Manchester United 2007/08 - The Reigning Premiership Champions

[worker]

Vähän eri näihin keskikenttä-asioihin, ekalla jaksolla nimenomaan näky, tai koko homma meni jo aloituskokoonpanossa.
Miksi mennä muuttamaan Pompey-matsissa toiminu kenttä? Nyt siihen tuli Hargo ja Giggsy sotkemaan.
Giggsy pelasi milloin missäkin, Hargo täytti väärälle aikaa laitaa, toi "miehensä" mukana ahtaaseen pelitilaan.
Pompey-matsissa alkoi näyttää jo joukkueen syöttöpeliltä,ja pitkästä aikaa syttöprosentti kipusi yli 85:n.
Tänään sitten ekalla sitä kuskaamista jne...ja nimenomaan Hargon ja Giggsyn toimesta.
No eihän tämä noihin kahteen pelaajaan ratkennu, esim. mitä teki Evra vähän ennen maalia, hölkkäili kaikessa rauhassa, ja entä Brown, kyllä välillä tuli ikävä kun katsoin mitä olis saanu 8-9 millillä Huttonin muodossa.
no jotta ei tulisi kovin pahaa itku-sellaista, niin Spurs pelasi todella hyvin, se nälkä..pelaamisen ja näyttämisen nälkä ja eikä kumminkaan ihan 5-1....
jaa sitten tämä tuomaritoiminta,en kiistä etteikö esim. Rooney olis kortiaan ansainnu, mutta missä Berbatovin samanmoinen, missä oli kortit kun Ronaldoa ajeltiin keskialueella(n.80 min jälkeen)..

Näitä tulee ja varmaan toimii hyvänä herättäjänä, ainakin haluan uskoa näin. Pelejä on paljon ja taidetaan alkaa kahden viikkopelin tahdilla, joten jospa tuosta laajasta materiaalista olisi hyötyä.
ja jottei jääny epäselväksi :ylos:Scholes-Carrick keskikenttä mielellään.

lisätääs vielä..tuolla Scholes-Carrick kaksikolla menee vähiten roolit sekaisin, eivät turhaa täytä laitaa ja helppoja syöttöjä, ei turhaa pallo kuskaamista,Andersonin sisääntulo näytti ja olikin liikettä jne, mutta olihan siellä jo vastassa väsyneimpiä miehiä.

[temetainio]

Pistetääs hikiselle tasurille kauden ylivoimaisen alisuorittajan kanssa 

[drizl]

Sarkasmia vai oikeastiko olet tätä mieltä? Minusta Scholes ja etenkään Giggs eivät ole mitään korvaamattomia pelaajia, kuten tänään nähtiin. Molemmat penkille toisella jaksolla, ja United saa hyvän otteen pelistä. En missään nimessä sano, että nämä asiat olisivat sidoksissa toisiinsa, tarkoitan vain sitä, että ilman näitäkin pelaajia joukkue pystyy pelaamaan hyvin.

Hyvän otteen? Missasin varmaan tuon kohdan, koska en kyllä muista Manulla olleen missään vaiheessa hyvää otetta. Kolmea syöttöä ei saatu peräkkäin omille ja tämä oli ylivoimaisesti paskin Manun peli miesmuistiin. Mielestäni hyvästä otteesta kertoi paljon se, että Andersonin laukaus 25 metristä toisella puoliajalla oli siihen mennessä helposti Manun paras tilanne. Ikävä ottaa kunniaa pois Tottenhamilta, joka pelasi varsin hienosti, mutta kyllähän ManU oli tänään aivan luokaton. Toivottavasti nappikset lentää kopissa ja Fergusonkin saattaisi pienen napautuksen ansaita, kun porukka ei tuon vakavammin osannut Spursia ottaa ja yhtään ei katsottu Spursin pelitapaa cupista jolloin Manun materiaalin ylivoima toi voiton.

Scholesin ja Giggsin tason riittämättömyyteen liittyvät puheet voi samantien mennä toisesta korvasta ulos. Onneksi Ferguson tajusi tässä pelissä vaihtaa molemmat suurinpiirtein ajoissa, mutta erityisesti Scholesin arvostelu on miehen aiemmat otteet huomioon ottaen todellä hämmästyttävää. "Vanhojen" miesten kohdalla toki kannattajien muisti on todella lyhyt ja pelaaja tuntuu olevan juuri niin hyvä kuin viimeinen pelinsä, ainakin huono pelinsä.

[Phizza]

Giggsin esitystä voisi kuvailla ehkä sanoilla hyödytön. Vaihto oli täysin paikallaan ja hyvä, että Fergusonilta todella tulee myös indikaatioita siitä, että Giggs ja Scholes eivät sentään ihan täysin koskemattomia ole.

Oma veikkaukseni tosin on se, että Scholesin kohdalla vaihto tapahtui lähinnä juuri tämän pelituntuman ja -kunnon puuttumisen vuoksi. En usko, että normaalissa tilanteessa Scholes olisi tullut penkille. Giggsin kohdalla on sanottava se, että mielestäni hän ei nykyvireessään ole avauspaikan arvoinen. Minusta Nani on paljon vaarallisempi, vaikka ratkaisut toki liian usein ovat tehottomia. Toisaalta sama tilanne oli Ronaldonkin kohdalla. Ehkä kuitenkin on parempi, ettei Nanin kohdalla anneta liikaa vastuuta, jotta jalat pysyvät maassa. Ja onhan Giggsillä oma asensa seuran historiassa ja joukkueen hierarkiassa, joten siinä mielessä ymmärrän Fergusonin peluutuksen. Viikko sitten Giggs oli Spursia vastaan loistava, tänään heikko.

...yksinkertaisesti havaintoni  tuosta hyökkäyspelaamisesta on lack of class.

Ja kuten hyvin tiedät, olen eri mieltä kanssasi. Minusta Rooneyn ja Tevezin taidot riittävät varsin hyvin tuolla kärjessä, mutta tänäänkin nähtiin että Rooney pelasi pitkälti muualla kuin siellä kärjessä. Kommenttiesi perusteella näit tilanteen toisin, mutta mielestäni Rooney ei tänään ollut boksissa juurikaan, vaan pelasi lähinnä oikealla tai vasemmalla. Se olisi hyvä asia, JOS boksissa olisi joku jolle niitä palloja nostella. Vasemmalla laidalla pelatessaan Rooney tykkää kääntää pallon "taaksepäin" ja pistää maalia kohti kiertäviä keskityksiä boksiin, mutta tällä hetkellä Tevez on käytännössä ainoa, jolla on edes lähtökohtaisesti mahdollisuus noihin palloihin päästä. En halua liikoja taas kritisoida, mutta tavallaan Giggs (ja vaihdosta tullut Nani) ovat "ylimääräisiä" pelaajia, sillä Rooney ja Ronaldo ovat jo laidoilla. Se on toki selvää, että tällä hetkellä he ovat ainoat vaihtoehdot, eikä siinä mitään. En kohdista kritiikkiäni pelaajiin, vaan siihen, että he pelaavat "väärää" roolia. Heistä ei ole hyötyä boksissa, koska eivät siellä juuri koskaan ole. Ja nyt kun Rooney ja Ronaldokin vetäytyvät laitoihin, jää maalille vain Tevez (joka hänkin tykkää pudota alemmas tai tulla laidoista pallon kanssa). Minusta ongelma ei siis ole siinä, että pelaajat olisivat liian huonoja, ei missään nimessä. Mutta kuten Henski piirroksessaan osoittaa, varsinaista kärkipelaajaa ei seurasta löydy, ellei Sahasta ja Manuchosta ensi kaudella siihen rooliin ole. Suhtaudun varauksella angolalaiseen, toisaalta ihan mukava nähdä uutta kokelasta joukkueessa.

