Wales - Suomi 21.3.2024 klo 21.45, Cardiff City -stadion, Cardiff (YLE)

[Nahtegal]

Poisjäänneistä huolimatta yllättävän monipuolinen materiaali on Huuhkajilla näihin peleihin Melkeinpä Pohjanpalo, Kamara ja Lukas Radecký ainoat lähestulkoon varmat avauksen tyypit.

Aika varmana pidän, että tuo kolmikko löytyy avauksesta. Lod, Pohjanpalo, Pukki tulee olemaan avauksessa hyökkäävissä rooleissa.

[Kuba]

No päivänselvä 433 se olikin.

Ekat noin parikymmentä minuuttia. Sen jälkeen Rive ohjeisti kentän laidalla Alhon nousemaan laidalla ylös, Peltola tippui kolmanneksi puolustuslinjaan ja Jensen siirtyi keskustaan Jollen vierelle. Sen jälkeen peli alkoikin toimia sen surkean alun jälkeen. Pukin tultua sisään siirryttiin sitten ottelun lopussa 4-4-2, mikä toimi myös.

Onko Antman/Håkans pelanneet tuossa "wingback" roolissa kuinka monta matsia? Jotenkin sellainen käsitys ettei juuri lainkaan, mutta voin olla väärässäkin.

Molemmat ovat pelanneet maajoukkueessa, kun "vasempana laitapuolustajana" on ollut Jensen tai Peltola. Voihan tuon piirtää paperilla halutessaan vaikka muotoon 4-5-1, jos se tuntuu paremmalta, sillä se joukkueen muoto on joka tapauksessa eri hyökätessä ja puolustaessa. Pohjois-Irlantia vastaan (joka pelaa hyvin samantyylisellä muodostelmalla kuin Wales) Suomi hyökkäsi valtaosan ottelussa muodossa 3-5-2 ja puolusti 4-4-2.

Huuhkajien kohdallahan on paljon puhuttu muodostelmasta, mikä on sinäsä nykypäivänä jalkapallossa melko merkityksetöntä, kun lähes poikkeuksetta joukkueet puolustavat ja hyökkäävät eri muodossa ja usein se puolustus- tai hyökkäysmuotokin elää tilanteiden mukaan. Lähinnä pointtina oli, että uskon ja toivon, että Huuhkajat pyrkivät tuossa Wales-ottelussa ylimiehittämään keskustan ja löytämään puolustuksen taskuista tiloja. Leveyttä tarvitaan tuomaan vain yhdet pelaajat, joista oikealla se on Alho ja vasemmalla joku hyökkäävämpi wingeri. Peltola oli esimerkiksi juuri tuossa Pohjois-Irlanti ottelussa ihan kentän kuningas tuolla puolustuslinjassa puhkomassa sitä vastustajan ekaa prässilinjaa, joten toivottavasti hän on siinä roolissa kentällä myös Walesia vastaan.

[Käännös]

Siinä oma kokoonpano Taylorin ilmoituksen jälkeen, joka mielestäni myös sellainen, jonka Kanervan voisi uskoa realistisesti jopa laittavan, mutta ainahan tuo tuppaa yllättämään.
         
         Pohjanpalo
Antman             Lod
     Kamara    Kairinen    
       Schuller  
Uronen Ivanov.  Hoskonen Alho
      
               Hradecky

Itselleni vastaan, mutta F.Jensen kuitenkin ansainnut paikkansa ja itse asiassa olisin peluuttanut häntä aikaisemminkin yleensä Jollen tilalla kun vain on ollut kunnossa. Oli kuitenkin edellisissä em karsinnoissa takuumies ja pelannut aina hyvin. Just sillä tavalla, että muutkin pelaavat (erityisesti Pukki) hänen ansiostaan paremmin. En ole katsonut bundesin pelejä ollenkaan tänä kautena, mutta huippuliiga ja on onnistunut pääsemään ehdottomaksi runkopelaajaksi ja ilmeisesti ollut pelaaja paikallaansa herran threadin perusteella. Nyt Jollella toki hirmuvire päällä ja toisaalta F.Jensen pelannut käytännössä pelkästään alempana. Siten olisi perusteltua luovuttaa Kairisen paikka hänelle.

Edeltävä ylläolevassa viestissäni sellainen mitä voisin pitää realistisesti sellaisena mitä Kanerva laittaisi, mutta tällä menisin itse (samalla pikkaisen ajatusta todellisesta ryhmityksestä syvyyssuuntaan, vaikka toki lähinnä se paikka missä seisoo sillä hetkellä kun pilliin vihelletään ensimmäisen kerran):

              Pohjanpalo
Antman                         Lod
        Kamara    F.Jensen
              
                Schuller  
Uronen                          Alho
         Ivanov   Hoskonen
      
               Hradecky


EDIT: Miten hitto voi olla noin vaikeaa 11 miehen kokoonpanon stilisointi. Saisi foorumilla olla oma työkalu sitä varten kun on niin yleisesti tapahtuva juttu.

EDIT2: Pukki on nyt myös vireessä verrattuna edellisiin ikkunoihin, mutta vähän ollut ailahtelevaa peli (riippuu toki paljon miten muut ympärillä pelaa ja pääseekö edes näyttämään parasta itseään). On ihan eri asia kun aikaisemmin välillä näytti, ettei jaksa edes keskittyä olemassaolevaan matsiin myös jopa huuhkajissa. Silti jättäisin vaihtoon, koska JollePukki yhdessä on riskivalinta paitsi ehkä Kanervalle jos tässä kuitenkin myös hänenkin työsuhteen jatkuvuuden kannalta paljon pelissä (luulisi lopputuloksen olevan kaikista merkittävin, mutta tuota valintaa ei joutuisi samalla tavalla selittämään suurelle yleisölle).

