FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
10.08.2025 klo 12:17:09 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: [email protected]

Foorumilla päivitys 27.5.25 klo 23-24. Lisäämme GA4:n sivustolle

Sivuja: 1 ... 10 [11] 12
 
Kirjoittaja Aihe: Robert Ivanov - Eintracht Braunschweig  (Luettu 139665 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Papin

Poissa Poissa


Vastaus #250 : 29.07.2025 klo 18:50:17

Julkiset avustukset meni kendolle ja parhaat liikunnalliset valitsevat melkein aina kendon. Ei siinä sitten mitään. Mutta saisiko pientä lähdettä näiden tueksi?

Ole hyvä, esimerkiksi tässä on lähde: https://kihu.fi/ammattiurheilijoiden-maara-tasaisessa-kasvussa/  Kihun tutkimus, toki koskien viime vuosikymmentä, mutta tokkopa tilanne on sen jälkeen kääntynyt päälaelleen.

Referoiden: ammattijääkiekkoilijoita 852, kun taas ammattijalkapalloilijoita 231 (vuoden 2017 tilanne). Tuolloin SM-liigaseurojen yhteinen liikevaihto n. 100 miljoona, Veikkausliigaseurojen noin 20 miljoonaa.

Mutta jatketaan toisessa otsikossa, jos tarpeen. Josko tämän tosiaan jättäisi Robert Ivanovia koskeville asioille.

P.S. Asioista saa olla eri mieltä. Ei haittaa yhtään. Sen sijaan lopetan keskustelun välittömästi, jos mennään ”suollat mutupaskaa” -tasolle.
Dirk Kuyt

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Klubi, Huuhkajat ja suomalaisten jengit ulkomailla


Vastaus #251 : 29.07.2025 klo 19:00:46

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää millaisia tarjouksia Ivanovilla on pöydällä par'aikaa. Mielenkiintoista on myös nähdä että löytyykö tarpeeksi kiinnostavaa kokonaispakettia ennen Friisin seuraavia valintoja.

Joku suomalainen futisjournalisti (kun kuitenkin tätäkin palstaa luette) voisi ottaa asiakseen soittaa ja kysellä kuulumisia. Eihän sieltä varmaan muuta kuulu kuin, että sopparitarjouksia on pöydällä / ei ole pöydällä, mutta onhan sekin jotain, ja lehtikin saa kivan ”Maajoukkuetoppari treenaa kakkosdivarijengissä - klikkaa tätä” otsikon.
Balleroberung

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Bayer, Kipinä, Pool, Porto, Bajen


Vastaus #252 : 29.07.2025 klo 19:05:32

Ivanov bongattu toistuvasti ogelissa pelejä katsomassa, eilen viimeeksi
Dank Sinatra

Poissa Poissa


Vastaus #253 : 29.07.2025 klo 20:09:37

Ivanov bongattu toistuvasti ogelissa pelejä katsomassa, eilen viimeeksi
Vastahan täällä ketjussa pariin kertaan käytiin läpi keskustelu siitä IS:n haastiksesta, jossa Ivanov totesi Suomeen paluun olevan poissuljettu vaihtoehto.
Hossam Ramsu

Poissa Poissa


Vastaus #254 : 29.07.2025 klo 22:23:47

Ivanov bongattu toistuvasti ogelissa pelejä katsomassa, eilen viimeeksi

Tapiolan vanhat telinekatsomot vetävät nostalgiasyistä puoleensa?
Dixi

Poissa Poissa


Vastaus #255 : 29.07.2025 klo 23:17:39

Referoiden: ammattijääkiekkoilijoita 852, kun taas ammattijalkapalloilijoita 231 (vuoden 2017 tilanne). Tuolloin SM-liigaseurojen yhteinen liikevaihto n. 100 miljoona, Veikkausliigaseurojen noin 20 miljoonaa.

