Otso Liimatta - F.C. Famalicão (lainalla IFK Värnamossa)

[Tsei Tsei]

No jos miettii että viime vuosien kovimmat pelaajat on olleet Pukki ja Pohjanpalo niin ei niistä kumpikaan seuratasolla kovin isoissa seuroissa pelanneet vaikka Suomen mittapuulla ovat ihan poikkeusyksilöitä. Tiedä sitten ollaanko liian vaatimattomia tai lojaaleja vaikka sitä tarvetta ei olisikaan, kumpikin noista olisi voineet pelata ainakin korkeammalla tasolla. Etenkin Pukki olisi mättänyt maaleja missä vaan parhaina päivinään. Joku Kamara ei taas tahdo löytää sopivaa pelipaikkaa mistään vaikka taitoa sinänsä riittää.

Pukki, Pohjanpalo ja Kamara kelpaa kyllä mulle nyös kansainväliseksi "huipuksi". Tai no, Pohjanpalo ja Kamara ovat kyllä rajoilla, Jolle lähinnä loukkaantumisten takia. Aikaista toki vielä on sanoa ja Pukkikin palasi vielä Liimatan iässä Suomeen HJK:n riveihin ennen siirtoa Schalkeen. Mutta viimeistään nyt Liimatan seuraavan liikkeen pitää onnistua. Seuraava siirto ei saa epäonnistua enää.

[Jortsukka]

Toivottavasti Liimatan siirto toimii myös hyvänä signaalina muille junnuille. Ei kannata ottaa liian isoa loikkaa Suomesta eteenpäin, jotta kehitys ei pysähdy. Ja ennen kaikkea jos lähdet ulkomaille, niin mieti ympäristö missä pääset pelaamaan.

[Pemari]

Toivottavasti Liimatan siirto toimii myös hyvänä signaalina muille junnuille. Ei kannata ottaa liian isoa loikkaa Suomesta eteenpäin, jotta kehitys ei pysähdy. Ja ennen kaikkea jos lähdet ulkomaille, niin mieti ympäristö missä pääset pelaamaan.

Varmasti ihan totta, että liian suureen loikkaan liittyy riskejä, mutta onko Liimatan kehitys pysähtynyt? Itse en osaa sanoa, olisiko Liimatan kehitys ollut nopeampaa vaikkapa jossain Allsvenskan-seurassa.

[Ilkeä Eläinlääkäri]

Ja ennen kaikkea jos lähdet ulkomaille, niin mieti ympäristö missä pääset pelaamaan miesten pelejä.

Lisäsin lauseen loppuun olennaisen pointin. En ole ikinä ymmärtänyt, jos joku Veikkausliigaa pelannut siirtyy jonnekin akatemiaan, kuten esim. Soisalo.

[maness]

Toivottavasti Liimatan siirto toimii myös hyvänä signaalina muille junnuille. Ei kannata ottaa liian isoa loikkaa Suomesta eteenpäin, jotta kehitys ei pysähdy. Ja ennen kaikkea jos lähdet ulkomaille, niin mieti ympäristö missä pääset pelaamaan.

Mistä ihmeen kristallipallosta näitä on tarkoitus katsoa? Ehdoin tahdoin ei penkille kukaan halua istumaan, vaan nimenomaan kunnianhimoisesti taitojen ja kykyjen ylärajoille pitää pyrkiä jos haluaa kehittyä. Aina ei hyppy onnistu, vaan sekin kuuluu asiaan.

[törömömmö]

Pukkikin palasi vielä Liimatan iässä Suomeen HJK:n riveihin ennen siirtoa Schalkeen. Mutta viimeistään nyt Liimatan seuraavan liikkeen pitää onnistua. Seuraava siirto ei saa epäonnistua enää.