[Virallinen]

Veikkaisin, että Jensen ja Lod eivät pelaa samaan aikaan. Molemmat tykkäävät tuosta samasta välikaistasta liikaa.

[Hunaja]

Veikkaisin, että Jensen ja Lod eivät pelaa samaan aikaan. Molemmat tykkäävät tuosta samasta välikaistasta liikaa.

Samaten veikkaisin, että Pukki ja Lod pelaavat samaan aikaan. Joko avauksesta tai sitten suunnilleen samaan tapaan vaihdosta, kuten marraskuun P-Irlanti -matsissa.

[Mogitus]

Pukki kannattaa varmaan tuoda vaihdosta niin jaksaa kenties pilkkuihin asti jos sinne päädytään.

[Salming]

No päivänselvä 433 se olikin.

Ekat noin parikymmentä minuuttia. Sen jälkeen Rive ohjeisti kentän laidalla Alhon nousemaan laidalla ylös, Peltola tippui kolmanneksi puolustuslinjaan ja Jensen siirtyi keskustaan Jollen vierelle. Sen jälkeen peli alkoikin toimia sen surkean alun jälkeen. Pukin tultua sisään siirryttiin sitten ottelun lopussa 4-4-2, mikä toimi myös.
Molemmat ovat pelanneet maajoukkueessa, kun "vasempana laitapuolustajana" on ollut Jensen tai Peltola. Voihan tuon piirtää paperilla halutessaan vaikka muotoon 4-5-1, jos se tuntuu paremmalta, sillä se joukkueen muoto on joka tapauksessa eri hyökätessä ja puolustaessa. Pohjois-Irlantia vastaan (joka pelaa hyvin samantyylisellä muodostelmalla kuin Wales) Suomi hyökkäsi valtaosan ottelussa muodossa 3-5-2 ja puolusti 4-4-2.

Suomen muotohan oli siis alussa päivänselvä 4-4-1-1, koska se oli suunniteltu Pohjois-Irlannin aiemmin käyttämää 4-1-4-1:tä vastaan, mutta vieraat saapuivatkin kylään viiden alakerralla. Pallottomana Kamara kymppipaikalla ei missään kohden pudonnut keskikentän linjaan, vaan päinvastoin avausjaksonkin edetessä yhä aktiivisemmin nousi Pohjanpalon avuksi ylimpään prässilinjaan (4-4-2). Pallollisessakin vaiheessa Suomen avausmalli oli alhaalta 2-4-1-3/2-4-4 eikä suinkaan 2-3-2-3, kun Glen kerran oli toisinaan jopa Pohjanpalon vieressä roikkumassa Pohjois-Irlannin toppareissa. Pohjois-Irlanti ei vain kovin kovaa prässännyt, minkä ansiosta Suomi pääsi siirtymään heti puolen kentän rakenteluvaiheeseen, joka eli pelin aikana, mutta aluksi se oli 2-3-5, joka toki voisi viitata luontevasti siihen, että joukkue pelaisi 4-1-4-1/4-3-3:lla, mutta kyse oli siitä, että Kamara kymppipaikan pelaajalle/jopa toiselle kärjelle normaalisesti täytti ylätaskuista toisen, koska molempiin hän ei voinut revetä ja Jolle pysyi keskellä, vaan toinen pohjapelaaja eli Kairinen nousi useimmiten pelin alussa viidenneksi mieheksi ylemmäs luomaan tasavoiman vastustajan puolustuslinjaa vastaan, koska Alho oli alkuun nousuissaan konservatiivinen ja Jensen jäi pitämään leveyttä oikealle. Se, että 2-4-4:stä siirtyminen 2-3-5:een kesti toisinaan yllättävän kauan, ei ollut mikään uusi juttu näissä karsinnoissa, vaan kuuden pelaajan puolustusvalmiuden säilyttäminen pitkään oli tapahtunut useasti aiemmin. Avausjakson puolivälissä tapahtui sitten tosiaan muutos 3-2-5 rakentelumuotoon, mutta ei sitäkään kokeilua kovin kauaa kestänyt loppupeleissä.

