Nigel Kugelschfeir
Paikalla
|
 |
Vastaus #600 : 25.07.2024 klo 11:21:17 |
|
Unohtuu tosiaan se että jos kaupungista otetaan liigajoukkue pois niin toiminta näivettyy ja monesti divarissa voi joutua maksamaan pelaamisesta jolloin kiinnostus pelaamiseen vähenee. Ei monella opiskelijalla ole heittää tonnia kauteen rahaa siitä ilosta että pääsee pelaamaan. PK-seudulla luultavasti jonkun verran tulee pelaajaliikennettä mutta muualla pelaaminen joko lopetetaan tai pelataan vähemmän vaativalla tasolla.
|
|
« Viimeksi muokattu: 25.07.2024 klo 11:23:56 kirjoittanut Nigel Kugelschfeir »
|
|
|
|
|
blackhawk
Paikalla
Suosikkijoukkue: TPS, Suomi, Everton
|
 |
Vastaus #601 : 25.07.2024 klo 12:06:45 |
|
Valitettavasti muistan edellisen sarjauudistustyöryhmän jäseneltä kyselleeni, mitä perusteita sille, miksi Ykkösestä karsitaan joukkueita pois. Tuolloin vastaukseksi sain, liigankin osalta, että ylimmälle sarjalle haluttiin vain sellaisia seuroja, jotka ovat valmiita panostamaan rahallisesti enemmän naisten jalkapalloiluun. Silloin taidettiin aikalailla puhua, että sarjaa voidaan "laajentaa" aina kuuden joukkueen sarjaksi, koska lopuilla panostushaluja ei ole tai se ei ole muuten "riittävää". Noh, nyt kun miettii asiaa näin pari vuotta myöhemmin niin tosiaan tilanne ei ole ainakaan mennyt parempaan suuntaan. Voidaan jopa kysyä, että onko näitä seuroja enää kuuttakaan samoilla kriteereillä? Nämä kriteerithän tietenkin tarkoittaisi sitä, että sarjan koko riippuisi panostushalukkaista seuroista, ei urheilullisesta menestyksestä.
Tämä selittääkin aika hyvin, millä logiikalla uudistukseen on päädytty. Seurojen karsimisen sijaan Palloliitossa voitaisiin miettiä millä tavalla naisten sarjojen suosiota voitaisiin kasvattaa niin, että joukkueet voisivat saada enemmän yleisöä ja sponsoreita. Toki seurojen pitää miettiä tätä myös itse. Jos olisi olemassa helppoja ratkaisuja, ne olisi varmaan jo toteutettu. Uskoisin, että seurat kyllä panostavat naisten jalkapalloiluun kaiken mitä ovat onnistuneet siihen tarkoitukseen keräämään. Tuskin kellään jää kassaan ylimääräistä käyttämätöntä rahaa? Jos taas rahaa käyttää enemmän kuin mihin on varaa, käy kuten TiPS:lle pari vuotta sitten. Nythän liigaseuroista erottuvat taloudelliselta panostukseltaan KuPS (Ari Lahti), Åland United (Anders Wiklöf) ja HJK. Mesenaattien hyödyntäminen viittaa siihen, ettei itse toiminta tuota riittävästi. Ilman mesenaattejaan KuPS voisi hyvinkin pelata Ykkösessä ja Åland United Kolmosessa. Ahvenanmaalaisia pelaajia taitaa pelata Kansallisessa Liigassa vain yksi mutta ulkomailla toki useampia. Palloliitolla on varmaan myös ollut ajatus, että Veikkausliigaseurat voisivat siirtää enemmän rahaa miesten joukkueen budjetista naisille? Ulkomaillahan jotkin suurseurat ovat laittaneet naisten joukkueisiin huomattaviakin summia. Tässä vain unohtuu, että jos jokin eurooppalainen suurseura siirtäisi prosentinkin miesten joukkueen budjetista naisille, kyseessä olisi merkittävä panostus. Suomessa miestenkään joukkueilla ei ole ylimääräistä rahaa ja miestenkin palkat kotimaisessa futiksessa ovat pääsääntöisesti sitä tasoa, että moni tienaisi enemmän lopettamalla futiksen ja menemällä ns. oikeisiin töihin, jos on ehtinyt kouluttautua futisuransa aikana. Myös fast trackin perusteluista syntyy vaikutelma, että toivotaan Veikkausliigan rahavirtojen jollakin tavalla kanavoituvan myös naisten joukkueelle. Kilpailu on kuitenkin miestenkin sarjoissa kovaa ja esimerkiksi FC Lahdella on runsaasti haastetta Veikkausliigassa säilymisessä. Myös miesten sarjoissa on pulaa yleisöstä, sponsoreista ja rahasta. Suomeen ei ole kehittynyt samanlaista jalkapallokulttuuria kuin monessa muussa Euroopan maassa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 25.07.2024 klo 12:14:50 kirjoittanut blackhawk »
|
|
|
|
|
blackhawk
Paikalla
Suosikkijoukkue: TPS, Suomi, Everton
|
 |
Vastaus #602 : 25.07.2024 klo 12:37:02 |
|
Tuo taloudellinen kuvio perustunee siihen, että jossain vaiheessa saadaan hyvä TV-sopimus aikaiseksi ja sitä kautta jaettavaa olisi enemmän/seura. Muuten on vaikea ajatella, mistä yhtälöön tulisi lisää rahaa kun entistä enemmän pelataan samoja joukkueita vastaan. Riittääkö yleisöllä kiinnostus seurata jatkuvasti samoja pelejä, vaikka taso olisikin entistä parempi?