Lasketaanko "maitojunalla Veikkausliigaan > kansainvälisen suurseuran penkille > pikkuliigan suurseuran flopiksi > pohjoismaiseen liigaan jyräksi, jossa yllättävä läpimurto > englannin pimppiin" epäonnistuneeksi liikkeeksi? Ei varmaankaan, koska siinähän se mainitsemasi Pukin "seuraavat liikkeet" on listattuna. Kyllä Liimatallakin on vielä aikaa onnistua.

[Jortsukka]

Mistä ihmeen kristallipallosta näitä on tarkoitus katsoa? Ehdoin tahdoin ei penkille kukaan halua istumaan, vaan nimenomaan kunnianhimoisesti taitojen ja kykyjen ylärajoille pitää pyrkiä jos haluaa kehittyä. Aina ei hyppy onnistu, vaan sekin kuuluu asiaan.

No ihan siitä että Portugalin liiga on niin kova liiga, että siellä on todella vaikea lyödä lävitse suoraan Veikkausliigasta hyppäävän pelaajan. VL valmistaa niin huonosti pelaamaan ulkomailla, kun tempo on valtavasti matalampi ja aikaa paljon enemmän.

[jtuominen]

Onhan se vähän vaikeaa ollut suomalaisilla ja reitti on usein mennyt näistä "edes" Portugalin kaltaisista pääsarjoista Ruotsiin/Tanskaan/Suomeen ja sitten ponnahduslaudalla ehkä vähän parempaan liigaan ja seuraan. Mutta jos naapureita ja verrokkeja katsoo niin emme jostain syystä tuota Haalandin, Gyökeresin, Höjlundin tai edes Kulusevskin, Isakin, Bergvallin ym. kaltaisia pelaajia jotka vetää Valioliigaa ja Serie A:ta, La Ligaa ja Bundesliigaa. Meillä ei ole Valioliigassa ketään ja Bundesliigassa yksi joka kyttää jämäminuutteja penkiltä ja pian Serie A:n edustajakin voi olla divarissa.

[Sergei Analtov]

^Isak edes-kategoriassa hieman huvitti mitä nyt suurin piirtein maailman top5 jalkapallon pelaaja juuri tällä hetkellä. Niitä meillä ei tosiaan ole eikä taida meidän elinaikana tullakaan

[RollonRonaldo]

Vähän kyllä kaipaisin nimiä ja esimerkkejä niistä nykyisistä nuorena ulkomaille pelaavaan rooliin lähteneistä suomalaisista 'huippupelaajista", jotka ovat sitä kautta tehneet kv-uraa. Uronen taitaa olla ainoa.

[Julkea bulbul]

Eiköhän se oleellisin juttu ole, lähti minne tahansa, että Liimatan ikäinen pelaaja pääsisi pelaamaan. Jos lähtee hakemaan rohkeasti haastetta jotain Allsvenskania kovatasoisemmasta sarjasta, niin pitäisi olla sovittuna selkeä lainasuunnitelma, jos paikka avauksessa tai edes vakiorotaatiossa ei aukene. Maitojunat ovat kuitenkin lopulta vain hieman siirtyneitä peliajan ja -huumorin hakemisia. Skyttä on tosiaan varsin hyvä verrokki siinä, että hakeutui paikkaan, joka mahdollisti jatkuvan pelituntuman hakenemisen koko ajan sopivasti suuremmista sarjoista ja kun se ei johtanut seuran kannalta haluttuun tulokseen, päästettiin jatkamaan matkaa eteenpäin sopivalle tasolle. Toivottavasti tuollainen yleistyisi.

Toinen on sitten Urosen reitti, joka toivottavasti toimii Siltasellekin.

[Rikkiviisas]

Onhan se vähän vaikeaa ollut suomalaisilla ja reitti on usein mennyt näistä "edes" Portugalin kaltaisista pääsarjoista Ruotsiin/Tanskaan/Suomeen ja sitten ponnahduslaudalla ehkä vähän parempaan liigaan ja seuraan. Mutta jos naapureita ja verrokkeja katsoo niin emme jostain syystä tuota Haalandin, Gyökeresin, Höjlundin tai edes Kulusevskin, Isakin, Bergvallin ym. kaltaisia pelaajia jotka vetää Valioliigaa ja Serie A:ta, La Ligaa ja Bundesliigaa. Meillä ei ole Valioliigassa ketään ja Bundesliigassa yksi joka kyttää jämäminuutteja penkiltä ja pian Serie A:n edustajakin voi olla divarissa.