Pohjois-Irlanti pallollisena vs. Suomi pallottomana

Pohjois-Irlanti avasi alhaalta paperiryhmitykselle uskollisesti 3-4-3:lla. Suomi kontrasi sen 4-4-1-1:llä, joka oli tosiaan varmaan ennemmin suunniteltu 2-3-2-3 avausmallia vastaan, mutta hoitui homma erilaistakin avausmuotoa vastaan. Roolitus oli se, että Kamara joko tuki Pohjanpaloa ylimmässä prässilinjassa prässäten topparikolmikkoa 2v3-alivoimaisena (jolloin prässimuoto oli puhtaampi 4-4-2) tai sitten useammin nähtynä skenaariona hän eliminoi taitavamman pohjapelaajan eli Savillen pelinrakennustilan pois olemalla tämän iholla. Välillä Glen merkkasi myös Thompsonin, mutta enimmäkseen Savillen ja jakson edetessä hän teki vielä useammin niin, että hän jätti Savillen syöttövarjoon ja prässäsi samalla McNairia (tähän Nurmela viittasi varmaankin taukohaastattelussaan), jolloin Pohjanpalo keskittyi keskitoppari Ballardiin ja jos Suomi halusi riistää pallon oikeasti korkealla itselleen, sitten keskikentän linjasta Håkans nousi kolmanneksi pelaajaksi ylimpään prässilinjaan prässäämään Toalia. Muuten tämä jätettiin vapaimmaksi toppariksi, koska hän oli etukäteen ajateltuna se heikoin ja vaarattomin lenkki. McNairin jalan sulkemista odotin jonkin verran tapahtuvaksi ja ajoittain sitä Suomen ylimmät pelaajat tosiaan toteuttivatkin niin, että joko Pohjanpalo tai Kamara prässäsi häntä erityisesti, mutta oli myös tilanteita, joissa Suomi lepäsi keskiympyrän yläkaarella 4-4-1-1:ssään ja antoi vieraiden topparikolmikon pallotella melko rauhassa keskenään. Riippuen siitä, että oliko Kamara Savillen vai Thompsonin iholla, joko Kairinen tai Schüller porrasti peilaamaan vapaaksi jääneen pohjapelaajan ja toinen jäi sitten suojaamaan puolustuslinjan edustaa, koska esim. Pricella oli tapana kaventaa keskemmälle Charlesin alapuolelle eikä odotella koko aikaa vasemmalla välikaistalla palloa Tenhon edessä. Ja jos Kamara nousi ylimpään prässilinjaan, sitten tietysti sekä Kairisella että Schüllerilla oli selkeä vastinpari, jota prässätä alapuolelta.

Suomi pallollisena vs. Pohjois-Irlanti pallottomana

Pohjois-Irlanti vetäytyi suosiolla keskiympyrän yläkaarelle 5-2-3 muotoonsa eikä juuri prässännyt, joten Hradecky sai avata koko ajan lyhyellä. Vieraiden yläviisikko oli kapea ja sulki vain sisäänsä Suomen pohjaparin Kairinen-Schüller. Tavoite oli estää pelinavaus heidän kautta. Niinpä Suomen laitapakit jäivät 2-4-4/2-4-1-3 avausmallissa täysin vapaiksi sivurajoille ja heidän kauttaan Suomi pääsi melkein ilmaiseksi puoleen kenttään koko ajan avausjaksolla. Toki NIR:n laiturit ravasivat kahden tulen välissä eli kierrätyksen tapahtuessa he poistuivat tukkimasta välikaistoja irroten leveyteen hidastamaan laitapakkeja. Alho kuitenkin esim. kuljetti jalalla pari kertaa yli keskiviivan ennen kuin Price ehti juosta hänet kiinni ja hidastaa sivurajalle. McCausland hidasti Peltolaa vähän vireämmin. Viimeisessä linjassa vierailla oli 5v4-ylivoima, kun wingbackit Lewis ja Hume kontrolloivat leveydessä Jensenin ja Håkansin. Keskellä Pohjanpalo oli välillä jopa 1v3-alivoimainen, kun Kamara putosi palloa vastaan vieraiden yläviisikon taakse irti toppareista. Välillä hän toki roikkui Jollen vierellä ja alivoima oli vain 2v3. Glen ei kuitenkaan vastaantuloillaan saanut toppareita irtoamaan mukaansa, vaan nämä pysyivät aika tiukasti puolustuslinjassa eivätkä seuranneet Kamaraa kuten ehkä oli toivomus. Jensen välillä kavensi välikaistalle jättäen laitakaistan tyhjäksi, mutta Lewis seurasi kyllä perässä.

Rakenteluvaiheessa Suomi käytti alussa 2-3-5 muotoa, kun Kairinen nousi viidenneksi pelaajaksi kahden alimman linjan väliin luomaan tasavoimaa. Hän täytti vasenta ylätaskua ja Kamara oli silloin oikealla puolella tai sitten jopa keskellä/samalla kaistalla, jolloin Suomi sille tyypillisesti täytti hyökkäyskaistoja epätasaisesti pyrkien luomaan ylivoimia pienelle alueelle kombinaatioiden helpottamiseksi. Jensenkin tuli toisinaan välikaistalle lähemmäs muita, kun Suomi vyöryi vasemmalta, mutta laiturit pysyivät kuitenkin laitimmaisina pelaajina venyttämässä muotoa. Laitapakit Alho ja Peltola rakensivat peliä alataskuissa samassa tasossa Schüllerin kanssa. Monesti toki Suomella kesti aika kauan siirtyä 2-4-4:stä 2-3-5:een. Se tarkoitti yhä yhden miehen alivoimaa viimeisessä linjassa ja vaikeutti siten murtautumista, kun NIR:n puolustuslinjalla oli vähemmän kontrolloitavia pelaajia. Mikään uusi juttu näissä karsinnoissa ei ole se, että Suomi haluaa säilyttää jopa kuuden pelaajan puolustusvalmiuden esim. silloin, kun pallo on vielä puolessa kentässä ja vasta syvemmällä hyökkäyskolmanneksella esim. Alho (tai tässä pelissä Kairinen) liittyy hyökkäykseen mukaan. 3-3-4 rakentelumuotoa on nähty vaikkapa Sloveniaa ja Kazakstania vastaan kotipeleissä. Oivalsin oikeastaan vasta pelin jälkeen sen, että se viides pelaaja, joka sitten syvemmälle lopulta nousee ylänelikon avuksi, tulee usein ryminällä mukaan ja paahtaa saman tien jopa selustaan kuten Kairinen pari kertaa tai aiemmissa peleissä Alho tehdessään nousujaan sivurajaa pitkin kiihtyvästi. Ehkä sillä halutaan jotenkin sekoittaa ja vaikeuttaa vastustajan merkkaamista ja yllättää heidät.