Suomalaisjunnujen lajivalintaan vaikuttanee toisaalta se, että ammattilaisena voi jalkapalloa pelata aika monessa maassa Suomen ulkopuolellakin...ja niinhän moni sitten tekeekin.
Zazar

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dreams can't be buy


Vastaus #256 : 30.07.2025 klo 01:26:04

Vuonna 2021 Suomessa oli 28 000 rekisteröitynyttä miesjääkiekkoilijaa ja 282 jäähallia.[8] Vuodeksi 2023 pelaajien määrä oli pudonnut 25 000 jääkiekkoilijaan https://www.iihf.com/en/associations/341/finland

167 325! Jalkapalloa ja futsalia harrastaa Suomessa nyt enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen
Vuonna 2024 suomalainen jalkapallo ja futsal ylittivät 167 000 harrastajan rajapyykin.
https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/167-325-harrastajaa-vuonna-2024

Aika pieni porukka on yksinään tuhonnut suomalaisen jalkapallon ja kaiken muunkin urheilun (jota jääkiekko ei siis ole!) Ylos
Te olette löytäneet ainoan ja oikean selityksen, ja siitä ansaitsette onnittelut Ylos.

Alkaa mennä Ivanovista ohi tämä asia, mutta keskustellaan nyt sitten tästä, kun otsikon aiheesta ei juuri nyt hirveästi keskusteltavaa ole.

Valitsisit Villahousu nyt edes vertailukelpoiset tilastot argumenttisi tueksi. ”Suomen Jääkiekkoliitto on suurin suomalainen urheilujärjestö, jolla on noin 75 000 lisenssipelaajaa ja noin 200 000 aktiivista lajin harrastajaa.” Tulkitsen, että vertasit siis rekisteröityneiden aikuisten miesjääkiekkoilijoiden määrää kaikkiin suomalaisiin futiksen harrastajiin, sukupuoleen ja ikään katsomatta.

Ja nyt kun puhutaan huippu-urheilusta, niin ei kyse edes ole harrastajamassoista, vaan siitä, miten järjestelmä jalostaa massoista kansainvälisessä kilpailussa pärjääviä huippuja. Sekä siitä, mikä kunkin lajin asema maassa on, mikä taas vaikuttaa a) lajin pariin lipputuloina, sponsorirahoina, julkisina avustuksina virtaaviin rahoihin b) parhaiden liikunnallisten lahjakkuuksien lajivalintaan sekä siihen, kuinka uskottavan urapolun kukin laji pystyy lahjakkaille nuorille tarjoamaan.
Ole hyvä, esimerkiksi tässä on lähde: https://kihu.fi/ammattiurheilijoiden-maara-tasaisessa-kasvussa/  Kihun tutkimus, toki koskien viime vuosikymmentä, mutta tokkopa tilanne on sen jälkeen kääntynyt päälaelleen.

Referoiden: ammattijääkiekkoilijoita 852, kun taas ammattijalkapalloilijoita 231 (vuoden 2017 tilanne). Tuolloin SM-liigaseurojen yhteinen liikevaihto n. 100 miljoona, Veikkausliigaseurojen noin 20 miljoonaa.

Mutta jatketaan toisessa otsikossa, jos tarpeen. Josko tämän tosiaan jättäisi Robert Ivanovia koskeville asioille.

P.S. Asioista saa olla eri mieltä. Ei haittaa yhtään. Sen sijaan lopetan keskustelun välittömästi, jos mennään ”suollat mutupaskaa” -tasolle.

Vaikka pitkälti OT:ksi meneekin niin korjaillaan nyt vähän, etteivät vanhentuneet tai väärin tulkitut tilastot jää forkalle pyörimään.

Pölliksen reilut 167 000 "harrastajaa" ei siis ole harrastepelaajien määrä vaan sisältää rekisteröityneet mies- ja naispelaajat, plus futsalin pelaajat ja erotuomarit. Pelipassidata on julkisesti saatavilla ja klikkailemalla futsalin pelaajat sekä erotuomarit pois, sain selville että viime vuonna Suomessa oli 151 077 rekisteröitynyttä jalkapallon pelaajaa ja niistä oli 115 186 miehiä. Olympiakomitean SporttiDatan mukaan jääkiekolla oli viime vuonna 64 084 rekisteröitynyttä harrastajaa ja niistä 57809 miehiä. En tiedä, sisältääkö luku erotuomarit mutta tuskin vähentää tonnia paria enempää.

