Vertaistukea futisisille

[Gullit88]

Itselle tulee tästä tosiaan mieleen, että jos menee jollekin valmentajalle selittämään, että asiat tehdään muualla aivan eri tavalla (eli tämä valmentaja ei tee mitään oikein), niin ei siinä kannata hirveästi vastakaikua odottaa. Asia ei varmastikaan ole noin mustavalkoista.

Näin se on ja harva näin toimii. Mutta tietysti jos vitosdivaripohjalta ei kuunnella maajoukkuetaustaa myöden ketään, niin keskustelukulttuurissa on jotain vikaa.

[Raian]

Näin se on ja harva näin toimii. Mutta tietysti jos vitosdivaripohjalta ei kuunnella maajoukkuetaustaa myöden ketään, niin keskustelukulttuurissa on jotain vikaa.

Kirjoitappa muutama esimerkki. Mitä epäkohtia on näkynyt?

[Valonheitin]

Aika monen vuoden futisvanhempi- ja toimihenkilötaustalla voin havaita, että valmentajat eivät ole ihan ensimmäisenä ottamassa vastaan koulutusta tai tietoa nimenomaan pedagogisesta puolesta, lasten ja nuorten kasvattamisesta jne. Opetellaan joo körvereitä ja höyniä, mutta ei sitä miten pelaaja kohdataan, miten pelaajaa kohdellaan.

Valitettavasti valmentajien oma futisego puskee läpi, eikä pelaajiston välillä varsin herkkään tilanteeseen osata eikä ainakaan haluta reagoida. Keskustelukulttuuri on kuin NHL:ssä, jossa kommunikaatio pelaajien suuntaan on mitätöntä, asioita ei selitetä eikä lapsi uskalla kysyä.

Kaiken voi aina perustella "mutkun kilpailu", vaan kohta se kilpailukin on tehty helpoksi, kun mukana on enää avauksen verran pelaajia.

Omassa seurassa lähes kaikki valmentajat ovat vanhempia, mutta seuran puolelta tulee todella hyvää tukea ja ohjausta. Mielestäni tässä on myös tietynlainen vahvuus, sillä seurassa ei ole palkattuja ”CV:n päivittäjiä”, jotka yrittävät luoda valmentamisesta itselleen uraa. En nyt väitä, että oto-valmentajat ovat parempia, mutta heillä on paljon osaamista esim. siviilityön kautta opettajina, yritysmaailmasta jne.

Kun valmentaminen ei ole elinkeino, niin useasti myös ne pehmeämmät arvot pystytään huomioimaan paremmin.

[Gullit88]

Kirjoitappa muutama esimerkki. Mitä epäkohtia on näkynyt?

Kiusaamiseen ei puututa, perinteinen toimareiden lapsien erityiskohtelu, egoilu, harjoituksissa jonotetaan ja seisoskellaan, pallokosketuksia tulee erittäin vähän, harjoitukset ei ikätasoisia jne. En tietenkään mene yksityiskohtiin.

[Nigel Kugelschfeir]

Kannattaisi varmaan katsoa muita vaihtoehtoja jos meno on tuollaista. Et varmaan halua kertoa missä tuollaista menoa että muut osaa vältellä?

[fingerström]

Kiusaamiseen ei puututa, perinteinen toimareiden lapsien erityiskohtelu, egoilu, harjoituksissa jonotetaan ja seisoskellaan, pallokosketuksia tulee erittäin vähän, harjoitukset ei ikätasoisia jne. En tietenkään mene yksityiskohtiin.

Ymmärränkö nyt oikein, että on joukko nappuloiden vanhempia, jotka ovat entisiä jalkapallon maajoukkuepelaajia ja he ovat yrittäneet puuttua yllä kuvatun kaltaiseen lasten kohteluun, jota harrastaa keskustelukyvytön vitosdivaripelaaja, mutta turhaan?