Ottamatta nyt kantaa pelaajien laatuun, niin vilkaistaan myös näiden pelaajien polkuja nykyisiin asemiinsa.
Tässä tietysti auttaa eniten se, että Pohjoismaiset sarjat ovat kovempia ja siksi pelaajat ovat myös valmiimpia.

Haalandin reitti on Red Bull Salzburg ja Dortmund ennen Manchester Cityä, jo ennen Moldea Haaland oli saanut kyselyitä suurseuroista ja viimeistään Itävallan liigassa oli jo kaikille tuttu nimi, mutta silti kulki "vain" Dortmundin kautta.

Gyökeres liittyi Liimatan ikäisenä Brightonin akatemiaan ja ei koskaan tehnyt läpimurtoa vaan kierteli lainalla ennen kuin liittyi Championshipin Coventryyn, josta Sportingiin. Montakohan kertaa olisi huudettu foorumilla maitojunaa...

Højlund siirtyi ensin Sturm Graziin ja sieltä 19-vuotiaana Atalantaan, josta ManUun ja valamiehistö on edelleen ulkona, että tuleeko jotain isompaa.

Kulusevski liittyi Atalantan akatemiaan ja siitä sitten lainoille vielä Juventuksen aikoina.

Isak oli nyt Liimatan ikäisenä pelannut Dortmundin kakkosjoukkueessa ja käynyt kentällä Bundesliigassa ennen kuin lainattiin Hollantiin Willem kakkoseen. Tästä sitten siirto Real Sociadadiin ja varsinainen ura alkoi.

Bergvall on sitten ainoa, joka on aika suoraan siirtynyt huipulle, tai no, Tottenhamiin.

Pointti on siis se, että näissäkin tiedetään lopputulos, mutta ihan luotisuora ei suunta ole ollut ja aika monella ollut vaikeita hetkiä. Haalandilla tietysti aika nerokasta urasuunnittelua, muilla on takuulla ollut hetkiä, että foorumilla olisi dumattu jo täysnollaksi. Bervall on toki vielä nuori.

Bundesliigassa yksi joka kyttää jämäminuutteja penkiltä

Eikös Hradecky vasta avannut...

[erno]

Ja tuohan on siis asia mikä täällä unohtuu ihan suomalaisten pelaajienkin kohdalla, etenkin kun puhutaan vanhemmista sukupolvista. Meillä on hyvin vähän jos lainkaan sellaisia pelaajia jotka olisi siirtynyt suoraan huippusarjaan ja alkanut saamaan siellä peliminuutteja. Ihan meidän kärkihevosillakin ihan Hyypiästä lähtien on menny useampi vuosi löytää tiensä tuonne.

[Nigel Kugelschfeir]

Nythän tuo reitti mitä suositaan tuntuu olevan Ruotsi ja jos läpimurto siellä tulee niin Hollantiin. Hollannissa on porukka saanut aika hyvin vastuuta ja eihän sitä tiedä mihin nuo siitä siirtyy. Tosiaan pelaajan olisi hyvä välttää ansa jossa joku ison maan joukkue tarjoaa sopparia mutta pelipaikka onkin jossain ihan muualla ja lopulta halvalla ostetun arvan tilalle ostetaan joku muu.

[Kroatian Pele]

Nythän tuo reitti mitä suositaan tuntuu olevan Ruotsi ja jos läpimurto siellä tulee niin Hollantiin. Hollannissa on porukka saanut aika hyvin vastuuta ja eihän sitä tiedä mihin nuo siitä siirtyy. Tosiaan pelaajan olisi hyvä välttää ansa jossa joku ison maan joukkue tarjoaa sopparia mutta pelipaikka onkin jossain ihan muualla ja lopulta halvalla ostetun arvan tilalle ostetaan joku muu.