Tuorein raportti suomalaisten urheiluammattilaisten määrästä löytyy vuodelta 2022, kun KIHU tutki asiaa. Jääkiekolla oli silloin heidän mittaristonsa mukaan 656 ammattiharrastajaa ja futiksella 328.

---

Vaikka kendon tunkkaisen seksistinen setämiesimago sekä erityisesti taivaisiin kasvaneet harrastamisen hinnat ovat tarkoittaneet, että lajin harrastajamäärät ovat syöksykierteessä - futiksen harrastajamäärien samalla kasvaessa ties kuinka monetta vuotta peräkkäin - niin kyllä jääkiekon vahva asema jonkin verran suomalaiseen futistoimintaan edelleen vaikuttaa. Erityisesti liigaseurojen on vaikeampi pyörittää kannattavaa toimintaa, kun sponsorirahaa kendoon kaatavien firmojen toimarit ovat edelleen niitä valkoisia setämiehiä, jotka olivat nuoria vuonna ysiviis.

Se ongelma tosin ei liity suomalaisen topparikasvatuksen puutteisiin ihan yhtä paljon kuin jää kendon luonne isoja ja vahvoja pelaajia suosivana lajina. Toisin sanottuna: futiksen käytössä olevaan pelaajakantaan kendon vahva asema Suomessa vaikuttaa suhteellisesti eniten tyyppiluokassa "lukiossa n. 190-senttiset ja lihaksikkaat suomalaissyntyiset palloilulahjakkuudet". Eli siihen tyyppiluokkaan mistä tehdään toppareita ja romuluisia senttereitä. Kaikissa maissa tuollaista toista suosittua pallopeliä, joka vie erityisesti topparityylin lahjakkuuksia, ei ole. Esimerkiksi Islannissa ja Norjassa miesten keskipituus on sama kuin Suomessa, mutta ainakin mutulla niiden A-maajoukkueiden keskipituus ja paino ovat jotain ihan muuta. Jos Mörkö Anttila olisi syntynyt Reykjavikiin, eivät valaansyöjät olisi tietenkään tehneet siitä jää kendoilijaa vaan romuluisen League Two -topparin. Tai korkeintaan käsipalloilijan.

Mutta koska sitä pelaajamassaa futiksella kuitenkin on, niin kiekko ei ole mikään kaiken selittävä tekosyy puutteelliseen topparikasvatukseemme. Kyllä suomalainen junnufutis on tehnyt oman osansa erityisesti 2000- ja 2010-luvuilla. Silloin oman elämänsä pepguardiolat pääsivät valmennuskirjallisuuden pariin, ja kohta 13-vuotiaiden jengeille kehitettiin kauniit pelinavausmallit ja vastustajien linjoja ohitettiin syöttämällä alhaalta asti, tätä taktista puolta hinkattiin harjoituksissakin. Lopputuloksena junnujengien pelisuunnitelmat ja yhteispeli varmaan näytti ulkopuolisin silmin tosi upeilta, mutta yksittäisten pelaajien pallokosketukset, kaksinkamppailut ja maalintekoyritykset molemmissa bokseissa jäivät tosi vähiin. Ihmekös tuo, että nyt 2020-luvulla meillä on ylitarjontaa taitavista kk-pelaajista, mutta yritäpä etsiä Suomesta 2000-luvulla syntyneitä boksivahvoja toppareita tai teräviä maalintekijöitä.

