Eilen ei tehnyt mieli kirjoittaa yhtään mitään. Eikä oikeastaan tänäänkään, mutta kirjoitetaan nyt kuitenkin jotain. Kai jonkun täytyy yrittää kirjoittaa Ilveksestä jotain muutakin kuin toistuvaa vittuilua ja pahantahtoista halveksintaa, mitä nämä naisten ketjut tuntuvat olevan täynnä. Toki joukkue tai oikeastaan joukkueet tekevät tuloksillaan tuon valitettavan helpoksi. Suoraan sanottuna olen jo aika kyllästynyt pelkkään negatiivisuuteen ja että Ilveksen naisten joukkueen olemassaolon oikeutta saa toistuvasti perustella kaiken vittuilun keskellä niin täällä foorumilla kuin jopa Ilveksen kannattajien keskuudessa.
Ylinen tai joku muu valmennuksesta, luotteko itsellenne nimimerkin ja tulette kertomaan, mitä tässä kauden aikana on tapahtunut. KuPS-pelin jättäisin nyt omaan arvoonsa tässä vaiheessa... Joukkue on kuitenkin täynnä eri ikäluokkien maajoukkuepelaajia. Ja hieno kapteeni!
Tämä ihmetyttää itseäkin. Melkoiseen umpisolmuun on joukkue onnistunut taas ajautumaan. En tiedä, voiko yksi peli saada sellaisen aikaan, mutta tuloksellinen alavirehän alkoi oikeastaan kuopiolaisten vieraillessa Tammelassa toukokuun lopulla. Silloin 2–0-johto vaihtui toisella puoliajalla 2–3-tappioksi ja kaiken kukkuraksi Aada Nurmi päätti taklauksellaan viime vuosina paljon loukkaantumisista kärsineen Lotta Lähteenmäen kauden. Tuon jälkeen Ilves on hävinnyt lähes kaikki poikkeuksellisen tasaisen keskikastin ottelut. Moni noistakin otteluista on näyttänyt pelillisesti ihan hyvältä, mutta sitten karmeat virheet ovat kääntäneet voiton vastustajille. Pahinta on, että aiemmin tiukkojen otteluiden sijaan nyt syksyn lähestyessä on nähty jo muutama totaalinen romahdus, kuten PK-35 Vantaa ja KuPS-otteluissa on tapahtui. Eli nyt kun kurssia pitäisi kääntää ja asioihin on selvästi kiinnitetty huomiota, niin syöksykierre on vain synkentynyt. Toivon, että kärsivällisyys palkitaan, joukkue pystyy kääntämään vielä kurssinsa, eikä tarvitse turvautua liian usein Ilveksessäkin nähtyyn valmennuksen vaihtamiseen. En tiedä, onko ongelmat valmennuksessa, mutta selvästi joukkue ei nyt kuitenkaan saa itsestään parasta irti ja siitä toki on aina vähintäänkin osa valmennuksen vastuulla.
Sinänsä en ihmettele, että tällaisella isojen panosten kaudella toistuvat epäonnistumiset voivat kasvattaa pelaajien paineet sellaiselle tasolle, että ne häiritsevät jo itse pelaamistakin ja oman parhaan tason tuomista kentälle. Ilvekselle paineita ei luo pelkästään sarjajärjestelmän muutos, vaan myös uutukaisen hienot ja kalliit puitteet Tammelan stadionilla. Ymmärtääkseni Ilveksen naisten joukkuekin kuuluu stadionilla pelaavien miesten Kakkosen joukkueiden kanssa samaan ryhmään, jotka joutuvat koko ajan miettimään, onko heillä varaa pelata siellä. Katsojamäärät eivät ole alkukauden muutamaa poikkeuksellisen isoa teemaottelua lukuun ottamatta kasvaneet aiemmista vuosista mitenkään merkittävän paljon. Kahdeksassa kotiottelussa on ollut nyt yhteensä 5422 katsojaa eli keskimäärin 677 katsojaa ottelua kohden. Jos poistetaan alkukauden vapaan pääsyn teemaottelut, joissa oli 1455 ja 1218 katsojaa, niin lukemat ovatkin lähempänä viime kausia. Kuudessa ottelussa yhteensä 2749 katsojaa eli 458 katsojaa ottelua kohden. Nuokin ovat edelleen hienoja lukemia Kansalliseen Liigaan, mutta eivät välttämättä riittävästi, että joukkueella olisi varaa pelata Tammelassa. Viime vuosien evakkokenttä Kauppi 3 meni remonttiin ja uusi katsomorakennus valmistuu vuoden päästä. Oma arvaukseni on, että naisten joukkue saattaa joutua palaamaan sinne nykyisillä katsojalukemilla ja taloustilanteella.
Anna Olmala on hieno pelaaja ja ihminen.
Samaa mieltä. Vaikka kapteenillakaan ei mennyt peli ihan putkeen, kun muun muassa katseli vierestä Rochin 3–0-maalia, niin suuri arvostus, että tuli ottelun jälkeen kameroiden eteen antamaan kommentit asiallisen tyylikkäästi. Ammattimaista toimintaa. Tosin 8-0-murskatappio oli joukkueelta näköjään sellainen epäonnistuminen, että kapteenikaan ei jaksanut olla enää ihan oma valoisa itsensä, vaikka loppuun saatiinkin pieni häivähdys tutusta hymystä. Toivottavasti vakavuus liittyi vain tuohon totaalisesti epäonnistuneeseen peliin, eikä ole merkki joukkueen tilasta laajemminkin. Hienolle kapteenille toivoisi vähän kevyempää kivirekeä perässä raahattavaksi. Mielellään kuitenkin edelleen keltavihreissä väreissä.
Jotta viesti ei olisi pelkkää kannattajan tuskan oksentamista näppäimistölle, niin keltavihreistä väreistä on saanut olla tällä viikolla myös ylpeä. Keskiviikkona oli koko seuran yhteinen päivä Särkänniemessä, jonne kokoontui 10 000 ilvesläistä kaikista seuran lajeista. Luonnollisesti suurin osa paikalla olleesta ihmismassasta oli seuran pieniä jalkapalloilijoita. Myös Kansallisen Liigan joukkue nousi huvipuiston tapahtumalavalle Sami Hintsasen haastateltavaksi ja sen jälkeen jakamaan nimmareita pienille ja isoille faneille. Nyt jo perinteeksi muodostunut tapahtuma saattaa olla ainoa laatuaan Suomessa. Ainakin tuossa hurjan isossa mittakaavassa.
Seuran ja joukkueen Instagram-tililtä löytyy kuvia Ilves-päivästä. Valitettavasti en osaa kaivaa Instagramista URL-osoitetta, jolla saisi kuvia näkymään myös suoraan täällä foorumilla.
https://www.instagram.com/p/C-vA86_tCCx/https://www.instagram.com/p/C-r3gXioAOj/
