törömömmö
Paikalla
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #50 : 23.01.2025 klo 19:55:08 |
|
Ei hätää, kyllä minä tämänkin käännän vielä 16 joukkueen liigan puolustukseksi. Joukkueiden keski-ikiä vertaillessa viime vuonna Veikkausliigan joukkueet olivat Euroopan nuorimpien joukossa ( https://football-observatory.com/Tool-Demography). Tosin tässä syynä voi, mutuna, olla 'parhaassa iässä' olevien puuttumisen takia, mistä on valitettu varmaan jotain 15 vuotta nyt. Toisaalla valitetaan siitä, että pitäisi olla kasvattajasarja, mutta nuoria ei peluuteta riittävästi, ja sitten sanotaan että pitäisi olla prime-iässä olevia pelaajia. Voisiko kakun leipoa ja syödä samaan aikaan?
|
|
|
|
pavelnedved
Poissa
|
 |
Vastaus #51 : 24.01.2025 klo 07:56:25 |
|
Faktat on tärkeitä. Lähteesi on hieman epämääräinen monella tapaa, eikä joku yksi prosenttiosuus kerro mitään. Suomessa rinkien ollessa kapeita tuo prosentti on mairittelevampi kuin todellisuus, koska penkillä on pakko pitää junnuja, jotka saavat hajaminuutteja. Otetaanpa katsaus kuvaavampiin faktoihin. Tutkin sofascore.comista viime kauden (2024) alkusarjan peliminuutit pelaajittain. Laitoin kaikki pelaajat laskevaan järjestykseen kokonaispeliminuuttien mukaisesti. Tarkasteluun otin 2004 syntyneet ja nuoremmat. Top 10:ssä eniten peliaikaa saaneessa ei ollut yhtään 2004 syntynyttä tai nuorempaa. Top25 Samuli Miettinen ja Dario Naamo. Top50:een lisäksi Matias Siltanen. Top100:aan Marius Söderbäck. Top130:een Samuel Pasanen. Periaatteessa siis viime kaudella (alkusarjassa) avauskokoonpanon minuuteilla 20-vuotiaista ja nuoremmista oli viisi pelaajaa. 130 pelaajasta. Ei kai kukaan tämän faktan edessä kehtaa väittää, että Veikkausliigassa potentiaalisia nuoria pyrittäisiin peluuttamaan päämäärätietoisesti tai että nuoria peluutettaisiin jotenkin erityisen paljon.
|
|
|
|
Ameobi
Poissa
Suosikkijoukkue: Futis
|
 |
Vastaus #52 : 24.01.2025 klo 08:16:50 |
|
Toinen vertaa U21 ja U20 ja ihmettelee kun tulee erilaisia tuloksia  Ciesin kutsuminen myös epämääräiseksi lähteeksi  "  "
|
|
|
|
törömömmö
Paikalla
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #53 : 24.01.2025 klo 08:26:45 |
|
Tässä oleellinen kysymys on: miten tämä vertautuu muihin maihin? Jaksaisitko tehdä saman kaikilla Eurooppalaisilla pääsarjoilla?
|
|
|
|
pavelnedved
Poissa
|
 |
Vastaus #54 : 24.01.2025 klo 08:35:05 |
|
Toinen vertaa U21 ja U20 ja ihmettelee kun tulee erilaisia tuloksia  Ciesin kutsuminen myös epämääräiseksi lähteeksi  "  " Linkissä laskettiin 22-vuotiaiden ja nuorempien peliaikaa. En ole ihmetellyt mitään. Selitin miksi tuo prosentti on huono mittari tähän, eikä kerro siitä, että pyritäänkö aktiivisesti kehittämään potentiaalisimmista nuorista pelaajista myyntiartikkeleita. En omassa tutkimuksessani verrannut samaa asiaa, joten tietysti tulokset ovat "erilaisia". Luitko linkkiä tai viestiäni ollenkaan? Omasta vertailustani jätin pois 21- ja 22-vuotiaat, koska he ovat mielestäni liian vanhoja, kun puhutaan pelaajasiirroista, joissa maksetaan potentiaalista. Jokainen lähde, jossa ei kerrota mistä data on peräisin on epämääräinen. Epämääräistä on myös, että puhutaan U21-pelaajista, mutta sillä ei tarkoiteta maajoukkuejalkapalloilun määritelmää, eikä 21-vuotiaita ja nuorempia.
|
|
|
|
pavelnedved
Poissa
|
 |
Vastaus #55 : 24.01.2025 klo 08:42:16 |
|
Tässä oleellinen kysymys on: miten tämä vertautuu muihin maihin? Jaksaisitko tehdä saman kaikilla Eurooppalaisilla pääsarjoilla?
