan sitä markkinointiakin ainakin joskus yritetty. Muistan "Tunnusta väriä"-kampanjan jossa yritettiin tuoda paikallisia ominaisuuksia liigan markkinointiin. Mm. Lahdesta oli kuva jossa muutama roku rötväilee jenkkilaivassa mäkimontun parkkiksella. Janarien nimet oli jotain Törde ja Iso-Haba tms. ääri-stereotyyppistä 70-luvun Lahtea.

En enää muista paljonko ko. kamppikseen laitettiin paukkuja ja kauanko se kesti, mutta siinä olisi mielestäni ollut ihan hyvä pohja rakentaa jotain pitkäkestoisempaa konseptia. Mutta ei se markkinointikaan mitään auta jos itse ottelutapahtumat ovat mitä ovat.

[Chief Innanen]

Suurin syy alhaisin yleisömääriin on ottelu"tapahtumien" surkea toteutus. Toinen syy se, että monella on (ainakin osittain väärä) mielikuva paskasta potkupallosta, ja noiden kombinaatiosta syntyy tilanne, ettei periaatteessa sarjasta kiinnostunut henkilö ole valmis omaa aikaansa tai rahaansa "tuhlaamaan" "stadioneilla", koska ei koe saavansa vastinetta panostukselleen. Mielikuva on saatava nostettua sketsin tasolta reippaasti ylöspäin sekä tapahtumien laatua parantamalla, että median todella paljon paremmalla haltuunotolla. Nykyäänhän uutisointi on mitätöntä eikä herätä suurta kiinnostusta lähteä matseihin edes laji-ihmisten parissa. Näitä kuitenkin riittää täyttämään katsomot helpostikin, mikäli vain motivoidaan heidät sopivasti.

[Puupiä]

Toki vain runkosarjan aikana. Ei niillä peleillä ole käytännön merkitystä.

Onhan sitä markkinointiakin ainakin joskus yritetty. Muistan "Tunnusta väriä"-kampanjan jossa yritettiin tuoda paikallisia ominaisuuksia liigan markkinointiin. Mm. Lahdesta oli kuva jossa muutama roku rötväilee jenkkilaivassa mäkimontun parkkiksella. Janarien nimet oli jotain Törde ja Iso-Haba tms. ääri-stereotyyppistä 70-luvun Lahtea.

En enää muista paljonko ko. kamppikseen laitettiin paukkuja ja kauanko se kesti, mutta siinä olisi mielestäni ollut ihan hyvä pohja rakentaa jotain pitkäkestoisempaa konseptia. Mutta ei se markkinointikaan mitään auta jos itse ottelutapahtumat ovat mitä ovat.

OT, mutta eikös monesti juuri finaaleiden aikaankin ole joku EHT-turnaus ollut? Eli finaalijoukkueiden pelaajat ovat olleet sieltä majusta sitten sivussa jos pelit ovat jatkuneet game seveniin saakka.

[Toffo]

OT, mutta eikös monesti juuri finaaleiden aikaankin ole joku EHT-turnaus ollut? Eli finaalijoukkueiden pelaajat ovat olleet sieltä majusta sitten sivussa jos pelit ovat jatkuneet game seveniin saakka.

Ei hajuakaan. Oletin vaan että pudotuspelit vedetään ygösillä.

[Tiksa]

Kansainvälinen menestys ei valu kotimaisiin sarjoihin mitenkään automaagisesti. Tämä on huomattu niin lentopallossa kuin koripallossa, joissa maajoukkueen menestykset eivät näkyneet mitenkään kansallisten liigojen yleisömäärissä.

Sama koskee seurajoukkueen euromenestystä, ei siitä mitään kansalliseen sarjaan kumuloidu automaagisesti.

Sarjan yleisömäärät kasvaa, kun sarja laitaa itsensä etusijalle.
Ei ammu itseään jalkaan typerillä pakkokoitottelusiirroilla Vaasaan jne. Tekee sarjaohjelman, jossa Sarja on pääosassa. Eurojoukkueet hankiin eurorahoilla laajemmat ringit, eikä europelejä väistellä. Neuvottelee siitä, että kesäkuun ja syyskuun Maju tauoilla voidaan pelata sarjaa, aivan kuten kiakko pelaa EHT turnausten aikana (pl ma Karjalaturnaus koska raha). Jos nyt jonkun Veikkausliigajoukkeen pelaaja on Majussa, niin hyvä. Se on todennäköisesti jostain menestysseurasta ja näin tasottaa sarjaa kun tähti on poissa (ja tällä näkyvyyttä. Siä ne kiakossakin pelaa Majussa kun samaan aikaan sarjassa oma joukkue tahokoaa pelejä). Sarjan tasaisena pitäminen on katsojalukujen kannalta oleellista, joten kärkijoukkueiden suosimisessa ei ole mitään järkeä.

