Mikä on tietysti hieno asia, mutta eihän Jortsukka ole 20-vuotiaiden kehitystä kritisoinut. Hän nimenomaan sulki 21-vuotiaat pois ja keskittyi teineihin ja ns. oikeisiin junioreihin.
Tiedän kyllä. Ja se pointtihan oli nimenomaan katsoa sitä laajempaa kuvaa, että vaikka se 20-vuotias ei enää teini olekaan, niin osaava valmennus on tehnyt heidänkin kanssaan vuodessa-kahdessa erinomaista työtä, nuorehkot pelaajat ovat kehittyneet ja urat ovat noususuuntaisia. Ja jos koko viestin lukee, niin loppupuolella korostan sitä, että minkälaisessa tilanteessa ollaan oltu, mistä on lähdetty liikkeelle, millä resursseilla ja materiaalilla. Seurassa on huipulla asti jouduttu miettimään paljon muutakin kuin 16-vuotiaan junnun peluuttamista pääsarjassa. Ei ole Söderbäckin tai Jukkolan vika, että olivat sen ikäisiä kun olivat, kun pääsivät Rantasen valmennukseen. Tai että ylipäätään ovat mukana tässä Ilveksen uudessa nousussa sen ikäisinä kun ovat. Tarkoitukseni oli korostaa Rantasen ja muun valmennustiimin osaamista, sen käytettävissä olevien resurssien puitteissa viimeisen kahden vuoden aikana. Jokainen tarpeeksi hyvä pelaaja on Ilveksessä päässyt pelaamaan, iästä riippumatta. Nämä mainitut pelaajat ovat olleet niitä "nuoria", joita on ollut olemassa, saatavilla ja käytettävissä. Eivät optimaalisen ikäisiä mennäkseen teineistä ja superjunnuista, mutta niistä "liian vanhoista" on puristettu sitä potentiaalia irti kohtalaisen hyvin.
Ihan totta se on, että niitä oikeasti nuoria pelaajia ei Suomessa päästetä vastuulle riittävästi ja riittävän ajoissa. Samalla on pakko muistaa, että ei aja kenenkään etuja se, että päävalmentaja päättää väkisin laittaa vuosittain 15-vuotiaan pelaamaan liigaa, jos taso ei meinaa riittää eikä fysiikka kestä. Se ei automaattisesti kehitä nuorta eikä auta Ilvestä menestymään. Sen sijaan jos pelaaja iästään huolimatta osoittaa kykyjä ja kypsyyttä, niin aivan varmasti pääsee kentälle sen näyttämään.
Mitä tulee niihin "oikeisiin junioreihin", niin jos seurassa tosiaan on viimeisten vuosien aikana päästetty junnupuoli rapautumaan todella pahoin, eikä sieltä ole odotettavissa niitä liigatason saatika kovemman luokan lupauksia x-y ikäluokan väliltä, niin tuntuu että se on edustusjoukkueen valmennuksen vika? Onko nyt Tiitisen loukkaantuminen ja peluuttamattomuus SE tosiasia, mikä ilmentää seuran läpiluotaavan ja vääjäämättömän tuhon sekä epäonnistumisen? Jos meillä tulee jonkinlainen musta aukko junnuputkessa tiettyjen ikäluokkien ajaksi, niin niihin on varmaan myöhäistä enää vaikuttaa? Se on silloin valitettavasti menetettyä aikaa. Niihin hukattuihin vuosiin ja ikäluokkiin ei voi enää vaikuttaa Rantanen, Takkula tai kukaan muukaan ulkopuolelta tuleva uusi tekijä. Isoja kärjistyksiä tässä, kasvu- ja kehityspolut ovat yksilöllisiä, toiset nousee vielä myöhemmin esiin ja vaikka seuratoiminta ei olisikaan tarjonnut sitä optimaalista polkua joissain kehitysvaiheissa, niin ei se automaattisesti tarkoita, että ammattilaisura olisi täysi mahdottomuus. Pienentää toki niitä todennäköisyyksiä nouseville huippujunnuille, jos vaikka ikävuodet 7-12 on puuhasteltu menemään.
Silloin katseet on suunnattava tulevaisuuteen. No jos toiminta on nykyisellään paskaa, niin miten se kurssi käännetään? Todennäköisesti vaatii aikaa, rahaa ja oikeat tekijät sinne. Seuran sisällä selkeät yhteiset strategiat, pelaajapolut, suunnitelmat, niistä aloittelevista ikäluokista matka edariin asti. Paremmat olosuhteet, isommat ja osaavammat valmennustiimit ja taustat. Miten ne tekijät tänne saadaan ja houkutellaan? Mistä löytyy rahat osaavien tekijöiden palkkaamiseen? Nyt miesten edustustason toiminnan kehittymisen kautta, hyvillä tuloksilla, menestyksellä, niiden "ikäloppujen" parin sadan tonnin myynneillä tehdään sen verran tuloja kuin mahdollista on. Eli miesten edustusjoukkueen toiminta nykyisellään voi auttaa, tulovirtojen kasvaessa, kohdentamaan niitä tulevia ja kipeästi kaivattuja varoja niihin junnuputken eri ongelmakohtiin. Sanoisin, että tällä hetkellä on melko voimakas vetovoima läpi koko seuran, mikä oikein hyödynnettynä näkyy varmasti tulevaisuudessa. Jos superjunnuja ei ole jonoksi asti joita myydä, on vaihtoehto(=pakko) tehdä eurot esimerkiksi europeleissä pärjäämällä ja myymällä se 22-vuotias kehäraakki. Ja jätetään se yksi turha ulkkari hankkimatta ja laitetaan sen vuosipalkka suoraan juniorityöhön.
Jortsukka osaa ansiokkaasti nostaa esiin niitä seuran junnupuolen ongelmakohtia, mutta tarjoaa kovin vähän ratkaisuja tai mitään sen rakentavampaa tähän keskusteluun. Mikä on harmi, sillä keskustelu on kiinnostava ja tärkeä. Ja enpä silti tiedä tarviiko niitä tullakaan, kun tässä internetissä huvikseen kirjoitellaan. Mutta saumat olisi melko hedelmälliseen keskusteluun. Jos junnupuolella on ollut 2010-luvulla hyvä meno, pääasiassa kahden tekijän johtajamana, niin miksi se työ ei näy siellä enää? Mihin se käytetty aika on hävinnyt tekijöiden mukana, miksi siitä ei ole jäänyt mitään pysyvää junnupuolelle?
Jos junioripuolen toiminta paranisi sormia napsauttamalla n-y-t, niin olisiko tulevaisuudessa ensimmäiset tulokset siitä nähtävissä 5 vai 10 vuoden päästä?
Kaikki ei voi kulminoitua Tiitisen peliaikaan edustuksessa Rantasen alaisuudessa. Minkä lopulta pitäisi Ilveksen junnuputken näkökulmasta olla vain pisara meressä. Jos Tiitisen onnistuminen 17-18-vuotiaana ja mahdollinen siirtokorvaus määrittää Rantasen valmentajana ja Ilveksen junnupolun kohtalon, niin ei todennäköisesti mietitä isoa kuvaa enää ollenkaan. Eikä oikeasti olla huolissaan Ilveksen junnutoiminnan tulevaisuudesta, vaan maanisen mielipuolisesti yhden pelaajan agendalla. Ja mikä on sillä tavalla vielä huvittavaa, että sen yhden pelaajan kohdalla on aitoja syitä taustalla, miksi se todellinen läpilyönti antaa hiukan odottaa itseään. Tiitinen on tällä hetkellä kiistatta poikkeuksellinen lupaus seuran nykyhetkessä, mutta tavoite varmaan tulevaisuuteen olisi se, että jatkumo tuottaa "tiitisiä" tasaiseen tahtiin. Ja sitäpaitsi, Tiitinen on 18-vuotiaana ensi kaudellakin edelleen ihan täysin siinä "oikean juniorin" kategoriassa. Jos nuoren miehen paikat kestää ja peliaikaa tulee avauksessa pelistä toiseen, niin luetaanko ensi vuonna sitten Rantasen ylistystä jumalaisena ja rohkeana nuorten pelaajien kasvattajana?
Ja on varmaan aika yksiselitteisen selvää, että mikä merkitys omilla junioreilla on seuran kokonaisvaltaisessa kulttuurissa. Niin kannattajien, tuulareiden kuin niiden kasvavien ikäluokkien tunnesiteiden muodostumisessa seuraan, yhteisöön ja senhetkiseen joukkueeseen. On aivan eri asia, että joukkueessa on ja pelaa Tiitinen, Jukkola, Ala-Myllymäki ja Miettunen kuin ulkomailta kaivettu 25-vuotias vikakuttu. Kuitenkin kuka tahansa voi omalla tekemisellään viedä Ilveksen menestykseen kentällä ja siirtyä lopulta hienojen suoritusten päätteeksi ulkomaille X-määrällä euroja. Viivan alle päätyy yhtä arvokasta valuuttaa. Ja tottakai se on seuran pitkän aikavälin kehittymisen ja taloudellisen hyvinvoinnin elinehto, että junnutuotanto säännöllisesti pystyy puskemaan riittävän laadukkaita pelaajia ensin edustukseen ja sen jälkeen niistä on saatava siirtokorvauksia. Mutta siihen lyödään ensitahdit ihan jossain muualla kuin Tammelan kirkkaissa valoissa. Ja tällä hetkellä se eurokentillä pärjääminen on taloudellisesti erittäin kannattava vaihtoehto, millä lopulta kehitetään koko seuraa. Luonnollisesti niitä euroja ei voida vuosittain laskea etupeltoon, ennen kuin se menestys on todellisuudessa saavutettu.
Loppuun voidaan miettiä sitä, että mikä on ylipäätään Ilveksen tarkoitus seurana. Onko tavoite menestyä aikuisten tasolla kilpailullisesti, voittaa mestaruuksia, edetä eurokentillä ja houkutella sillä yleisöä kasvavissa määrin Tammelan lehtereille seuraamaan suomalaista "suurseuraa"? Vai onko tavoite olla kasvattajaseura ja keskittyä 15-18-vuotiaiden pelaajien peluuttamiseen, kehittämiseen ja myymiseen, tuon kaiken edellä mainitun kustannuksella? Lyhyellä otannalla tällä hetkellä mielestäni yritetään aika ansiokkaasti ja kunnianhimoisesti tehdä molempia.
tldr; Pahoittelut ihan liian pitkästä viestistä, mitä kukaan ei jaksa lukea. Meni terapiasta.