En varmaan kaikille, mutta voin ehkä hakea vertailuksi Pohjoismaiden pääsarjat jossain välissä. Sinällään en näe tuolla merkitystä löytyykö muista sarjoista enemmän superjunnuja, jotka pelaavat avauksen minuutteja, koska jos löytyy, niin Veikkausliigassa ollaan jäljessä, ja jos ei löydy, niin Veikkausliigassa jätetään potentiaalinen kilpailuetu hyödyntämättä. Väitän, että Veikkausliigajoukkueet saisivat myytyä enemmän pelaajia, kun joukkueet uskaltaisivat pitää 1-2 nuorta pelaajaa (20-vuotiaita ja nuorempia) avauksessa.
|
|
|
|
KopKop
Poissa
|
 |
Vastaus #56 : 24.01.2025 klo 08:52:21 |
|
Jos tässä vielä puhutaan tuosta yllä olevasta Football Observatoryn linkistä, niin listaus on 5 v. vanha (Players under the age of 22 at the time of the matches. Domestic league matches, season 2019 or 2019/20, until 01/01/2020[/b]) eli ei validi enää.
|
|
|
|
törömömmö
Paikalla
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #57 : 24.01.2025 klo 08:58:28 |
|
En varmaan kaikille, mutta voin ehkä hakea vertailuksi Pohjoismaiden pääsarjat jossain välissä. Sinällään en näe tuolla merkitystä löytyykö muista sarjoista enemmän superjunnuja, jotka pelaavat avauksen minuutteja, koska jos löytyy, niin Veikkausliigassa ollaan jäljessä, ja jos ei löydy, niin Veikkausliigassa jätetään potentiaalinen kilpailuetu hyödyntämättä. Väitän, että Veikkausliigajoukkueet saisivat myytyä enemmän pelaajia, kun joukkueet uskaltaisivat pitää 1-2 nuorta pelaajaa (20-vuotiaita ja nuorempia) avauksessa.
No niin no, itselläni ei ole oikeastaan mielipidettä siitä mikä on "oikea suhde", mutta joillain muilla tuntuu olevan, joten oli tulos mikä tahansa niin keskustelun kannalta sillä on selvästi merkitystä.
|
|
|
|
pavelnedved
Poissa
|
 |
Vastaus #58 : 24.01.2025 klo 09:24:13 |
|
No niin no, itselläni ei ole oikeastaan mielipidettä siitä mikä on "oikea suhde", mutta joillain muilla tuntuu olevan, joten oli tulos mikä tahansa niin keskustelun kannalta sillä on selvästi merkitystä.
Ei tarkoitus ole löytää "oikeaa suhdetta" vaan miettiä miten veikkausliigaseurat saavat kerättyä enemmän siirtokorvauksia. Yksi näkemys on, että annetaan potentiaalisimmille nuorille siirtyjille avauksen minuutteja, mikä lisäisi pelaajien näkyvyyttä ja kehitystä. Siirtojen kannalta kannattaa panostaa nuoriin, koska ostajat ovat valmiita maksamaan potentiaalista. Keräämäni datan ei ollut tarkoitus osoittaa, että osuudet tai suhteet ovat väärät, vaan paljon pelaavien potentiaalisten nuorten siirtyjien joukko on hyvin pieni. Viime kaudella siis vaivaiset viisi pelaajaa, joista kaksi on nyt siirtynyt ulkomaille. Jos seurat peluuttaisivat päämäärätietoisemmin nuoria, tämä joukko olisi suurempi ja siirtyjiä olisi mahdollisesti enemmän, mikä tarkoittaisi enemmän siirtokorvauksia. Siirtokorvausten ollessa vientituloja ovat ne aina lisää rahaa systeemin ulkopuolelta ja sitä kautta merkittävä lähde toiminnan kehittämiseen.
|
|
|
|
Ameobi
Poissa
Suosikkijoukkue: Futis
|
 |
Vastaus #59 : 24.01.2025 klo 09:57:26 |
|
Jos seurat peluuttaisivat päämäärätietoisemmin nuoria, tämä joukko olisi suurempi ja siirtyjiä olisi mahdollisesti enemmän, mikä tarkoittaisi enemmän siirtokorvauksia.
