Vertaistukea futisisille

[Nipale]

Miksi odottelet? Valmentajan kanssa ohimennen juttelu ei maksa mitään.

Haluan antaa lapselle mahdollisuuden selvitä asiasta itse jos kerta näin haluaa.

[ginikettu]

Haluan antaa lapselle mahdollisuuden selvitä asiasta itse jos kerta näin haluaa.

Itsehän lapsesi tunnet. Tuossa on monta muutosta tapahtunut ja monta asiaa, mitkä voi lähteä konvergoitumaan salakavalasti pieleen. Toivottavasti ilo löytyy treeneihin ja pelaamiseen.

[FC Esplanad]

Aika monet junnujen megalahjakkuudet ovat vain muita fyysisesti edellä olevia lahjakkaita pelaajia. Sitten nuorina aikuisina ihmetellään, että eikö pää kestänyt kun ei breikannut.

Jep, 6-9 vuotiaista saatetaan kehua jotakin alkuvuonna syntynyttä "jyrää", kun taas niitä pienempiä selkeästi pelin rytmittäjiä joilla on laadukas pallokosketus ei nosteta samalla tavalla framille.

[Hegetsu]

..mutta poika ruvennut jännittämään sekä treenejä että varsinkin pelejä todella paljon. (sanoi itse)
Pelissä tämä on alkanut näkymään selkeästi uskalluksen puutteena (esim ykkösellä pallo alas, kun voisi kääntyä ja lähteä ylöspäin)
ja nopeana "väsymisenä". Tai ainakin kehonkieli näyttää siltä. Oletettavasti tästä seurannut sitten pidempi pätkä vaihtopenkillä.


Löytyykö täältä vastaavia kokemuksia / miten ne ovat lopulta ratkenneet?
Omalta matalammalta tasolta lapsuudesta ratkaisin itse tämän aikoinaan niin että halusin takaisin kavereiden kanssa höntsäjoukkueeseen pelaamaan.
Olen myös tätä sanonut että aina pääsee vanhaan jengiin jos tää ei tunnu hyvältä, mutta toki poika itsekin ymmärtää että siinä vaiheessa saattaa fudisjuna mennä.. Tai näin ainakin minä oletan että 2-3 tason kuilu ykköseen ja liigaan kasvaa joka vuosi. Ja toki treenimäärät vanhassa jengissä puolet pienemmät. Toki omalla ajalla pystyy tekemään, mutta ehkä tässä tapauksessa pallotaito ei ole se ongelma vaan tempo ja kamppailupelaaminen. Haasteita tuo varmasti myös se että joukkueen pelitapa aika erilainen vanhaan verrattuna ja lisäksi pelipaikka myös eri kuin aiemmin.

Tuli asiasta oman kundin (15v) kanssa keskusteltua eilen kun samaa käytiin läpi juurikin p12 syksyllä (piti oikein tasosta tarkistaa) ja nyt kun aikaa on kulunut niin hän jäsenteli asian niin, että hänen luonteelle joukkuelaji ei ollut välttämättä toimivin, vaikka onkin seurallinen henkilö, koska peleissä oma tekeminen vaikuttaa muiden tekemiseen ja koko joukkueen tulokseen. Meillä, vaikka joukkue pelasi hyvin (voitettiin tuolloin kakkonen ilman tappioita), joukkueen pelaajarinki oli liian pieni eli avauksen pelaajien piti olla aina paikalla jos haluttiin menestyä mikä taas teki hommasta joidenkin osalta liian velvoittavaa varsinkin kun siirryttiin seuraavalla kaudelle 11v11 peliin. Eli koettiin, että pakko tulla peliin vaikka olisi vaivaa tai joku muu juttu joka koettiin tärkeäksi, meillä vielä kuormana oli rinnalla pyörivät kamppailulajitreenit mitkä söivät aikaa ja kuormittivat fyysisesti.