-----------------

Hutton nostettiin keskusteluun workerin toimesta, joten kommentoidaanpa skottia hiukan. Mitään häneltä pois ottamatta, niin ei hän nyt minusta mitään ihmeellistä esittänyt. Puolusti hyvin Unitedin vasemmalta puolelta tulleita ukkoja vastaan, mutta hyökkäyspäässä häneltä ei nähty mitään, mihin esim. Brown ei olisi kyennyt. Voi hyvin olla (ja näin uskonkin), että Hutton on Wesiä laadukkaampi pelaaja, mutta pelkästään tämän päivän pelin perusteella en sanoisi, että kyseessä olisi yhtään esim. (pelikuntoista) Nevilleä laadukkaampi pakki. Selvyyden vuoksi, debyytiksi ja noin kovaa vastusta vastaan todella hyvä peli Huttonilta.

Hyvän otteen? Missasin varmaan tuon kohdan, koska en kyllä muista Manulla olleen missään vaiheessa hyvää otetta.

No tiedä sitten katsottiinko samaa matsia, mutta mielestäni United pääsi selvästi niskan päälle noin 70 minuutin kohdalla. Tuntui hieman siltä, että Spurs-pelaajat alkoivat vain odottamaan loppuvihellystä, ja United sai selvän hallinnan pelistä. Ei toki mitään ihmeellistä, mitään mitä ei oltaisi nähty aiemmissa peleissä, mutta pelin ja pallon hallintaa kuitenkin verrattuna heikkoon ensimmäiseen jaksoon.

...erityisesti Scholesin arvostelu on miehen aiemmat otteet huomioon ottaen todellä hämmästyttävää. "Vanhojen" miesten kohdalla toki kannattajien muisti on todella lyhyt ja pelaaja tuntuu olevan juuri niin hyvä kuin viimeinen pelinsä, ainakin huono pelinsä.

Enkö kirjoittanut riittävän selvästi: "En missään nimessä sano, että nämä asiat olisivat sidoksissa toisiinsa, tarkoitan vain sitä, että ilman näitäkin pelaajia joukkue pystyy pelaamaan hyvin."

Uskallan sanoa, että olen tässä topikissa viimeisiä henkilöitä, jotka Scholesia kritisoivat. Tänään nähtiin kohtalainen suoritus punapäältä, mutta toisaalat ei missään nimessä yltänyt Pompey-pelin tasolle. Tämä toki varmasti osittain pelaamattomuutta, ei ole ihme jos pitkän polvivamman jäljiltä taso ei ole heti huipussaan.

Giggsin kohdalla sen sijaan olen sitä mieltä, että hän ei ole esittänyt tällä kaudella mitään mihin Nani tai Park ei voisi yltää. Parhaat otteet Giggsyltä on nähty vasemmalla laidalla, mutta itse en vain pysty edelleenkään ymmärtämään tuota peluutusta keskemmällä. En toki tiedä, onko pelaajasta vai peluuttajasta kiinni, mutta mielestäni tuo rooli ei vain Giggsille sovi.

Eikä Giggsin kritisoiminen tarkoita missään nimessä sitä, ettenkö arvostaisi walesilaisen saavutuksia tai panosta Unitedin paidassa. Mieshän on ollut aivan uskomattoman hyvä palvelija seuralle, ja näin kauan tasonsa säilyttäneitä pelaajia harvoin näkee. Reilut 700 matsia punapaidassa kertoo omaa kieltään siitä, kuinka hyvä pelaaja Giggs on ollut. Mihin ottelumääriin hän olisikaan yltänyt, jos olisi pysynyt paremmin kunnossa...

[drizl]

Enkö kirjoittanut riittävän selvästi: "En missään nimessä sano, että nämä asiat olisivat sidoksissa toisiinsa, tarkoitan vain sitä, että ilman näitäkin pelaajia joukkue pystyy pelaamaan hyvin."

Pyrinkin erottamaan tämän muusta tekstistä ja puhuin noin yleisesti Scholesin kritisointia vastaan eikä tarkoitukseni ollut enää viitata sinun kirjoituksiisi.

[Henski]

Vähän eri näihin keskikenttä-asioihin, ekalla jaksolla nimenomaan näky, tai koko homma meni jo aloituskokoonpanossa.
Miksi mennä muuttamaan Pompey-matsissa toiminu kenttä? Nyt siihen tuli Hargo ja Giggsy sotkemaan.

Joo, ihan samat ajatukset tästä. Park pois ja Tevez sisään olisi ollut minun ainoa muutokseni kokoonpanoon, mutta kaipa tuo runsauden sarvi tuohon kk:n keskustaan ja sen ykkösparin löytämättömyys johti tähän. Ensi pelissä sitten taas eri vaihtoehto.

Scholesin ja Giggsin tason riittämättömyyteen liittyvät puheet voi samantien mennä toisesta korvasta ulos. Onneksi Ferguson tajusi tässä pelissä vaihtaa molemmat suurinpiirtein ajoissa, mutta erityisesti Scholesin arvostelu on miehen aiemmat otteet huomioon ottaen todellä hämmästyttävää. "Vanhojen" miesten kohdalla toki kannattajien muisti on todella lyhyt ja pelaaja tuntuu olevan juuri niin hyvä kuin viimeinen pelinsä, ainakin huono pelinsä.

No joo. Mutta kyllähän noita analyysejä luettaessa on pidettävä mielessä, että kyse on tosiaan juuri nähdystä eikä niinkään siitä, mitä joku Peruna, tai Giggsy, on koko hienon uransa aikana tehnyt. Tällä hetkellä on squadissa kuitenkin periaatteessa olemassa Scholesille ja Giggsille vaihtoehtoja, jotka kykenevät parhaimmillaan suoriutumaan erinomaisesti. Itse en puhunut riittämättömyydestä.

Sinun analyysi on siis pääpiirteittäin se, että jälleen kerran, kyse oli enemmänkin ''suhdanneongelmasta'' ja siitä kuuluisasta kiinnostuksen puutteesta, ei mistään suuremmasta? Voihan sen näinkin nähdä. Ehkä se menestysnälkä ei sitten vain ole tällä kaudella, erityisesti vieraskentille, riittänyt riittävän usein. Se on kyllä kaikin puolin aika vaikea ongelma.

Jännittäväähän tässä kaikessa on jälleen kerran se, että ainakin Taivaisen mukaan Fergie olisi uhonnut, että nyt on voitettava kaikki kauden jäljellä olevat pelit ja sitten heti ensimmäisessä laiva ajaa karille.

Ja kuten hyvin tiedät, olen eri mieltä kanssasi.

Niin, ei tullut yllätyksenä.  En tiedä sitten, kai minulla on jotain sympatioita tyypillisesti saksalaiseen filosofiaan, jossa tarpeeksi pitkään junnattuaan se tulos lopulta tulee, riippumatta pelin kauneusarvoista. Tämmöinen junnausvaihde tuntuu olevan kadoksissa tai se ainakin loistaa silloin tällöin poissaolollaan.

No, näin tällä kertaa. Jos topikissa ei pelin jälkitunnelmissa ihan apatiaan huomenna mennä, kun minäkään en sentään ihan perseilleen tätä topikkia kai taas ajanut ja valkoista lippua nostanut, niin allekirjoittaneella voisi olla jotain tarjottavaa, aivan toisissa merkeissä…

[Phizza]

Pyrinkin erottamaan tämän muusta tekstistä ja puhuin noin yleisesti Scholesin kritisointia vastaan eikä tarkoitukseni ollut enää viitata sinun kirjoituksiisi.

OK.

Ferguson oli tätä mieltä ottelun lopun "hallinnasta":

"I think in the last 25 minutes we've absolutely battered them."

Aika rajusti sanottu, mutta näkisin että United sai tosiaan selvähkön otteen, mitä pidemmälle peliä mentiin. Nämä nyt toki ovat näitä mielipidekysymyksiä, kokonaisuutena esitys oli kuitenkin aika vaisu.

Jännittäväähän tässä kaikessa on jälleen kerran se, että ainakin Taivaisen mukaan Fergie olisi uhonnut, että nyt on voitettava kaikki kauden jäljellä olevat pelit ja sitten heti ensimmäisessä laiva ajaa karille.