Noh, joskus avausjakson puolivälin jälkeen huomasin pienen muutoksen rakenteluvaiheessa ennen puolen tunnin täyttymistä. Peltola siirtyi enemmän alataskusta kolmanneksi toppariksi, Kamara liikkui muodon sisästä rakentamaan peliä tyhjään tilaan vasempaan alataskuun/leveyteen sivurajalle ja Håkans kavensi vasempaan ylätaskuun. Håkans ja Glen toki myös vaihtelivat paikkoja ja niinä kertoina, kun Håkans oli taas leveydessä, Peltola levitti enemmän kohti sivurajaa "sivutopparina". Toisella laidalla Jensen tuli toisteisemmin voimakkaammin sisään ja Alho nousi huolehtimaan leveydestä aktiivisemmin, jolloin hyökkäysmuoto oli lähempänä lämmittelyn perusteella veikkaamaani 3-2-5:tä. Tuota kokeilua kesti ehkä vartti ja sitten tauon jälkeen oli taas palattu alkuperäiseen asetukseen. Ja varsinkin 2-0 johtoon päästyään Suomella ei ollut tarvettakaan enää rakentaa 3-2-5:llä, vaan se pystyi jauhamaan 2-4-4:llä puolessakin kentässä, kun kiire maalintekoon puuttui ja tärkeintä oli huolehtia enää nollapelistä, joten silloin ymmärsin sen, että keskimmäisessä tasossa haluttiin pitää neljä pelaajaa kolmen sijasta entistä mieluummin.

Mitä tulee ylihuomiseen mittelöön, 4-1-4-1/4-3-3 spekulaatioissa minua häiritsee se, että silloin prässin organisointi Walesin 3-2-5 rakentelumallia vastaan ei ole jotenkin luontevaa. Jos ja kun oletusarvo on se, että Suomi ei lähde prässäämään kovin korkealta (toivon toki edes ajoittain aktiivisempaa prässiä, koska pelkkä peruuttelu sataa Walesin laariin ja sitä vastaan on mahdollista saada hyviäkin tilanteita yläalueriistoista), koska kyseessä ei ole kotiottelu Kazakstanin tasoista vastusta vastaan, vaan päästää vastustajan tulemaan lähemmäs puolta kenttää pitäen paketin tiiviimpänä, Pohjanpalo yksinäisenä kärkenä keskiympyrän yläkaarella olisi 1v2-alivoimainen Walesin pohjaparia vastaan ja jatkuvasti keskikentän linjasta joko Kamaran tai Kairisen pitäisi pompata eteenpäin. Se jättäisi Walesille välittömästi tiloja ylätaskuihin sisäänvedetyille laitureille, joista Wilson varsinkin pitäisi pystyä pitämään poissa pallosta oikealla välikaistalla. Niinpä jos Suomi lähtee peliin 4-1-4-1/4-3-3:lla, sitten pitäisi melkeinpä prässätä ylempää niin, että laiturit ja Pohjanpalo hoitavat Walesin topparikolmikon, jolloin ylemmät keskikentät Kamara ja Kairinen saavat luonnolliset vastinparit Ampadusta ja J. Jamesista. Silloin kuitenkin Walesin wingbackit pääsisivät mahdollisesti etenemään isoihinkin tiloihin Suomen laitureiden taakse, jos Wales onnistuisi kierrättämään pallon näiden ohitse ja vuorostaan Suomen laitapakit joutuisivat herkästi irtoamaan puolustuslinjasta leveyteen, mikä tarkoittaisi sitä, että puolustuslinjan 4v3-ylivoima vaihtuisi hetkessä 3v3-tasavoimaan Walesin yläkolmikkoa vastaan. Jos Suomi valitsee korkeamman prässin, on loogisempaa puolustaa silloin 5-2-3:lla, jolloin yläviisikon vastuut ovat samat ja pelin puolen wingback pääsee pumppaamaan heidän avukseen ajoissa kiinni Walesin wingbackiin. Tällöin myös painoton wingback kaventaisi tutusti keskemmäs luomaan 4v3-ylivoiman Walesin yläkolmikkoa vastaan jättäen Walesin painottoman wingbackin hetkellisesti auki, mikä olisi ihan OK.

Lisäksi jos Kamara, Schüller ja Kairinen ovat kaikki avauksessa, penkiltä ei jäisi sisään tuotavaksi keskikentän keskustaan kuin oikeastaan Suhonen ja Peltola, joista ensin mainitun pelituntuma on vähäinen ja Peltola puolestaan on maajoukkueessa esiintynyt toistaiseksi puolustuslinjassa. Schüller pelasi EM-karsinnoissa vain kertaalleen täydet 90 minuuttia, joten siksi toisin itse Kairisen sisään vasta penkiltä, koska on suuri mahdollisuus siihen, että Rade sakkaa tunnin pelin jälkeen ja ilmeisesti viime seurajoukkuepelissäkin hänellä oli ongelmia reitensä kanssa.