Hieman OT, mutta nyt Hollannissa pelaavista suomalaisista kukaan ei ole vissiin pelannut Ruotsissa.

Siirrot minne vaan vaatii aina tuuria ja onnea sopivan valmentajan ja pelitavan ja itseluottamuksen ja ties minkä suhteen. Suuri apu olis parantaa kotimaassa valmennuksen tasoa, jotta joka hemmetin kerta ei tarvis kuulla siinä ensimmäisessä haastattelussa sitä ”täällä mennään paljon kovempaa” -lausuntoa.

[22pistepirkka]

Ihan perusjutuista kyse. Veikkausliigan taso (ja arvostus) on liian heikko ja suomalaisten jalkapallopelaajien menestystarinoita on historiassa liian vähän. Muun muassa em. syiden takia suomalaista nuorta pelaajaa ei useimmiten (jos ylipäänsä) hankita kovalla rahalla isoon avauksen rooliin vaan halvalla kasvamaan. Harva suomalainen nuori pelaaja pääsee siten helposti asemaan tai rooliin, jossa onnistumisen mahdollisuudet ovat valmiiksi korkeat.

Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi Benfican ja Norjan Andreas Schjelderup, joka oli syksyn U21 otteluissa Suomea vastaan jotakuinkin keskinkertainen, ei juuri erottunut. Benficassa hän on onnistunut viime aikoina hyvin pelatessaan hyvässä roolissa ja usein ennakkosuosikkina peliin lähtevässä hyvässä joukkueessa. Verrattuna esimerkiksi vähän samantyyppisen Antmaniin Schjelderup sai molempien edellisessä seurassa selvästi enemmän roolia ja mahdollisuuksia onnistua - mikä tuki nopeaa kehitystä. Antman hankittiin Nordsjaellandin jääkiekkomaa Suomen Gnistanista (kasvamaan ja kehittymään). Schjelderup hankittiin Norjasta melko isolla uutisoinnilla.

Tarkoitan, että onnistuminen edellyttää suomalaisten nuorten pelaajien kohdalla jopa hieman useamman palasen loksahtamista kohdilleen ja tasoitusta ei ole varaa antaa millään osa-alueilla (mukaan lukien fysiikka). Matkassa tarvitaan myös tuuria, niin kuin urheilussa pärjäämisestä aina. Ja polkuja on erilaisia. Ehkä U21 karsintamenestys hieman edistää asiaa nuorempien junioreiden osalta.

[Tsei Tsei]

Lasketaanko "maitojunalla Veikkausliigaan > kansainvälisen suurseuran penkille > pikkuliigan suurseuran flopiksi > pohjoismaiseen liigaan jyräksi, jossa yllättävä läpimurto > englannin pimppiin" epäonnistuneeksi liikkeeksi? Ei varmaankaan, koska siinähän se mainitsemasi Pukin "seuraavat liikkeet" on listattuna. Kyllä Liimatallakin on vielä aikaa onnistua.

Ei lasketa ja korostinkin seuraavan liikkeen tärkeyttä. Toisaalta ehkä tuo Pukin nousu tuollaista reittiä pitkin tuolle tasolle oli poikkkeus. Lyhyen HJK-visiitin jälkeen Bundesliigan kärkipään jengin rotaatiopelaajaksi oli toki erittäin kova temppu. Kaksi kertaa pohjolasta uutta vauhtia hurja tason nosto. Toivotaan Liimatalta jotain vastaavaa.