Itse en tätä Taivaisen kommenttia rekisteröinyt, mutta jos näin totesi, niin väärässä oli. Ferguson puhui "tappiottomasta" putkesta, eikä siitä että kaikki pelit olisi voitettava. Nämä managerien kommentit ovat tosin välillä niin ympäripyöreitä, ettei tiedä mitä niistä pitäisi ajatella...

[worker]

Hyvä että keskustelua syntyy..puolesta ja vastaan.

Oma mielipiteeni Huttonista perustuu 3 maajoukkue-peliin ja 2 seurajoukkue+ mestareidenliigan peliin.
Olin jo joulukuussa liputtamassa Hutton puolesta siirtoa, ja mielipiteeni siitä että korvaisko Nevillen, ehkä Neville kokemus jne, mutta Huttonin nopeus ja kehityskelpoisuus ajaisi Nevillenkin ohi.
mutta nämä on näitä ..

[Tophias]

Muista pelaajista Vidic ja Ronaldo näkivät neljännen kerran keltaista liigassa. Helmikuun loppu on siis se raja, minkä jälkeen viiden kortin sääntö heitetään roskikseen, joten pari peliä jäljellä. Tietääkö muuten joku, vaikuttaako tuo Ronaldon suora punainen jotenkin siihen, minkä pituinen pelikielto odottaa mahdollisen viidennen keltaisen jälkeen. Ajattelin vain, että pelikielto saattaisi olla kaksi peliä, mutta tosiaan jos joku tietäisi paremmin...

Viitsisitkö kaivaa minulle tuon linkin tuohon aiheeseen, jossa lukee tuo viiden kortin säännön muuttuminen. En sitä itse silloin aiemmin löytänyt vaikka kuinka etsin. Kiinnostaisi lukea koko asia itse sieltä, jos siinä kerrotaan muutakin mielenkiintoista.

Yritin myös etsiä jotakin faktaa tuosta Ronaldon tilanteesta, mutta ei oikein löytynyt. Lähinnä selasin vain onko muilla ulosajon saanneilla pelaajilla tullut myös viisi korttia täyteen, kaksi ainakin löytyi, Smith ja Carvalho. Molemmat ovat olleet vain yhden matsin sivussa viiden keltaisen jälkeen, mutta en tiedä mikä merkitys on sillä, että he ovat olleet punaisen seurauksena vain pelin sivussa, Ronaldohan oli kolme, tiedä vaikuttaako tuo asia mitenkään. Oikeastaan voisi jopa toivoa Ronaldon saavan sen viidennen kortin niin näkisi kuinka asia on. Nämä korttisäännöt ovat FA:n osalta jotenkin sekavat itselleni, kun mistään ei tahdo löytyä mitään listaa miten kukakin pelaaja on kortteja kerännyt kaikissa FA:n pelien alaisuudessa. Enkä mitään sääntöäkään tietenkään ole löytänyt, kuinka ne menevät. Sen tosin olen käsittänyt, että ainakin vielä jos nyt on jo kymmenen varoitusta tullut saa kahden pelin pannan ja sitten 15 korttia tietää jo kolmea peliä jos oikein muistan.   

[Phizza]

Viitsisitkö kaivaa minulle tuon linkin tuohon aiheeseen, jossa lukee tuo viiden kortin säännön muuttuminen. En sitä itse silloin aiemmin löytänyt vaikka kuinka etsin. Kiinnostaisi lukea koko asia itse sieltä, jos siinä kerrotaan muutakin mielenkiintoista.

FA:n sivuilta löytyy PDF (kohta 6), jossa käsitellään nämä säännöt läpi. Tässä muutaman vuoden takainen juttu juuri tästä aiheesta (enkä usko että sääntö on mihinkään tästä muuttunut): Five Card Deadline Passes

Players in the Premiership and Football League who’ve been shown four yellow cards so far this season will be able to breathe a little easier this morning as the deadline for a suspension after receiving five bookings has now passed.

According to the FA Disciplinary Guidelines for 2004-05, a player would serve a one match suspension for being shown five yellows up to the 28 February only. The next deadline is Sunday 10 April. Up to then, ten bookings will attract a two-game ban.

Molemmat ovat olleet vain yhden matsin sivussa viiden keltaisen jälkeen, mutta en tiedä mikä merkitys on sillä, että he ovat olleet punaisen seurauksena vain pelin sivussa, Ronaldohan oli kolme, tiedä vaikuttaako tuo asia mitenkään.

Itse asiassa Carvalho oli tietääkseni kyllä sivussa kolmesta pelistä, mutta pelikiellon kohdalle taisi osua myös cupin matsi/matseja. Smithin kohdallahan kyseessä oli kahden keltaisen seurauksena tulleesta punaisesta, sehän meinaa aina vain yhden pelin pelikieltoa.

Nämä korttisäännöt ovat FA:n osalta jotenkin sekavat itselleni, kun mistään ei tahdo löytyä mitään listaa miten kukakin pelaaja on kortteja kerännyt kaikissa FA:n pelien alaisuudessa.

Itselläni on nämä ylhäällä Unitedin pelaajien osalta (tosin ei tällä koneella), voin pistää ne jossain vaiheessa tänne, ellet itse halua niitä kaivaa. Se nyt on ainakin tuon Evran pelikiellon myötä tullut selväksi, että FA Cupin pelit lasketaan mukaan noihin korttitilastoihin, ja eiköhän myös Carling Cupin matsit. Evrahan sai kauden viidennen korttinsa Spursia vastaan FA Cupissa, ja on näin siis sivussa City-pelistä. Cityltä on tietääkseni pelikiellossa Corluka ja Elano. Ja Unitedista lähimpänä pelikieltoa on siis Ronaldo ja Vidic, joilla on molemmilla neljä korttia koossa.

[Tophias]

Kiitän 

Nyt alkaa homma valottua.

Voi olla, että Carvalho oli sivussa kolmesta ottelusta, itse en muista, oletin vain että yksi matsi. Tässähän sitten tuli selväksi tuo kuinka Ronaldolle käy. Eli tulee yksi matsi jos nyt ehtii viidennen ottaa.

Sen tiedän kyllä, että nuo FA-cupin ja Carling Cupin pelien kortit lasketaan mukaan, sitä juuri meinasin kun en ole löytänyt mistään tuota yhteenlaskettua listaa näistä kaikista kilpailuista. Paras olisi pitää itse jotakin listaa niin voisi ainakin Unitedin osalta olla perillä asioista.

Ja olet oikeassa siinä, että Cityltä puuttuu Corluka ja Elano. Ja ManUlta siis Rooney ja Evra.

[Phizza]

Seuraavassa lista Unitedin pelaajista, jotka ovat saaneet kolme tai enemmän keltaista kaikissa kilpailuissa (liiga, FA Cup, UCL):

Evra 4/0, 1/0, 1/0
Brown 6/0, -, -
Ronaldo 4/1, -, 1/0
Rooney 5/0, -, 1/0
Vidic 4/0, -, -
Nani 2/0, -, 1/0

UCL:ssa neljä pelaajaa (+van der Sar) saa siis olla tarkkana, eikös kahdesta keltaisesta napsahda jo pelikielto? Vaikea toisaalta uskoa, että nuo viisi pelaajaa säästyisivät ainakaan kaikki korteitta koko kilpailun ajan (oletuksena tietenkin se että joukkue etenee pitkälle).

Liigan (ja FA Cupin) osalta muilla pelaajilla ei siis ole hätää, kun koossa on vasta korkeintaan kaksi korttia. Ja noista listatuistakin neljälle on jo pelikielto napsahtanut, joten Cityä ja Newcastlea vastaan ei tarvitse tässä mielessä jännittää kuin Ronaldon ja Vidicin kohdalla. Brownin kohdalla tuo kympin rajakin alkaa toisaalta jo häämöttää...