Painotan silti, että isossa kuvassa meillä on topparien osalta ollut aika lailla sama tilanne siitä asti, kun Petri Pasanen lopetti. (Nikke Moisanderia, niin hyvä pelaaja kuin olikin, ei A-maajoukkueessa osattu tai välillä oikein edes voitu topparina käyttää.) Hopeareunus Huuhkajien pilvessä on, että toppari on sikäli anteeksiantava pelipaikka että onnistuneen roolittamisen, hyvän yhteispelin ja keskikentän tuen avulla voi suhteellisen keskinkertaisistakin pelaajista, kuten Arajuuri ja Toivio, saada duon joka suoriutuu jatkuvasti oman seurajoukkuetasonsa (eli Kyproksen liigan tai Allsvenskanin keskikasti) yläpuolella. Ja EM-kisoihin avaukseen nostettu DOSkin pelasi silloin Veikkausliigaa klubissa.

---

Totta helvetissä Suomessa pitäisi siis pystyä kasvattamaan paljon parempia pelaajia kuin täällä on kasvatettu nyt, oikeastaan kaikille muille tonteille kuin keskikentälle - mutta ratkaisut on jossain ihan muualla kuin siinä että foorumilla julistetaan "topparihätätila" noin 15-20 vuotta myöhässä. :) Tiedän että pölliksen valmennuslinja on reivattu ympäri ihan viime vuosina ja valmentajakoulutuksissa asioihin on alettu puuttua, mutta saa toki nähdä että näkyykö filosofian muutos seurojen kenttätoiminnassa sitten miten nopeasti vai näkyykö ollenkaan. Ja mahdolliset kehitysaskeleet pelaajakehityksessä näkyvät Huuhkajien käytössä olevassa pelaajamateriaalissa vasta noin kymmenen vuoden kuluttua, eli kun tässä odotetaan tilanteeseen muutosta niin henkeä ei kannata pidätellä.

Mutta, tästäkään huolimatta en pidä missään määrin mahdottomana, että tulevaisuudessa akselilta Hoskonen / Koski / Ivanov / Peltola + Hyryläinen / Väänänen pystyttäisi sellainen Arajuuri-Toivio-Sparvmainen, oman "seurajoukkuetasonsa" yläpuolella pelaava akseli rakentamaan myös Huuhkajiin. Ivanovkin on mun mielestä pallon kanssa jopa Toiviota lahjakkaampi toppari. Jos Joonan tapaan myös Robert vanhoilla päivillään jostain syystä vaikka oppisi lopettamaan sekoilun ja oudon ylipelaamisen erityisesti keskitystilanteissa, niin potentiaalia on vaikka miten hyvään suoritustasoon. Jos.
Julkea bulbul

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TamU (JJK)


Vastaus #257 : 30.07.2025 klo 09:28:11

Ylos

Aina tietysti kanssasi nousee karvat pystyyn Moisanderin kohdalla, mutta sallittakoon tämän kerran, koska olen samaa mieltä, ettei kuulu joukkoon "lihaksikas 190-senttinen suomalaissyntyinen toppari".
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #258 : 30.07.2025 klo 09:37:24

Jos puhun sillai täysin rehdisti, niin eipä Peetukaan päässyt koskaan maajoukkueessa topparina sille tasolle mille seurajoukkuestatukset olisi edellyttänyt.
Julkea bulbul

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TamU (JJK)


Vastaus #259 : 30.07.2025 klo 09:42:41

Jos puhun sillai täysin rehdisti, niin eipä Peetukaan päässyt koskaan maajoukkueessa topparina sille tasolle mille seurajoukkuestatukset olisi edellyttänyt.

Hetkellisesti Moisanderin kanssa pääsi, kun täydensivät hyvin toisiaan ja saivat Mixun joulukuusen alaosan toimimaan toivoa herättävästi.