Seurassa valmennuspäällikkö piti kehityskeskustelua pelaajien kanssa juurikin tuona syksynä ja ehdottikin pientä taukoa kauden loppuun fudiksesta mikä pidettiinkin mutta nousu ykköseen ja 11v11 maailma johti siihen että talvella pelattiin huuhkajaliigat ja kevään parit pelit mutta sitten homma loppui kokonaan.

Eilen kundi jutteli, että otti fudiksen liian tosiassaan ja oli liian kriittinen itselleen monessa kohtaa mikä vei sitten peli-iloa ja muutti tekemisen pakonomaiseksi yhdessä hieman liian pienen pelaajaringin kanssa. Kamppailulajien kautta sanoi, että tuli oivallus siitä että asioilla ei ole kiire ja jos missaa yhdet tai kahdet treenit niin asiat on edelleen lihasmuistissa hyvin ja toisaalta paljon asioita voi treenata autonomisesti ilman treenikavereita. Toinen asia oli, että tuossa kohtaa tuli oivallus että ei tässä miksikään Messiksi tulla eli se unelma Valioliigapelaajan urasta ei enää kannatellut eteenpäin.

Eli ei kannata pitää fudista liian totisena juttuna ja aikuisena voi vain tsempata hetkenaikaa ja kannattaa keskustella miksi ilo puuttuu mutta joskus sen pukeminen sanoiksi ei onnistu junnuilta. Jos joukkueella on pelaajille kehityskeskusteluja niin siellä asia hyvä ottaa esille mutta jos pelaaminen ei tunnu hyvältä niin parempi alkaa miettiä muuta juttua. Meillä on edelleen höntsäilty ja käyty välillä katselemassa entisten joukkuekavereiden pelejä liigassa ja sitten keskitytty kamppailujeihin ja otettu ensimmäiset vapari-matsitkin eli oleellinen juttu on että on kiinnostavaa harrastamista mitä tehdä.

[Nipale]

Eilen kundi jutteli, että otti fudiksen liian tosiassaan ja oli liian kriittinen itselleen monessa kohtaa mikä vei sitten peli-iloa ja muutti tekemisen pakonomaiseksi yhdessä hieman liian pienen pelaajaringin kanssa. Kamppailulajien kautta sanoi, että tuli oivallus siitä että asioilla ei ole kiire ja jos missaa yhdet tai kahdet treenit niin asiat on edelleen lihasmuistissa hyvin ja toisaalta paljon asioita voi treenata autonomisesti ilman treenikavereita. Toinen asia oli, että tuossa kohtaa tuli oivallus että ei tässä miksikään Messiksi tulla eli se unelma Valioliigapelaajan urasta ei enää kannatellut eteenpäin.

Näinhän se on että oli laji mikä hyvänsä, jos siitä ei nauti, ei siinä voi koskaan tulla todella hyväksi. Jotenkin sitä haluaisi että harjoittelu ja pelailu olisi "leikkiä" murrosikään asti jolloin voisi sitten oikeasti alkaa vaatimaan ja pakottamaan (urheilija itseltään) vaikka ei kiinnostaisi juuri sinä päivänä. Pojalle olen tuossa sanonutkin että ehkä tärkein juttu näissä on se että yrittää ja selvittää itselleen että onko tämä oikeasti sun juttu vai olisiko höntsääminen tai esim toinen laji mitä tehnyt rinnalla enemmän sun juttu.. tai sitten joku ihan muu. Mutta se, että ei koskaan ole edes kunnolla yrittänyt niin jää varmasti painamaan mieltä pitkäksi aikaa.

[KVilho]

Näinhän se on että oli laji mikä hyvänsä, jos siitä ei nauti, ei siinä voi koskaan tulla todella hyväksi. Jotenkin sitä haluaisi että harjoittelu ja pelailu olisi "leikkiä" murrosikään asti jolloin voisi sitten oikeasti alkaa vaatimaan ja pakottamaan (urheilija itseltään) vaikka ei kiinnostaisi juuri sinä päivänä. Pojalle olen tuossa sanonutkin että ehkä tärkein juttu näissä on se että yrittää ja selvittää itselleen että onko tämä oikeasti sun juttu vai olisiko höntsääminen tai esim toinen laji mitä tehnyt rinnalla enemmän sun juttu.. tai sitten joku ihan muu. Mutta se, että ei koskaan ole edes kunnolla yrittänyt niin jää varmasti painamaan mieltä pitkäksi aikaa.