[Tophias]

Seuraavassa lista Unitedin pelaajista, jotka ovat saaneet kolme tai enemmän keltaista kaikissa kilpailuissa (liiga, FA Cup, UCL):

Evra 4/0, 1/0, 1/0
Brown 6/0, -, -
Ronaldo 4/1, -, 1/0
Rooney 5/0, -, 1/0
Vidic 4/0, -, -
Nani 2/0, -, 1/0

UCL:ssa neljä pelaajaa (+van der Sar) saa siis olla tarkkana, eikös kahdesta keltaisesta napsahda jo pelikielto? Vaikea toisaalta uskoa, että nuo viisi pelaajaa säästyisivät ainakaan kaikki korteitta koko kilpailun ajan (oletuksena tietenkin se että joukkue etenee pitkälle).

Liigan (ja FA Cupin) osalta muilla pelaajilla ei siis ole hätää, kun koossa on vasta korkeintaan kaksi korttia. Ja noista listatuistakin neljälle on jo pelikielto napsahtanut, joten Cityä ja Newcastlea vastaan ei tarvitse tässä mielessä jännittää kuin Ronaldon ja Vidicin kohdalla. Brownin kohdalla tuo kympin rajakin alkaa toisaalta jo häämöttää...

UCL:ssä tarvitaan kolme keltaista pelikieltoon, eli sillä rintamalla ei ole suurta hätää ainakaan vielä.

Brown tosiaan lähestyy mukavasti tuota kymppiä jolloin napsahtaa siis kaksi matsia pannaa jos nyt asian oikein tulkitsen. Mutta eipä nyt mietitä liian pitkälle ja manailla mitään.

[Kant]

Vaikea on nimittäin nähdä, että Arsu tällä tahdilla menettäisi useammassa kuin kolmessa pelissä pisteitä.

Arsenalilla on jäljellä vielä 13 ottelua liigassa, joista uskot seuran ottavan vähintään 10 voittoa? Toki tuo on mahdollista, mutta seuran pitäisi entisestään parantaa tahtiaan otteluruuhkan kasvaessa, joten todennäköisempää on, että pistemenetyksiä tulee tuota enemmän.

Eilisessä pelissä Tottenhamin pää ei kestänyt suurseuran voittamista, joka pelasti Unitedille pisteen. Hirveä lahjahan tasoitusmaali oli, ei siitä mihinkään pääse. Jos tuota epäonnistumista ei lasketa, niin Tottenhamin esitystä oli mukava katsella. Vaikka yksittäisistä otteluista ei kannattaisi liikaa päätellä, niin kyllä huippuvalmentajan ero southgateihin, keeganeihin ja bruceihin näkyy yllättävänkin nopeasti. Jos kehitys jatkuu samana, niin kenties Tottenham nousee lähitulevaisuudessa taistelemaan köyhän miehen mestaruudesta eli sijasta neljä ihan tosissaan.

[Phizza]

Arsenalilla on jäljellä vielä 13 ottelua liigassa, joista uskot seuran ottavan vähintään 10 voittoa?

Lähinnä tarkoitin, että tuon Chelsea-Arsu pelin lisäksi en usko että Arsenal pudottaa useammassa kuin kolmessa pelissä pisteitä. Katsoin siis asiaa Chelsean vinkkelistä ja laskin tuosta pelistä heille voiton, joka heidän pitää näillä näkymin napata, jos mielivät mestareiksi. Aiemmassa lauseessa nimittäin puhuin siitä, ettei sinisillä olisi pahemmin enää varaa pistemenetyksiin. Yksi tappio -> Arsun pitäisi pelata viisi tasuria tai hävitä kolme, ja silloinkin Arsu on sinisten edellä maalieron ansiosta (siis kolme tappion jälkeen). Joten puhuin siis enemmänkin 8-9 voitosta, en "vähintään" 10:stä.

Ja kun katsoo Arsenalin loppuohjelmaa, niin se on mielestäni helpompi kuin Unitedilla, joten kahden pisteen johdon lisäksi heillä on tässäkin mielessä manchesterilaisiin nähden etu, ja näin ollen ovat tällä hetkellä omissa papereissani suosikkeja nappaamaan mestaruuden. Kaikkea voi toki tapahtua, kuten esim. Arsu-Brum pelissä nähtiin, ja erittäin mielenkiintoiseksi tämä loppukausi onkin muodostumassa.

[Coulijoe]

Voi olla, että Carvalho oli sivussa kolmesta ottelusta, itse en muista, oletin vain että yksi matsi. Tässähän sitten tuli selväksi tuo kuinka Ronaldolle käy. Eli tulee yksi matsi jos nyt ehtii viidennen ottaa.

Carvalho oli sivussa kolme ottelua, Newcastle ja Fulham sekä cupin ottelussa. Hutton oli kyllä ainakin eilisessä pelissä niin hyvä kuin oletinkin miehen olevan.

Lähinnä tarkoitin, että tuon Chelsea-Arsu pelin lisäksi en usko että Arsenal pudottaa useammassa kuin kolmessa pelissä pisteitä. Katsoin siis asiaa Chelsean vinkkelistä ja laskin tuosta pelistä heille voiton, joka heidän pitää näillä näkymin napata, jos mielivät mestareiksi. Aiemmassa lauseessa nimittäin puhuin siitä, ettei sinisillä olisi pahemmin enää varaa pistemenetyksiin. Yksi tappio -> Arsun pitäisi pelata viisi tasuria tai hävitä kolme, ja silloinkin Arsu on sinisten edellä maalieron ansiosta (siis kolme tappion jälkeen). Joten puhuin siis enemmänkin 8-9 voitosta, en "vähintään" 10:stä.

Joo täytyy sanoa, että nyt otti kovan kolauksen tuo takaa-ajo. Nyt ei riitä keskittyminen pelkästään Arsuun vaan täytyy huomioida myös välissä keikkuva Manu. Se että molemmat joukkueet tiputtaisivat ison määrän pojoja on todella pieni. manullehan riittää se että Arsu niitä tiputtaa. Pompey olisi ehdottomasti pitänyt kaatua jos suurempia mestaruushaaveita aiotaan pitää pinnalla. Toki kaikki Arsu, Manu ja Pool kohdataan vielä kotona, mutta aika tiukoilla nyt ollaan. Poolia vastaan tasuri ensi viikolla ja mestaruushaaveille voitaneen nostaa hautakivi pystyyn, sillä tosiasiahan on että kuoppaa on täytetty jo pitkän aikaa ja hiekka on jo pinnan tasolla. Edelleen kuitenkin mukana matemaattisesti ja sehän riittää. Vaikeaa

[Henski]

Yksi paikka, josta itse olen noita varoitustilastoja katsonut löytyy BBC:ltä ja sitten pelaajakohtaisista statseista. Ei varmasti vedä vertoja kuitenkaan Phizzan Excelin kokoelmille…

http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/teams/m/man_utd/squad_profiles/default.stm

Chelssille tosiaan eilinen pistemenetys oli kova kolaus, mutta eivät hekään nyt ihan täysin vielä ole ulkona. Mutta kuten Phizza mainitsi, niin tuo loppuohjelma vaikutti myös minun ajatuksissani olevan helpompi Arsenalilla, näin paperilla, kuin Unitedilla, joten ei myöskään punaisilla ole pistemenetyksiin kovin suuria mahdollisuuksia jatkossa.

Ja vaikka eilistä peliäkin vielä analysoitaneen, niin laitettakoon nyt seuraava jo tänne ihmeteltäväksi niin ei tarvitse sitten viikolla pulata. Kyseinen tapahtuma on kuitenkin monta kertaluokkaa suurempi kuin yksittäisen ottelun tulos.

-------------------------------------------
-------------------------------------------

Tämän lupasin viikkoja sitten. Ei sovellu niille, joilta loppuu kiinnostus pitkiin viesteihin jo kuudennen rivin kohdalla. Tarina on jonkin verran erilainen nähden siihen, mitä kaikkialta muualta on mahdollista lukea tulevan viikon aikana ja siksi valitsin tällaisen näkökulman. Asiavirheiden lisäksi joitain kohtia saatan muistaa väärin, joten korjauksia kiitos!