Ottelurytmi tasainen, jos painotuksia niin kesäkuukausiin, eikä niin kun nyt, että pelataan keväällä ja syksyllä tiheemmin kuin keskikesällä.

Ja toki.. se markkinointi. Nykyaikanen SoMe presenssi uupuu sarjatasolla lähes kokonaan (toki heikkoa se on kiakonkin puolella yksittäisiä seuroja lukuun ottamatta, Ilves nyt ehkä parhaana esimerkkinä).

Mutta niin kauan kun sarjan päätöksiä tehdään isojen intresseillä, Klubille lepää ennen europeliä, Kupsille väistetään, jotta joku yx majupelaaja sais olla pelaamassa ja näiden pomot viälä päättävissä asemissa palloliitossa.

Veikkausliigan pitäisi eroutua oikeasti Palloliitosta kiakkoLiigan tapaan (joka erosi omasi systeemikseen kiakkoliitosta 75) ja alkaa mennä ymmärryksellä Oma Sarja Ensin.

oikoteitä ei ole

Paljon pointteja, joistain samaa, joistain eri mieltä.

Mutta kolmeen kohtaan nopeat kommentit.
- Se europeleistä tuleva rahamäärä on niin hirveän iso, että sitä ei kannata uhrata ihan pienten vaihtoehtoisen tulon vuoksi. Suomalaiset seurat tienasivat viime vuonna 7.1 miljoonaa europeleillään. Aika monta katsojaa pitäisi tulla lisää heinäkuiseen liigapeliin, jotta saataisiin tuollainen summa kasaan.
- Se ei ole yksi pelaaja, joka lähtee Veikkausliigasta majuun, vaan esim U21:een lähtee aina n. tusina veikkausliigapelaajia. Ja esim viime syksynä KuPS:lla taisi olla neljä (vai viisi?) pelaajaa maajoukkuetehtävissä syksyn maajoukkuetauolla.
- Veikkausliiga on Palloliitosta täysin erillinen organisaatio.

[kylmäkärkkäri]

Tuntuu, että tällä hetkellä Veikkausliigalla, tällä erillisella organisaatiolla, ei ole suunnitelmaa saati halua kehittää tuotetta kuntoon. Potkitaan niin kuin aina on potkittu ja loput on seurojen vastuulla.

Jos nyt otetaan kärjistetysti vertailuksi Valioliiga (https://www.premierleague.com/about) niin se on yritys, jonka on tarkoitus tehdä tulosta ja siellä on 191 ihmistä töissä vastaamassa että sitä tulosta tulee. Ei sielläkään aina ole ollut näin, mutta ei tuo itsellään ole noin isoksi kasvanut.

Jos nyt aluksi olisi ihan se perus missio, visio, arvot ja niiden pohjalta strategia , jota palkatut ammatilaiset voisivat toteuttaa, niin ehkä jonain päivänä meidänkin kotimainen liiga voisi kasvaa ja kehittyä. Nykyiset ihmiset ovat varmasti ihan kivoja, mutta kun ei heiltä mitään vaadita niin tulos on tämä. Seurat voivat kyllä jatkossakin sopia keskenään kilpailullisista menetelmistä, mutta kaikki muu pitäisi jättää bisnes alan ammattilaisten harteille.

[Pelle-Wermanni]

Liigaorganisaatio kyllä kasvaa, kunhan seurat saavat kasvatettua omaa merkitystään omilla alueillaan.

Kukaan ei seuraa liigaa liigan takia. Futista seurataan seurojen takia. Seurojen mukana liiga kasvaa, pysyy samana tai kuihtuu. Tähän ei ole kiertotietä.

[Näätäkeisari]

- Veikkausliiga on Palloliitosta täysin erillinen organisaatio.

...paperilla, mutta samat naamathan niissä pyörii. Waldeneista aikanaan yksi yhdessä ja toinen toisessa, Ari Lahti on käynyt vuosien varrella kummassakin, ja esim nykyinen liigan viestintäpäällikkö on entinen Palloliiton viestintäihminen. Toimistotkin naapureita.