Onhan se vähän vaikeaa ollut suomalaisilla ja reitti on usein mennyt näistä "edes" Portugalin kaltaisista pääsarjoista Ruotsiin/Tanskaan/Suomeen ja sitten ponnahduslaudalla ehkä vähän parempaan liigaan ja seuraan. Mutta jos naapureita ja verrokkeja katsoo niin emme jostain syystä tuota Haalandin, Gyökeresin, Höjlundin tai edes Kulusevskin, Isakin, Bergvallin ym. kaltaisia pelaajia jotka vetää Valioliigaa ja Serie A:ta, La Ligaa ja Bundesliigaa. Meillä ei ole Valioliigassa ketään ja Bundesliigassa yksi joka kyttää jämäminuutteja penkiltä ja pian Serie A:n edustajakin voi olla divarissa.

Ja näistä kovista pelaajista Hradecky on 34, Pohjanpalo on 30 ja Jensenkin on 27. Suomalaiset eivät onnistu enää pääsevän tuolle tasolle nuorena. Huippulupaukset pelaavat Euroopan kovien maiden kakkostasolla tai Hollannissa.

Ja tuohan on siis asia mikä täällä unohtuu ihan suomalaisten pelaajienkin kohdalla, etenkin kun puhutaan vanhemmista sukupolvista. Meillä on hyvin vähän jos lainkaan sellaisia pelaajia jotka olisi siirtynyt suoraan huippusarjaan ja alkanut saamaan siellä peliminuutteja. Ihan meidän kärkihevosillakin ihan Hyypiästä lähtien on menny useampi vuosi löytää tiensä tuonne.

Kyllä meille kelpaisi siirrot vaikka Ajaxiin. Litmasella meni kausi tutustuessa, mutta Pasanen meni sentään suoraan avaukseen. Ja Forssell tietty Chelseaan ja sitten Liimatan iässä taisi olla jo pari hyvää kautta pimpissä. Tainio taisi Liimatan iässä siirtyä Auxerreen ja nousi Mestareiden liigaa pelaavan jengin avukseen. Joillain on tietty mennyt kauemminkin ja se on ihan ok,. mutta meillä on nyt kolme pelaajaa näissä kovemmissa sarjoissa ja hieman pienempien liigojen kovissa jengeissä ei yhtään.

[törömömmö]

Ei lasketa ja korostinkin seuraavan liikkeen tärkeyttä.

On jälkiviisautta sanoa, että Pukin valinnat olisivat olleet jotenkin erityisen hyviä. Samoilla valinnoilla olisi voinut mennä ihan vituiksi tai tulla jotain vielä legendaarisempaa. Mistäs sitä koskaan tietää. Ehkä Liimatta hakee vauhtia Veikkausliigasta ja hänestä tulee tähti, tai sitten hän menee nyt vaikka Tanskaan ja hänestä tulee tähti. Tai sitten hän tulee Veikkausliigaan ja jää sinne liigajyräksi tai menee Tanskaan ja jymähtää sielläkin penkille. Emme koskaan saa tietää mihin muut valinnat olisivat vieneet, koska näemme vain yhden lopputuloksen. Silti, lopulta voimme sanoa että lopputulos johtui valinnoista, eikä kukaan voi todistaa toisin.

[atletico1]

Ottamatta nyt kantaa pelaajien laatuun, niin vilkaistaan myös näiden pelaajien polkuja nykyisiin asemiinsa.
Tässä tietysti auttaa eniten se, että Pohjoismaiset sarjat ovat kovempia ja siksi pelaajat ovat myös valmiimpia.

Haalandin reitti on Red Bull Salzburg ja Dortmund ennen Manchester Cityä, jo ennen Moldea Haaland oli saanut kyselyitä suurseuroista ja viimeistään Itävallan liigassa oli jo kaikille tuttu nimi, mutta silti kulki "vain" Dortmundin kautta.

Gyökeres liittyi Liimatan ikäisenä Brightonin akatemiaan ja ei koskaan tehnyt läpimurtoa vaan kierteli lainalla ennen kuin liittyi Championshipin Coventryyn, josta Sportingiin. Montakohan kertaa olisi huudettu foorumilla maitojunaa...

Højlund siirtyi ensin Sturm Graziin ja sieltä 19-vuotiaana Atalantaan, josta ManUun ja valamiehistö on edelleen ulkona, että tuleeko jotain isompaa.