Hyvä historian oppi-ja kertaustunti kirjoitella ja käyttää aikaa. Keväällähän tulee myöhemmin 40-vuotta kuluneeksi Unitedin ensimmäisestä, ja ainoaksi jääneestä, Euroopan Cupin voitosta. Jotain selvitystä voisi tuotakin vuosipäivää ajatellen kirjoitella jos kannustusta moiseen riittää. Ei tämäkään ihan hetkessä syntynyt, mutta onhan se tuossa jo odotellut pari viikkoa. Eihän kukaan itseään kunnioittava, suomalainenkaan, Unitedin ystävä voi tätä tulevaa muistopäivää ohittaa ja toisaalta arvokkuuden säilyttämiseksi syytä mainita asiasta vähän pidemmin kuin vain parilla rivillä.

Ensi viikolla siis keskiviikkona tulee 50 vuotta kuluneeksi Manchester Unitedin historian synkimmästä päivästä, joka on kuitenkin toiminut monien vanhemman polven kannattajien rakennuspohjana. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin keskiviikkona Englannin (ja Capellon 1.pelissä) kunnioitetaan tätä tapahtumaan, mutta varsinainen pääkohta on sitten viikonvaihteessa sunnuntaina, jolloin United pelaa vanhoissa pelipaidoissa ilman AIG:n mainoksia ja pelinumerotkin ovat järjestyksessä 1-11:ta, kuten vielä 90-luvun alussakin oli tapana. Ja luonnollisesti hiljaista hetkeä tms. on luvassa, ja saatana jo valmiiksi niille Shittyn kannattajille, jotka eivät tajua mitä kello on lyönyt.

----------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------
MUNCHEN 6.2.1958, FLOWERS OF MANCHESTER CUT DOWN IN THEIR PRIME



On Torstai, 6. päivä vuonna 1958. Wales pelaa MM-karsintaotteluaan Israelia vastaan Cardiffissa.  Manchester United on aiemmin selvittänyt Belgradissa tiensä kauden 1957-1958 Euroopan cupin välierään suurta ja mahtavaa AC Milania vastaan, joka oli voittanut maansa mestaruuden vuosina 1954-1955, 1956-1957 ja ollut kakkonen 1955-1956. Belgradin Punaista Tähteä vastaan United pelasi aluksi kotikentällään, voittaen 2-1 Eddie Colmanin ja Bobby Charltonin maaleilla. Vierasottelu päättyi kovan taistelun jälkeen tasan 3-3, vaikka United johti ottelua jo 3-0 Charltonin kahdella ja Dennis Violletin yhdellä maalilla United siis jatkoon.

Palattuaan Old Traffordille, Walesin virkaatekevä päävalmentaja, ja samalla Matt Busbyn (myöh. Sir) kakkosmies, Jimmy Murphy sai järkyttävän tiedon sihteeriltään Alma Georgelta: ”Unitedin kone on paluumatkallaan murskautunut lento-onnettomuudessa Munchenissa”. Murphy: ”Jalkani pysähtyivät. Sydän lakkasi lyömästä.”

Aiemmin päivällä Munchenissa, huonon sään vuoksi kotimatkan odotettiin siirtyvän seuraavaan päivään. Lopulta kello 15.03, Elisabethan-kone lähi jo kolmanteen nousuyritykseen, tunnetuin seurauksin. Nousukiihdytyksessä kone ei koskaan saavuttanut riittävää nopeutta ja kiitorata loppui kesken. Kone meni läpi lentokentän aitojen, osuen läheiseen taloon. Kone repesi kahtia.

Koneen matkustajista pelaaja David Pegg ei tuntenut oloaan mukavaksi koneen etuosassa siirtyen taaemmaksi. Toimittaja Frank Taylor pysytteli koneen etuosassa selkä menosuuntaan. Hän oli kuullut, että näin olisi suurempi mahdollisuus selvitä mahdollisesta onnettomuudesta. Hän selvisi, Pegg kuoli. Koneen takaosissa istunut, voimakkaasti uskonnollinen Liam ”Billy” Whelan totesi: ”Jos käy huonosti, olen valmis kuolemaan. Toivottavasti me kaikki olemme”. Whelan kuoli heti.

Unitedin pelaajista kuolivat koneen takaosissa istuneet kapteeni Roger Byrne, Geoff Bent, Mark Jones, Eddie Colman ja Tommy Taylor kuolivat Peggin ja Whelan lisäksi. Näin kävi myös muualla koneessa istuneille seuran henkilökuntaan kuuluneille seuran sihteerille Walter Crickmerille ja valmentajille Tom Curry ja Bert Whalley. Näiden lisäksi Duncan Edwards, Jackie Blanchflower ja Johnny Berry loukkaantuivat pahasti. Pelaajien lisäksi lehdistön edustajia ja lentokoneen kapteeni kuolivat. Pelaajista maalivahti Harry Gregg ja puolustaja Bill Foulkes pääsivät ilman apua ulos koneesta kuten myös myöhemmin tajuihinsa tullut Bobby Charlton.

Manageri Sir Matt Busby kamppaili hengestään vielä usean päivien ajan happiteltassa. Hänelle ilmeisesti annettiin ”viimeiset riitit” jo kahteen kertaan ennen kuin hän, kaikkien hämmästykseksi palasi elävien kirjoihin. Busby kuoli tammikuussa 1994, 84-vuotiaana. Itsekin muistan hämärästi tämän, kun lauantain kakkosen liigaottelussa Rönkä kertoi tapahtuneesta ja managerisuuruudesta. En muista, oliko kyseessä jopa Unitedin ottelu? Tietenkään tuolloin asia ei oikein auennut, sittemmin näin on tapahtunut. Busbyn onnistui siis nähdä Unitedin suurimmat voitot sitten vuoden 1968 eli Cup-voittajien cupin voitto 1991 sekä liigamestaruus 1993, jolloin hän oli myös paikanpäällä Old Traffordilla mestaruuskannua kannateltaessa. Busby syntyi aikanaan 26. päivä toukokuuta. Hämmästyttävää kyllä, hän olisi täyttänyt 90 vuotta 26.5.1999, samana päivänä kun seuran toinen managerisuuruus, hänkin skotti ja Sir, johdatti seuran käsittämättömällä tavalla UCL-voittoon Barcelonassa.

”You planned the seeds that have made Manchester United the greatest team in the world. Rest in peace Sir Matt, you have left us all in safe hands.”

--Eräs Busbyn kuoleman aikaisista kannattajien suruviesteistä--


Jimmy Murphy on tuskin koskaan saanut täysin ansaitsemaansa huomiota työstään seurassa. Vai kuinka moni edes muistaa hänen nimeään, Matt Busby kyllä tiedetään? Hän toimi koko Sir Matt Busbyn valtakauden ajan seuran kakkosmanagerina luopuen tehtävistään lopulta vuonna 1971 Busbyn jätettyä toistamiseen seuran. Murphy otti Busbyn saapuessa seuraan 1946 vastatakseen nuorten pelaajien kehittämisprojektin MUJACS:n (Manchester United Junior Athletic Club), joka sitten myöhemmin tuotti joukon huippupelaajia Busby Babesin aikakaudelle sekä myöhemmin vuoden 1968 Euroopan Cupin voittaneelle joukkueelle. Tiettävästi vieläkään ei kovin tarkoin tiedetä, miksi hänestä ei koskaan tullut Busbyn seuraajaa seuran managerin paikalla (vrt. nykyinen Quierozin asema, näinköhän käy spekuloinneista huolimatta samalla tavalla ja historia toistaa itseään?) Wikipedian mukaan Murphylle olisi United-pestinsä aikana tarjottu niin Arsenalin, Juventuksen kuin jopa Brasilian valmentajan pestiä. Hän kuitenkin kieltäytyi näistä ja jatkoi uskollisesti Sir Mattin apuna seurassa, jolle hän oli tehnyt jo suuren palveluksen setvimällä Munchenin tragedian jälkeen kriittisellä hetkellä asiat niin hyvään järjestykseen kuin mahdollista.

