• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Ilves 2025 - Tämä paita täytyy ansaita

Aloittaja Jämpti, 23.11.2024 klo 14:38:32

0 Jäsenet ja 33 Vieraat katselee tätä aihetta.

harkkapilli

Lainaus käyttäjältä: Steffers - 07.10.2025 klo 10:56:57
Eikös Moisio ole tullut kentälle edustuksen jossain pelissä myös?

Moisio pelasi Veikkausliigaa kesäkuussa kahdessa pelissä yhteensä 11 minuuttia virallisesti. Käytännössä noin 5 minuuttia enemmän, jos lisäajatkin lasketaan. Esimerkiksi Valkeakoskella tuli kentälle ajassa 89' ja syötti vielä ajassa 90+3' syntyneen 0–4-maalin. Nuo kaksi ottelua olivat KuPS- ja Haka-vierasottelut.

Tarinankertoja

#5126
Lainaus käyttäjältä: Kardooni - 06.10.2025 klo 23:51:29
Junnupelaajien myyntihinta on periaatteessa puhdasta voittoa, kun taas erikoistapaus Kangasta piti maksaa joidenkin huhujen mukaan suurikin siirtosumma, joka loogisesti syö tuottoja. Söderbäckeistä sun muista Haaraloista ei kuitenkaan mitään merkittäviä siirtosummia ole maksettu.

junnujen ja kannattajien suhteesta Täsmälleen samaa mieltä, siksi onkin karseeta kattella kiakon muukalaislegioonaa...

Mutta Eurot on ihan samoja tulee ne "haarlasta" tai "kummusta".

"Merkittävä siirtosumma" on taas suhteutettava suomalaisten seurojen budjetteihin. Kun  kovin pelaajabudjetti on 2.5M€ (ja se on tuplasti enemmän kun seuraavalla) on kyllä "haaraloista" saatavat rahat seuralle erittäin merkittäviä. Eli jos myyt 3 pelaajaa a) 200k, niin se on se yksi "tiitinen" jollaisia talentteja ei synny ihan joka vuosi.

Toki hienoa olisi jos syntyisi ja junnuputki loistaisi, mutta sitä saadaan kyllä odottaa.
Takkulan strategia että /2 joukkueessa olis 75% junnu maajoukkuepelaajia on Se mihin pitää pyrkiä. Mitä enemmän omia poikia, sen parempi, mutta jos omat pojat ei riitä, pitää niitä "sööderpekkejä" hakea myös muualta.
Ja tässä tilanteessa ollaan nyt.

Se, että Tiitisestä voidaan saada jopa enemmän kuin miltsi, niin se ei kuitenkaan toistune lähitulevaisuudessa vuosittain. Sen sijaan ne 3x200k pelaaja voidaan nykymallilla saada myytyä vuosittain ja näin kasvattaa sitä budjettia kohti klubia.

Ja kyllä, junnupolussa on isoja kehittämisen paikkoja, mutta en nyt ihan kahdenvuoden jälkeen tuomitsisi kun näkee mitä kehitystä on tapahtunut. Viimevuonna meinas /2 tipua, nyt se pelaa noususta



Bubi-huuhkaja

Kautta on jäljellä vielä kuusi matsia. Vaikka Tiitinen ja Kumpu, ja miksei lasketa mukaan myös europeleissä edukseen esiintynyt Multala, painaisivat nyt kaksi ekaa seuralle äärimmäisen tärkeää nousukarsintamatsia TPV:tä vastaan ysikymppisiä, niin siinä on vielä sen jälkeen neljä peliä aikaa päästä minuuteille kansallisen tason kovimmissa mahdollisissa peleissä liigan puolella. Harmi toki, että nämä karsintamatsit osuvat nyt tismalleen samoille päiville liigapelien kanssa. Kupposten eurolohkopelit sotkivat kyllä ansiokkaasti Ilveksenkin otteluohjelman. Todella sääli, että lukuisat majukomennukset rokottavat tulevaa kärkikamppailua näin raa'asti eikä ottelusiirtoon ole oikein mitään saumaa. :(