Edit. Saattaa olla valemuisto, sillä kovin montaa peliä eivät näköjään yhdessä pelanneet. Muistelisin kuitenkin nähneeni joskus pelin jälkeisen Peetun haastattelun, jossa kehui, miten yhteispeliään helpottaa Ajax-tausta.
« Viimeksi muokattu: 30.07.2025 klo 09:46:57 kirjoittanut Julkea bulbul »
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #260 : 30.07.2025 klo 10:02:01

Mulla ittellä on sellanen muisto, että olisivat päässeet hetkellisesti Halstin kanssa hyvälle tasolle, mutta sitäkään ei kestänyt kuin 2 peliä. Mutta siis toi ei kumoa sitä mitä juuri sanoin. Mä muistan Peetun maajoukkueesta topparina niin, että aina puuttui jokin määrä päättäväisyyttä ja sitä kautta jäi jotenkin löysäksi.
Julkea bulbul

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TamU (JJK)


Vastaus #261 : 30.07.2025 klo 10:28:27

En ole eri mieltä, mutta hänen pituutensa sentään pyöristyi 190 cm::iin.
barbarian

Poissa Poissa


Vastaus #262 : 30.07.2025 klo 10:43:35

Jos nyt ei Arajuuri/Toivio/Sparv-tandemin parhaita, lähes taianomaisia hetkiä oteta lukuun, on Suomen lähihistorian topparitilanne ihan parhaimmillaankin tuntunut sellaiselta, että homma voi aivan kaiken mennessä nappiin toimia. Kuitenkin enemmänkin vahingossa ja tilastollisen varianssin kautta kuin siksi, että pelaajien taso riittäisi. Sama näkyy laitapakin tontilla, jossa Suomen pelaajat ovat lähes aina olleet sellaisia placeholder-työmyyriä joille puhtaisiin papereihin riittää se ettei ihan liikaa mokaile.

Puolustuksemme taso on siis nytkin sellainen, että jos tarjottaisiin mahdollisuutta vaihtaa Suomen ja Luxemburgin puolustuslinjoja päittäin, niin kyllä sitä joutuisi hyvin vakavasti harkitsemaan.

Ja jos puolustuslinjan koheneminen perustuu sellaiselle toiveajattelulle, että kohta 31-vuotias Ivanov oppisi olemaan ylipelaamatta, niin aivan hirveältähän se tulevaisuuskin näyttää.
« Viimeksi muokattu: 30.07.2025 klo 10:46:34 kirjoittanut barbarian »
Furu

Poissa Poissa


Vastaus #263 : 30.07.2025 klo 10:55:40

Ivanov pelasi muistaakseni pari aivan mainiota peliä DOS:n ollessa miehen parina. Yksilöt kun eivät taidollisesti ole priimaa, niin se suoritustaso on saatava stabiloitua korvien välissä ja siinä luotettava pelikaveri auttaa jo paljon. Arajuuri - Toivio oli pitkän aikaa onnistunut kaksikko, mutta sen jälkeen meillä ei ole toimivaa permanenttia puolustuksen keskustassa ollut. Loukkaantumiset, kolmen topparin kokeilut yms. ovat tietysti vaikuttaneet asiaan. Robert kun pystyisi pääasiassa keskittymään omiin vahvuuksiinsa, niin pärjäisi kyllä jossain 2. bulissa varmaan edelleen.
Zazar

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dreams can't be buy


Vastaus #264 : 30.07.2025 klo 11:11:26

Olen sen verran nuori, etten esim. Muurisen aikoja nähnyt juuri ollenkaan vaan positiiviset topparimielikuvat Pasasesta perustuvat lähinnä Paatelaisen aikojen välähdyksiin, joten taivun muiden näkemyksille hänen suoritustasostaan.

Ja jos puolustuslinjan koheneminen perustuu sellaiselle toiveajattelulle, että kohta 31-vuotias Ivanov oppisi olemaan ylipelaamatta, niin aivan hirveältähän se tulevaisuuskin näyttää.