Tässä ei itsessään mitään pahaa ole, koska perinteisesti on nähty hyveenä, että Palloliitto ja liiga tekevät tiivistä yhteistyötä. Toisaalta se myös hillitsee mahdollisia liigan irtiottoja, jos ne menisivät liikaa ristiin Palloliiton toiveiden kanssa. Ihan kauheasti ei tule mieleen liigan innovaatioita, joilla se olisi erottautunut Palloliitosta. (Tai nyt kun mietin, niin ehkä Suomen Cupin tappaminen tekemällä siitä Liigacupin korvike... olettaen että se meni niin päin)

Toki niin kauan kuin jalkapallo ei ole millään muotoa bisnestä Suomessa pl. HJK, niin liigaorganisaation olisi hankalakaan tehdä mitään irtiottoja, kun sillä ei olisi lihasta olla samalla tavalla irrallinen, itsenäinen toimija kuin liigat ulkomailla.

[Tiksa]

...paperilla, mutta samat naamathan niissä pyörii. Waldeneista aikanaan yksi yhdessä ja toinen toisessa, Ari Lahti on käynyt vuosien varrella kummassakin, ja esim nykyinen liigan viestintäpäällikkö on entinen Palloliiton viestintäihminen. Toimistotkin naapureita.

Tässä ei itsessään mitään pahaa ole, koska perinteisesti on nähty hyveenä, että Palloliitto ja liiga tekevät tiivistä yhteistyötä. Toisaalta se myös hillitsee mahdollisia liigan irtiottoja, jos ne menisivät liikaa ristiin Palloliiton toiveiden kanssa. Ihan kauheasti ei tule mieleen liigan innovaatioita, joilla se olisi erottautunut Palloliitosta. (Tai nyt kun mietin, niin ehkä Suomen Cupin tappaminen tekemällä siitä Liigacupin korvike... olettaen että se meni niin päin)

Toki niin kauan kuin jalkapallo ei ole millään muotoa bisnestä Suomessa pl. HJK, niin liigaorganisaation olisi hankalakaan tehdä mitään irtiottoja, kun sillä ei olisi lihasta olla samalla tavalla irrallinen, itsenäinen toimija kuin liigat ulkomailla.

Liigaorganisaatiohan on ennen kaikkea liigajoukkueiden palveluorganisaatio ja that's it.
Ei Suomessa ole haluttu mennä siihen että Veikkausliiga tulee kertomaan HJK:lle tai SJK:lle kuinka hommaa pitäisi hoitaa.

Kansainvälisistä vertailukohdista kuulisin mielellään lisää.
Äkkiä tulee mieleen, että MLS on hyvin keskusjohtoinen ja että Valioliigassa mediaoikeuksien keskitetty myynti antaa liigaorganisaatiolle merkittävästi valtaa, mutta mites muualla?

[luiyikynä]

Onko kellään kokemusta tai tietoa miten tämä Veikkausliigan hallintouudistus näkyy tai ei näy liigan arjessa? Jottei mene ohi aiheen, niin eikö luulisi nimenomaan tuon myyntivaliokunnan harteille kasautuvan nämä yleisömääriin liittyvät asiat? Milloinkohan ne kokoustavat ja mitähän siellä saadaan paperille? Kiinnostaisi kovasti.

Vielä muistin virkistämiseksi:

Hallitus 2022

Puheenjohtaja: Kaarlo Kankkunen
Varapuheenjohtaja: Raimo Sarajärvi
Jäsen: Aki Riihilahti
Jäsen: Juho Romakkaniemi
Jäsen: Tapio Sadeoja
Jäsen: Sverker Skogberg

Myyntivaliokunta:

Puheenjohtaja: Thomas Hood (FC Lahti)
Marko Laaksonen (FC Haka)
Markku Raatikainen (KuPS)
Kaj Grussner (IFK Mariehamn)

Kilpailuvaliokunta:

Puheenjohtaja: Hexi Arteva (FC Honka)
Juho Meriläinen (AC Oulu)
Toni Hevonkorpi (Ilves)
Miika Takkula (HJK)

Seurakehitysvaliokunta:

Puheenjohtaja: Jan Holst (HIFK)
Lauri Kemppainen (FC Inter)
Sami-Petteri Kivimäki (SJK)
Satu Nieminen (VPS)

[kylmäkärkkäri]

Liigaorganisaatio kyllä kasvaa, kunhan seurat saavat kasvatettua omaa merkitystään omilla alueillaan.