Mielenkiintoista kyllä nähdä, ketkä kaikki ehditään saamaan kokoonpanoon ensi viikon torstain kärkimatsiin. Jos Jukkola ei ole pelikuntoinen, Söderbäck–Ulundu–Raymond-kolmikko ei ehdi palaamaan etelän reissuiltaan ja kakkosestakaan ei voida ottaa apuja, niin sekoittaahan tuo laitapelaamisen paletin ihan totaalisesti. AkiNiemi onkin yhtäkkiä aloittava vasen laituri? Kangalla ei ole niin pitkä matka Jönköpingistä vuorokaudessa Tampereelle ja peliminuutteja ei välttämättä ole tiedossa ihan Söderbäckin ja Ulundun veroisesti, mutta voi olla aika rajua pistää reissupäivän jälkeen kaveri avaukseen, joka tarkoittaisi Kilon avarin paikkaa kympissä aika kevyin näytöin.

Pari viikkoa sitten päiviteltiin, kun kaikki ei mahdu edes penkille, mutta Lämmin, Otson ja Jukkolan loukit plus lukuisat majukomennukset plus kakkosjoukkueen nousukarsintamatsi tarkoittaa, että pahimmillaan kärkikotimatsissa penkki on Hytönen, Wallius, nollan minuutin Bakic ja jos nyt joku vaihtokassari saataisiin B-junnuista ja that's it. Felppua ei taida saada enää takaisin Kotkasta? :D

Kardooni

#5128
Lainaus käyttäjältä: Tarinankertoja - 07.10.2025 klo 11:09:41
Mutta Eurot on ihan samoja tulee ne "haarlasta" tai "kummusta".

Tavallaan kyllä, tavallaan ei. Ilveksen tuskin tarvitsee sellaisia miettiä, mutta mm. UEFA ja Valioliiga kohtelevat junnujen euroja puhtaana tulona, kun taas hankitun pelaajan myyntihinnasta täytyy miinustaa kuluja (internetissä viime vuosina suosittu termi amortisation eli suomeksi... amortisaatio? Amortisointi?) Uskoisi myös Haaralan tienaavan enemmän kuin Kumpu.

LainaaEli jos myyt 3 pelaajaa a) 200k, niin se on se yksi "tiitinen" jollaisia talentteja ei synny ihan joka vuosi. -- Se, että Tiitisestä voidaan saada jopa enemmän kuin miltsi, niin se ei kuitenkaan toistune lähitulevaisuudessa vuosittain. Sen sijaan ne 3x200k pelaaja voidaan nykymallilla saada myytyä vuosittain ja näin kasvattaa sitä budjettia kohti klubia.

Nyt menee aika paljon teorian ja numeroiden pyörittelyn puolelle. Yhtä lailla junnuista voisi saada 3x200k tai 2x500k tai 4x150k tai 0x50k, eivät nämä hypoteettiset numerot tarkoita mitään tässä kohtaa.

Lihavoituun kohtaan: hyvä juniorityö voi kuitenkin luoda pohjan sille, että tuollaisia pelaajia pystytään myymään jatkuvasti hyvään hintaan. Kuten totesin aikaisemmin, on realistista että samanlainen hankittujen pelaajien kehitys ei jatku pidemmällä aikavälillä. Tällöin omat junnut nousisivat niiksi pelaajiksi, joista revitään noita siirtosummia. Jokainen juniori tietenkään lähde Eurooppaan miljoonalla, moni ei edes pääse Veikkausliigaan, mutta mitä suuremmalla todennäköisyydellä saadaan oma kasvatti myytyä eteenpäin niin sen parempi pohja seuralla on.

Lisään sen, etten tietenkään odota Ilveksen pelaavan 11 junnulla joka pelissä. On myös päivänselvää, että esimerkiksi Söderbäck tuo paljon enemmän kentälle kuin vaikkapa Moisio, eli myös "ulkopuolisia" pelaajia tarvitaan nostamaan tasoa.

Touko vaan

Lainaus käyttäjältä: tampereen lurkkija miäs - 07.10.2025 klo 09:25:55
Minusta voisi myös kokeilla pari kertaa (?) nähtyä kahden kärjen avausta. Riski on kuitenkin löytänyt maalivirettä näissä isoissa peleissä. Riski-Aki-duo, ja tilaa voisi aueta enemmän? Kysymys vaan kuuluisi kuka hyökkäävä pelaaja tiputettaisiin pois. Oliko niin että Söderbäck on pois seuraavasta pelistä majukiireiden vuoksi, olisko ideaa heittää Jukkola - Kanga - Stjopin ja piikkiin Riski - Aki?

