Dino on palannut takaisin! Jumalauta!
Seitsemän saatanan vuoden korpivaellus päättyy vihdoinkin!
Sanoisko että se on vittu niin siinä!
Viimein.
Helpolla ei HSV päästänyt tänäkään keväänä, kun ratkaisu venyi aina viimeistä edelliselle kierrokselle, ja siinäkin nähtiin heti alkuun putoajakandidaatin dominointia, 0:1 johtomaali ja vielä lähes uudelleen vastustajan johtoon vienyt rankkari. Muutamista kovasti vituttaneista tappioista huolimatta Polzin onnistui kasaamaan porukan mikä nousi pystyyn yhä uudelleen, ja mikä tärkeintä, niin pystyi vielä tuossa eilisen paineessakin nousemaan tappiolta selvään voittoon. Näitä hetkiä ei viime vuosina liikaa ole nähty.
Reisin nopea tasoitus ja sitten kaksi komeaa maalia juuri ennen taukoa tappoivat Ulmin. Polzinille pakko nostaa hattua Königsdörfferiin luottamisesta ja kykyjen näkemisestä. Ollut nopeudestaan ja räjähtävyydestään huolimatta jotenkin oman tutkan alla ja olen pitänyt aavistuksen epäonnistujana.
Samoin lämmittää Heuer Fernandesin onnistuminen maalilla, ja nouseminen viimein nousun vaatimaksi henkiseksi johtajaksi ja viimeiseksi lukoksi ei-niin-luotettavan oloisen puolustuksen edessä.
3:1 asema tauolle mentäessä ei vielä tuonut allekirjoittaneelle varmuutta noususta, vaan vasta 4:1 tilanteessa aloin salaisesti uskomaan että nyt se viimein tapahtuu.
90.minuutilla 6:1 taululla ja kentälle ryntäävän yleisön ilo oli kyllä jotain aivan upeaa seurattavaa.
Samoin kuin moneen kertaan mainitsemani Davie Selke joka suorastaan elää ja hengittää HSV:tä - aivan kuin lapsuudestaan asti seurassa vaikuttanut -mutta vain alle vuoden jälkeen. Mahtava tyyppi. Toivottavasti jatkoa seuraa Bundesligassakin.
Erste Liga, HSV ist dabei!Enpä muista montaa yhtä paineetonta peliä lähes 20 vuoden seuraamisajaltani, kuin
tuleva päätöskierros Fürthiä vastaan. Onhan siinä toki 2.Liiga-mestaruus panoksena, mutta kyllä se tärkein on jo takataskussa.
Nähtäisiinkö jopa Tom Mickel maalilla? Ei jostain syystä eilen ottelun jälkeisissä osunut silmään.