Välittömästi Munchenin onnettomuuden jälkeen, hän joutui siis lähes yli-inhimillisen tehtävän eteen. Sir Mattin taistellessa henkensä puolesta, Murphyn tuli rakentaa onnettomuudesta selvinneiden sekä muiden nuorisojoukkueen pelaajien kanssa ryhmä seuraaviin koitoksiin ja huolehtia, että seura jatkaa eteenpäin tästä musertavasta tapahtumasta huolimatta. Samalla hänen tuli osallistua kuolleiden pelaajien ja seuran toimijoiden hautajaisiin ja omaisten suruun. Jälkikäteen voidaan aina asioita tulkita eri tavalla kun toteutunut historia tunnetaan, mutta tuonkaltaisen tapahtuman jälkeen ei ollut mitään takeita siitä, että seura olisi kyennyt jatkamaan korkealla tasolla ilman sitä, että välittömästi onnettomuuden jälkeen hänenkaltaisensa henkilö olisi hoitanut asioita järjestykseen.

Seuraavan lauantain liigakamppailu sekä seuraavan viikon F.A.Cup-ottelu peruutettiin, mutta jälkimmäinen siirrettiin vain seuraavan viikon keskiviikkoon. ”Olin täysin omillani. Matt ei ollut täällä, erittäin läheinen ystäväni ja valmentaja Bert Whalley sekä valmentaja Tom Curry olivat kuolleet. Seuran skautti Joe Armstrong laati minulle listan käytettävissä olleista pelaajista, joista suurin osa oli koulupoikia. Minulle saapui runsaasti kirjeitä ja sympatianosoituksia, mutta ei mitään konkreettista.” Itse asiassa Liverpool ja Nottingham olivat ainoat, jotka lupailivat pelaajia käytettäväksi. Murphy kuitenkin kieltäytyi, kuten myös mahdollisuudesta houkutella legendaarinen Ferenc Puskas Unitediin. Hän halusi luottaa brittipelaajiin.

13 päivää onnettomuuden jälkeen United pelasi ja voitti F.A.Cupissa Sheffield Wednesdayn 3-0. Onnettomuudesta selvineet Foulkes ja Gregg olivat pelikuntoisia. Ennen ottelua Old Traffordilla pidettiin kahden minuutin hiljainen hetki. United voitti 3-0. Kapteeni toiminut Billy Foulkes:

”I felt sorry for Sheffield Wednesday. They were never in the game with a chance…” Old Traffordin 60000 katsojaa saivat sen mitä halusivat.

Kaksi päivää positiivisen cup-voiton jälkeen, Munchen palautui jälleen kirkkaasti kakkien mieleen.  Yhtenä brittikenttien lahjakkaimpana pelaajana pidetyn Duncan Edwardsin munuaiset pettivät ja hän kuoli vaikeisiin vammoihinsa. Ennen tätä hän oli kuitenkin tullut tajuihinsa ja ollut huolissaan tulevista peleistä:

“What time is the kick-off against Wolves on Saturday, Jim? I must not miss that match”

--Duncan Edwards Murphylle--

Eloonjäädessäänkin, Edwardsin peliura olisi ollut ohitse. Murphy oli tuntenut Edwardsin 14-vuotiaasta alkaen ja ollut hänen silmäterensä jo vuosien ajan: ”When I hear Muhammad Ali proclaim in TV and radio that he is the greatest, I have to smile, because there was only ever one and that was Duncan Edwards.”

Kaiken kaikkiaan onnettomuudessa siis kuoli 23 ihmistä. Blanchflower ja Berry eivät enää koskaan kyenneet pelaamaan. Nopea kärkimies Dennis Viollet oli yksi selviytyneistä, mutta hänen kärkiparinsa Tommy Taylor ei siis selvinnyt. Myöskin puolustuksen johtaja ja joukkueen kapteeni Roger Byrne kuoli.

Seuraavassa kaikki turmassa menehtyneet pelaajat ja toimijat suoraan Manchester Unitediin liittyen:

Walter Crickmer
Seuran sihteeri ja nuorten pelaajien kehityssysteemin perustajia.

Tom Curry
Valmentaja

Bert Whalley
Valmentaja

Roger Byrne
Seuran kapteeni ja puolustuksen lukko. Englannin mestari 1952, 1956 ja 1957 toimien seuran kapteenina kaudesta 1953-1954 alkaen. Samalla hän oli vakiokasvo myös Englannin maajoukkuessa.

Geoff Bent
Puolustaja, puolustuksen varamiehiä.

Eddie Colman
Keskikenttäpelaaja, nuorin Munchenissa kuollut pelaaja (21 v ja 3 kk).

Duncan Edwards
…He would have gone on to become one of the all-time footballing greats… Yksi onnettomuuden suurimmista symboleista. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin hän oli pelikentällä mr. monipuolisuus, mutta parhaiten hänet tunnetaan keskikenttäpelaajana.

Mark Jones
Toppari. Walesilaisena hän odotteli Wikipedian mukaan kutsua maajoukkueen mukaan, mutta ei ehtinyt koskaan sitä saada. Olisi voinut siis Murphyn tavoin olla mukana Cardiffissa.

David Pegg
Vasen keskikenttäwingeri, joukkueen avainpelaajia. 127 peliä Unitedin paidassa, 27 maalia. Yksi maaottelu Englannin väreissä, juuri ennen kuolemaansa.

Tommy Taylor
Aikansa yksi parhaista strikereista Englannin kentillä. Unitedissa 166 ottelua ja peräti 112 maalia.

Liam "Billy" Whelan
Hyökkääjä, 22 vuotiaana Whelan ehti edustaa Unitedia 79 kertaa tehden 43 maalia.

Hiljaiseksi vetää…

Vertailun vuoksi, Unitedin kokoonpano Punaista Tähteä vastaan 5.2.1958:
Gregg; Foulkes, Byrne, Colman, Jones ; Edwards, Morgans, Charlton,  Scanlon; T. Taylor, Viollet.

Sen sijaan ensimmäisessä pelissä Sheffield Wednesdayta vastaan (ilmeisesti) kokoonpano oli seuraava:
Gregg; Foulkes,Greaves, Goodwin,Cope ; Crowther, Webster, E. Taylor, Dawson ; Brennan Pearson.

Seuraavassa puolestaan Unitedin kokoonpano Milania vastaan Euroopan cupin välierien kotiosassa 8.5.1958, yli kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen:
Gregg; Foulkes,Greaves, Goodwin,Cope ; Crowther, Morgans, E. Taylor, Webster ; Viollet, Pearson.


Kaudella 1957-1958 United onnistui Murphyn johdolla sijoittumaan kaikesta huolimatta yhdeksänneksi pääsarjassa ja selviämään kaikkien hämmästykseksi  F.A. Cupin finaaliin. Finaalissa siihen aikaan Nat Lofthousen johtama Bolton oli kuitenkin vahvempi ja vaikka Busby olikin jo kuntoutunut, niin Murphy johti ryhmää myös tässä ottelussa. Näiden lisäksi United antoi miehekkään vastuksen Milanille EC:n välierissä voittaen kotiottelunsa 2-1. 24 minuutin kohdalla Milan siirtyi johtoon Urugualaisen Schiaffinon maalilla, mutta United taisteli itsensä voittoon, samalla tavalla kuin viime keväänä! Dennis Viollet, yksi Munchenistä selvinneistä, tasoitti 5 minuttia ennen taukoa ja vastaavasti 11 minuuttia ennen loppua Maldinin kaadettua Violletin, Ernie Taylor ampui pallon Buffonin taakse. Toisessa osassa kyyti olikin sitten yhtä kylmää, kuten viime keväänäkin. 4-0-tappio ei jättänyt selittelyille sijaa. Mielenkiintoista ja täysin käsittämätöntä oli se, että Bobby Charlton oli pakotettu edustamaan Englantia harjoitusotteluihin tämän pelin sijaan.