Ei sitä tilaa aukea, jos vastustaja laittaa bussin parkkiin. Tuollaisia joukkueita vastaan Riski on kokolailla hyödytön ja kaipaisin tuollaisia vastustajia vastaan tilalle jotain muuta. Näitä vastustajia vastaan, jotka edes yrittävät pelata jalkapalloa myös hyökkäyssuuntaan Riski on kyllä aivan kone käyttämään noi tilanteet, joissa pääsee läpi.

Touko vaan

Se nyt taitaa olla aika selvä asia, että pelkillä pelaajamyynneillä ei seura pysty Suomessa ottamaan mitään steppiä ylemmälle tasolle. Ainoa tie on rakentaa joukkue, joka pystyy olemaan lähes poikkeuksetta eurokentillä ja myös menestymään siellä. Se taas käytännössä vaatii mestaruuden, seurapisteet ylemmäksi, että saadaan hilattua itsemme sijoitettujen puolelle. Noita eurokentiltä mahdollisesti saatavia miljoonia ei tänä päivänä voi millään korvata ja siksi mestaruuden riskeeraaminen vajaakuntoisia tai muuten liian heikkoja junnuja peluuttamalla olisi täysin älytön valinta.

onc

Lainaus käyttäjältä: Kardooni - 06.10.2025 klo 23:51:29
Mikä on tietysti hieno asia, mutta eihän Jortsukka ole 20-vuotiaiden kehitystä kritisoinut. Hän nimenomaan sulki 21-vuotiaat pois ja keskittyi teineihin ja ns. oikeisiin junioreihin.
Tiedän kyllä. Ja se pointtihan oli nimenomaan katsoa sitä laajempaa kuvaa, että vaikka se 20-vuotias ei enää teini olekaan, niin osaava valmennus on tehnyt heidänkin kanssaan vuodessa-kahdessa erinomaista työtä, nuorehkot pelaajat ovat kehittyneet ja urat ovat noususuuntaisia. Ja jos koko viestin lukee, niin loppupuolella korostan sitä, että minkälaisessa tilanteessa ollaan oltu, mistä on lähdetty liikkeelle, millä resursseilla ja materiaalilla. Seurassa on huipulla asti jouduttu miettimään paljon muutakin kuin 16-vuotiaan junnun peluuttamista pääsarjassa. Ei ole Söderbäckin tai Jukkolan vika, että olivat sen ikäisiä kun olivat, kun pääsivät Rantasen valmennukseen. Tai että ylipäätään ovat mukana tässä Ilveksen uudessa nousussa sen ikäisinä kun ovat. Tarkoitukseni oli korostaa Rantasen ja muun valmennustiimin osaamista, sen käytettävissä olevien resurssien puitteissa viimeisen kahden vuoden aikana. Jokainen tarpeeksi hyvä pelaaja on Ilveksessä päässyt pelaamaan, iästä riippumatta. Nämä mainitut pelaajat ovat olleet niitä "nuoria", joita on ollut olemassa, saatavilla ja käytettävissä. Eivät optimaalisen ikäisiä mennäkseen teineistä ja superjunnuista, mutta niistä "liian vanhoista" on puristettu sitä potentiaalia irti kohtalaisen hyvin.

Ihan totta se on, että niitä oikeasti nuoria pelaajia ei Suomessa päästetä vastuulle riittävästi ja riittävän ajoissa. Samalla on pakko muistaa, että ei aja kenenkään etuja se, että päävalmentaja päättää väkisin laittaa vuosittain 15-vuotiaan pelaamaan liigaa, jos taso ei meinaa riittää eikä fysiikka kestä. Se ei automaattisesti kehitä nuorta eikä auta Ilvestä menestymään. Sen sijaan jos pelaaja iästään huolimatta osoittaa kykyjä ja kypsyyttä, niin aivan varmasti pääsee kentälle sen näyttämään.