Kulusevski liittyi Atalantan akatemiaan ja siitä sitten lainoille vielä Juventuksen aikoina.

Isak oli nyt Liimatan ikäisenä pelannut Dortmundin kakkosjoukkueessa ja käynyt kentällä Bundesliigassa ennen kuin lainattiin Hollantiin Willem kakkoseen. Tästä sitten siirto Real Sociadadiin ja varsinainen ura alkoi.

Bergvall on sitten ainoa, joka on aika suoraan siirtynyt huipulle, tai no, Tottenhamiin.

Pointti on siis se, että näissäkin tiedetään lopputulos, mutta ihan luotisuora ei suunta ole ollut ja aika monella ollut vaikeita hetkiä. Haalandilla tietysti aika nerokasta urasuunnittelua, muilla on takuulla ollut hetkiä, että foorumilla olisi dumattu jo täysnollaksi. Bervall on toki vielä nuori.

Eikös Hradecky vasta avannut...

Ja yhtä breikkaavaa Isakia kohden varmaankin noin 50 svedua käy floppaamassa Euroopassa. Kyllähän tässäkin tullaan laatupelaajien määrään, meillä on ihan liian vähän talentteja jotka pääsevät ylipäätään kokeilemaan noin kovissa sarjoissa, saati sitten breikkaamasn siellä. U21 maajoukkueessa tosin seurastatukset ovat jo sellaisia että on jopa todennäköistä että jokunen tulee sieltä ihan top5 sarjoihin asti

[Tsei Tsei]

On jälkiviisautta sanoa, että Pukin valinnat olisivat olleet jotenkin erityisen hyviä. Samoilla valinnoilla olisi voinut mennä ihan vituiksi tai tulla jotain vielä legendaarisempaa. Mistäs sitä koskaan tietää. Ehkä Liimatta hakee vauhtia Veikkausliigasta ja hänestä tulee tähti, tai sitten hän menee nyt vaikka Tanskaan ja hänestä tulee tähti. Tai sitten hän tulee Veikkausliigaan ja jää sinne liigajyräksi tai menee Tanskaan ja jymähtää sielläkin penkille. Emme koskaan saa tietää mihin muut valinnat olisivat vieneet, koska näemme vain yhden lopputuloksen. Silti, lopulta voimme sanoa että lopputulos johtui valinnoista, eikä kukaan voi todistaa toisin.

Tietenkään ei voi tietää. Pukilla HJk, Schalke, Tanska ja Norwich olivat onnistuneita valintoja. Ehkä myös Sevilla. Celtic sitten epäonnistunut. Pointti oli se, että Liimatan seuraavan valinnan pitää olla onnistunut, mikä ikinä se onkaan.

[pavelnedved]

Tainio taisi Liimatan iässä siirtyä Auxerreen ja nousi Mestareiden liigaa pelaavan jengin avukseen.

Auxerre pelasi shämppäriä 01/02. Tainio oli Liimatan ikäinen 99/00. Samalla kaudella Tainio pääsi pelaamaan enemmän. Kaudet 97/98 ja 98/99 ilman suurempia minuutteja. Tainio siirtyi Hakasta kesällä 97. Kaksi kokonaista kautta meni Tainiolla siihen, että taisteli itsensä avariin.

Teemu Tainioon vertaaminen hieman epäreilua, koska kyseessä on kaikkien aikojen toiseksi paras suomalaispelaaja ja ilman loukkaantumisia Tainio muistettaisiin yhtenä maailman parhaista pelaajista.

Liimatta on tällä kaudella 19 liigapelissä päässyt neljästi vaihdosta sisään ja ollut kerran avauksessa. Esitykset ovat olleet sellaisia, ettei niiden perusteella kehtaa vaatia lisää peliaikaa. Tuossa on ehkä se isoin ongelma isompaan seuraan siirryttäessä. Liimatta on Famalicãolle halvahko arpa. Jos kehitystä ei tule, niin se on ihan ok seuran kannalta. Pienemmässä seurassa Liimatan suhteellinen arvo olisi ehkä suurempi ja peliaikaa antamalla nuorta pelaajaa pyrittäisiin kehittämään, mikä olisi myös pelaajan itsensä ja Suomen maajoukkueiden kannalta parempi skenaario.

