Saloranta ulos, ota Jonne mukaan!

[ipasto]

Katselin Salorannan eilisen haastattelun, ja en kyllä suoraan sanoen tajunnut, mitä se selitti tai tarkoitti, vaikka ihan suomea puhui.

On se kyllä sekavaa settiä.

[Nigel Kugelschfeir]

Eihän nämä pelit olleet mitään muuta kuin surkea epäonnistuminen. Ainoa toivo on siinä että näistä otettiin jotain opiksi ja jatkossa pelataan toisella tavalla. Ja sitten heräsin...Toinen huolestuttava juttu on tuo tiettyihin pelaajiin "rakastuminen" eli on vaan päätetty että nämä nyt on maajoukkuepelaajia ja sillä sipuli. Jos passiivinen pallon siirtely jatkuu ilman hyökkäysuhkaa niin eipä paljoa ole odotettavissa B-liigasta tai mistään muualtakaan.

Jos joku katsoi kisoja niin ei edes ns huippumaat pelanneet mitään linja kerrallaan peliä vaan nopeasti koitettiin saada pallo ylös ja vaikka sitten keskityksillä boksiin saa painetta puolustuslinjaan. Aika yksinkertaista peliä lopulta ne kärkimaatkin pelaa. Tärkeämpää on pitää tempoa ja vauhtia pelissä.

[Villahousu]

Ei jaksanut kuunnella, melkoista valitusta, olis voinut todeta suoraan: "Saloranta ulos!!"

Mitä yrität sanoa: siis sinusta on ongelma, että tuollaisten pelien jälkeen tulee "melkoista valitusta"? Ei Ylen asiantuntijoille sentään makseta veronmaksajien rahoista jostain kännisestä örinästä. Nimenomaan koska oli erittäin hyvin perusteltua ja säälimätöntä kritiikkiä, tuo podcast oli harvinaisen erinomaista kuunneltavaa Toivottavasti Ylen Hinni tai joku muu ottaa selvää, mitä ilmeisesti täysin vanhentuneeseen pelitapaan kohtalokkaasti lukkiutunut Saloranta on mieltä tuossa esitetyistä ajatuksista.
 

[2fst4u]

Kommentoidaan nyt tänne kun tässä kommentoidaan kommentaattorien ja selostajien sanomisia.

Itselläni hiukan ihmetystä herättänyt etenkin otteluiden aikana Sainion ja Härkösen ihmettely Suomen lyhyellä avaamisesta. Tai ei niinkään suoraan siitä lyhyellä avaamisesta vaan siitä kun lyhyellä avaamisen jälkeen maalivahti avaa pitkän. Ja sitten "selostamokoppi" on todennut, että ei Suomi voita kyllä näitä pitkiäkään kun ei ole target-hyökkääjiä. Ihmettelen siis sitä, että tuota tilannetta verrataan siihen, että maalivahti avaisi rehdistä pitkällä. Näissä tilanteissahan on valtava ero siinä, että miten kenttäpelaajat ovat sijoittuneet ja valmistautuneet voittamaan sen 2.pallon. Tässä Suomen mallissa alemmat keskikentät ovat pitkän syötön lähtiessä oman boksin rajalla tai jopa sen sisällä. Heillä ei ole mitään mahdollisuutta ehtiä voittamaan sitä 2.palloa ja sen vuoksi nuo pitkät avaukset näyttivät niin surkeilta.

Jos oikeasti avataan isolla, niin silloin pelaajat sijoittuvat tiiviisti jommalle kummalle puoliskolle kenttää jolloin myös sen 2.pallon voittaminen on paljon todennäköisempää. Toki maalivahdilla pitää olla sellainen jalka, jolla lähtee se 50-60m avaus, mutta tämäkin on valintakysymys. Eikös Tanskalla osittain juuri tästä syystä pelannut tämä debytantti-maalivahti.

Ja mitä tulee siihen jos sanotaan, ettei Suomella ole target-hyökkääjiksi sopivia pelaajia ja sen vuoksi ei voida avata isolla. Silloin kun maalivahti avaa joko käsistä tai maalipotkun niin harvemmin se pallo on sellainen, että sitä on tarkoitus ottaa suoraan haltuun vaan hyökkääjän tarkoitus on joko voittaa se eteenpäin tai ainakin pyrkiä häiritsemään puolustajaa niin, ettei tämä voita sitä korkeata palloa 100-0. Hyökkääjälle siis riittääkö, että joko hän tai puolustaja osuu palloon niin, että pallo jatkaa kohti vastustajan maalia ja toiset hyökkääjät sitten taistelevat näistä palloista. Tällöin toki niiden toisten hyökkääjien pitää olla riittävän lähellä tätä palloa tavoittelevaa "target-hyökkääjää".

[Vin Diesel]

Kommentoidaan nyt tänne kun tässä kommentoidaan kommentaattorien ja selostajien sanomisia.

OT: Härkönen on nykyään hyvin raskasta kuunneltavaa kun hän esittää vahvasti asiantuntijaa sen sijaan että keskittyisi selostamiseen. Essin sijasta kuuntelen paljon mielummin Ruohomaata tai vaikkapa Ruotsalaista.

[supstanssi]

Muutama vuosi vielä katsellaan ja kuunnellaan sitten vaihto.

[pekkapaatos]

Muutama vuosi vielä katsellaan ja kuunnellaan sitten vaihto.

Sehän tarkoittaisi sitten D-tasoa, vähän niin kuin MyPa.

[Nigel Kugelschfeir]

Kommentoidaan nyt tänne kun tässä kommentoidaan kommentaattorien ja selostajien sanomisia.