Jääkiekon miesten Liiga on Suomessa varmasti paras esimerkki sarjasta, jolla on oikeasti hyvä tv-sopimus. Tv-oikeuksien arvoon on varmasti vaikuttanut myönteisesti myös sarjan laaja maantieteellinen kattavuus, vaikka toki myös tv-rahoja on jakamassa useampi seura. Kokonaispotti on kuitenkin isompi. En pidä suljetusta sarjasta, mutta pidän siitä, että joukkueita on paljon eivätkä vastustajat ole jatkuvasti samoja. Jalkapallossa suljettu sarja ei olisi mahdollinenkaan, sillä käsittääkseni UEFA ei niitä hyväksy. Uusi Kansallinen Liiga on käytännössä kahdeksan joukkueen liigaksi naamioitu kuuden joukkueen liiga. Kuusi parasta joukkuetta pelaavat kauden aikana toisiaan vastaan neljä kertaa ja lisäksi kauden alkupuolella kahta muuta joukkuetta vastaan kahdesti. Otteluita pelataan yhteensä 24, joista kuudella parhaalla noita keskinäisiä otteluita 20. Enemmän vaihtelua vastustajissa tuleekin karsijoilla. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Ykkösen joukkueiden ottelumäärä tulee olemaan peräti 28 eli ottelumäärä kasvaa neljällä tai viidellä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että miesten neljällä ylimmällä sarjatasolla kaikki pelaavat 27 ottelua plus mahdolliset karsinnat.
|
|
|
|
Slither54
Poissa
|
 |
Vastaus #603 : 25.07.2024 klo 12:53:42 |
|
Ja siinähän ne asiat aikalailla tulikin sitten, mitä on helppo ajatella taustalla olleen. Ei kyse ole ollut mistää TV-sopimuksista (kun ei sellaisia tainnut oikein olla vielä 4-5 vuotta sitten) tai minun ymmärtääkseni välttämättä siitäkään, miten Palloliiton tukia kanavoidaan, vaan ihan puhtaasti mietittiin, että Suomessa ei ollut ainakaan tuohon aikaan tarpeeksi näkyviä panostuksia niiltäkään seuroilta, jotka olivat korkeimmalla sarjatasolla ns. vakioporukkaa. Esimerkkinä keskusteltiin eräästä liigatason ei pk-seutulaisesta seurasta, joka ilmeisesti oli päättänyt, että pelimerkkejä ei ole mahdollista lyödä kovempaan panostukseen ja ilmeisesti sitten tällaisia seuroja tuolta ylimmältä sarjalta haluttaisiin pois kaventamalla joukkuemäärää. Tai vaihtoehtoisesti muuttamaan mieltään panostuksen suhteen, who knows. Toisaalta eihän me olla ehditty vielä edes oikein nähdä kunnollista arviota siitä, mitä edellinen muutos teki, kun Ykkösestä tiputettiin 2 joukkuetta pois. Rehellisesti sanottuna minun mielestäni se ei tuonut mitään merkittävää muutosta. Pelataan vaan enemmän samoja vastaan ja panokselliset pelit ovat vähän eri kohdissa kautta tms. En itsekään epäile, etteikö suurin osa panostaisi sitä määrää resursseja, joita käytettävissä on. Tuon resurssien hallittu/kontrolloitu kasvattaminen puolestaan on varmasti se haastava osuus. Näistä kuudesta silloisesta joukkueesta tosiaan mainitsitkin neljä ja näistä yksi meni nurin, kun käytettiin rahaa, jota ei ollut. Ne kaksi muuta seuraa oli lähinnä laskennallisia aikaisemman menestyksen perusteella sekä yksi "keskikastin" ryhmä. HPS teki tuolloin tuloaan ja on nyt taulukossa korkealla, mutta heidän panostusmahdollisuuksista ja halustaan on vaikea sanoa. Fast track-systeemihän puolestaan pohjautui juurikin tähän ideaan, että Veikkausliigan tai Ykkösen porukoilla odotettiin olevan ainakin osaamista, jolla voitaisiin nostaa naisten tasoa vähän