On kaksi Cityä. Se hieno perinneseura ennen sheikkejä, jonka matseissa kävin aikanaan säännöllisesti. Sitten on öljysheikkien City.
Se ensimmäinen seura ei kovin hyvin menestynyt aina, kävi alemmalla sarjatasollakin välillä, mutta se edusti rouheata paikallista porukkaa hienosti ja laulu raikui ”Pohjoisen Wembleyllä.”
Sitten tulivat sheikit verirahoineen ja muuttivat kaiken. Joo, menestystä on tullut sen jälkeen, mutta talousrikossyytteitä myös. Seurafiilis on mennyt iäksi. Muovi tehdään öljystä.
Crystal Palacestakin saataisiin muoviseura, jos öljysheikit ostaisivat sen ja siihen kaadettaisiin miljardi rahaa yhtäkkiä. Se varmaan toisi menestystä, mutta perinneseuraa ei olisi enää olemassa. Kannattajaporukka näyttäisi ihan erilaiselta. Siellä olisi aasialaisturisteja ja muita, joilla olisi rahaa maksaa kokemuksestaan. Eivät he tunne perinteitä tai osaa kannatuslauluja. Tai ymmärrä edes paikallista aksenttia.
"Muoviseuran" määritelmä taitaa olla aika veteen piirretty viiva. Palacenkin omistaa miljardööri (tai ainakin miljonääri), jonka salkkuun kuuluu ryhmä jalkapallojoukkueita ympäri maailman - ihan kuten City. Erona taitaa olla vain se, kuinka paljon seuran kehitykseen on investoitu. Jos panostukset seuran kehitykseen on muovisuuden määritelmä, niin itse toivoin kyllä jalkapalloon lisää muovia. Erityisesti suomalaiset jalkapalloseurat kaipaisivat tällaista muovisuutta runsaasti lisää.