Tämä. Ja lisäyksenä vielä se että jos ei nauti, niin silloin ei todennäköisesti ole valmiuksiakaan.

Lapsen ajatusmallit ja mieli on hyvin erilainen kuin aikuisen. Siinä välissä sitten nuoruus jossa ajatukset ja mieli keikkuu lapsen ja aikuisen välimaastossa. Tässä vaiheessa alkaa tulla juuri niitä isompia oivalluksia. Lapsen mieli palvelee parhaiten kehitystä lapsuusvaiheessa ja aikuisen sitten aikuisena. Paras tapa oppia ja kehittyä menee niinikään senhetkisen ajatuksien ja mielen mukaisesti.

Tärkeintä lapselle olisi että hän harrastaa esim. futista oikeasta syystä, eli koska se on kivaa ja hienointa mitä tietää. Toki siihen voi liittyä unelmia ammattilaisuudesta tmv. mutta lapsen ajatuksissa ja mielessä ammatilaisuus voi tarkoittaa ihan mitä vaan. Näin sen kuuluu mennäkin. Sinne ajatuksiin on aikuisten ihan turha tuoda mitään aikuisten maailman juttuja (todellisuutta, vaatimuksia, työtä), se on vain haitallista lapselle ja lapsen oppimisprosessille.

Siksi onkin tärkeää että lapsi voi kokeilla kaikenlaista harrastamista, että voi löytää sen jutun mikä on se maailman paras juttu ja näin todennäköisesti on myös asia mihin on valmiudet.

Omassa kokemusmaailmassa tuntuu kummalliselta että lasta pitäisi pakottaa yhtään mihinkään. Jos lapsi nauttii, niin sillion lapsi todennäköisesti tekee ja paljon. Muistan kun valmentaja kyseli pikkujunnulta että "Tähtäätkö ammattilaisesksi ja miksi pelaat futista?" ja selvästikkään vastaus "En ja koska se on kivaa." ei miellyttänyt, koska kysymys toistettiin useampaan kertaan Toki tämä väärä vastaus lokeroi pojan valmentajan silmissä harrastelijaksi, vaikka kävi treeneissä täysipainoisesti ja vietti päivät koulun kentällä pelaamassa.

Lapset (niin kuin aikuisetkin) oppivat eri tavalla. Koulussakin joku oppii näkemällä, joku lukemalla ja joku tekemällä. Sama pätee myös futikseen. Tätä eivät valmentajat ikävä kyllä oikein tunnu ymmärtävän. Lapset voivat oppia saman asian hyvin eri tavoilla.

[00250]

Jep, 6-9 vuotiaista saatetaan kehua jotakin alkuvuonna syntynyttä "jyrää", kun taas niitä pienempiä selkeästi pelin rytmittäjiä joilla on laadukas pallokosketus ei nosteta samalla tavalla framille.

Meillä 2013 -ikäluokassa alkaa pelaajia tippumaan pois harrastuksesta, jotka olivat 5 vs. 5 -maailmassa hyviä / parhaita, koska olivat isokokoisempia ja raskas vetojalka, eli suurinpiirtein maalipotkusta kävivät tekemässä maaleja Piirisarjassa / turnauksissa.   Nyt koko vienyt liikkeestä tehoa, eivätkä pysy perässä enää ja jouduttu tiputtamaan alemmille tasoille pelaamaan.

Mutta 6-9 -vuotiaissa HJK:ssa on vastuuvalkut koulutettuja valmentajia (UEFA C vähintään), joille ihan palkkaa maksetaan, vaikka taitavat kyllä olla päivätöissä / opiskelijoita muuten.  Eli ei siellä kukaan oman elämänsä Mourinho -faija- / mutsikoutsi ole koulimassa jälkikasvustaan huippupelaajaa, koska omasta mielestään näin vain on.  Toki vanhempien apuja reeneissä välillä tarvitaan, varsinkin näissä ikäluokissa.

