Ehkä tämä on katsottava suomalaiseksi erikoisuudeksi että opiskellaan paikallinen kieli.
Huippumaiden pääsarjaseuroissa taitaa kyllä olla likipitäen pakollinen käytäntö, että kieltä taitamattomat uudet pelaajat istutetaan kursseille opettelemaan maan pääkieltä, ainakin silloin, jos sitä käytetään myös valmennuskielenä. Pelaajat opiskelevat 3-5 tuntia viikossa; heiltä vissiin vaaditaan jonkinlainen minimitaso kielen ymmärtämisessä ja ilmaisemisessa.
Sitä ei kai mainittane erikseen sopimuksissa, mutta se kuuluu seurojen sisäiseen toimintakulttuuriin kuten vaikkapa pukeutumissäännöt. Vapaamatkustusta ei oikein katsota hyvällä, tai siitä saatetaan jopa sakottaa.
Tuosta filosofian tohtori, dosentti Jyri Puhakaisesta; joku arveli häntä puolustuspään raatajaksi.
Ei, kyllä kaikki Puhakais-veljekset (noh, Harri kiikun kaakun) ovat enemmän hyökkäyssuunnan miehiä. Jyri oli divariaikoinaan LauTP:ssa melko puhdas kärkimies, myöhemmin pääsarjatasolla Kyykässä ja Ilveksessä hän pelasi lähinnä sivutukea. Nopea kaveri, mutta tekniikka ehkä hiukan puutteellinen ihan huipputasolle. Eikä haluakaan tainnut ihan viimeisen päälle olla, sillä Jyri lienee huomannut olevansa lahjakkaampi toisilla elämänalueilla.
Olisinko jostakin lukenut, että Tepsin entinen laitapakki Juha "Juije" Laaksonen olisi harjoittanut (fonetiikan?) opintoja väitöskirjatasolle asti?
Roto-Paatelaisen ja Altsi-Aaltosen tohtoroitumiset mainittiin jo. Lahjakkuustutkijana ansioitunut kasvatustieteiden tohtori, professori Kari Uusikylä voitti B-juniorien Suomen tekniikkamestaruuden 1961, ja pelasi myöhemmin muutamia SM-sarjaotteluja HJK:ssa. Parhaat kautensa hän pelasi kuitenkin Vepsussa suomensarjassa, ja mies on yhä armoitettu Vepsu-fani.
Myös 1990-luvun valioerotuomari joensuulainen Arto Nevala on filosofian tohtori, historian alalta.
Historian maistereita ja opettajasmiehiä taitaa olla maajoukkueessa 1990-luvulla väläytellyt hankolaislähtöinen Nicke Grönholm.
Kasvatustieteilijä, tosin maisteri, eli lähinnä luokanopettaja on Rive Kanerva, joka vielä HJK:n Mestarien liiga -syksynä otti tuntumaa liituun ja karttakeppiin. Luokanopettajia entisissä pääsarja- ja maajoukkuetason miehissä on useita, muistaakseni nykyinen liittovalmentaja Kimmo Lipponenkin.
Glasgow Rangersissa pistäytynyt Tero Penttilä taitaa olla valmis lääkäri, kuten myös Ponnareiden toistaiseksi viimeisellä liigakaudella 1995 topparina luutinut Reijo Paukku. Opiskeliko Janne Sallikin lääketiedettä nuorena miehenä ennen pitkää loukkaantumiskierrettään, taisi kuitenkin vaihtaa alaa?
MyPa:ssa muutaman liigaottelun 1993 pelannut, yhä Helsingin alasarjoja nujuava Pekka Riikonen on yksi monista jalkapalloilevista dippainsseistä.