Kukaan ei seuraa liigaa liigan takia. Futista seurataan seurojen takia. Seurojen mukana liiga kasvaa, pysyy samana tai kuihtuu. Tähän ei ole kiertotietä.

Rohkenen olla eri mieltä. Ei liigaorganisaatio voi tulla askeleen perässä ja reagoida seurojen menestyksen tai rappion mukaan. Näihin asioihin kun ei ole olemassa mitään pikavoittoja, vaan kehitys on pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn tulosta. Jos reagointi tapahtuu viiveellä, esim. koko kauden markkinointia, on hypejuna jo seuraavalla asemalla ja taas lasketaan tyhjiä penkkejä ja sponsseina on samat Veikkaus ja SubWay.

e. Ja kyllähän sitä liigaa tullaan katsomaan heti seuraavana oman seuran jälkeen. Tällä hetkellä voi katsomosta laskea ne joita kiinnostaa oma seura. Ne joita kiinnostaa liiga ovat sitten niillä tyhjillä penkeillä.

Liigaorganisaatiohan on ennen kaikkea liigajoukkueiden palveluorganisaatio ja that's it.
Ei Suomessa ole haluttu mennä siihen että Veikkausliiga tulee kertomaan HJK:lle tai SJK:lle kuinka hommaa pitäisi hoitaa.

Kansainvälisistä vertailukohdista kuulisin mielellään lisää.
Äkkiä tulee mieleen, että MLS on hyvin keskusjohtoinen ja että Valioliigassa mediaoikeuksien keskitetty myynti antaa liigaorganisaatiolle merkittävästi valtaa, mutta mites muualla?

Miksi sen pitää olla joko tai? Nykyisessä tilanteessa VL on pelkkä kumileimasin, joka saa aikaan, no tätä mitä tämä nyt on. Mutta, minkä takia tästä seuraava vaihtoehto on se, että VL kertoo miten asiat tehdään? Seurojen tulisi olla päättämässä urheilullisista asioista, mutta kaikki muu pitäisi jättää ammattilaisille. Seurojen nykyiset toimijat kun eivät, valitettavasti, ole urheilubisneksen ammattilaisia.

[Jalitsumies]

Onko kellään kokemusta tai tietoa miten tämä Veikkausliigan hallintouudistus näkyy tai ei näy liigan arjessa? Jottei mene ohi aiheen, niin eikö luulisi nimenomaan tuon myyntivaliokunnan harteille kasautuvan nämä yleisömääriin liittyvät asiat?

Luulisi, että tuo valiokunta, sillä myynti ja markkinointi kulkevat käsi kädessä. Tai näin ainakin pitäisi olla.

En ihmettelisi, vaikka Veikkausliigan valiokunnissa ei mietittäisi markkinointia juuri ollenkaan. Niin vähäistä tuo markkinointi tuntuu olevan

[Näätäkeisari]

Liigaorganisaatiohan on ennen kaikkea liigajoukkueiden palveluorganisaatio ja that's it.
Ei Suomessa ole haluttu mennä siihen että Veikkausliiga tulee kertomaan HJK:lle tai SJK:lle kuinka hommaa pitäisi hoitaa.

Kansainvälisistä vertailukohdista kuulisin mielellään lisää.
Äkkiä tulee mieleen, että MLS on hyvin keskusjohtoinen ja että Valioliigassa mediaoikeuksien keskitetty myynti antaa liigaorganisaatiolle merkittävästi valtaa, mutta mites muualla?

Tarkoitin enemmän ehkä sitä, että Veikkausliigalla ei ole vipuvartta Palloliitonkaan suuntaan. Liigan ei tarvitse kertoa HJK:lle miten tehdä rahaa, tietenkään, mutta liigan ja liiton ääntä on usein aika vaikea erottaa toisistaan. On ihan ok jos liiga on palveluorganisaatio seuroille, mutta se ehkä kertookin siitä, että liiga ei ole kovin itsenäinen toimija, sillä ei ole muuta tehtävää kuin palvella seuroja.

Kansainvälisiin vertailukohtiin, muistaakseni ainakin Tanskassa liigan ja liiton välit ovat historiallisesti olleet kireämmät. Googlailulla löytyi esim tämmöinen Skandinavian maiden futishallintoja vertaileva tutkimusartikkeli, jossa mainitaan esim Tanskan liigan ja liiton käymät oikeustaistelut mediaoikeuksista ysärillä, ja liiton pomon toive erottaa liigayhdistys liiton jäsenyydestä.