Näkisin kuitenkin, että kaupunginosajoukkueissa HJK:ssa paino on sanalla harrastus ja liikkuminen ja sitten, kun ja jos lapsi osoittaa erityisiä kykyjä, hänet kyllä huomataan näiden ammattitaitoisten koutsien taholta ja voivat alkaa harrastamaan enemmän seuran antamissa puitteissa.   

[ginikettu]

Samaten mutulla haastajajoukkueeseen ei ole valittu kaupunginosista välttämättä sillä hetkellä parhaita vaan ennemminkin potentiaalisimpia. Eli ne aikaisin kehittyneet ja koolla dominoivat ei ole aina niitä.

[vesikalja]

Laitetaas kysymystä vaikka tänne..
Mitäs tollasen 5-6v pikkupojan kanssa kannattaa kesähöntsäillessä tehdä muuta kuin potkia molemmin jaloin kärsiä ja pelailla pikkupelejä? Näyttäisi vähän siltä, että kesä menee pitkälti kaupungissa ja poika tykkää puuhailla pallon kanssa.

Näin jälkikäteen katsottuna muutaman kuukauden säännöllisillä potkimisilla on ollut yllättävänkin suuret vaikutukset. Poitsu on ollut lomien jälkeen treeneissä huomattavasti innostuneempi, itsevarmempi ja rohkeampi. Toki potku lähtee paremmin ja pallo pysyy enemmän mukana, mutta ennen kaikkea henkisellä puolella näyttää potkimiset tehneen hyvää.

Kyllä tästä näemmä hyvä yhteinen harrastus saadaan :pillimehu:

[Nipale]

Näin jälkikäteen katsottuna muutaman kuukauden säännöllisillä potkimisilla on ollut yllättävänkin suuret vaikutukset. Poitsu on ollut lomien jälkeen treeneissä huomattavasti innostuneempi, itsevarmempi ja rohkeampi. Toki potku lähtee paremmin ja pallo pysyy enemmän mukana, mutta ennen kaikkea henkisellä puolella näyttää potkimiset tehneen hyvää.

Kyllä tästä näemmä hyvä yhteinen harrastus saadaan :pillimehu:

Nyt kun itsekin muistelee niin oman pojan kohdalla kaikkein suurin motivaatiohyppy tapahtui juurikin sillä hetkellä kun katsottiin ensin youtubesta video.
https://www.youtube.com/watch?v=RE9lBLcf3NQ , jonka jälkeen pihalle ja tuurilla veto muuttu heti..
Siitä lähtikin sitten aika nopea kehitys kaikilla muillakin osa-alueilla.

[Nigel Kugelschfeir]

Meidän tytölle on tullut motivaatiopiikki kun kuuli että kaverin isosisko oli päässyt ulkomaille johonkin turnaukseen ja nyt se haluaa itsekin sellaiseen. Toki se haluaisi myös HJK:hon pelaamaan mutta ei me nyt vielä tässä iässä. Tuo ylläoleva video näyttää ihan hyvälle kun vedon kanssa on vähän ongelmia, tosin ihan hyvin maaleja tulee silti kun ei maalivahdit ole mitään hyviä ja riittää kun laukoo kulmaan. 8 vs8-peleissä pelaa aika hyvin pakkina mutta siellä paljoa pääse vetopaikoille.

[Nigel Kugelschfeir]

Lapsen joukkueessa vaihtuu taas vastuuvalmentaja. Tätäkö tämä nyt sitten on että joka vuosi vaihtuu valmentajat? Sen lisäksi tämä YJ ei nyt tunnu oikein etenevän ja jotenkin tuntuu että ollaan vähän haukkaamassa liian isoa kakkua siihen nähden mitä resurssit on. Pitkässä juoksussa asiat varmaan lähtee jotenkin sujumaan ja hommasta tulla jotain mutta tällä hetkellä luulisi että lapsille olisi parempi vähän stabiilimpi ympäristö jossa ei koko ajan muutu jotain.