Kahdella kärjellä Walesin pohjaparin saa helposti eliminoitua pois pelistä seisomalla näiden vierellä ja antamalla Walesin toppareiden pallotella keskenään. Ja korkeammalta prässäämiseenkin esim. veikkaamani 4-4-2 soveltuu hyvin, kun Suomen pohjapari nostaisi kiinni Walesin keskikentän kaksikkoon ja kärkipari puolestaan olisi joko 2v3-alivoimainen tai toiselta laiturilta apua saadessaan 3v3-tasavoimainen. Ja tuolla tavoinhan puolustamalla Suomi jo kertaalleen nollasi Walesin ystävyysottelussa. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö sama toimisi nytkin, vaikka molemmat marssittavat kentälle ykkösmiehistönsä. Esimerkiksi Lod on tottunut monesti nousemaan kärkiparin avuksi ylimpään prässilinjaan asti korkealta prässätessä, joten sekin yhtenä nyanssina puoltaisi hänen avauspaikkaansa. Uskon täten yhä siihen, että parin kuukauden takainen veikkaukseni 4-4-2:stä on pätevä. 11 ystävää -podcastissa A. Pohja ennakoi samaa muotoa, mutta Kamara-Lod laituripari ei kuulostanut minusta hyvältä siksi, että kumpikaan heistä ei juokse linjan taakse lujaa ja vähintään yhden sellaisen laitapelaajan Suomi tarvitsee, koska Walesin muodon sisään ei vain ole helppoa päästä, kun isäntien pohjapari tulee vain makaamaan puolustuslinjan edessä tukkimassa välikaistoja ja täten todennäköisemmät haavoitusreitit ovat selusta ja leveys. Antman pystyy toteuttamaan molempia tapoja ja pelituntumakin alkaa olla taas riittävä. Kahdesta kärjestä myös toinen voi aina tehdä syvyysaloitteita, kun Suomella on pallo.

Suomi

Ylläolevan läpikäynnin pohjalta Suomen avauskokoonpano voisi olla tällainen (4-4-2):

Pohjanpalo - Pukki
Antman/Håkans - Kamara - Schüller - Lod/Antman
Uronen/Peltola - Ivanov - Tenho/Hoskonen/Väisänen - Alho
Hradecky

[Jair Bolsoaarnio]

Schüller ei ole pelanut kuin pussihousuhöntsiä ja Cupin lohkovaihetta moneen kuukauteen, kun taas Kairinen on tulikuuma pelaaja joka on vastikään pelannut Euroopan huippuja vastaan. Tietenkin Kairisen pitää aloittaa ja Rade tulla penkiltä kehiin, ei toisin päin.

Olen hieman skeptinen sen suhteen että Jolle ja Pukki ovat molemmat avauksessa, riippuen vähän siitäkin onko Forss ollenkaan pelikunnossa. Jos ei ole kunnossa, näkisin että Pukki aloittaa penkiltä.

Voin 100%:n varmuudella sanoa ettei Väisänen ole avauksessa, koska kumpikaan veljeksistä ei ole edes majun mukana.

[muumi]

Eri mieltä. Kairinen ei ole läheskään yhtä hyvä puolustussuuntaan eli suojelemaan linjaa ja tekemään riistoja. Taistelkoon siis Kamaran kanssa toisesta paikasta, jos pelataan kahdella keskikentällä, ja Peltola Schullerin korvaajana.

[Käännös]

Pohjanpalo yksinäisenä kärkenä keskiympyrän yläkaarella olisi 1v2-alivoimainen Walesin pohjaparia vastaan ja jatkuvasti keskikentän linjasta joko Kamaran tai Kairisen pitäisi pompata eteenpäin.

Se, että olisi yksittäinen kärki, toisaalta mahdollistaisi yhden pelaajan jossakin muualla ja toisaalta Jolle ei ole sellainen pelaaja, että voisi sanoa pelaavan hyvin oikeastaan kenenkään kanssa jos tarkoituksena on rikkoa esim. seinäsyottelyllä puolustusta tai edes tarjoamalla kaksi syöttövaihtoehtoa, joten minkä takia laittaa panostusta siihen?

Eikö kuitenkin Pohjanpalon erikoisuus ole pääpallot ja yksittäisenä kärkenä toimisi selvänä target-pelaajana ja sellaisena, joka samalla sitoisi samalla siihen muitakin pelaajia. Miksi Kamaran tai Kairisen pitäisi siihen pompata jos laiturit hoitaisivat sen (vaikkapa Lod, kuten sanoitkin ja Antman siihen vaikka päälle jos ei mennä ihan leveimmässä mahdollisessa linjassa)? Kuinka usein kärkipari saa karvattua pallon (hölmö ja vähän toteava kysymys, toki ymmärrän sillä yrittämiselläkin olevan oma merkityksensä)? Jos Pukin haluaa piirtää mukaan, niin ehdottomasti toinen kärkipari, mutta toisaalta JollePukki ollut aikaisemmin huono ja toisaalta peliesitysten perusteella Jollen pitäisi olla ehdottomasti kentällä.

En tiedä rikonko jotain kirjoittamatonta sääntöä, mutta miten näet Suomen puolesta vedonlyönnin?

[Jair Bolsoaarnio]

Eri mieltä. Kairinen ei ole läheskään yhtä hyvä puolustussuuntaan eli suojelemaan linjaa ja tekemään riistoja. Taistelkoon siis Kamaran kanssa toisesta paikasta, jos pelataan kahdella keskikentällä, ja Peltola Schullerin korvaajana.

Joo. Toisaalta, Rive tietää että Kairinen on 90 minuutin kunnossa kun taas Rade ei ole.

[Metsän poika]

Eri mieltä. Kairinen ei ole läheskään yhtä hyvä puolustussuuntaan eli suojelemaan linjaa ja tekemään riistoja. Taistelkoon siis Kamaran kanssa toisesta paikasta, jos pelataan kahdella keskikentällä, ja Peltola Schullerin korvaajana.

Vaihtoehto Schullerille linjaa suojelemaan on kolme topparia, jotka hoitaa linjan edustan, jolloin Kamara-Kairinen olisi erinomainen pari keskikentälle. Wingbackejä vain huutaa - mutta se nyt ei ole ollut ennenkään ongelma.