[Gullit88]

Ymmärränkö nyt oikein, että on joukko nappuloiden vanhempia, jotka ovat entisiä jalkapallon maajoukkuepelaajia ja he ovat yrittäneet puuttua yllä kuvatun kaltaiseen lasten kohteluun, jota harrastaa keskustelukyvytön vitosdivaripelaaja, mutta turhaan?

Et ymmärrä. Vitosdivari- tai olemattomalla taustalla ei kuunnella ketään, koska oma näkemys.

[Mikaeli]

Olen varma että missään seurassa ei sanota että "ei tarvita toimihenkilöitä lisää", jos asiallisesti ja pyyteettömästi haluaa tukea toimintaa. Jos siis puhutaan lasten valmentamisesta/huoltamisesta tms. missään muissa seuroissa kuin ehkä joku HJK, KäPa jne.

Useamman vuoden Klubi-kokemuksella voin sanoa, ettei sielläkään liikaa ole asiallisia vapaaehtoistoimijoita. Valmentajilla on aika paljon vanhempiallergiaa, mutta uskon asiallisen keskustelun esim treenisisällöistä järkevillä perusteluilla saavan 99% positiivisen vastaanoton. Toki itsekin olen tietyistä asioista, esim teknisistä suoritteista, maininnut ja vastaus on ollut: "Kyllä nää jutut on mietitty." Tosiaan paras tapa vaikuttaa on hypätä itse kentän puolelle valmentamaan.

[ginikettu]

Useamman vuoden Klubi-kokemuksella voin sanoa, ettei sielläkään liikaa ole asiallisia vapaaehtoistoimijoita. Valmentajilla on aika paljon vanhempiallergiaa, mutta uskon asiallisen keskustelun esim treenisisällöistä järkevillä perusteluilla saavan 99% positiivisen vastaanoton. Toki itsekin olen tietyistä asioista, esim teknisistä suoritteista, maininnut ja vastaus on ollut: "Kyllä nää jutut on mietitty." Tosiaan paras tapa vaikuttaa on hypätä itse kentän puolelle valmentamaan.

Osa vanhemmista nyt on vaan vähän dikkejä. Suurin osa toki mukavia ja ymmärtää keskustelusta. Vapaaehtoisia hyviä apuvalkkuja oli mielestäni aina vähintään tarpeeksi.

Yleisesti auttaa, kun seuralla on selkeät "prosessit" eri toimareille,  joukkueen toiminnalle yleensä, ja valmennukselle. Näihin on selvästi käytetty paljon aikaa ja vaivaa, jolla se kokonaisuus sitten lähtee rullaamaan kunkin joukkueen osalta. Näitä malleja monen pienemmän seuran voisi kannattaa kopioida aika surutta, jos vaan mahdollista.

[vesikalja]

Kannattaisi varmaan katsoa muita vaihtoehtoja jos meno on tuollaista. Et varmaan halua kertoa missä tuollaista menoa että muut osaa vältellä?

Näin on. Se on junnullekin vittumaista raahautua ikävään harrastukseen. Etenkin jos on kiusaamista, huono henki jne. Ei  hyvä.

[fingerström]

Et ymmärrä. Vitosdivari- tai olemattomalla taustalla ei kuunnella ketään, koska oma näkemys.

Kuulinkin hieman, mistä saattaa olla kyse, että kerrotussa on vinha pohja ja että seuraa ei kiinnosta paskan vertaa. Jos näin tosiaan on, niin onhan toi ihan hirveetä eikä sitä kannata katsoa kauempaa, vaan hankkiutua muualle. Jos se on esimerkiksi matkojen takia mahdotonta, kannattaisi vielä yrittää herätellä seuraa. Seuraavassa vuosikokouksessa voisi toki vaihtaa koko johdon ja linjan, mutta se edellyttäisi järjestäytymistä enkä tiedä, onko se nykypäivänä enää mahdollista.