Tai sitten toppareina pelaavat jo syksyllä toppareiksi nuoret Koski ja Peltola ja heitä suojaa vielä nuorempi Hyryläinen. :) Ylos

Pointtina se, että esimerkiksi Toiviokin jäi 30-vuotiaana penkkiveikoksi Ekstraklasan putoajajengissä (täältä kevään 2018 tunnelmia) ja siirtyi Allsvenskanin keskikastiin. Mistä näitä yksittäisiä urapolkuja varmaksi tietää. Voihan se olla että Ivanov löytää itselleen väärän seuran ja on maajoukkuepelinsä siis jo pelannut - mutta Toivion tavoin hänellä on toppariksi niin hyviä ominaisuuksia, että uraa ei vielä kannata tuomita lopulliseen kuiluun.
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #265 : 30.07.2025 klo 11:22:14

Muurisen aikana Peetu ei pelannut oikeastaan lainkaan topparina, vaan lähinnä oikeana laitapakkina. En muista että edes Tihisen tai Hyypiän puuttuminen olisi vienyt Peetua toppariksi, vaan sitten toppariksi tuotiin Kuivastoa tai Koppista.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #266 : 30.07.2025 klo 11:22:45

Olen sen verran nuori, etten esim. Muurisen aikoja nähnyt juuri ollenkaan vaan positiiviset topparimielikuvat Pasasesta perustuvat lähinnä Paatelaisen aikojen välähdyksiin, joten taivun muiden näkemyksille hänen suoritustasostaan.

Maajoukkueessa Pasanen pelasi pitkään laitapakkina.
Siinä oli kuitenkin toppariksi pistää Hyypiä ja Tihinen.

Muuten mainio analyysi tilanteesta ja tuo jääkiekon syyttäminen alkaa olla väsynyttä, vaikka tietysti selittää osan. Nythän kehityssuunnat ovat harrastajamäärissä ja osin jopa taloudessa menossa eri suuntiin, SM-liiga kun on taloudellisesti haastava ympäristö. Toki ammattilaisuus vaikuttaa ja Suomessa finanssikriisissä menetettiin "liigajyrät", joten uraa kotimaassa pelaavana jalkapalloilijana on vaikea tehdä, joten vaihtoehto on lähteä suhteellisen nuorena ulkomaille tai sitten yhdistää jalkapallo johonkin muuhun. Tämä tietysti sitten heijastuu kehitykseen.
barbarian

Poissa Poissa


Vastaus #267 : 30.07.2025 klo 13:24:52

Kendoargumentti on mielestäni kyllä edelleen pätevä. Harrastajamääriä ja niiden kulmakertoimia ei tuossa kannata sokeasti tuijottaa, koska jääkiekon kakku on tuossa reilusti kokoaan isompi. Jääkiekko on sen verran diskriminoiva harrastus (pahempi on ehkä vain miesten koripallo, jossa menestys vaatii kaiken muun lisäksi osumista johonkin promillen kokoiseen geenipooliin), että se imee mukaansa suhteessa valtavasti enemmän todella tavoitteellisia ja urheiluun vakavasti suhtautuvia junnuja ja heidän perheitään, joilla on varmasti myös keskimäärin huomattavasti suuremmat edellytykset esim. kuskailla junnuja harrastukseen ja muutenkin tukea sen jatkuvuutta. Lisäksi siellä on enemmän sellaisia espoolaisia insinöörifaijoja, jotka ajattelevat lapsiaan kirjaimillisesti investointeina.

Vaikka jalkapallo mielletään matalamman kynnyksen lajiksi niin ei pelaaminen jalkapallon eliittitasolla onnistu varmaan enää joltain 8-9-vuotiaaltakaan vähää alusta jos perhe ei ole sitoutunut harrastukseen suhteellisen isosti. Eiköhän tässä perheiden sitoutumisessa oteta jääkiekolta turpaan oikein kunnolla.

Hyvitän off-topic-keskustelun osaltani listauksella pelaajista, joita Braunscheiß hankki topparin tontille tulevalle kaudella. Vaikka tässä on tullut arvosteltua suomalaisia toppareita, niin ei tuokaan nyt ainakaan kovin suurelta EOM:ltä suhteessa Ivanoviin vaikuta.
- Louis Breunig, 21, tuli sisään 350k siirtosummalla Jahn Regensburgista. Viime kausi kakkosbulia, lisäksi pari kautta 3. Ligaa.
- Lukas Brenkert, 25, nousi viime kaudella Preußen Münsterin miehistöön kakkosbulissa, sitä ennen pelannut vain nelos- ja vitostasoilla.
- Frederik Jäkel, 24, laina-arpa osto-optiolla RB Leipzigista. Pelannut aiemmin jonkin hitusen Belgian pääsarjaa ja kakkosbulia, mutta ollut ilmeisesti loukkaantuneena n. helmikuusta 2024 kesäkuuhun 2025.
atletico1

