Tämä. Joka kerta, kun uusia tiedonhippusia tulee julkisuuteen, vahvistuu kuva seurasta jossa urheilupuoli hoidettiin mallikkaasti, ellei jopa esimerkillisesti, mutta toimiston puolella hoidettiin kaikki aivan päin persettä.
Tätä Esport-Honkaa voi pitää malliesimerkkinä urheiluseuraorganisaatiosta, jossa kaikkien palkollisten fokus on urheilupuolessa ja kaikki luottavat siihen, että omistaja kuittaa laskut.
Tällaisen organisaation on helppo saavuttaa urheilullista menestystä niin kauan kuin omistaja jaksaa lykätä toimintaan rahaa. Heti, kun omistajan rahoitus loppuu, ei ole jäljellä enää mitään, minkä varaan toimintaa rakentaa.
Joissakin yhteyksissä tällaisesta toiminnasta puhutaan talousdopingina, jolla mahdollistetaan urheilullinen menestys ilman järkevää taloudellista toimintaa.
Tällaisia seuroja vastaan lähes kaikki sellaiset seurat, jotka ”keräävät” oman tulorahoituksensa kumppaneilta ja lipputuloista jne., ovat lähes aina lähtökohtaisesti alakynnessä.
Tällaisessa organisaatiossa on varmasti mukavaa olla töissä valmentajana, managerina, urheilutoimenjohtajana, toimitusjohtajana jne. niin kauan kuin omistajalla on kiinnostusta. Kaiken energian saa keskittää siihen mitä tapahtuu kentällä eikä kenenkään toimistolla tarvitse huolehtia kuluista vaan voidaan jatkuvasti elää yli varojen.
Mitä enemmän näitä seuroja on sarjassa, sitä suuremmat mahdollisuudet tällaisen tapahtumaketjun toistumiselle on olemassa.
Toivottavasti tämäkin laittaa jatkossa seurat miettimään omistusrakennettaan ja omistajiaan. Edustusjoukkuetoiminta on helppo ulkoistaa yksittäiselle rahoittajalle, mutta sen mukana tuomat riskit olisi aina syytä tunnistaa ja arvioida.
Toivon, että Honka nousee terveellä tavalla takaisin huipulle luottaen omaan laajaan seurayhteisöönsä.