[muumi]

Oli miten oli, Schuller on (mielestäni ansaitusti) sellainen Kanervan luottoratsu, että löytänee ensimmäisten joukossa avauskokoonpanoon ja niin varmaan keskiviikkonakin. Ennemmin etsitty Kamaraa kymppipaikalle tai tehty niitä ennakkoon tiedettyjä pakollisia vaihtoja, jos kunto ei ole riittänyt. Uskon siis hänen olevan joka tapauksessa avauksessa, ei Rive näin keskeistä palastaan lähde tällaisessa pelissä kadottamaan.

[Käännös]

Oli miten oli, Schuller on (mielestäni ansaitusti) sellainen Kanervan luottoratsu, että löytänee ensimmäisten joukossa avauskokoonpanoon ja niin varmaan keskiviikkonakin. Ennemmin etsitty Kamaraa kymppipaikalle tai tehty niitä ennakkoon tiedettyjä pakollisia vaihtoja, jos kunto ei ole riittänyt. Uskon siis hänen olevan joka tapauksessa avauksessa, ei Rive näin keskeistä palastaan lähde tällaisessa pelissä kadottamaan.

Ihan liian usein on käynyt niin, että peli on hajonnut täysin ilman Radea. Pahimmat on olleet niitä kun hänet on otettu vaihtoon ja koko pelin luonne muuttunut merkittävästi negatiivisempaan suuntaan niin kuin kyhäelmän liima olisi pettänyt.

Vähän niitä pelaajia Kamaran kanssa, että pitää piirtää kokoonpanoon väkisinkin, vaikka seurajoukkuestatus ei edellyttäisi sitä. Kamaran suhteen oli kyllä virhe peluuttaa jossain välissä kun oli kadottanut kokonaan itsevarmuutensa, mutta onneksi sentään Kamara pelannut nyt muutenkin hyvin ja korkealla tasolla, joten avauskokoonpanopaikka ainakin omasta mielestä täysin ehdoton. Rade vähän kysymysmerkki ja on helppo asetella niin pelimerkit, ettei Schullerille löydy paikkaa, mutta silti pitäisin peukkuja, että mies löytyy avarista. Tällä hetkellä huuhkajista löytyy pakostikin ja jopa poikkeuksellisesti vaihtopenkiltä erittäin hyviä pelimerkkejä tilalle jos kunto ei riitä (monen kohdalla parempi pelata täysiä 60 minuuttia kuin sinne päin 90 minuuttia puhumattakaan 120 minuutista).

[Metsän poika]

Ihan liian usein on käynyt niin, että peli on hajonnut täysin ilman Radea.

Hyvää mutua. Ei tosin taida mikään objektiivinen mittari tätä tukea.

[Käännös]

Hyvää mutua. Ei tosin taida mikään objektiivinen mittari tätä tukea.

On se jos lähes kaikki muutkin on samaa mieltä ml. vaikkapa ylen asiantuntijaryhmä (en nyt pelin suurimpana auktoriteettina pidä, mutta tässä tapauksessa kuitenkin helppo nojautua).

[Salming]

Schüller ei ole pelanut kuin pussihousuhöntsiä ja Cupin lohkovaihetta moneen kuukauteen, kun taas Kairinen on tulikuuma pelaaja joka on vastikään pelannut Euroopan huippuja vastaan. Tietenkin Kairisen pitää aloittaa ja Rade tulla penkiltä kehiin, ei toisin päin.

Olen hieman skeptinen sen suhteen että Jolle ja Pukki ovat molemmat avauksessa, riippuen vähän siitäkin onko Forss ollenkaan pelikunnossa. Jos ei ole kunnossa, näkisin että Pukki aloittaa penkiltä.

Voin 100%:n varmuudella sanoa ettei Väisänen ole avauksessa, koska kumpikaan veljeksistä ei ole edes majun mukana.

Muumi nostikin esiin jo Schullerin arvon alaspäin, joten siksi hän kuuluisi minusta avaukseen, mutta en pane päätä pensaaseen Kamara-Kairinen kaksikosta, koska he avasivat yhdessä juuri tuossa 0-0 kotipelissä Walesia vastaan. Ja siinä pelissä toisena kärkenä ollut F. Jensen voi niinkään nytkin olla kärkiparissa, mutta minusta tuota Jollen ja Pukin yhteispeliä on vähän liikaa soimattu. Kombinaatiopelaaminen on ollut toisinaan hyvääkin tai sitten muistelen liikaa vielä mm. vuoden 2017 Viro-matsia. Ja tosiaan tuosta avausveikkauksestani pelipaikkojen ykkösoptiot ovat ne, jotka valitsisin nurmelle.

Se, että olisi yksittäinen kärki, toisaalta mahdollistaisi yhden pelaajan jossakin muualla ja toisaalta Jolle ei ole sellainen pelaaja, että voisi sanoa pelaavan hyvin oikeastaan kenenkään kanssa jos tarkoituksena on rikkoa esim. seinäsyottelyllä puolustusta tai edes tarjoamalla kaksi syöttövaihtoehtoa, joten minkä takia laittaa panostusta siihen?