nopeammalla aikataululla. Ongelma tosiaan on, kuten blackhawk tuossa mainitsi, että suurin osa näistä miesten seuroistakaan ei ole kannattavalla pohjalla, joten on aika vaikea nähdä rahaa tippuvan naisten toimintaan. Lahtelaiset yritti, mutta ovat nyt jäämässä sitten Palloliiton omien muutosta jalkoihin, mikä on omalla tavallaan aika paradoksaalista. Itse en lahtelaisia tämän takia osaa niinkään vihata, mutta saahan tästä ainakin revittyä lisää huumoria, mikäli heilläkin sarjaporras näiden muutosten myötä (tai sitten ihan muuten pelaamalla) muuttuu kauden jälkeen. Hypeä siis on yritetty luoda, hommaa viedä kohti ammattimaisuutta ja näkyvyyttä luoda lisää. Koska meillä ei sitä ylimääräistä rahaa ole ja laajatasoisen osaamisen puolestakin on aika paljon haasteita, niin tietynlainen hätäily kehityksen varmistamiseksi lisämausteena ei kyllä ole kovin hyvä juttu. Mutta tämä suunta on tosiaan valittu ja kuten mainittua, niin voi hyvin käydä, että vielä ennen vuotta 2030 tämä homma kutistuu entisestään. Se toki romuttaa tämän kuuden joukkueen sarjojen luomisen, mutta ehkä ne Liiga, Ykkösliiga ja Ykkönen on jatkossa silloin kuuden joukkueen sarjoja. 
|
|
|
|
harkkapilli
Poissa
|
 |
Vastaus #604 : 25.07.2024 klo 13:21:13 |
|
Kuten moni muukin nimimerkki on kirjoittanut täällä, pääsarjan joukkuemäärän vähentämisestä paistaa läpi omituinen ajatus jonkinlaisesta nollasummapelistä. Ajatuksena siis ilmeisesti, että naisten jalkapalloon on käytettävissä jokin tietty vakiomääräinen kakku, josta jää enemmän joukkuetta kohden, jos jakajia on vähemmän.
Ehkä tuo osittain voi pitääkin paikkansa TV-sopimuksen tai joidenkin UEFA-rahojen tms. suhteen. Samoin pääkaupunkiseudulla joukkueet jakavat ainakin samaa pelaajapoolia. Muuten ainakin itsellä on sellainen käsitys, että mitä vähemmän pääsarjassa on joukkueita ja mitä suppeamman alueen sarja kattaa, sitä pienemmältä alueelta sarjaankin pystytään haalimaan resursseja niin pelaajien, katsojien, vapaaehtoisten kuin tukieurojenkin suhteen.
Toivottavasti liitossa on osattu olla meitä ennakkoluuloisia lajin seuraajia pitkänäköisempiä sekä avarakatseisempia ja tämä valittu tie on oikeasti suomalaiselle naisten jalkapallolle paras vaihtoehto. Itse valitettavasti joudun ainakin vielä olemaan epäilevällä kannalla.
Jos taas uudistus epäonnistuu, kuten aika moni täälläkin epäilee, toivottavasti sen mukana ei ehdi syntymään korjaamattomia vahinkoja.
|
|
|
|
2fst4u
Poissa
|
 |
Vastaus #605 : 25.07.2024 klo 13:41:08 |
|
Nyt jos mietitään HJK:n keräämää rahoitusta ja joukkueen ympärille kehitettävää bisnes-mallia, niin jotenkin tulee mieleen, että entä jos tuo sama investointi olisikin tehty Palloliiton/Kansallisen Liigan toimesta? Sillä jos mietitään noita asioita, joista ainakin julkisuudessa on puhuttu (näkyvyys, pelaajabrändit, yhteisöllisyys...) niin eikös kaikkien seurojen luulisi hyötyvän näistä kehitysasioista? Jokainen tekisi omissa "ympyröissään" sillä omalla tavallaan asioita, joita koordinoidaan/johdetaan keskitetysti. Samalla voitaisiin sitten jakaa niitä hyviä kokemuksia ja toisaalta myös niitä asioita, jotka eivät toimi. Vai onko tämä suomalaisessa seurakentässä, jossa toisen menestys on meiltä pois, täysin mahdoton ajatus?