Poissa Poissa


Vastaus #268 : 30.07.2025 klo 13:41:27

Pitää muistaa sekin että nämä a-maajoukkuetopparit ( Hoskonen, Tenho, Ivanov) eivät ole olleet nuorisomaajoukkueissa vaan tulleet täysin tutkan ulkopuolelta ensin veikkausliigaan ja siitä ulkomaille. Tämä tukee ajatusta siitä että suomalaisessa jalkapallovalmennuksessa on vedetty täysin vituiksi kautta linjan puolustuspelaamisen suhteen. Jos olet ollut jossain suomalaisessa akatemiassa (esim.HJK) tai junnumaajoukkueissa niin vituiksi on mennyt. Nyt maajoukkueen parhaat topparit ovat sitten näitä jotka tuossa suomiputkessa eivät ole olleet.
Pietari II

Paikalla Paikalla


Vastaus #269 : 30.07.2025 klo 13:51:31

Pitää muistaa sekin että nämä a-maajoukkuetopparit ( Hoskonen, Tenho, Ivanov) eivät ole olleet nuorisomaajoukkueissa vaan tulleet täysin tutkan ulkopuolelta ensin veikkausliigaan ja siitä ulkomaille.

Noista Ivanov on ainoa joka ei junnumaajoukkueissa pelannut. Tenho pelasi useammassa ikäluokassa ja Transfermarktin mukaan Hoskosellakin yksi peli u20-joukkueessa.
atletico1

Poissa Poissa


Vastaus #270 : 30.07.2025 klo 14:26:31

Noista Ivanov on ainoa joka ei junnumaajoukkueissa pelannut. Tenho pelasi useammassa ikäluokassa ja Transfermarktin mukaan Hoskosellakin yksi peli u20-joukkueessa.

Kiitos täsmennyksestä. Pointti kuitenkin edelleen sama, valmennus on ollut katastrofaalisella tasolla. Varmaan helppo syyttää pimputtelua mutta pakko tuolla on jotain muutakin urpoilua olla taustalla.
Dixi

Poissa Poissa


Vastaus #271 : 30.07.2025 klo 14:27:00

Kendoargumentti on mielestäni kyllä edelleen pätevä. Harrastajamääriä ja niiden kulmakertoimia ei tuossa kannata sokeasti tuijottaa, koska jääkiekon kakku on tuossa reilusti kokoaan isompi. Jääkiekko on sen verran diskriminoiva harrastus (pahempi on ehkä vain miesten koripallo, jossa menestys vaatii kaiken muun lisäksi osumista johonkin promillen kokoiseen geenipooliin), että se imee mukaansa suhteessa valtavasti enemmän todella tavoitteellisia ja urheiluun vakavasti suhtautuvia junnuja ja heidän perheitään, joilla on varmasti myös keskimäärin huomattavasti suuremmat edellytykset esim. kuskailla junnuja harrastukseen ja muutenkin tukea sen jatkuvuutta. Lisäksi siellä on enemmän sellaisia espoolaisia insinöörifaijoja, jotka ajattelevat lapsiaan kirjaimillisesti investointeina.

Vaikka jalkapallo mielletään matalamman kynnyksen lajiksi niin ei pelaaminen jalkapallon eliittitasolla onnistu varmaan enää joltain 8-9-vuotiaaltakaan vähää alusta jos perhe ei ole sitoutunut harrastukseen suhteellisen isosti. Eiköhän tässä perheiden sitoutumisessa oteta jääkiekolta turpaan oikein kunnolla.