Eikö kuitenkin Pohjanpalon erikoisuus ole pääpallot ja yksittäisenä kärkenä toimisi selvänä target-pelaajana ja sellaisena, joka samalla sitoisi samalla siihen muitakin pelaajia. Miksi Kamaran tai Kairisen pitäisi siihen pompata jos laiturit hoitaisivat sen (vaikkapa Lod, kuten sanoitkin ja Antman siihen vaikka päälle jos ei mennä ihan leveimmässä mahdollisessa linjassa)? Kuinka usein kärkipari saa karvattua pallon (hölmö ja vähän toteava kysymys, toki ymmärrän sillä yrittämiselläkin olevan oma merkityksensä)? Jos Pukin haluaa piirtää mukaan, niin ehdottomasti toinen kärkipari, mutta toisaalta JollePukki ollut aikaisemmin huono ja toisaalta peliesitysten perusteella Jollen pitäisi olla ehdottomasti kentällä.

En tiedä rikonko jotain kirjoittamatonta sääntöä, mutta miten näet Suomen puolesta vedonlyönnin?

Niin, se ekstrapelaaja 4-1-4-1:llä puolustettaessa olisi Schüller ankkurina, joka sitten säntäilisi tukkimaan vuorollaan Kairisen tai Kamaran jättämää aukkoa (vielä selvennykseksi nämä siis pallottomana joutuisivat tod. näk pomppaamaan eteenpäin Jollen avuksi puolustamaan Walesin pohjaparia) tai jos toinen toppari puolustaisi eteenpäin tukkimaan ylätaskun, sitten Rade tukkisi tämän jättämän raon. Ei se tietysti mahdotonta ole, mutta mieluummin minusta kannattaisi pitää kaksi pohjapelaajaa ylätaskuissa Walesin sisäänvedettyjen laitureiden iholla ja vielä Suomen laiturit heidän yläpuolellaan niin, että nämä sijoittuisivat Walesin sivutopparien syöttölinjoille. Ja jos puolestaan Kanerva ohjeistaisi toisen laiturin olemaan kapealla ja jättämään Jollen apuna Walesin pohjaparin syöttövarjoon, toinen wingbackeista jäisi vapaaksi ja sitten taas laitapuolustaja joutuisi kovin kaukaa pomppaamaan leveyteen. Lähtökohtaisesti Suomen laiturit saisivat mieluummin seurata wingbackien nousuja melko syvälle, jotta laitapuolustajat voisivat pysyä kapealla pitämässä välikaistojen välisellä alueella 4v3-ylivoiman Walesin yläkolmikkoa vastaan ja vielä yläpuolelta tulisi tukea kk-linjalta. Toki siitä en yllättyisi, jos 4-4-2:llakin käy niin, että toinen laitureista jättää seuraamatta Walesin wingbackia ja joko Uronen/Alho toisteisesti irtoaa leveyteen, koska se on Suomelle tuttu toimintapa. Viimeksi NIR-pelissäkin F. Jensen oli se, joka valui viimeiseen linjaan Lewisin mukana, mutta Håkans sai jäädä lepäämään ylemmäs, kun Peltola muovautui ikään kuin vasemmaksi wingbackiksi syvällä puolustettaessa vastustajan oikeaa wingbackia vastaan. Yhtä kaikki, vaikkei Walesin pohjapari loista pallollisesti, he kuitenkin pystyvät jakamaan murtavia syöttöjä linjojen väliin, jos vastustaja ei sulje heitä pois pallosta. Suomi voisi toki 4-1-4-1:ssä käskyttää Jollen sulkemaan vain pallollisesti kyvykkäämmän J. Jamesin jalan ja luottaa siihen, ettei Ampadu avoimella jalalla saa mitään aikaan, mutta se olisi silti pienoista uhkapeliä, koska kyllä tämäkin pystyisi poimimaan pystyjuoksuja selustasta tarpeeksi tilaa saadessaan. Kahden kärjen idea on lähinnä pakottaa Wales lähettämään suoraviivaiset syötöt kauempaa toppareiden tai sivurajoilta wingbackien jaloista, kun pohjapari on pelaamattomissa. Välikaistoilta molemmat laiturit vielä ehtivät hyvin kipittämään laitakaistalle prässäämään ajoissa wingbackeja kuten Turkkikin näytti, mutta jos toinen heistä on keskemmällä, se ei enää onnistu. Pallollisessa vaiheessa puolestaan yhtä lailla kahdella kärjellä Jolle olisi normaalisti kohdepelaaja ja Pukki/Jensen tekisi vastaliikkeitä syvyyteen viereltä kera toisen laiturin eli Suomi yrittäisi haavoittaa Walesia kuten Turkkikin teki.

Jos Suomi puolustaa kuten se itse teki syyskuussa 2021 ja viime marraskuussa tuota tapaa matkinut Turkki, sanoisin, että Suomi pitää avoimessa pelissä nollapelin kerran kahdesta 90 minuutissa. Erikoistilanteet ovat sitten asia erikseen.

[Käännös]

Kahden kärjen idea on lähinnä pakottaa Wales lähettämään suoraviivaiset syötöt kauempaa toppareiden tai sivurajoilta wingbackien jaloista, kun pohjapari on pelaamattomissa. Välikaistoilta molemmat laiturit vielä ehtivät hyvin kipittämään laitakaistalle prässäämään ajoissa wingbackeja kuten Turkkikin näytti, mutta jos toinen heistä on keskemmällä, se ei enää onnistu. Pallollisessa vaiheessa puolestaan yhtä lailla kahdella kärjellä Jolle olisi normaalisti kohdepelaaja ja Pukki/Jensen tekisi vastaliikkeitä syvyyteen viereltä kera toisen laiturin eli Suomi yrittäisi haavoittaa Walesia kuten Turkkikin teki.

Jos Suomi puolustaa kuten se itse teki syyskuussa 2021 ja viime marraskuussa tuota tapaa matkinut Turkki, sanoisin, että Suomi pitää avoimessa pelissä nollapelin kerran kahdesta 90 minuutissa. Erikoistilanteet ovat sitten asia erikseen.