Myös ihan hyvä kysymys, että miten liigan ah niin ketterä uusi hallinto on näkynyt liigan arjessa. Tosin eivätpä ne asiat välttämättä ihan lyhyellä aikavälillä näykään.

[Pelle-Wermanni]

Rohkenen olla eri mieltä. Ei liigaorganisaatio voi tulla askeleen perässä ja reagoida seurojen menestyksen tai rappion mukaan.

Voi. Aikajänteet vaan on ihan erilaisia kuin ajattelet

Panostamalla ekstraa liigaorganisaatioon ei saavuteta yhtään mitään. Seurat tekevät työn joka tapauksessa alueillaan.

Veikkausliigan korostamisen virhe tehtiin jo 20 vuotta sitten ilman tulosta.

[Näätäkeisari]

Voi. Aikajänteet vaan on ihan erilaisia kuin ajattelet

Panostamalla ekstraa liigaorganisaatioon ei saavuteta yhtään mitään. Seurat tekevät työn joka tapauksessa alueillaan.

Veikkausliigan korostamisen virhe tehtiin jo 20 vuotta sitten ilman tulosta.

Voisin kuvitella, että tässä katsottiin SM-Liigan menestystä ja mentiin sen mukaan. Lätkässä liigan magiikka on toiminut, katso vaikka jotain Mikkelin tai Vaasan tai Kouvolan yleisömääriä sen jälkeen kun seurat nostettiin liigaan mukaan.

Jotta palattaisiin taas yleisömääräkeskusteluun, niin futiksen vahvuus on seurojen merkitys myös alemmilla sarjatasoilla, tjeu EPS:n yleisömäärät Kakkosessa jotka ylittävät Hongan yleisömäärät liigassa. Tai Gnistanin yleisömäärät Ykkösessä, jotka ovat aika lähellä HIFK:n yleisömääriä tällä kaudella liigassa. Tai viime kaudella kun jossain HJK-KTP:ssä oli saman verran katsojia kuin Gnistanin pelissä. Tai PK-35 - Gnistan viime kaudelta, kun Magnecit Arenan purkkaviritykselle tuli jotain 1000 katsojaa (vaikka vähemmän ilmoitettiin). Tai vaikka eilinen MyPan ottelu Union vitun Plaania vastaan Kaakon vitun Kolmosessa, yleisöä saman verran kuin Hongan peleissä viime vuonna loppukaudesta. Futiksessa on mahdollista tehdä merkityksellistä pitkäjänteistä työtä myös aladivareissa ja tuoda sitä kautta yleisöä katsomoon, ilman isoja rahoja. Eli juuri kuten sanoit, pääasiallinen työ tehdään seuroissa, alueilla. Tätä voisi tietenkin helpottaa laajentamalla liigaa esim. 16 joukkueen kokoiseksi

[Maakuntasatraappi]

Panostamalla ekstraa liigaorganisaatioon ei saavuteta yhtään mitään. Seurat tekevät työn joka tapauksessa alueillaan.

Veikkausliigan korostamisen virhe tehtiin jo 20 vuotta sitten ilman tulosta.

Tuolloin tosiaan seurauksena oli seurojen todellisuudesta turhan irrallaan elänyt liigatoimisto ja muutamassa vuodessa yhteensä miljoonia euroja Veikkauksen sponsorirahaa, joka kului aika lailla jälkiä jättämättä. Saatiin mm. Veikkausliigan pin up -tyttöjen (!) kiertueita liigapaikkakunnille ja sinänsä hyvin hienoja ja hyvin kalliita lehtimainoskampanjoita ja monenlaista markkinointipöhinää, mutta kaiken hinta per uusi maksava katsoja paikallistasolla taisi olla mieletön.

[Sigi]

Voisin kuvitella, että tässä katsottiin SM-Liigan menestystä ja mentiin sen mukaan. Lätkässä liigan magiikka on toiminut, katso vaikka jotain Mikkelin tai Vaasan tai Kouvolan yleisömääriä sen jälkeen kun seurat nostettiin liigaan mukaan.