Tässä ketjussa aiemmin onkin jo mainittu, mutta Veikkausliiga-paikan arvo on tällä hetkellä ''liian'' herkullinen ja jopa elinehto tiettyjen seurojen olemassaololle. Rahamääriä ja liiketoimintaa pitäisi pystyä kasvattamaan myös alemmilla sarjatasoilla. Vaikka olisi todella romanttista katsoa Jaron vetävän omilla, ja nuorilla, pojilla Veikkausliigaa, niin voisi tuo päätös maksaa seuralle melkein miljoonan kun putoaminen koittaisi. Kyseessä on myös tasapainoilu sarjapaikan ja tulevaisuuden suhteen. Kalmar putosi Allsvenskanista ja myi Vince Osujin reilulla kolmella miljoonalla eurolla. Jos yllä olevassa tilanteessa Jaro putoaisi Veikkausliigasta ja siellä joku nuori olisi pelannut todella hyvin Veikkausliigassa, niin mitäköhän olisi siirtosumma?
|
|
|
|
Kronofogden
Poissa
|
 |
Vastaus #60 : 24.01.2025 klo 10:53:58 |
|
Kalmar putosi Allsvenskanista ja myi Vince Osujin reilulla kolmella miljoonalla eurolla. Jos yllä olevassa tilanteessa Jaro putoaisi Veikkausliigasta ja siellä joku nuori olisi pelannut todella hyvin Veikkausliigassa, niin mitäköhän olisi siirtosumma?
Tämä juuri ja esim. Maukonen tullee näillä näkymin siirtymään Lahdesta jollain naurettavalla summalla verrattuna Siltaseen, ja tämä suurimmilta osin siksi että Suomen 2. sarjatasoa ei arvosteta edes sitä vähää mitä pääsarjaa. Samoin myös liigasta pudonnut Jaro joutui 2016 kauppaamaan Sergei Eremenkon ja Atakayin ihan hiluilla vaikka olivat siihen aikaan kummatkin maamme huippulupauksia.
|
|
|
|
Simo Hovari
Poissa
|
 |
Vastaus #61 : 24.01.2025 klo 11:28:09 |
|
k
|
|
|
|
pavelnedved
Poissa
|
 |
Vastaus #62 : 24.01.2025 klo 11:32:47 |
|
Tässä ketjussa aiemmin onkin jo mainittu, mutta Veikkausliiga-paikan arvo on tällä hetkellä ''liian'' herkullinen ja jopa elinehto tiettyjen seurojen olemassaololle. Toimintaa ohjaa pelko ja uskomus siihen, että marginaalisesti paremman liigajyrän tai heppoisen ulkomaalaisvahvistuksen peluuttaminen tuo enemmän pisteitä kuin juniorilupauksen. Siihen onko tuo totta ei ole välttämättä edes tapauskohtaisia vastauksia, mutta usko liigajoukkueissa on kova. Vaikka olisi todella romanttista katsoa Jaron vetävän omilla, ja nuorilla, pojilla Veikkausliigaa Mistään omilla pojilla pelaamisestahan tässä ei puhuta, vaan siitä, että tavoitteellisesti peliajan kautta pyritään kasvattamaan 1-2 nuoresta pelaajasta kerrallaan myyntiartikkeleita. Ei se tietenkään toimi pelkästään niin, että heitetään joku junnu avariin ja mennään katsomaan onko toimistolla faksissa virrat päällä. Pitää skoutata, analysoida ja valmentaa. Roolittaa ja sovittaa pelitapaa. Kalmar putosi Allsvenskanista ja myi Vince Osujin reilulla kolmella miljoonalla eurolla. Jos yllä olevassa tilanteessa Jaro putoaisi Veikkausliigasta ja siellä joku nuori olisi pelannut todella hyvin Veikkausliigassa, niin mitäköhän olisi siirtosumma?
Ei pikavoittoja ole tarjolla millään tavalla, ellei onnistu myymään persettä öljysheikeille. Alkuun siirtosummat ovat pieniä, välillä pelaajat ei mene kaupaksi ja junnut floppaavat. Kyse on pitkäjänteisestä prosessista, jossa opetellaan edellä mainitsemiani tekijöitä, jotta onnistutaan paremmin kasvattamaan nuorista pelaajista myyntituotteita. Se ei ole helppoa, eikä jokainen seura tee sillä välittömästi miljoonia. Mutta mielestäni tämä on asia, johon jokaisen liigaseuran pitäisi pyrkiä kehittääkseen toimintaansa pitkällä tähtäimellä. Esittämäni tilaston perusteella tällä hetkellä seurat eivät selvästikään systemaattisesti pyri kasvattamaan nuorten pelaajien siirtoarvoa. Tekosyitä, sille miksi asia on näin, voi keksiä loputtomiin, mutta turha itkeä siirtokorvausten puutteen tai pienuuden päälle, jos ei olla valmiita kääntämään edes sitä ilmiselvintä kiveä.