[Hegetsu]

Välttämättä isoa järjestäytymistä ei tarvita, meillä kohtuullisen kokoinen seura (joku 800-900 pelaajaa ja äänioikeutettuja jäseniä ehkä 100 ja 150 välillä eli aikuispelaajia, toimihenkilöroolissa olevia vanhempia ja sellaisia pelaajien vanhempia jotka liittyneet seuran jäseniksi) ja syyskokouksessa taisi olla vanhan ja uusien hallituksen jäsenien lisäksi alle 10 äänioikeutettua jäsentä ja kevätkouksessa oli hallituksen lisäksi 3 äänioikeutettua jäsentä eli kohtuullisen vähän homma jäseniä kiinnostaa vaikka seuran liikevaihtokin on 1M€ luokkaa. Loppupelissä kohtuullisen pienikin organisoitu ryhmä, kuten vaikka yli 16-v pelaajien joukkue, pystyisi ottamaan seuran halutessaa haltuun.

[erno]

Nuo Gullitin pohdinnat liittyy ylätasolla teemaan siitä, että mikä jalkapalloseura on ja että mikä jalkapalloseuran olemassaolon tarkoitus. Jos oot ollut ikäs jossain Klubissa tahi vastaavassa perinneseurassa, niin näistä on päästy ehkä yli ja pohdinta voi tuntua oudolta, mutta kun on kiertänyt pienempien seurojen valmennuspumppuja niin aihiohin törmää usein. Seuroilta puuttuu ylipäätään valmennuslinjaukset, linjaukset, valmennukset, linjauksenlinjaukset ja sen sellaset. Eli seura on ennemmin kollektiivi ikäluokkia, joissa kunkin ikäluokan toiminta riippuu lähinnä siitä kenen mutsi tai faija sitä ikäluokkaa pyörittää.

Sit kun sattuu vähän paskempi tuuri, että ikäluokkaa pyörittää vaikkapa jengin pahimman kiusaajan faija, joka vähät välittää aihiosta niin lopputulos on mitä se on. Siinä tarttettas sitä vahvaa seuraa, jota ei ole, koska kuten aikaisemmin todettu niin seura on pehmeä entiteetti ikäluokan yläpuolella.

[Nigel Kugelschfeir]

Ei kukaan kuitenkaan viitsi kertoa mistä seurasta on kyse tai edes paikkakuntia/aluetta missä seura toimii jos ei halua nimiä paljastaa?

[erno]

Ei kukaan kuitenkaan viitsi kertoa mistä seurasta on kyse tai edes paikkakuntia/aluetta missä seura toimii jos ei halua nimiä paljastaa?

Noissa mennään vähän ikäviin kenttiin kun voidaan puhua vielä sopimussuhteisista ihmisistä vaikka kuppi on mennytkin nuri. Tätä palstaa kuitenkin seuraa monet ihmiset monessa paikassa.

[fingerström]

Välttämättä isoa järjestäytymistä ei tarvita, meillä kohtuullisen kokoinen seura (joku 800-900 pelaajaa ja äänioikeutettuja jäseniä ehkä 100 ja 150 välillä eli aikuispelaajia, toimihenkilöroolissa olevia vanhempia ja sellaisia pelaajien vanhempia jotka liittyneet seuran jäseniksi) ja syyskokouksessa taisi olla vanhan ja uusien hallituksen jäsenien lisäksi alle 10 äänioikeutettua jäsentä ja kevätkouksessa oli hallituksen lisäksi 3 äänioikeutettua jäsentä eli kohtuullisen vähän homma jäseniä kiinnostaa vaikka seuran liikevaihtokin on 1M€ luokkaa. Loppupelissä kohtuullisen pienikin organisoitu ryhmä, kuten vaikka yli 16-v pelaajien joukkue, pystyisi ottamaan seuran halutessaa haltuun.

Tohon hieman puuttuisin. Helpoin osuus koko operaatiossa on sen seuran "valtaus" tai mitä nimeä nyt haluaakaan käyttää. Vaikeempaa on, kun seuralle pitäisi luoda linja ja jos on ollut kyse joukkuevetoisesta seurasta, niin myös organisaatio ja pitäisi sitoutua vetämään toimintaa ainakin sen pari-kolme vuotta. Joten kyllä jollain lailla olisi hyvä organisoitua jo aiemmin, joskin homma itse opettaa ja pääasia on olla kiinnostunut siitä, miten järjestö toimii ja siitä, mitä muut ajattelevat. 