Hyvitän off-topic-keskustelun osaltani listauksella pelaajista, joita Braunscheiß hankki topparin tontille tulevalle kaudella. Vaikka tässä on tullut arvosteltua suomalaisia toppareita, niin ei tuokaan nyt ainakaan kovin suurelta EOM:ltä suhteessa Ivanoviin vaikuta.
- Louis Breunig, 21, tuli sisään 350k siirtosummalla Jahn Regensburgista. Viime kausi kakkosbulia, lisäksi pari kautta 3. Ligaa.
- Lukas Brenkert, 25, nousi viime kaudella Preußen Münsterin miehistöön kakkosbulissa, sitä ennen pelannut vain nelos- ja vitostasoilla.
- Frederik Jäkel, 24, laina-arpa osto-optiolla RB Leipzigista. Pelannut aiemmin jonkin hitusen Belgian pääsarjaa ja kakkosbulia, mutta ollut ilmeisesti loukkaantuneena n. helmikuusta 2024 kesäkuuhun 2025.

Ei niitä espoolaisia DI-isiä ole loputonta määrää sentään (saati niitä, joille oma lapsi olisi pelkkä investointi...). Yhtä hyvin voi sanoa, että vakavaraisilla perheillä on monta muutakin (ja paljon varmempaa) tapaa taata jälkikasvunsa vakaa tulevaisuus, kuin papan omat nurin menneiden änärihaaveiden varaan jälkipolven tulevaisuuden laskeminen. Vähävaraisemmilla nämä kaikki muut (+ kallis jääkiekko) on poissa laskuista jo kättelyssä. Keinonurmikenttiä on taas pilvin ja pimein eikä koko suvun autokuljetuskantaa tarvitse värvätä junnun kiekkoharrastuksen taakse. Ja tämähän näkyy suoraan harrastajamäärissä, kun näetsen nykyilmastossa jääkierkkoa ei enää aloiteta luonnonjäiltä noin niin kuin koko kansan lajina joka kaupunginosan luonnonjäillä... Ja kun harrastajamäärät jääkiekossa ovat kutistuneet, on myös yhä vähemmän vanhempia, joille jääkiekko hallirumbineen olisi millään tavalla tuttua omasta nuoruudesta...

Eli mitään tilastoja en ole espoolaisten DI-isien ponnistelujen ja jälkikasvun ratkaisevasta ylivoimasta suomijääkiekon tulevaisuuden turvana (ja suomifutiksen turmiona) ole nähnyt, vanhempien lompakon paksuuden ja jälkikasvun yleisen urheilullisuuden (miten senkin sitten luotettavasti mittaa..ja vieläpä todentaa) tilastollisen korrelaation tilastollisesti luotettavista laskelmista puhumattakaan... Mut ot, mikä ot...bänniä mullen? :)
PohjiksenKingi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Honka


Vastaus #272 : 30.07.2025 klo 15:12:25

Jos Mörkö Anttila olisi syntynyt Reykjavikiin, eivät valaansyöjät olisi tietenkään tehneet siitä jää kendoilijaa vaan romuluisen League Two -topparin. Tai korkeintaan käsipalloilijan.

Saattaa olla OT, mutta näkisin Mörön (ei Oskari) enemmän Peter Crouchin ja Kieffer Mooren risteytyksenä kärjessä laittamassa "irtokarat" sisään takatolpalta.
Ehis

Poissa Poissa


Vastaus #273 : 30.07.2025 klo 19:41:23

Kyllä se DI-isä ohjaa lapsensa opiskeluihin, eikä tavotttelemaan ammattiurheilun uraa noin niinku 99%-tapauksissa.
barbarian

Poissa Poissa


Vastaus #274 : 30.07.2025 klo 21:46:44

Kyllä se DI-isä ohjaa lapsensa opiskeluihin, eikä tavotttelemaan ammattiurheilun uraa noin niinku 99%-tapauksissa.

Joo, ja näiden lasten ainoa harrastus ennen täysi-ikäisyyttä on Mensan kerho? Tarkoitin tuossa enemmän tietynlaista vanhemmuusmentaliteettia kuin kirjaimellista insinööriyttä.

 
Sivuja: 1 ... 10 [11] 12
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa