Nukutun yön yli ei tuntemukset eilisestä ole juuri vaihtuneet, vaikka itselleni ei tällä kaudella Suomen Cupilla mitään merkitystä ollutkaan (ei ois seisonu kuitenkaa). On häpeällistä hävitä omalle farmijengille, joka pelaa kahta sarjatasoa alempana. Kuvaavaa on, että Reippaan ensimmäisen iskenyt Haziri pelasi vuosi sitten Kortteliliigaa hiekkakentällä ja keskikentän kapellimestari Klinga keskittyi talven hiihtämiseen. Mitään em. pelaajilta pois ottamatta (päinvastoin), niin jumalauta käsittääkseni meidän kaikki pelaajat on enemmän tai vähemmän ammattilaisia, joiden tavoitteet uransa suhteen on toivottavasti asetettu korkeammalle kuin kotoinen Ykkösliiga. Ei alhaalla makaavaa puolustusta ja suurella sydämellä taistelevaa joukkuetta ole helppo murtaa, mutta silti parempaan pitäisi pystyä. Etenkin kun sarjakaudella vastaan tulee huomattavasti parempia jengejä kuin Reipas ja niistä pitäisi napata täyden pistepotin voittoja jatkuvalla syötöllä, jos meinataan palata Veikkausliigaan.
Toivottavasti eilinen toimii isona herätyksenä koko joukkueelle. Tämä yhteisö kaipaisi kipeästi voittoja ja tehtyjä maaleja, ei asennevammaista pelailua sinne päin muukalaislegioonalla. Ansaitkaa paitanne.
Hyvä teksti. Reipas pelasi logolle, FC Lahti ei. Siinä se ero.
FC Lahti ei ole vajaan kolmenkymmenne vuoden aikana vakiinnuttanut yhteisötoimintaa kunnolla. Iso askel siihen oli junnutoiminnan sitouttaminen samojen värien alle ja siellä edes havaittavissa pelaamista joukkueelle ja seuralle. Pitkäjänteisyys toivottavasti joskus palkitaan oman kylän pelaajien kannattaessa touhua.
Nykyinen muniin puhaltelu ostopelaajilla ja näennäisillä "vahvistuksilla" on surkuhupaisaa.
PS. Monesti täällä esiin nostamani Paalasen Aleksin onnistunut kaukoveto jäi eilisen ottelun voittomaaliksi.