“The Italian ground didn’t show us much sympathy. As we walked out we were bombarded with vegetables…the biggest carrots that I have ever seen.”

--Bill Foulkes--

Palataampa vielä tarinan näkökulmaan eli Jimmy Murphyyn. Ihmisinä Busby ja Murphy olivat hyvin erilaisia. Kovin herrasmiesmäisen Busbyn rinnalla Murphy vastasi lähinnä Walesilaista tulta syöksevää lohikäärmettä. Onkin esitetty, että Murphy täydensi Busbylta puuttuvaa aggressiivisuutta erinomaisella tavalla. Murphyn johdolla Wales menestyi erinomaisesti Ruotsin MM-turnauksessa 1958 häviten puolivälierissä turnauksen voittajalle Brasilialle 1-0.

”And don’t forget it was Germans shooting at your fathers not so long ago.”

-- Murphyn teamtalkin viimeiset sanat Walesin pelatessa Saksaa vastaan ystävyysottelua sodan jälkeen--

Hyvällä syyllä voidaan todeta, että Munchenin lento-onnettomuus olisi voinut olla katastrofaalinen isku seuralle. Esimerkiksi toinen hyvin tunnettu tapaus, ”Grande” Torinon joukkueen tuhoutuminen Superga-vuoreen 1949. Tämän jälkeen seura ei koskaan ole palannut aivan yhtä korkealle tasolleen. Sir Mattin ja Jimmy Murphyn johdolla he rakensivat joukkueen, joka lopulta kaudella 1964-1965 voitti jälleen mestaruuden, kuten myös kaudella 1966-1967, joka johti lopulta Euroopan Cupin voittoon Wembleyllä 1968. Aivan varmasti ilman tätä onnettomuutta, United olisi voittanut joitain mestaruuksia ja titteleitä enemmän. Tietenkin jälkikäteen ja onnettomuutta hieman romantisoiden voidaan väittää, että United olisi mahdollisesti jopa suorastaan hallinnut Euroopan kenttiä seuraavina vuosina ilman tätä hirvittävää sattuman oikkua. Tämä jää arvoitukseksi.

Vaikka allekirjoittanut onkin vain suomalainen Unitedin omakseen tunteva jalkapallointoilija (ei käytetä nyt sitä ”yhtä” termiä”)  ilman sen suurempaa kytköstä seuraan, niin en voi liiaksi sanoin kuvata sitä myötätuntoa, jota tätäkin tekstintynkää kirjoittaessani voi kokea tämän onnettomuuden uhrien ja heidän lähimpien ihmisten sen aikaiseen ja nyt muistopäivänä pintaan nousevaan suruun. Vaikka ei Manchester Unitedista seurana perustaisikaan, niin tähän onnettomuuteen liittyvät osalliset ovat varmasti joutuneet koko lopun elämänsä ajan elämään vaikeiden tuntemusten kanssa. Tuohon aikaan, näin ainakin olen ymmärtänyt, seurat olivat vielä nykyistäkin tiiviimpiä yhteisöjä. Sitä ei voi varmasti sanoin kuvailla, miltä niistä United-veteraaneista on tuntunut, jotka selvisivät tästä onnettomuudesta, kun heidän parhaimmat ystävät ja pikkupojasta alkaen yhdessä kasvaneita pelikavereita menehtyy tällä tavalla. Kun esimerkiksi katsoo tuon vuoden 1968 EC-finaalin jälkitunnelmia, niin siinä on kyse myös paljon muusta kuin vain ilosta juuri voitettua Euroopan parhaan seuran titteliä kohtaan.

Kaikki ne, jotka rakensivat seuran uudelleen tämän murskaavan tapahtuman jälkeen ansaitsevat suuren huomionosoituksen. Sir Matt Busbyn ja Jimmy Murphya ei varmasti voi liikaa hehkuttaa tässä suhteessa, vaikka pelaajat sen tuloksen tekevät. Pelaajistosta tietenkin Sir Bobby Charlton edustaa kaikkea tätä nykyiselle sukupolvelle, mutta myös kaikki muut Busby-Babes-sukupolven edustajat on syytä huomioida. Jos vain sattuma suo, niin 6. päivä vielä seuraavat Munchenista selvinneet pelaajat ovat näkemässä vuosipäivän:

Bill Foulkes
Nyk. 76 vuotta, puolustaja. Kolmanneksi eniten otteluita kautta aikain Unitedissa.

Harry Gregg 
Nyk. 75 vuotias, yksi aikansa parhaista maalivahdeista maailmassa.

Kenny Morgans
Nyk. 68 vuotias, nuorin onnettomuudessa mukana ollut pelaaja. Oikea laituri.

Albert Scanlon
Nyk. 72-vuotias, wingeri. Kuten ehkä muistatte, tai havaitsitte, niin yhdessä Foulkesin kanssa hän kantoi keväällä mestaruuspokaalin Unitedin mestaruusjuhlissa kentälle.

Sir Bobby Charlton
Nyk 70-vuotias, keskikenttäpelaaja/ hyökkääjä. Eniten otteluita seuran historiassa. 759 ottelua ja niissä 247 maalia, myöskin eniten.**

Wikipediasta:

“Gregg is sometimes called 'The Hero of Munich' because he pulled some of his team mates from the burning plane during the Munich Air Disaster including Bobby Charlton, Jackie Blanchflower and Dennis Viollet. He also pulled out a woman and her baby as well as his badly-injured manager Sir Matt Busby.”

Munchenin lentoturmasta selvinneistä seuraavat ovat siis jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen:

Johnny Berry
Oikea wingeri, 247 ottelua Unitedissa ja 37 maalia. Onnettomuuden jälkeen hän vietti sairaalassa aikaa yli kaksi kuukautta toipuen vammoistaan, jotka kuitenkin päättivät hänen pelaajauransa.

Jackie Blanchflower*
Keskikenttäpelaaja. Kuten Berry, hän ei enää koskaan kyennyt täysipainoisesti pelaamaan Munchenin jälkeen.

Dennis Viollet
Hyökkääjä, Unitedissa aina vuoteen 1962 tehden 259 ottelussa 159 maalia. Wikin mukaan salamannopea pelaaja täydentäen vastaavasti erinomaisen pääpelaajan Tommy Taylorin ominaisuuksia. Viollet kuoli 1999 syöpään.

Ray Wood
Maalivahti. Ennen Harry Greggiä, Wood kantoi vastuuta Unitedin tolppien välissä vuodesta 1949 vuoteen 1958.
Wikipediasta mielenkiintoista faktaa:

During the 1957 FA Cup final against Aston Villa Wood was the victim of what was then a perfectly legal shoulder charge. In the sixth minute of the game Wood successfully claimed a cross; however, Villa outside-left Peter McParland clattered into him, breaking Wood's jaw due to him ducking to avoid the challenge. As this game was played in the era before substitutes Jackie Blanchflower was forced to play in goal following the incident, Wood eventually came back on after treatment to play as a forward, United went on to lose the game 2–1.