Kun mä aloitin meidän junnutoiminnan henkiin herättämisen mä tein aluksi kahdeksankohtaisen ja silloisen arvioni mukaan 6-7 vuotisen toimintasuunnitelman. Junnutoiminnan parissa meni vähän laskutavasta riippuen 10-11 vuotta ja sen jälkeen perustettiin tyttöjä ajatellen naisten joukkue, jonka parisssa puuhailin kolme vuotta. Tärkeetä on myös ymmärtää, milloin pitää väistyä ennenkuin rooli muuttuu riippakiveksi. Itse uskon, että se onnistui minulta, mutta tiedän myös käytännön tapauksia, että helposti siihen status quo -tilaan jää ja silloin ollaan lirissä.

[Hegetsu]

Se mitä hain takaa, oli enemmänkin tuo että toimintaan pääsee helposti mukaan jos vain kiinnostusta on. Covid-ajan jälkeen tuntuu meillä ja aikamonessa muussakin seurassa olevan haasteena saada seura- tai joukkuetoimijoita mukaan tekemiseen, jälkimmäisiä vielä löytyy kilparyhmiin mutta seuratasolle ei oikein saada osallistujia mukaan. Seuran hallitus on kuitenkin se toimija joka määrittää seuran strategian jäsenistön toiveiden mukaisesti ja jos siellä ei ole riittävää kunnianhimoa ja pitkäjäteisyyttä niin ei seuran toiminta kovin paljoa voi kehittyä.

Oma kokemus on, että seuratasolla toimiminen on varsin työlästä suhteessa joukkuetasoon ja seuratasolla muutoksien eteenpäin vieminen vaatii paljon aikaa hallituksen jäseniltä ja tuloksia tulee hyvin hitaasti jos vaikka toiminnanjohtaja tai joku muu palkattu henkilö potkii palloa kokoajan sivurajan yli. Ja jos joudutaan tekemään rekryjä niin ne on myös hyvin hitaita.

Itse kun aloitti hallituksessa niin seurassa oli ollut jo parin kuukauden ajan toiminnajohtaja rekry päällä ja hommassa kesti ehkä lopulta 8-10 kk ennen kuin kaveri aloitti niin siinä jo hukattiin yksi pelikausi aikaa kehittämiseltä. Hallituksia on myös vaika saada riittävän monipuolisiksi vaan edustajat löytyvät muutamasta kilparyhmästä kun tulijoita vain ei ole ja ainakin meillä perinteisesti hallituksessa yliedustettuna suhteessa jäsenmäärään ollut 12-15 vuotiaiden poikien kilpajoukkueet. Se mikä on ollut hyvä, on se että hyvään pyrkiviä vapaaehtoisia on kyllä tekemisessä mukana mutta ongelma on vain tekemisen määrä ja vapaaehtoisten rajallinen lukumäärä toiminnassa.

[Gullit88]

Seuran säännöt, rakenteet, toimintatavat, linja ja kulttuuri ovat kyllä erittäin tärkeitä asioita. Ne paitsi takaa laadun kentällä, niin vielä olennaisempana asiana kentän ulkopuolisessa toiminnassa. Näköjään olennaisin asia olisi saada epäasiallisuudet pois ja sitten vasta päästään itse jalkapallon pariin. Tämä nimenomainen asia on tullut minulle futisisänä yllätyksenä.

[Kossi Agassa]

Kiusaamiseen ei puututa, perinteinen toimareiden lapsien erityiskohtelu, egoilu, harjoituksissa jonotetaan ja seisoskellaan, pallokosketuksia tulee erittäin vähän, harjoitukset ei ikätasoisia jne. En tietenkään mene yksityiskohtiin.