Jotta palattaisiin taas yleisömääräkeskusteluun, niin futiksen vahvuus on seurojen merkitys myös alemmilla sarjatasoilla, tjeu EPS:n yleisömäärät Kakkosessa jotka ylittävät Hongan yleisömäärät liigassa. Tai Gnistanin yleisömäärät Ykkösessä, jotka ovat aika lähellä HIFK:n yleisömääriä tällä kaudella liigassa. Tai viime kaudella kun jossain HJK-KTP:ssä oli saman verran katsojia kuin Gnistanin pelissä. Tai PK-35 - Gnistan viime kaudelta, kun Magnecit Arenan purkkaviritykselle tuli jotain 1000 katsojaa (vaikka vähemmän ilmoitettiin). Tai vaikka eilinen MyPan ottelu Union vitun Plaania vastaan Kaakon vitun Kolmosessa, yleisöä saman verran kuin Hongan peleissä viime vuonna loppukaudesta. Futiksessa on mahdollista tehdä merkityksellistä pitkäjänteistä työtä myös aladivareissa ja tuoda sitä kautta yleisöä katsomoon, ilman isoja rahoja. Eli juuri kuten sanoit, pääasiallinen työ tehdään seuroissa, alueilla. Tätä voisi tietenkin helpottaa laajentamalla liigaa esim. 16 joukkueen kokoiseksi

Ruohonjuuritasosta on nimenomaan viime vuosina tullut "se juttu" futikseen. Lätkän puolella alasarjat eivät tunnu kiinnostavan ketään, eikä edes se toinen sarjataso heti liigan alapuolella. Futiksessa ykkösessä ja kakkosessa parhaimmillaan pystytään saavuttamaan tietynlainen kyläjuhlatunnelma varsinkin paikallisotteluissa. Sen sijaan kaikki veikkausliigaseurojen suuret visiot tuntuvat järjestään johtavan pettymyksiin ja uskottavuuden menettämiseen. Paras esimerkki on Honka, mutta HJK:lla ja HIFK:lla tuntuu olevan samaa ongelmaa, kun fanien odotukset jäävät lunastamatta jatkuvasti.

Korostetaan paikallisidentiteettiä urheiluviihteen sijaan. Jonkun Hongankin katsojamäärät voisivat olla ihan eri tasolla, jos se olisi omaksunut Tapiolan seudun kaupunginosaseuran identiteetin valheellisen tulevaisuushötön sijaan. Rahaa ja yleisöä seuralle olisi kuitenkin varmaan kaakkois-Espoosta löytynyt ihan riittävästi. HJK:kin voisi keskittyä vielä enemmän seuraidentiteetin vahvistamiseen ja nykyisten katsojien palvelemiseen sekä terveen mutta hitaan kasvun strategiaan ilmaislippujen jakamisen sijaan.

[Toffo]

Ruohonjuuritasosta on nimenomaan viime vuosina tullut "se juttu" futikseen. Lätkän puolella alasarjat eivät tunnu kiinnostavan ketään, eikä edes se toinen sarjataso heti liigan alapuolella.

Eilenköhän se oli kun telkkarissa haastateltiin rovaniemeläisiä joille RoKi on nyt se kova juttu. RoPS on pitkään ollut kaupungin ykkösseura ja kendo on Lapissa muutenkin aivan nollalaji. Mutta niin vaan huuma vei mennessään kun khiekhojoukhue pääsi mestiksen välieriin.

Tätä voisi tietenkin helpottaa laajentamalla liigaa esim. 16 joukkueen kokoiseksi

Aaah, tämän matopurkin voisikin pitkästä aikaa taas aukaista ja nuuhkaista   Itse asiasta olen toki samaa mieltä.

[JoenDoe]

Tässä on hyviä pointteja. Muutenkin tuntuu että viime vuosina suomalaisen seurajoukkuejalkapalloilun fokus on ollut nimenomaan europeleissä pelaaminen ja pärjääminen, mitä on sitten jahdattu oman sarjan arvostettavuuden kustannuksella. Ei sillä, etteivätkö europelit olisi omalla uniikilla tavallaan hienoja tapahtumia, mutta kun niiden ympärille luotu narratiivi tuntuu olevan "nämä on niitä oikeasti merkityksellisiä pelejä", niin lähettäähän se epäsuorasti viestin, etteivät liigapelit ole tärkeitä.

Tavallaan toivoisin, että liigan ammattimaisuus-asteessa otettaisiin 1 askel taaksepäin ja laajennuttaisiin 16 joukkueeseen, jotta myöhemmin voitaisiin sitten ottaa 2 askelta eteenpäin. Näin ei tosin tule ihan heti tapahtumaan, kun Raimo, Ägä, ja liigan pöhöttynyt toimistoväki tulevat vielä vuosia pitämään kynsin hampain kiinni siitä, mitä ovat ympärilleen luoneet.