Erinomainen sivusto tähän tapaukseen liittyen löytyy osoitteesta

http://www.munich58.co.uk/index.asp

ja sieltä erityisesti kuvagalleria

http://www.topfoto.co.uk/gallery/MunichAirCrash/default.html

Uutisointia 50-luvulta ja kuvia F.A.Cup-finaalista 1957. Hieno video. Ajan jälkeen 2.50 tapahtuva luettelointi viiltää kyllä...

http://www.youtube.com/watch?v=p2IijsclW-g&feature=related


Flowers of Manchester


[Tätä varten olen lainannut vapaasti useampiakin verkkolähteitä tms., mutta ennen muuta kirjaa: Manchester United in Europe, the Complete Journey 1956-2002.]
---------------------------

*) Foorumia tuntevat tietenkin heti kysyvät, että mikä MAHDOLLINEN linkki Jackie Blanchflowerilla on nimensä puolesta kiistatta yhteen foorumin parhaista kirjoittajista ” Blanchfloweriin”. No, en tietenkään tiedä hänen ”motiiveitaan”, mutta Jackie B. oli (hän kuoli syöpään 1998, toisena Munchen turmasta selvinneenä pelaajana. Berry kuoli 1994) Robert Dennis "Danny" Blanchflowerin nuorempi veli. Danny B.  toimi aikanaan 50- ja 60-luvulla Spursin kapteenina ja voitti mm. tuplan Spursin kanssa 1961. Kuten Jackiellä, hänen kohtalonsa oli myös kova sairastaa Alzheimerin tautia. Hän kuoli 1993. Molemmat olivat P-Irlantilaisia ja varmasti yksiä heidän tunnetuimpia pelaajiaan, varsinkin Danny, kun Jackien vammautuminen Munchenissä esti jalkapallon peluun myöhemmin. ”Blankku” voi varmasti tarkentaa tätä historiaa, sikäli kun lukee tätäkin topikkia…

**) Bobby Charltonin veli, Jack pelasi koko peliuransa Leedsissä!

[Tophias]

Hieno juttu Henskiltä 

Hyvä, että jollakin on intoa kirjoitella näitä tarinoita, mukava lukea niitä täältä, kun ei muualta välttämättä jaksa/pysty etsiä, jatka vain samalla linjalla.

[OGS]

Koskettavaa luettavaa. Ihan liikuttui. Vaikka toki tiedänkin onnettomuuden ja Busby Babesit noin pääpiirteittäin, niin tuli kuitenkin uutta tietoa pelaajien sen aikaisten kommenttien lisäksi.

Suoranainen kulttuuriteko tuoda tuo traaginen onnettomuus palstaveljien luettavaksi ja toivottavasti United-topiciin eksyykin paljon sellaisiakin foorumisteja, joille asia on vielä hiukan tuntematon. Jos jalkapallo on lähellä sydäntä, niin jokaisen itseään kunnioittavan futisfanin tulisi tietää Munchenin tragedia ja joukkueen uskomaton uudelleenrakentelu Jimmy Murphyn voimin (ei voi kun kunnioittaen ihmetellä miehen ja taustavoimien suoritusta). Tokihan Busby palasi jo seuraavalle kaudelle seuran manageriksi, mutta Murphy oli se, joka joutui alkusysäyksen uudelleenrakentelulle aloittamaan suuren surun keskellä. Ei voi liikaa kunnioittaa.

Vaivattomasti jaksoi lukea alusta loppuun, todella sujuvaa tekstiä ja helppo lukuista, ja piti mielenkiinnon yllä loppuun asti. Henskille siis iso kiitos. 

[Kansio]

Hieno teksti Henskiltä. 

[Kärkkäri]

Liikuttavaa tekstiä.

Ymmärtääkseni keskiviikon maaottelussa Wembleyllä pidetään hiljainen hetki onnettomuuden muistoksi.

Muistanko väärin, että United sai onnettomuden jälkeen joltain pikkuseuralta pelaajia avuksi. Ja on siitä asti jelppinyt seuraa pelaamalla mm. ystävyysotteluita heitä vastaan, jonka tulot on luovutettu heille.

[Pekkanbauer]

Henskille suuri kiitos mainiosta tarinasta.

Prestonissa, Deepdalen stadionin yhteydessä olevassa National Football Museumissa on näytillä paljon asiaan liittyvää tavaraa. Itselläni on ollut ilo vierailla paikalla muutamaan kertaan, ja jos joskus pääsette käymään, niin pyytäkää herrasmies nimeltään Peter Evans oppaaksenne. Tarinat eivät lopu kesken, ja Münchenin onnettomuudesta hän tuntui tietävän kaiken. Tai vähän enemmänkin.



En ole tehnyt vertailua, mutta yllä olevasta kuvasta pitäisi löytyä samat nimet kuin Henskin listasta. Käsi on juurikin Peter Evansin.



Otteluohjelma onnettomuuden jälkeen, 23.2. Siihen aikaan avauskokoonpano oli painettu otteluohjelmaan. Koska Manchester Unitedin joukkueesta ei ollut varmuutta, ketkä pelaajista ovat käytettävissä - ketkä ylipäätään hengissä, heidän avauskokoonpanonsa jätettiin tyhjäksi. Katsoja täytti sitten itse paikan päällä otteluohjelman, kun kuuli, minkä nimisiä koululaisia kentälle oli saatu kerättyä.

Ja vielä kerran Henskille suuri kiitos mainiosta tarinasta.

Edit: Pannaan vielä laittaen (jos joskus on liian hyvä mieli, niin voin kohottaa tällä muokkauksella harmistustani), että tarkoitukseni oli olla ensi sunnuntaina katsomassa tuota paikallisderbyä (toki lauantaina ensin Preston North End vs Coventry). Kaikki oli jo valmista. Liian valmista. Orjuuttajani keksi, että minun pitääkin olla silloin aivan toisella puolella maapalloa. Niin se käy.

[Phizza]

Kerrassaan upeaa tekstiä Henskiltä.

En tiedä, onko täällä Münchenin tapahtumien aikaan eläneitä United-forumisteja, mutta olisi mukava kuulla heidän aatoksiaan tapahtuneesta. Itse en luonnollisesti osaa näistä menehtyneistä henkilöistä sen enempää sanoa, kuin mitä olen lukenut ja nähnyt jälkeenpäin. Varsin kova porukka Unitedilla oli koossa, ja etenkin Duncan Edwardsin tarinaan olen yrittänyt syventyä tarkemmin. Monien mielestä hän oli aikansa yksi parhaista pelaajista, maajoukkueessakin hän oli pelannut jo lähes parikymmentä peliä. Tässä linkki erään United-fanin fantastiseen kirjoitukseen koskien Duncan Edwardsia. Kannattaa todellakin lukea.

Aivan uskomatonta on edes ajatella mitä Manchester, etenkin Unitedin fanit, muu henkilökunta ja pelaajat kävivät tuolloin läpi. Muutaman kerran on tullut mieleen yrittää suhteuttaa tapahtumaa nykypäivään. Edwardsit, Taylorit ja kumppanit olivat samassa asemassa joukkueessa kuin nykyään Rooneyt, Ronaldot, Scholesit ja kumppanit.

Sir Bobby Charlton oli pitänyt jonkinlaisen puheen nykypelaajille tapahtumasta, tässä hänen kommenttejaan:

"When Alex made his request, I thought to myself, 'Well, it would be a bit embarrassing for them if they didn't know the story of what happened and suddenly they were asked'. So I went to the first-team players who had been gathered together at the training ground. I told them of my fears when the crash happened, how I worried for so long that the club they now play for might just disappear. With the Old Man so terribly injured, I lay in a hospital bed with just a bruise on my head and I asked myself, 'how is the club going to be run – can we survive?' Matt Busby was upstairs under an oxygen tent fighting for his life and the man who had to take charge, Jimmy Murphy, had never wanted to be the boss of the club. He was a brilliant teacher of players, but he didn't want command. But he had to lead, and he did."

SAF:

"The response from the players was marvellous and you could have heard a pin drop. Bobby talked about the experience of being at the club at the time of the disaster and the players he played with. It was fantastic. All of the players took a copy of the DVD at the end of it and there's no question it was really important to them. It's okay for Ryan Giggs, Gary Neville and Paul Scholes, because they are local boys who have grown up with the history of this club. But you don't know about Cristiano Ronaldo, Anderson, Nani and Carlos Tevez, these younger players from other countries. But they know about it now and it was a fantastic atmosphere when we all sat down together."

Neville:

"It was moving. It is impossible not to learn from that and for us current players, watching the DVD and listening to Sir Bobby was fantastic, even for me. I've heard talk about Munich before, but never at such close quarters and with such intimacy. It was fantastic."

[kuupa]

Olipahan kerrassaan hieno teksti Henskiltä! Todellista asiakirjoittelua, jota toivoisi näkevänsä foorumeilla enemmänkin, ikuisten juupas-eipäs väittelyiden sijaan. Hienoa Henski!

[knäppy]

Henskille Loistavaa tekstiä