Siis miten niin kauempaa, jos pohjapari blokataan pois?

Jensen voisi mennä tuohon kakkospariksi Jollelle ja olla jonkinasteinen kymppipaikan ja kärjen kombinaatio, mutta Pukki on helposti tyhjä arpa tuossa roolissa. Ja toisaalta Jensen pelannut eri paikkaa seurajoukkueessaan.

Ei tosiaan voi sanoa, että Pohjanpalo&Pukki ei olisi ikinä toiminut ja on helppo löytää toiseenkin suuntaan esimerkkejä milloin se on toiminut. Väittäisin, että parin toimivuus on silti enemmän henkilökemiasta kiinni kuin äärimmäisen pitkälle mietittyjen fläppitauluskenaarioiden.

Voin rehellisesti tunnustaa, etten osaa samalla tavalla analysoida tähän spesifiin matsia miten kukin karvaa ja peittää keneltäkin tiettyä vastustajan pelaajaa, mutta toisaalta hieman häiritsee tuo viestiesi teoreettisuus (vs. otteluanalyyseihisi, jotka ovat luonteeltaan ex post) kun itse pelissä on paljon enemmän sattumanvaraisuutta, joka sitten toisaalta usein on se, mikä määrittää lopputuloksen. Itse pitäisin mieluummin tiukkana alakerran kuin yrittäisin estää läpisyötöt alhaalta asti, mutta en ole toki samalla tavalla perehtynyt Walesin pelin ja pelaajien lainalaisuuksiin.

Kiitos kuitenkin tuosta selityksestä kahden kärjen käyttöön. Olettaisin Kanervan olevan samoilla linjoilla asian kanssa, mutta täysin en silti osta sen pakollisuutta ja siksi vähän provonakin olen heittänyt toista mallia.

[Jair Bolsoaarnio]

minusta tuota Jollen ja Pukin yhteispeliä on vähän liikaa soimattu. Kombinaatiopelaaminen on ollut toisinaan hyvääkin tai sitten muistelen liikaa vielä mm. vuoden 2017 Viro-matsia.

Samaa mieltä, ja mieluusti näkisin molemmat avauksessa. Tosiasia kuitenkin on että kärkimiesten kohdalla rinki on kapea, ja mahdollisesti pelataan peräti 2 x 120 minuuttia viikon sisään. Eli siis pelaajien kuormittamista ajattelen lähinnä.

[Gambinamiäs]

               Pohjanpalo - Källman
Håkans(/Antman) - Kamara - Schüller - Lod/Jensen
Uronen - Ivanov - Hoskonen - Alho
                     Hradecky

Benkku jäänyt spekulaatioiden ulkopuolelle? Härkä ja tekee töitä kuin viimeistä päivää, pudoten puolustettaessa keskin kentän avuksi. Lod ja Jensen molemmat hyvässä vireessä, mutta näen vään vaihtoehtoina toisilleen. Jensen voi pelata kärjessäkin, mutta uskon, että Jollen vieressä avaa juoksuvoimaisempi pelaaja. Voihan se olla Antmankin ja Håkans juoksee vasemmalla laidalla.

Näissä 442 (tai 4411) hahmotelmissa joku kolmikosta Kaan-Kamara-Schüller jää penkille tai sitten toiselle laidalle laiteteen esim Kamara. Tai sitten joku timanttiviritelmä, joka on hyökkäyspelin laidoilta pois. Kaan, Lod, Jensen, Kamara, Kälmann, Jolle ja Pukki olisivat pelituntumaltaan ne parhaassa vedossa olevat pelaajat. Yksi pitää jokatapauksessa jättää penkille ja lisäksi Rade ja Håkans on pelaajia, joita rive tykkää peluuttaa tason ja erityisominaisuuksiensa takia, mutta molemmat höntsänneet vain harkkapelejä talven. Antman sitten vielä se jokerikortti, jonka uskon jäävän penkille, mutta voi tehdä taikoja vaihdosta..

[Herr Nikolaj]

Ei noita aikaero-miehiä voi laittaa avaukseen. Vaihdosta sitten Pukki, Lod, peltola ja  ehkä Uronen sisään alkaen  +60 min, jos on tarve

[Jair Bolsoaarnio]

KÄLLMAN

Deutschlandissa nämä "Kälmannit".

[Gambinamiäs]

KÄLLMAN

Deutschlandissa nämä "Kälmannit".

Saksaa on kyllä tullut luettua aika paljon enemmän kuin ruotsia

[Jair Bolsoaarnio]

Saksaa on kyllä tullut luettua aika paljon enemmän kuin ruotsia

Ymmärrän lapsuksen siinä tapauksessa.

[erno]

Samaa mieltä, ja mieluusti näkisin molemmat avauksessa. Tosiasia kuitenkin on että kärkimiesten kohdalla rinki on kapea, ja mahdollisesti pelataan peräti 2 x 120 minuuttia viikon sisään. Eli siis pelaajien kuormittamista ajattelen lähinnä.

Mä jotenkin aattelin, että meillä on maajoukkueessa pelanneita kärkiä Pukki, Jolle, Källman, Forss ja Jensen, jotka kaikki on sattumoisin myöskin parhaimmistoa laadullisesti. Tiedän että Fleda on viime ajat pelannut kasia Augsburgerissa, mutta maajoukkueessa valtaosa esityksistä kuitenkin kärjessä. Enkä näe, että Rive olis ihan helpolla laittamassa esimerkiksi Fledaa ja Lodia samaan aikaan keskikentälle.