Peliaika varmaan kehittää eniten. Pienemmässä seurassa sitä on helpompi saada ja pienemmällä seuralla on suurempi kannustin sitä antaa, vaikka esitykset eivät sitä niin vahvasti puoltaisi. Suuremmassa seurassa pääsee kovempaan ympäristöön ja saa isomman merkinnän ceeveehen, joka helpottaa tulevissa siirroissa.

[Rikkiviisas]

Liimatta on Famalicãolle halvahko arpa.

Niin oli myös Tainio Auxerrelle...
Menneisyyden kanssa vertailussa unohtuu se, että suomalaiset olivat pitkään nimenomaan halpoja arpoja, joista sai ainakin jonkinlaisen täytepelaajan.

"Kultaisen" sukupolven jälkeen vaan omien kasvattien vaatimukset ovat kiristyneet, jonka takia arvoille on vähemmän paikkoja tarjolla ja samalla markkinat ovat muodostuneet sellaisiksi, että kannattaa satsata omaan junnutuotantoon, jolloin saa niitä omia kasvatteja ja myös kaupattua kotimaassa kasvatetun statuksella toisiin seuroihin. Tähän päälle vielä taloussäännöt, niin oma kasvatti on vielä paljon halvempi ja myytäessäkin tuottaa puhdasta voittoa.

Kilpailutilanne pelipaikoista joukkueissa on siis muuttunut huimasta viimeisen vuosikymmenen aikana.

[Keynes]

Ja yhtä breikkaavaa Isakia kohden varmaankin noin 50 svedua käy floppaamassa Euroopassa.

Ehkä turha tarttua kirjaimellisesti kommenttiin, mutta yhtä breikkaavaa Isakia kohden ei kyllä ole järin monta (onko yhtään?) flopannutta svedua. Isak siirtyi vain 18-vuotiaana ~10M€ siirtosummalla Dortmundiin, eli oli tuolloin poikkeuksellisen hyväksi tunnistettu lupaus, josta kasvoi poikkeuksellisen hyvä pelaaja.

Tästä päästäänkiin sopivasti seuraavaan...

Kyllähän tässäkin tullaan laatupelaajien määrään, meillä on ihan liian vähän talentteja jotka pääsevät ylipäätään kokeilemaan noin kovissa sarjoissa, saati sitten breikkaamasn siellä. U21 maajoukkueessa tosin seurastatukset ovat jo sellaisia että on jopa todennäköistä että jokunen tulee sieltä ihan top5 sarjoihin asti

...Suomen pelaajatuotannon ongelma on toki osin määrässä, mutta ennen kaikkea laadussa. Täällä ei yksinkertaisesti kasva käytännössä koskaan Isakin tai Bergvallin tasoisia lupauksia. Ursasuunnittelu on toki erittäin tärkeä potentiaalin lunastamiseksi, mutta itse väittäisin, että meidän pelaajakasvatus ei tuota pelaajia, joiden edes teoreettinen katto olisi muiden pohjoismaiden tähtien toteutuneella tasolla.

Täällä näkyy välillä väitteitä, joista voi lukea suomalaispelaajien tulevan kohdelluksi jotenkin eri tavalla kuin vaikapa skandinavipelaajat tai että arvostus olisi jotenkin alhaisempi. Alla hyvä esimerkki:

...

Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi Benfican ja Norjan Andreas Schjelderup, joka oli syksyn U21 otteluissa Suomea vastaan jotakuinkin keskinkertainen, ei juuri erottunut. Benficassa hän on onnistunut viime aikoina hyvin pelatessaan hyvässä roolissa ja usein ennakkosuosikkina peliin lähtevässä hyvässä joukkueessa. Verrattuna esimerkiksi vähän samantyyppisen Antmaniin Schjelderup sai molempien edellisessä seurassa selvästi enemmän roolia ja mahdollisuuksia onnistua - mikä tuki nopeaa kehitystä. Antman hankittiin Nordsjaellandin jääkiekkomaa Suomen Gnistanista (kasvamaan ja kehittymään). Schjelderup hankittiin Norjasta melko isolla uutisoinnilla.

...

Schjelderupin ja Antmanin vertaaminen toisiinsa ensimmäisen pelaajan kahden u21-esiintymisen perusteella on melko harhaanjohtava. Minä tykkään Antmanista ja uskon, että hän tulee vielä nousemaan seuraavalle tasolle, mutta hän häviää ihan ansaitusti arvostuksessa 18-vuotiaana Tanskan pääsarjassa 10 maalia 17 ottelussa paukuttaneelle norjalaiselle. Suomessa ei olla pariinkymmeneen vuoteen kasvatettu sen tasoisia lupauksia.

[22pistepirkka]

Tästä päästäänkiin sopivasti seuraavaan...

Täällä näkyy välillä väitteitä, joista voi lukea suomalaispelaajien tulevan kohdelluksi jotenkin eri tavalla kuin vaikapa skandinavipelaajat tai että arvostus olisi jotenkin alhaisempi. Alla hyvä esimerkki:

Schjelderupin ja Antmanin vertaaminen toisiinsa ensimmäisen pelaajan kahden u21-esiintymisen perusteella on melko harhaanjohtava. Minä tykkään Antmanista ja uskon, että hän tulee vielä nousemaan seuraavalle tasolle, mutta hän häviää ihan ansaitusti arvostuksessa 18-vuotiaana Tanskan pääsarjassa 10 maalia 17 ottelussa paukuttaneelle norjalaiselle. Suomessa ei olla pariinkymmeneen vuoteen kasvatettu sen tasoisia lupauksia.

Luetun ymmärtämisessä oli ilmeisesti haasteita. Esittämäni perustui nimenomaan siihen millä tapaa Antman ja Schjelderup saivat samanaikaisesti mahdollisuuksia Nordsjaellandissa ja miten Schjelderup on saanut hiljalleen myös Benficassa.
Jo ihan yleisesti todennäköisyys onnistumiselle kasvaa kun saat voittavassa joukkueessa hyvien pelaajien kanssa hyvin (jatkuvasti) roolia ja mahdollisuuksia. Tuskin suomalaiset ovat tässä sen heikompia.

U21 pelit nostin esille vain otteluina, joissa Schjelderupilla ei ehkä ollut samanlaista joukkuetta ympärillä ja onnistumismahdollisuudet eivät siten myöskään lähtökohtaisesti keskiarvoa korkeammalla

[Keynes]

Luetun ymmärtämisessä oli ilmeisesti haasteita. Esittämäni perustui nimenomaan siihen millä tapaa Antman ja Schjelderup saivat samanaikaisesti mahdollisuuksia Nordsjaellandissa ja miten Schjelderup on saanut hiljalleen myös Benficassa.
Jo ihan yleisesti todennäköisyys onnistumiselle kasvaa kun saat voittavassa joukkueessa hyvien pelaajien kanssa hyvin (jatkuvasti) roolia ja mahdollisuuksia. Tuskin suomalaiset ovat tässä sen heikompia.

Tämä on toki off-topicia, mutta jatketaan silti: Tämä menee tietenkin näin, mutta minun pointtini on siinä, että ei ole sattuma, että esim. juuri Schjelderup saa tilaisuuksia voittavissa joukkueissa ja suomalaiset eivät. Aidosti hyvät lupaukset saavat aina enemmän tilaisuuksia kuin vähemmän hyvät. Schjelderup sain Antmania enemmän tilaisuuksia koska hän oli sekä parempi pelaaja että parempi lupaus.