|
|
|
|
Ameobi
Poissa
Suosikkijoukkue: Futis
|
 |
Vastaus #63 : 24.01.2025 klo 11:48:31 |
|
KäPa ja MP oli muuten viime kaudella divarin SK-tilastoissa kärkipäässä ja peliaikaa saaneet pelaajat myös sarjan nuorimpia. MP putosi suoraan ja KäPa selvisi karsinnan päätteeksi. Eli samaan oli hienoa miten antoivat nuorille Suomessa kasvatetuille vastuuta, mutta sillä oli vaikeuksia säilyä edes divarissa.
Olen ehdottomasti samaa mieltä nuorten minuuteista ja että niitä pitäisi liigatasolla olla enemmän. Sen sijaan en ole varma meidän pelaajakehityksestä ja tilanteesta nuorten suhteen. Ei se aina valmentajan uskalluksesta mielestäni ole kiinni.
|
|
|
|
törömömmö
Paikalla
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #64 : 24.01.2025 klo 12:12:30 |
|
Ei tarkoitus ole löytää "oikeaa suhdetta" vaan miettiä miten veikkausliigaseurat saavat kerättyä enemmän siirtokorvauksia. Yksi näkemys on, että annetaan potentiaalisimmille nuorille siirtyjille avauksen minuutteja, mikä lisäisi pelaajien näkyvyyttä ja kehitystä. Siirtojen kannalta kannattaa panostaa nuoriin, koska ostajat ovat valmiita maksamaan potentiaalista.
Keräämäni datan ei ollut tarkoitus osoittaa, että osuudet tai suhteet ovat väärät, vaan paljon pelaavien potentiaalisten nuorten siirtyjien joukko on hyvin pieni. Viime kaudella siis vaivaiset viisi pelaajaa, joista kaksi on nyt siirtynyt ulkomaille. Jos seurat peluuttaisivat päämäärätietoisemmin nuoria, tämä joukko olisi suurempi ja siirtyjiä olisi mahdollisesti enemmän, mikä tarkoittaisi enemmän siirtokorvauksia.
Siirtokorvausten ollessa vientituloja ovat ne aina lisää rahaa systeemin ulkopuolelta ja sitä kautta merkittävä lähde toiminnan kehittämiseen.
En puhunut sinun tarkoituksestasi, vaan keskustelusta yleisesti. Ymmärsin kyllä tarkoituksesi, joka oli tuoda faktoja keskusteluun, ja oma pointtini oli, että samoista faktoista voidaan johtaa useita eri johtopäätöksiä riippuen tavoitteesta. Itsekin uskon että Veikkausliigan kannattaisi profiloitua kasvattajasarjana, mutta silti ristiriitaisesti toivon, että mahdollisimman moni prime-iässä oleva valitsisi Veikkausliigan. Oma ongelmani on, etten tiedä miltä kasvattajasarjan ikäjakauman pitäisi näyttää.
|
|
|
|
vekkul1mursu
Poissa
|
 |
Vastaus #65 : 24.01.2025 klo 12:54:19 |
|
Olysania lähdössä HJKsta ja Justiniano Vepsusta. Molemmat rahalla. Äkkiseltään tuntuu, että ennätysmäärä pelaajia on lähtenyt tänä talvena rahaa vastaan
|
|
|
|
pimputus
Poissa
Suosikkijoukkue: Kaljaa ja kotimaista futista
|
 |
Vastaus #66 : 24.01.2025 klo 12:59:08 |
|
Olysania lähdössä HJKsta ja Justiniano Vepsusta. Molemmat rahalla. Äkkiseltään tuntuu, että ennätysmäärä pelaajia on lähtenyt tänä talvena rahaa vastaan
Tähän vaikuttaa paljon että seurajohtajat on opiskellut urheilujohtamista ja urheilubisnestä.soppareita osataan tehdä nyt niin että hyvän kauden jälkeen ei lähdetä ilmaiseksi muualle vaan on pidemmät sopparit tai ainakin seuran optio
|
|
|
|
FutisBart
Poissa
|
 |
Vastaus #67 : 24.01.2025 klo 13:01:56 |
|
Oma ongelmani on, etten tiedä miltä kasvattajasarjan ikäjakauman pitäisi näyttää.
Ottaisin malliksi ehkä parhaan kasvattajajengin eli FC Nordsjaelland. Keski-ikä 23.6. Iso osa pelaajista on 21 v tai alle. Maalilla, topparina keskikentän keskellä rutkasti kokemusta eli noihin paikoille on vanhempia pelaajia. https://www.transfermarkt.com/fc-nordsjaelland/startseite/verein/2778
|
|
|
|
törömömmö
Paikalla
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #68 : 24.01.2025 klo 13:10:47 |
|
Voiko tämän yleistää koko sarjan mittakaavaan? Äkkiseltään ei kuulosta kovin realistiselta, että koko sarjassa olisi noin. Missä pelaavat kaikki prime-iässä olevat tai sen ylittäneet kotimaiset pelaajat? Vai meneekö homma niin, että jos ei ura urkene ulkomailla, niin pelaajaura pitää lopettaa viimeistään kakskolmosena, koska peliaikaa ammattilaisjoukkueessa ei ole enää luvassa?
|
|
|
|
copa de kybä
Poissa
|
 |
Vastaus #69 : 24.01.2025 klo 13:36:12 |
|
Tuskin on realismia tehdä koko sarjasta FC Nordsjaellandia. Sen sijaan lähtökohta, että avauskokoonpanossa on 1-2 alle 20v pelaajaa ja loput kokeneempia, kuulostaa täysin mahdolliselta.
|
|
|
|
Tähtirinta
Poissa
|
 |
Vastaus #70 : 24.01.2025 klo 13:42:13 |
|
Itse näkisin nuoriin satsaamisen ennemmin niin, että ajan myötä niiden 8-10 ulkomaalaisen sijaan joukkueissa olisi 4-6 hyvätasoista ulkomaalaista ja loput olisivat kotimaisia pelaajia.
Toki myös se että jos vaihtopelaajien määrää kasvatettaisiin 18 -> 20, pysyisi hg-sääntö entisellään eli maksimissaan 9 ei hg-pelaajaa joukkueessa ja nämä kaksi ylimääräistä paikkaa pitäisi mennä nimenomaan kahdelle hg-statuksen omaavalle alle 21-vuotiaalle. Tämä antaisi niitä vaihtoehtoja heittää nuoret sisään selvissä peleissä hakemaan kokemusta. Nyt penkillä on käytännössä kuusi kenttäpelaajaa kun joukkue saa tehdä viisi vaihtoa, ne paikat penkillä menee väistämättä liigajyrille/ulkkareille.
|
|
|
|
straiter
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Rotkäppchen Sektkellerei Freyburg
|
 |
Vastaus #71 : 24.01.2025 klo 13:42:40 |
|
Tämä juuri ja esim. Maukonen tullee näillä näkymin siirtymään Lahdesta jollain naurettavalla summalla verrattuna Siltaseen, ja tämä suurimmilta osin siksi että Suomen 2. sarjatasoa ei arvosteta edes sitä vähää mitä pääsarjaa.
Historian perusteella suomalaisista veskareista ei ole maksettu kuin pähkinöitä, varsinkaan jos ovat lähteneet Suomesta ulkomaille. TM:n listauksen mukaan Pencks on ainoa, josta on pulitettu yli puoli miljoonaa ja sekin oli vuonna -98, viimeisen 10 vuoden aikana kenestäkään ei ole maksettu siirtokorvausta.
|
|
|
|
Jortsukka
Poissa
|
 |
Vastaus #72 : 24.01.2025 klo 13:51:11 |
|
Tuskin on realismia tehdä koko sarjasta FC Nordsjaellandia. Sen sijaan lähtökohta, että avauskokoonpanossa on 1-2 alle 20v pelaajaa ja loput kokeneempia, kuulostaa täysin mahdolliselta.