|
|
|
|
Slither54
Poissa
|
 |
Vastaus #606 : 25.07.2024 klo 13:56:52 |
|
Nyt jos mietitään HJK:n keräämää rahoitusta ja joukkueen ympärille kehitettävää bisnes-mallia, niin jotenkin tulee mieleen, että entä jos tuo sama investointi olisikin tehty Palloliiton/Kansallisen Liigan toimesta? Sillä jos mietitään noita asioita, joista ainakin julkisuudessa on puhuttu (näkyvyys, pelaajabrändit, yhteisöllisyys...) niin eikös kaikkien seurojen luulisi hyötyvän näistä kehitysasioista? Jokainen tekisi omissa "ympyröissään" sillä omalla tavallaan asioita, joita koordinoidaan/johdetaan keskitetysti. Samalla voitaisiin sitten jakaa niitä hyviä kokemuksia ja toisaalta myös niitä asioita, jotka eivät toimi. Vai onko tämä suomalaisessa seurakentässä, jossa toisen menestys on meiltä pois, täysin mahdoton ajatus?
Klubin systeemissäkin aika reilusti puhutaan positiivisen kierteen luomisesta ja sitä kautta europeleihin ja lohkovaiheeseen pääsemisestä, joka tuo lisää resursseja eli rahaa. Tietenkin sen ympärille varmasti rehellisesti pyritään luomaan myös sitä toimivaa taloudellista ympäristöä ilmankin ja sehän se suurin kysymysmerkki tässä heidän tavoitteissaan onkin. Pystyvätkö he luomaan toimivan (Euroopan tasolla) kilpailullisen ympäristön ilman, että joka vuosi homma voi levähtää siihen, että sitä lohkopaikkaa ei tule. Ei Mestareiden liigan vakiokävijöillä tuo rahamäärä ole lopulta kovin iso osa kokonaisuutta, mutta pienemmille seuroille yksittäiset onnistumiset saattavat tuottaa lisäresursseja monille vuosille tulevaisuuteenkin. Se, miksi tätä systeemiä ei voi suoraan monistaa johtuu juurikin siitä, että homman iso kasvattaminen perustuu tuohon positiiviseen kierteeseen. Vaikka jatkettaisiinkin kymmenen joukkueen voimin liigaa, niin edes kuusi seuraa ei pysty tähän, jos muutaman vuoden hyvän menestyksen jälkeenkin meillä on 2-3 europaikkaa ja niistä tuleva rahamäärä on maltillinen, jos et pääse kovin pitkälle. Sen lisäksi tulee tämä "suomalaisia seuroja johtaa amatöörit" homma, mikä omalla tapaa varmasti aina jollakin tapaa pitää paikkansa ja estää kehitystä. Raha mahdollistaa, valmentajat ja muut toimijat tekee omien sekä resurssien rajoittamissa ympäristöissään työtä ja pelaajat ottaa irti sen minkä saavat, jos ovat siihen tarpeeksi motivoituneita.
|
|
|
|
dembele
Poissa
|
 |
Vastaus #607 : 25.07.2024 klo 15:53:48 |
|
Seurojen karsimisen sijaan Palloliitossa voitaisiin miettiä millä tavalla naisten sarjojen suosiota voitaisiin kasvattaa niin, että joukkueet voisivat saada enemmän yleisöä ja sponsoreita. Toki seurojen pitää miettiä tätä myös itse. Jos olisi olemassa helppoja ratkaisuja, ne olisi varmaan jo toteutettu. Niinpä. Tämä nyt toteutettava on nyt varmaan se vähiten vaivannäköä vaativa, jossa rima ylittyy mutta jää heilumaan
|
|
|
|
Timoni
Poissa
Suosikkijoukkue: Ilves
|
 |
Vastaus #608 : 25.07.2024 klo 16:49:22 |
|
En ole suuri sarjan supistamisen fani.
Pienempi määrä joukkueita saattaa hieman nostaa tasoa, MUTTA syö kiinnostavuutta, kun - alueellinen kattavuus heikkenee (lahjakkuus voi syntyä mihin tahansa Suomen kolkkaan, jossa sen vaalimiseen pitäisi olla resurssit) - jatkosarjoista tulee puuduttavia, kun samaa joukkuetta vastaan hinkataan useita kertoja kauden aikana (esim jääkiekon liiga)
Vaikka esim. PKKU on kerännyt vähän pisteitä, mitään rökäletappioita se ei ole kärsinyt, eikä täten yhden tällaisen pelin pelaaminen välissä tosiasiallisesti heikennä pelaajien kehitystä, päinvastoin, se antaa mahdollisuuden pelaajiston kierrättämiseen ja kehittämiseen laajemmin.
Tampereella, Turussa, Oulussa ja ehkä Pohjanmaallakin pitäisi olla naisten liigajoukkue. Tällöin pystyttäisiin paremmin kanavoimaan rahaa koko Suomen alueelta lajiin. Yrityselämässä hypessä / nousuvaiheessa investoidaan rahaa, jotta saadaan kasvua investoinnin ympärille. Nyt naisten futiksessa toimitaan päinvastoin. Tietenkin, jos ajatellaan, että rahaa tulee lajiin pääsääntöisesti valtakunnallisesti, esim. televisiosopimuksen yai Kansallisen liigan kautta, uudella mallilla voisi olla perusteita, mutta ajattelisin, että rahaa tulee lajiin ensisijaisesti paikallisesti ja sille toivotaan saavan valtakunnallista näkyvyyttä.
|
|
|
|
ohilaukaus
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Savo AC
|
 |
Vastaus #609 : 25.07.2024 klo 17:21:11 |
|
Joku mainitsi, että ykkösessä pelaamisesta voi joutua maksamaan kaudessa tonninkin...olisi mielenkiintoista tietää, joutuuko divarissa tosiaan maksamaan jossain vielä pelaamisesta...Tiedän ainakin muutaman joukkueen jossa ei tarvitse maksaa euroakaan, joillekin pelaajille jopa maksetaan hieman ja kengät yms. saa seuralta...
|
|
|
|
|
Tekonurmi
Poissa
|
 |
Vastaus #611 : 27.07.2024 klo 09:23:31 |
|
Kauempaa voi lähteä hakemaan pelipaikkaa KL:ssa mutta samalla tulee hakea yleensä myös jotain muuta, jonka avulla saa voitakin leivän päälle, eikä ainakaan niillä, jotka opiskelevat pelaamisen ohella hekeutuminen muualle ole ihan niin yksinkertaista.
Sarjauudistukseen liittyen. Näen itse tämän kuvion jotakuinkin niin, että todellisuudessa ollaan luomassa 6 joukkueen selkeää liigaa, junioreista tuttuun ”miniliiga” tyyliin, missä parhaat pelaavat parhaita vastaan. Samaan aikaan väliin muodostuu miehistäkin tuttu ”Ykkösliiga”. Lähtökohtaisesti uudistuksella varmasti haetaan juuri miniliigoillekin ominaisia ”kovia pelejä”, joiden avulla kärkijoukkueet sitten mahdollisesti pärjäävät europeleissä paremmin. Samalla kun sarja tiivistyy, tarjoaa se mahdollisuuden liigan ammattimaistamiseksi enkä pitäisi mahdottomana jos lisenssikriteereitä lähtitulevaisuudessa vielä kiristetään niin, että mukaan halutaan vain ne seurat ja joukkueet, jotka ovat valmiita panostamaan toiminnan laatuun kohti ammattisarjaa. Tällaisessa systeemissä ei tämän kauden täydennysmenettelysäännöt, nousut ja putoamiset paljoa paina, koska oletettavasti ykkösestä nouseva seura tulee kuitenkin pelaamaan tulevaisuudessa mainittua ”Ykkösliigaa” ja asia tasoittuu parin vuoden sisällä. Yhden kauden vuoksi ei liiton tai liigan vinkkelistä ole varmasti juurikaan merkitystä kuka nousee ykkösestä ja keitä ovat ne kolme liigasta nyt putoavaa. Tällöin ei myöskään ole kokonaisuuden kannalta juurikaan väliä sillä, että vaihtuuko ykköseen tippuvissa joukkeissa pelaajisto. Kolikon kääntöpuolena tulevaisuudessa on sitten luonnollisesti myös ”miniliigoistakin” tuttu tylsistyminen siihen, kun tietyt joukkueet pelaavat toisiaan vastaan jatkuvasti, mikä tulee varmasti vaikuttamaan yleisön kiinnostukseen sarjaa kohtaan. Liittona ja liigana pyrkisin panostamaan siihen, että tämä Kansallinen-kokonaisuus pystytään pitämään mielenkiintoisena pakettina eikä niin, että muodostuu tiukasti A-luokan ja B-luokan seuroja, muutoin mielenkiinto kotimaan sarjoihin vähenee entisestään. Näkisin nimittäin, että Kansallinen Liiga ei kilpaile pelkästään muiden lajien huomiosta vaan lahden toisella puolen Elitettan ja Damallsvenskan tarjoavat 28 joukkuetta ja varteenotettavan vaihtoehdon myös hyville suomalaisille pelaajille, mikäli kotimaan vaihtoehdot kapenevat. Mikään ei kuitenkaan viittaisi siihen, että suomalaisten pelaajien siirtyminen ulkomaille vähenisi tulevaisuudessa, vaan päinvastoin. Kansallinen-kokonaisuus ”tuotteesta” pitäisi siis pystyä luomaan siinä määrin houkutteleva, jotta se lisää yleisön mielenkiintoa ja pystyy pitämään hyviä pelaajia Suomessa kotimaisten sarjojen tasoa nostamassa. Yhtä kaikki, mielenkiinnolla odotan mitä tulevaisuus tuo mukanaan ja joudutaanko sarjaa muutaman vuoden jälkeen jollakin tavalla muuttamaan. Oletetttavasti tai toivottavasti muutokselle on asetettu jotain mittareita, että nähdään mihin suuntaan kokonaisuus menee. Muitakin kuin se kuinka hyvin HJK pärjää europeleissä.
|
|
|
|
Epeli
Poissa
Suosikkijoukkue: Runkkaan Lupille
|
 |
Vastaus #612 : 27.07.2024 klo 09:35:35 |
|
Onko Ilveksen naisten peleissä koko Tammela auki vai vain osa katsomolohkoista? Oletan, että vierasnurkka ei ainakaan olisi auki muutamalle paikalle tulevalle hurjalle ja arvaamattomalle.
Kai siellä myydään lippuja portilla? Funtsin tulla keskiviikkona, kun en päässytkään Klubin ukkojen kanssa Puolaan.
PS: okei, kuuklasin, ja Lippupistefistä löytyi tarvittava informaatio "Liput A-katsomoon myydään numeroimattomin paikoin. Lipunostajien käytössä ottelussa ovat katsomolohko A1 sekä A5-A7".
|
|
« Viimeksi muokattu: 27.07.2024 klo 09:57:19 kirjoittanut Epeli »
|
|
|
|
|
harkkapilli
Poissa
|
 |
Vastaus #613 : 27.07.2024 klo 10:06:58 |
|
Onko Ilveksen naisten peleissä koko Tammela auki vai vain osa katsomolohkoista? Oletan, että vierasnurkka ei ainakaan olisi auki muutamalle paikalle tulevalle hurjalle ja arvaamattomalle.
Kai siellä myydään lippuja portilla? Funtsin tulla keskiviikkona, kun en päässytkään Klubin ukkojen kanssa Puolaan.
Pääsääntöisesti Kansallisen Liigan peleissä on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta auki vain länsipuolen ravintolakatsomo eli A-katsomo. Järkkärit neuvovat varmasti sopivan kohdan, jos on tulossa kannattajaporukan kanssa Tammelaan. Hienoa, jos saadaan vieraskannattajia paikalle. Tervetuloa! Mielestäni Tammelan koulun päädyssä (D-pääty) on ollut lipunmyyntiluukku, mutta en ole asiasta ihan varma, kun ei ole tarvinnut asioida siellä. Sähköisesti liput voi hankkia Lippupisteen kautta: https://www.lippu.fi/artist/ilves-naiset-jalkapallo/E. Ehditkin näköjään päivittää viestiäsi samaan aikaa, kun kirjoitin omaa viestiäni.
|
|
|
|
Slither54
Poissa
|
 |
Vastaus #614 : 27.07.2024 klo 12:42:39 |
|
Sarjauudistukseen liittyen. Näen itse tämän kuvion jotakuinkin niin, että todellisuudessa ollaan luomassa 6 joukkueen selkeää liigaa, junioreista tuttuun ”miniliiga” tyyliin, missä parhaat pelaavat parhaita vastaan.