[ZZlatan]

Lapsen joukkueessa vaihtuu taas vastuuvalmentaja. Tätäkö tämä nyt sitten on että joka vuosi vaihtuu valmentajat? Sen lisäksi tämä YJ ei nyt tunnu oikein etenevän ja jotenkin tuntuu että ollaan vähän haukkaamassa liian isoa kakkua siihen nähden mitä resurssit on. Pitkässä juoksussa asiat varmaan lähtee jotenkin sujumaan ja hommasta tulla jotain mutta tällä hetkellä luulisi että lapsille olisi parempi vähän stabiilimpi ympäristö jossa ei koko ajan muutu jotain.

Jatkuva muutos ja vaihtuvuus ovat suomalaisen seurakentän yksi yleisistä kirouksista. Eli ette ole yksin.

Läpeensä kilpailulla pääkaupunkiseudulla tuo vielä korostuu potenssiin x, kun toimijat ja pelaajat pomppivat seurojen välillä kuka sarjapaikkojen mukaan kuka maastopyörän perässä.

[DAF]

Lapsen joukkueessa vaihtuu taas vastuuvalmentaja. Tätäkö tämä nyt sitten on että joka vuosi vaihtuu valmentajat? Sen lisäksi tämä YJ ei nyt tunnu oikein etenevän ja jotenkin tuntuu että ollaan vähän haukkaamassa liian isoa kakkua siihen nähden mitä resurssit on. Pitkässä juoksussa asiat varmaan lähtee jotenkin sujumaan ja hommasta tulla jotain mutta tällä hetkellä luulisi että lapsille olisi parempi vähän stabiilimpi ympäristö jossa ei koko ajan muutu jotain.

Tietämättä asiasta enempää eikö se aika loogista/todennäköistä ole, että vastuuvalmentaja vaihtuu, jos yj muodostettiin kesken viime kauden? Ei sillä, pysyvyydellä on arvonsa, mutta tuo nyt lienee yksi porras senkin kehityksen osana.

[erno]

Vastuuvalmentajaa tulisi vaihtaa parin vuoden välein

[Nigel Kugelschfeir]

Tietämättä asiasta enempää eikö se aika loogista/todennäköistä ole, että vastuuvalmentaja vaihtuu, jos yj muodostettiin kesken viime kauden? Ei sillä, pysyvyydellä on arvonsa, mutta tuo nyt lienee yksi porras senkin kehityksen osana.

Ei liity YJ:hin tämä kun ei ole vissiin edes tulossa meidän ikäluokkaan kuitenkaan. Huomenna palaveerataan ja katsotaan nyt mitä sieltä tulee. Ymmärtääkseni seurassa on isompi kehitysohjelma menossa ja halua kasvaa muuksikin kuin kasvattajaseuraksi niin näitä sitten kai vain tulee.

[FC Esplanad]

Mitäs tuolla Herttoniemessä on tänään tapahtunut?

[Gambinamiäs]

Mitäs tuolla Herttoniemessä on tänään tapahtunut?

Oli ainakin oman kundin 2018 piirisarjaa tuolla. Tekijä pakeni silminnäkijän mukaan paikalta eli tuskin oli 7v pelaaja, joka lähtökohtaisesti jonkun aikuisen kanssa paikalla, vaan joku paikallinen kovis. Kentän ympärillä noi skidit ja teinitkin täällä hengaa.

[Jonetsi]

Itsehän lapsesi tunnet. Tuossa on monta muutosta tapahtunut ja monta asiaa, mitkä voi lähteä konvergoitumaan salakavalasti pieleen. Toivottavasti ilo löytyy treeneihin ja pelaamiseen.

Kokemuksesta myös sanoisin, että mahdollisimman aikaisessa vaiheessa keskustelu valkun kanssa. Jos lapselle hankalaa, niin vanhempi voi sen hoitaa.