Niin seuroilla pitäisi olla selvä suunnitelma miten joka kausi joko omista junioreista tai muualta löydetään se 1-2 nuorta(ja mielestäni nyt nuoren pitää olla 18v tai alle) pelaavaan kokoonpanoon. En tarkoita että aina avauksessa, mutta kuitenkin merkittävillä minuuteilla. Täten seurojen ikäjakaumaksi tulisi sellainen että jokaisella joukkueella olisi kokoonpanossa(avauksessa tai penkillä) 5-6 U20 pelaajaa, sitten niitä ulkomaalaisia tarvittaessa se 3-4 ja loput ~8 pelaajaa sitten vanhempia joko ns. parhaassa iässä olevia pelaajia tai kokeneita konkareita. Ulkomaalaisia scoutteja kyllä Suomeenkin saadaan jos meillä 16-17v pelaaja pelaa isoja minuutteja. En tarkoita että automaattisesti pitäisi antaa nuorille peliaikaa, mutta heille pitäisi antaa realistinen mahdollisuus lunastaa sitä peliaikaa. Nyt todella monessa jengissä ei ole sitä mahdollisuutta edes. Ei pääse edes kokeilemaan tai jos pääsee, niin vain näennäisesti. Toimintaa ohjaa pelko ja uskomus siihen, että marginaalisesti paremman liigajyrän tai heppoisen ulkomaalaisvahvistuksen peluuttaminen tuo enemmän pisteitä kuin juniorilupauksen. Siihen onko tuo totta ei ole välttämättä edes tapauskohtaisia vastauksia, mutta usko liigajoukkueissa on kova.
Mistään omilla pojilla pelaamisestahan tässä ei puhuta, vaan siitä, että tavoitteellisesti peliajan kautta pyritään kasvattamaan 1-2 nuoresta pelaajasta kerrallaan myyntiartikkeleita. Ei se tietenkään toimi pelkästään niin, että heitetään joku junnu avariin ja mennään katsomaan onko toimistolla faksissa virrat päällä. Pitää skoutata, analysoida ja valmentaa. Roolittaa ja sovittaa pelitapaa.
Ei pikavoittoja ole tarjolla millään tavalla, ellei onnistu myymään persettä öljysheikeille. Alkuun siirtosummat ovat pieniä, välillä pelaajat ei mene kaupaksi ja junnut floppaavat. Kyse on pitkäjänteisestä prosessista, jossa opetellaan edellä mainitsemiani tekijöitä, jotta onnistutaan paremmin kasvattamaan nuorista pelaajista myyntituotteita. Se ei ole helppoa, eikä jokainen seura tee sillä välittömästi miljoonia. Mutta mielestäni tämä on asia, johon jokaisen liigaseuran pitäisi pyrkiä kehittääkseen toimintaansa pitkällä tähtäimellä.
Esittämäni tilaston perusteella tällä hetkellä seurat eivät selvästikään systemaattisesti pyri kasvattamaan nuorten pelaajien siirtoarvoa. Tekosyitä, sille miksi asia on näin, voi keksiä loputtomiin, mutta turha itkeä siirtokorvausten puutteen tai pienuuden päälle, jos ei olla valmiita kääntämään edes sitä ilmiselvintä kiveä.
Tässä aiemmassa viestissä olikin oikeastaan kaikki omat ajatukset tiivistettyä niin hyvin, että ei olisi tarvinut kirjoittaa, jos olisin tämän ajoissa lukenut. Varsinkin nuo kaksi ensimmäistä kappaletta niin asiaa. Uskon että usein valmentajalla on myös se pelko omasta valmennuspestistä niin kova että pelkää peluuttaa junioria sen takia että ajattelee sitten sen vievän valmennuspesti. Tyyliin "peluutin junnua, jos se ei pärjää niin syy on minun. Jos peluutan vanhempaa pelaajaa jolla on parempi CV niin syy huonoissa esityksissä on hänen".
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.01.2025 klo 13:53:34 kirjoittanut Jortsukka »
|
|
|
|
|
Ameobi
Poissa
Suosikkijoukkue: Futis
|
 |
Vastaus #73 : 24.01.2025 klo 13:52:28 |
|
Historian perusteella suomalaisista veskareista ei ole maksettu kuin pähkinöitä, varsinkaan jos ovat lähteneet Suomesta ulkomaille. TM:n listauksen mukaan Pencks on ainoa, josta on pulitettu yli puoli miljoonaa ja sekin oli vuonna -98, viimeisen 10 vuoden aikana kenestäkään ei ole maksettu siirtokorvausta.
Kai nyt Lucas Bergströmistä maksettiin jotain?
|
|
|
|
Jortsukka
Poissa
|
 |
Vastaus #74 : 24.01.2025 klo 13:54:18 |
|
Kai nyt Lucas Bergströmistä maksettiin jotain?
Jotain, mutta kun lähti 16-vuotiaana junnuista niin tuskin on maksettu kuin muutama kymppitonni.
|
|
|
|
|
|