Tämän illan kenraaliharjoitus oli hämmentävä näytös.
MP:n kokoonkursittu avaus pelasi 4231-ryhmityksellä, jossa illan erikoisuuksina oikeana laitapakkina Orjala, keskikentän pohjalla Laitinen ja Vehkonen sekä ylempänä keskikentällä Lehtonen. Virityksistä huolimatta, tai niiden takia, kotijoukkue oli ensimmäistä varttia lukuunottamatta kuskin paikalla ja 2-0 -puoliaikajohto oli ansaittu.
Toiselle puoliajalle Vehkonen vaihdettiin kentältä, jolloin Lehtonen tipahti keskikentän pohjalle Laitisen viereen. JJK puolestaan nosti kierroksia vaihtamalla kentälle peli
miehiä ja otti keskikentän hallinnan kotijoukkueelta, joka rakensi hyökkäyksiä mielikuvituksettomasti pääasiassa topparien ja ensimmäisellä puoliajalla Vehkosen heittäessä palloja hyökkäysalueen laidoille.
Toinen puoliaka oli alkuminuutteja lukuunottamatta JJK:n, joka otti keskikentän haltuun ja ensimmäisellä puoliajalla vähällä päässyt MP-puolustus mureni aktiivisemman otteen alla.
Vieraiden 2-3 -voitto oli vähintäänkin ansaittu ja ihan kaikea ei voi laittaa pelkästään vaihtojen piikkiin. Niin murheellisesti kohtuullisen hyvin pelanneen nuoren joukkueen selkäranka napsahti.
Illan iloista antia oli puolustussuuntaan hieman löysää antaneen Tobin jatkuva vaarallisuus pallon kanssa sekä Orjalan ja Juntusen osoittautuminen kelvollisiksi laitapuolustajiksi tämän pelin perusteella.
Tähän kun lisää poissaolleista Honka-Hallilan, Heinosen, Leinosen ja Lutumban, niin saadaan hieman tasoa ylös, mutta kuten Morley totesi, ihanneavauksen lisäksi vaihtopenkiltä ei löydy uutta lisävaihdetta.
KäPa-avaus on erittäin tärkeä joukkueen itseluottamuksen kannalta, joten toivotaan, että Pasoja saa mahdollisimman monta ykköskorin pelaajaa kuntoon avaukseen.
Vielä ei olla hävitty yhtään sarjaottelua, joten toivoa on