Samaan aikaan väliin muodostuu miehistäkin tuttu ”Ykkösliiga”. Lähtökohtaisesti uudistuksella varmasti haetaan juuri miniliigoillekin ominaisia ”kovia pelejä”, joiden avulla kärkijoukkueet sitten mahdollisesti pärjäävät europeleissä paremmin. Samalla kun sarja tiivistyy, tarjoaa se mahdollisuuden liigan ammattimaistamiseksi enkä pitäisi mahdottomana jos lisenssikriteereitä lähtitulevaisuudessa vielä kiristetään niin, että mukaan halutaan vain ne seurat ja joukkueet, jotka ovat valmiita panostamaan toiminnan laatuun kohti ammattisarjaa.
Niin en tiedä oliko oma artikulaatio hieman heikkoa vai oliko jo välissä niin paljon tekstiä, että kaikkea ei ehtinyt sisäistää/lukea, mutta jotakuinkin tosiaan tätä itsekin olen mainostanut ja päätöksissä ainakin konsultaatioapuna olleen kautta viesti on ollut samansuuntaista. Eli koetaan olevan noin kuusi seuraa, joiden nähdään kykenevän panostaa tarpeeksi, että heille suodaan paikka liigassa. Noin kärjistetysti. Mutta tosiaan kuten tuli muistaakseni mainittua, niin jos ruuvia vedetään vielä vähän kireämmälle, niin silloinhan sarjaan mahtuisi enää se kolme seuraa ja niistäkin yksi on tällä hetkellä kovasti tappiollinen ja vähentää panostustaan.
|
|
|
|
season
Poissa
|
 |
Vastaus #615 : 27.07.2024 klo 12:59:52 |
|
Åland, Kups ja Hjk peittää kaikki kulut rahoituksen turvin. Suurimman tappion tulisi tekemään Hjk tällä kaudella.
|
|
|
|
Nigel Kugelschfeir
Paikalla
|
 |
Vastaus #616 : 27.07.2024 klo 13:15:46 |
|
Eiköhän ne kaikki enemmän tai vähemmän rahoituksella pyöri. Mistä se sitten tulee, on toinen juttu. Toivottavasti ei vanhempien kukkarolla käydä kovin ahkerasti. Ainakin PK-35:lla on junnuissa aika kovat kausimaksut suhteessa toiminnan tasoon.
|
|
|
|
|
Sivurajaltaseuraaja
Poissa
|
 |
Vastaus #618 : 27.07.2024 klo 22:34:07 |
|
Pöllöliitolle terveisiä, että oikeaan suuntaan ollaan menossa kun joukkueita vähennetään juuri oikea määrä. Näyttää meinaan siltä että liigan 7. On jäänyt jo 6 pistettä pronssista eli mitalit voidaan jo jakaa. Ensikaudella sitten kolme parasta pelaa 4 kertaisen sarjan mitalijärjestyksestä ja rupuporukka putoamisesta.
Mitä liitto aikoo tehdä jos hjkn ylivoima jatkuu ja mestaruus ratkeaa ennen yläloppusarjaa. Montako joukkuetta pitää vielä vähentää?
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.07.2024 klo 01:58:13 kirjoittanut Sivurajaltaseuraaja »
|
|
|
|
|
Nigel Kugelschfeir
Paikalla
|
 |
Vastaus #619 : 27.07.2024 klo 23:16:09 |
|
Jos nyt spekuloidaan loppukautta:
-HJK on nyt käytännössä varma mestari. Jotain aika erikoista saa tapahtua ettei niin kävisi - Jos nuo KuPS:n maalintekijät on kauan pois niin voi olla mitali tiukassa -HPS:lla on hyvät saumat hopealle, etenkin jos KuPS tupeksii pelejä ja pystyvät hyödyntämään suht helpon loppuohjelman -Viimeisestä ylemmän jatkosarjan paikasta käydään kovempi taisto mutta Ålandilla on aika helppo ohjelma joten ottavat varmaankin sen paikan -Alempi loppusarja voi olla aika nopeasti selvää jos peräpäässä eivät skarppaa. Vaikka JyPK:lla on 13 pistettä ja periaatteessa ihan kannassa, niin voitot on kuitenkin sarjajumboista ja yllärivoitto HPS:sta- Pitäisi pystyä muitakin voittamaan.