Ymmärränkö nyt oikein, että on joukko nappuloiden vanhempia, jotka ovat entisiä jalkapallon maajoukkuepelaajia ja he ovat yrittäneet puuttua yllä kuvatun kaltaiseen lasten kohteluun, jota harrastaa keskustelukyvytön vitosdivaripelaaja, mutta turhaan?

Et ymmärrä. Vitosdivari- tai olemattomalla taustalla ei kuunnella ketään, koska oma näkemys.

Eli kyseessä ilmeisesti pieni seura, mutta nappulaikäluokan vanhempiin osunut satumaisella tuurilla joukko entisiä maajoukkuepelaajia. Ja nämä entiset maajoukkuepelaajat ovat vain alistuneet kohtaloonsa, vaikka epäkohtiin ei ole puututtu? Ja vaikka valmennukseen olisi muitakin tulijoita, niin tämä sama kaveri jatkaa edelleen joukkueen valmentajana?

Monestihan pienissä seuroissa on ongelmana, että sinne valmennukseen ei varsinaisesti ole tunkua ja sitten joukkueen valmennuksesta vastaa Gullit88:n kertomusten kaltainen kaveri. Häntä siedetään, koska tilalle ei saada ketään parempaakaan.

[ginikettu]

Seuran säännöt, rakenteet, toimintatavat, linja ja kulttuuri ovat kyllä erittäin tärkeitä asioita.

Näin on. Esim klubissa on mielettömän paljon kirjoitettua tietoa näihin liittyen, jota aktiivisesti seura jakaa joukkueille valmennuksen ja toimarien kautta. Tämä on tavallaan kopioitavissa, mutta kaiken noudattamimen vaatii sitä kulttuuris taustalla (eikä kaikkeen noista pienemmillä seuroilla ole resursseja). Ongelma voi monella pienemmällä olla siinä että toiminta henkilöityy eikä ole sellaista roolipohjaisuutta.

Muutos ei ole oikein missään organisaatiossa helppoa ja kestävään muutokseen ei välttämättä kannata pyrkiä vanhaa romuttamalla vaan pienin askelein (vähän kuten lean muutoksessa), koska kerralla kaiken korjaaminen on iso riski ja epäonnistuu todennäköisemmin.

Fudisjoukkueilla on kuitenkin todella paljon kaikenlaista tekemistä ja tehokkaaseen arkeen on hyvä jos seura voi tarjota kohtuullisen paljon selkärankaa minkä varassa joukkueet toimii.

[Gullit88]

Eli kyseessä ilmeisesti pieni seura, mutta nappulaikäluokan vanhempiin osunut satumaisella tuurilla joukko entisiä maajoukkuepelaajia. Ja nämä entiset maajoukkuepelaajat ovat vain alistuneet kohtaloonsa, vaikka epäkohtiin ei ole puututtu? Ja vaikka valmennukseen olisi muitakin tulijoita, niin tämä sama kaveri jatkaa edelleen joukkueen valmentajana?

Monestihan pienissä seuroissa on ongelmana, että sinne valmennukseen ei varsinaisesti ole tunkua ja sitten joukkueen valmennuksesta vastaa Gullit88:n kertomusten kaltainen kaveri. Häntä siedetään, koska tilalle ei saada ketään parempaakaan.

Joudun olemaan vähän epäselvä, kun en halua yksilöidä tarkemmin. Mutta ei, ei ole ollut joukkoa entisiä maajoukkuepelaajia. Sen sijaan kuten kirjoitin, niin edes maajoukkuestatus ei saa henkilöitä kuuntelemaan tai muuttamaan toimintaa.

[gv39]

Jättäkää Gullit88 rauhaan tivaamisesta, kertoo selvästi sen verran kun pystyy.

Yleisellä tasolla voi todeta, että suurin osa joukkueista on seurasta riippumatta järjestetty niin, että vanhemmat perustavat rakenteen eli jojo, taloudenhoitaja, apuvalkut ja monesti päävalkku tulee vanhempien piiristä. Näin ainakin ns. kyläjoukkueissa. Se on sitten tuurista kiinni, minkälaista porukkaa sirkusta alkaa pyörittämäään.