Itselläni hiukan ihmetystä herättänyt etenkin otteluiden aikana Sainion ja Härkösen ihmettely Suomen lyhyellä avaamisesta. Tai ei niinkään suoraan siitä lyhyellä avaamisesta vaan siitä kun lyhyellä avaamisen jälkeen maalivahti avaa pitkän. Ja sitten "selostamokoppi" on todennut, että ei Suomi voita kyllä näitä pitkiäkään kun ei ole target-hyökkääjiä. Ihmettelen siis sitä, että tuota tilannetta verrataan siihen, että maalivahti avaisi rehdistä pitkällä. Näissä tilanteissahan on valtava ero siinä, että miten kenttäpelaajat ovat sijoittuneet ja valmistautuneet voittamaan sen 2.pallon. Tässä Suomen mallissa alemmat keskikentät ovat pitkän syötön lähtiessä oman boksin rajalla tai jopa sen sisällä. Heillä ei ole mitään mahdollisuutta ehtiä voittamaan sitä 2.palloa ja sen vuoksi nuo pitkät avaukset näyttivät niin surkeilta.

Jos oikeasti avataan isolla, niin silloin pelaajat sijoittuvat tiiviisti jommalle kummalle puoliskolle kenttää jolloin myös sen 2.pallon voittaminen on paljon todennäköisempää. Toki maalivahdilla pitää olla sellainen jalka, jolla lähtee se 50-60m avaus, mutta tämäkin on valintakysymys. Eikös Tanskalla osittain juuri tästä syystä pelannut tämä debytantti-maalivahti.

Ja mitä tulee siihen jos sanotaan, ettei Suomella ole target-hyökkääjiksi sopivia pelaajia ja sen vuoksi ei voida avata isolla. Silloin kun maalivahti avaa joko käsistä tai maalipotkun niin harvemmin se pallo on sellainen, että sitä on tarkoitus ottaa suoraan haltuun vaan hyökkääjän tarkoitus on joko voittaa se eteenpäin tai ainakin pyrkiä häiritsemään puolustajaa niin, ettei tämä voita sitä korkeata palloa 100-0. Hyökkääjälle siis riittääkö, että joko hän tai puolustaja osuu palloon niin, että pallo jatkaa kohti vastustajan maalia ja toiset hyökkääjät sitten taistelevat näistä palloista. Tällöin toki niiden toisten hyökkääjien pitää olla riittävän lähellä tätä palloa tavoittelevaa "target-hyökkääjää".

Meinaat että noita pitkiä on jotenkin harjoiteltu? Eiköhän homma ole mennyt niin että vastustaja prässää sen lyhyen pois niin ei jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin vetää paniikissa pallo jonnekin eikä kellään ole sen jälkeen mitä käsitystä mitä pitäisi tehdä.

[2fst4u]

Meinaat että noita pitkiä on jotenkin harjoiteltu? Eiköhän homma ole mennyt niin että vastustaja prässää sen lyhyen pois niin ei jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin vetää paniikissa pallo jonnekin eikä kellään ole sen jälkeen mitä käsitystä mitä pitäisi tehdä.

Niin enemmän otin kantaa siihen, että studiossa ei osattu nähdä eroa näille kahdelle vaihtoehdolle:

1) Maalivahti avaa suoraan sen pitkän 45-60m pallon ilman mitään vastustajan häirintää, jolloin oma joukkue on pystynyt ryhmittäytymään sinne kentän osa-alueelle, jonne palloa isona avataan.
2)Avataan lyhyellä, tuodaan 5-6 omaa pelaajaa omaan boksiin ja sitten maalivahti avaa kiireessä ja pakotettuna sen pitkän/puolipitkän pallon kohti sitä yksinäistä hyökkääjää.

Jos pitäisi arvata, niin Helmareissa ei 1) vaihtoehto edes ole vaihtoehto ja 2) vaihtoehtoa ei ole harjoiteltu. Tai siltä se ainakin näytti.

[elanalistadefutbol]

Valitettavasti kaikessa inhimillisessä toiminnassa, jos halutaan, että kehitytään ja mennään eteenpäin, tärkeintä on jatkuva kyky muuttua ja kehittää olemassaolevaa toimintamallia. Tämä taas vaatii ihmisiä jotka siihen pystyy tai johtamista, joka kykenee toteuttamaan jatkuvan muutoksen.

Koko Palloliiton urheilutoiminnan johtamisen ja toiminnan toteuttamisen, jatkuvan muutoskyvyn näkökulmasta, osalta voi kysyä, että johtaako ja toteuttaako toimintaa oikeat henkilöt? Kehityksen sijaan ulospäin ja tulosten perusteella toiminta on samaa tuuliviiritoimintaa, jossa ei kyetä rakentamaan mitään eikä kukaan hallitse toimintaa kokonaisuutena.

Paradoksaalisesti koko seurojen palloliiton hallintomalli on kopioitu nyt jo hajonneesta Neuvostoliitosta, jossa Palloliiton tapaan toimittiin 2-3 vuoden jaksoihissa, joihin asetettiin tavoitteet. Palloliitossa, kuten myös aikoinaan  Neuvostoliitossa,  toimintaa pyörittää vuosikymmeniä liitossa toimineet aatteelle uskolliset reliikit.

On hyvin vaikea uskoa, että tuolla hallintomallilla toiminta tulee parantumaan, koska dynaamisen ja alati kehittyvän toiminnan sijaan hommassa ei ole mitään pysyvää eikä mitä kehitettävää. Ainoastaan byrokraattinen malli, jossa fokus on toiminnasta palkkaa saavien hauskanpito ja keskinäinen hyvinvointi.