|
|
|
|
2fst4u
Poissa
|
 |
Vastaus #620 : 28.07.2024 klo 08:27:05 |
|
Jos nyt spekuloidaan loppukautta:
-HJK on nyt käytännössä varma mestari. Jotain aika erikoista saa tapahtua ettei niin kävisi - Jos nuo KuPS:n maalintekijät on kauan pois niin voi olla mitali tiukassa -HPS:lla on hyvät saumat hopealle, etenkin jos KuPS tupeksii pelejä ja pystyvät hyödyntämään suht helpon loppuohjelman -Viimeisestä ylemmän jatkosarjan paikasta käydään kovempi taisto mutta Ålandilla on aika helppo ohjelma joten ottavat varmaankin sen paikan -Alempi loppusarja voi olla aika nopeasti selvää jos peräpäässä eivät skarppaa. Vaikka JyPK:lla on 13 pistettä ja periaatteessa ihan kannassa, niin voitot on kuitenkin sarjajumboista ja yllärivoitto HPS:sta- Pitäisi pystyä muitakin voittamaan.
Pitää muistaa, että molemmissa jatkosarjoissa pelataan kaksinkertaidet kierrokset eli siellä on todella paljon tärkeitä pisteitä jaossa sekä mitaleiden että sarjassa säilymisen kannalta. Eli vaikka mestaruustaistelu taitaakin olla tapulteltu, niin jaksan uskoa vielä mielenkiintoiseem loppukauteen.
|
|
|
|
blackhawk
Paikalla
Suosikkijoukkue: TPS, Suomi, Everton
|
 |
Vastaus #621 : 28.07.2024 klo 08:55:02 |
|
Pitää muistaa, että molemmissa jatkosarjoissa pelataan kaksinkertaidet kierrokset eli siellä on todella paljon tärkeitä pisteitä jaossa sekä mitaleiden että sarjassa säilymisen kannalta. Eli vaikka mestaruustaistelu taitaakin olla tapulteltu, niin jaksan uskoa vielä mielenkiintoiseem loppukauteen.
Alempi jatkosarja on yksinkertainen. Tarkoitus on, että kun neljän joukkueen loppusarja on kaksinkertainen ja kuuden joukkueen yksinkertainen, kaikille tulee edes suunnilleen sama ottelumäärä. Säilymistaistelun osalta JyPK on tilanteessa, jossa keskikastin joukkueita pitää alkaa myös voittaa. Muuten piste-ero voi kasvaa jo liian suureksi. JyPK:in kaksi seuraavaa ottelua ovat heille erittäin tärkeitä.
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.07.2024 klo 09:03:34 kirjoittanut blackhawk »
|
|
|
|
|
Epeli
Poissa
Suosikkijoukkue: Runkkaan Lupille
|
 |
Vastaus #622 : 29.07.2024 klo 09:57:34 |
|
Vielä yksi kysymys juolahti mieleen keskiviikon pelistä. Käykö Ipan naistenkin matsilippu ratikoissa miesten flaban tapaan?
|
|
|
|
harkkapilli
Poissa
|
 |
Vastaus #623 : 29.07.2024 klo 12:13:24 |
|
Vielä yksi kysymys juolahti mieleen keskiviikon pelistä. Käykö Ipan naistenkin matsilippu ratikoissa miesten flaban tapaan?
Valitettavasti joukkoliikennematkat eivät tietääkseni sisälly Kansallisen Liigan ottelulippuihin. Veikkausliiga-joukkue maksaa Nysselle tuosta jonkin könttähinnan lippua kohden. Naisilla ei taida olla tuohon varaa. Lähimaksukortti on varmaan kätevin maksuvaihtoehto Tampereen joukkoliikenteen satunnaiselle matkustajalle. Mobiililippu maksaa saman verran, jos jaksaa asentaa sovelluksen. Noilla maksutavoilla aikuisten kaksi vyöhykettä maksaa 2,70 €. Vuorokausilippu on 7,00 € ja lähimaksulla maksaessa jo kolmas 90 minuutin matka vuorokauden sisällä jää tuohon 7,00 € hintakattoon. Lisätiedot tuolta: https://www.nysse.fi/
|
|
|
|
Epeli
Poissa
Suosikkijoukkue: Runkkaan Lupille
|
 |
Vastaus #624 : 29.07.2024 klo 13:10:03 |
|
Kiitos vastauksesta, ja harmi, että en tälläkään käynnillä tule kokeneeksi spåraa Helsingin ulkopuolella. Junalta on kuitenkin lyhyt kävelymatka Tammelaan Kaltsuun etkoille.
|
|
|
|
|
|