Perheemme on ollut vuosien mittaan monessa eri rooleissa joukkueissa ja seurassa. "Lohdutuksen" sanana voi todeta, että samat klassiset isommat ja pienemmät ongelmat jatkuvat oman seuran piirissä ja selvästi muuallakin.

Täydellisessä maailmassa G88 ongelma ratkeaisi siten, että valkku vaihtoon ja pelisäännöt kuntoon.
Elävässä elämässä pitäisi enää löytää uusi täysipäinen valkku, jämeryyttä johtoon ja edellytyksenä, että pelaajat jäävät joukkueesen eivätkä seuraa "valmentajatähteä" tai poistu muuten.

[ginikettu]

Yleisellä tasolla voi todeta, että suurin osa joukkueista on seurasta riippumatta järjestetty niin, että vanhemmat perustavat rakenteen eli jojo, taloudenhoitaja, apuvalkut ja monesti päävalkku tulee vanhempien piiristä. Näin ainakin ns. kyläjoukkueissa. Se on sitten tuurista kiinni, minkälaista porukkaa sirkusta alkaa pyörittämäään.

Eikä tuossa mallissa ole mitään vikaa. Seura voi tarjota tuohon toimintaan niin toimareille, valkuille, kuin pelaajille/vanhemmille työkaluja, ohjeita/toimintamalleja (sääntöjä), koulutusta, keinoja/kanavia ongelmien ratkaisuun niin rivijäsenistä toimareihin, jne. Mitä tukevampi on tuo seuran tuki ja linjaukset, niin sitä helpompi toimarien on toimia vanhempien vaatimusten ristitulessa.

[Gullit88]

Eikä tuossa mallissa ole mitään vikaa. Seura voi tarjota tuohon toimintaan niin toimareille, valkuille, kuin pelaajille/vanhemmille työkaluja, ohjeita/toimintamalleja (sääntöjä), koulutusta, keinoja/kanavia ongelmien ratkaisuun niin rivijäsenistä toimareihin, jne. Mitä tukevampi on tuo seuran tuki ja linjaukset, niin sitä helpompi toimarien on toimia vanhempien vaatimusten ristitulessa.

Jos taas seuran organisaatio ei ole kunnossa, niin voi syntyä paljon monenlaista. Esimerkiksi jos organisaatiossa jojot ovat esimiesasemassa valmentajiin nähden, niin siitä voi sopivilla henkilöillä tulla erilaista turhaa vääntöä. Käytännössä tällainen jojovetoinen malli voi johtaa siihen, että jojot pyörittävät koko ikäluokkaa kentältä paperihommiin oman mielensä mukaan ottamatta huomioon muiden näkemyksiä. Tämä tietysti mahdollistaa erilaiset väärinkäytökset.

Tietysti vahva seura pystyy puuttumaan tällaiseen toimintaan, mutta heikko/välinpitämätön/osaamaton seura ei. Minulle ainakin on tullut yllätyksenä, kuinka tärkeäitä seuran rakenteet ovat. Helposti nämä aikuisten mielihalut ajavat täysin lasten edun edelle ilman vahvoja rakenteita ja toimintakulttuuria.

[Valonheitin]

Itse olen hyvin "seurauskovainen" ja kannatan vahvaa Politburo-mallia. Seurat ovat kuitenkin se organisaatio, joka on loppujen lopussa vastuussa joukkeiden toimihenkilöiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.

Kuuntelin eilen Progressaon jakson, jossa pohdittiin, jos Suomessa pitäisi olla liiton ohjaama yhteinen pelitapa. Se ei kyllä ole kovin realistinen (eikä ehkä edes tarpeellinen) ajatus, kun yksittäisten seurojenkin on vaikea luoda yhtenäisiä malleja toiminnalleen ja useissa seuroissa joukkueet ovat lähes itsenäisiä yksiköitä.