Valkuille ei mikään uusi ilmiö, mutta jos uusi pelaaja niin todella vaikea sitä tietää mistä johtuu. Onko vaan huono, vai alisuorittaako ja miksi? Asiaa kun avaa, niin osaa kannustaakin ihan eri tavalla ja antaa aikaa.

Tosi helposti nämä lähtee eskaloitumaan ikävästi ja lapsen päässä kasvaa isommaksi, kuin onkaan.

[Jonetsi]

Ei liity YJ:hin tämä kun ei ole vissiin edes tulossa meidän ikäluokkaan kuitenkaan. Huomenna palaveerataan ja katsotaan nyt mitä sieltä tulee. Ymmärtääkseni seurassa on isompi kehitysohjelma menossa ja halua kasvaa muuksikin kuin kasvattajaseuraksi niin näitä sitten kai vain tulee.

Eli YJ koskee vaan osaa seuraa, vai ei ketään?

[Nigel Kugelschfeir]

Eli YJ koskee vaan osaa seuraa, vai ei ketään?

YJ:t tulee vasta 12-vuotiaille, luultavasti ollaan lähdetty jo seurasta siinä vaiheessa. Oma lapsi aloittaa vasta 8vs8 eli täyttää 10 vuoden vaihteen jälkeen. Talvikaudelle aiinoa muutos on siinä että seuran 15-16-ikäluokat yhdistetään jotta saadaan 8vs8 tarpeeksi pelaajia ja kaksoisedustuksilla paikkaillaan jos tarvitaan. Uusi valmentaja on varmaan tuttu tyttöjoukkueista monelle täälläkin, sen verran kokenut kaveri on kyseessä.

[bupa dukta]

Miksi suunnittelet seurasta lähtöä? Isoja satsauksia näyttää junnupuolelle tulleen ja ainakin vastustajan näkökulmasta hyvä meininki.

[Nigel Kugelschfeir]

Ei me varsinaisesti suunnitellakaan mutta harva täällä samassa seurassa koko uraa pelaa. Toki jos suunnitelmat toteutuu ja saa ikäluokat rullaamaan putken läpi niin miksei voi pelatakin. Tällä hetkellä tilanne on se että 11v11-joukkueita ei ole ollenkaan ja viimeistään 8vs8:n loppupäässä porukkaa alkaa siirtyä pois.

[DAF]

Ei me varsinaisesti suunnitellakaan mutta harva täällä samassa seurassa koko uraa pelaa. Toki jos suunnitelmat toteutuu ja saa ikäluokat rullaamaan putken läpi niin miksei voi pelatakin. Tällä hetkellä tilanne on se että 11v11-joukkueita ei ole ollenkaan ja viimeistään 8vs8:n loppupäässä porukkaa alkaa siirtyä pois.

Niin, eikö ne yj-sopimukset osaltaan juuri tätä taklaamaan ole? En ihan hahmota nyt tuota ajatuksenjuoksua. So. tämä hetki lienee aika eri kuin se, kun niiden kautta operoivat.

[Nipale]

Kokemuksesta myös sanoisin, että mahdollisimman aikaisessa vaiheessa keskustelu valkun kanssa. Jos lapselle hankalaa, niin vanhempi voi sen hoitaa.

Valkuille ei mikään uusi ilmiö, mutta jos uusi pelaaja niin todella vaikea sitä tietää mistä johtuu. Onko vaan huono, vai alisuorittaako ja miksi? Asiaa kun avaa, niin osaa kannustaakin ihan eri tavalla ja antaa aikaa.

Tosi helposti nämä lähtee eskaloitumaan ikävästi ja lapsen päässä kasvaa isommaksi, kuin onkaan.

...Tästä sellaista päivitystä että onneksi hommassa näyttää käyneen kuten toivoin, eli 3 päivää Eerikkilässä oman joukkueen kanssa isoilla minuuteilla suosikkipelipaikalla nosti fiilistä ja itseluottamusta ja ainakin itse sanoo jännittämisen helpottaneen. Omaan silmään myös peleissä rohkeampi ja treeneistä kotiin lähdettäessä hymyilevämpi ja puheliaampi..