Mitä tulee niihin "oikeisiin junioreihin", niin jos seurassa tosiaan on viimeisten vuosien aikana päästetty junnupuoli rapautumaan todella pahoin, eikä sieltä ole odotettavissa niitä liigatason saatika kovemman luokan lupauksia x-y ikäluokan väliltä, niin tuntuu että se on edustusjoukkueen valmennuksen vika? Onko nyt Tiitisen loukkaantuminen ja peluuttamattomuus SE tosiasia, mikä ilmentää seuran läpiluotaavan ja vääjäämättömän tuhon sekä epäonnistumisen? Jos meillä tulee jonkinlainen musta aukko junnuputkessa tiettyjen ikäluokkien ajaksi, niin niihin on varmaan myöhäistä enää vaikuttaa? Se on silloin valitettavasti menetettyä aikaa. Niihin hukattuihin vuosiin ja ikäluokkiin ei voi enää vaikuttaa Rantanen, Takkula tai kukaan muukaan ulkopuolelta tuleva uusi tekijä. Isoja kärjistyksiä tässä, kasvu- ja kehityspolut ovat yksilöllisiä, toiset nousee vielä myöhemmin esiin ja vaikka seuratoiminta ei olisikaan tarjonnut sitä optimaalista polkua joissain kehitysvaiheissa, niin ei se automaattisesti tarkoita, että ammattilaisura olisi täysi mahdottomuus. Pienentää toki niitä todennäköisyyksiä nouseville huippujunnuille, jos vaikka ikävuodet 7-12 on puuhasteltu menemään.

Silloin katseet on suunnattava tulevaisuuteen. No jos toiminta on nykyisellään paskaa, niin miten se kurssi käännetään? Todennäköisesti vaatii aikaa, rahaa ja oikeat tekijät sinne. Seuran sisällä selkeät yhteiset strategiat, pelaajapolut, suunnitelmat, niistä aloittelevista ikäluokista matka edariin asti. Paremmat olosuhteet, isommat ja osaavammat valmennustiimit ja taustat. Miten ne tekijät tänne saadaan ja houkutellaan? Mistä löytyy rahat osaavien tekijöiden palkkaamiseen? Nyt miesten edustustason toiminnan kehittymisen kautta, hyvillä tuloksilla, menestyksellä, niiden "ikäloppujen" parin sadan tonnin myynneillä tehdään sen verran tuloja kuin mahdollista on. Eli miesten edustusjoukkueen toiminta nykyisellään voi auttaa, tulovirtojen kasvaessa, kohdentamaan niitä tulevia ja kipeästi kaivattuja varoja niihin junnuputken eri ongelmakohtiin. Sanoisin, että tällä hetkellä on melko voimakas vetovoima läpi koko seuran, mikä oikein hyödynnettynä näkyy varmasti tulevaisuudessa. Jos superjunnuja ei ole jonoksi asti joita myydä, on vaihtoehto(=pakko) tehdä eurot esimerkiksi europeleissä pärjäämällä ja myymällä se 22-vuotias kehäraakki. Ja jätetään se yksi turha ulkkari hankkimatta ja laitetaan sen vuosipalkka suoraan juniorityöhön.

Jortsukka osaa ansiokkaasti nostaa esiin niitä seuran junnupuolen ongelmakohtia, mutta tarjoaa kovin vähän ratkaisuja tai mitään sen rakentavampaa tähän keskusteluun. Mikä on harmi, sillä keskustelu on kiinnostava ja tärkeä. Ja enpä silti tiedä tarviiko niitä tullakaan, kun tässä internetissä huvikseen kirjoitellaan. Mutta saumat olisi melko hedelmälliseen keskusteluun. Jos junnupuolella on ollut 2010-luvulla hyvä meno, pääasiassa kahden tekijän johtajamana, niin miksi se työ ei näy siellä enää? Mihin se käytetty aika on hävinnyt tekijöiden mukana, miksi siitä ei ole jäänyt mitään pysyvää junnupuolelle?

Jos junioripuolen toiminta paranisi sormia napsauttamalla n-y-t, niin olisiko tulevaisuudessa ensimmäiset tulokset siitä nähtävissä 5 vai 10 vuoden päästä?

Kaikki ei voi kulminoitua Tiitisen peliaikaan edustuksessa Rantasen alaisuudessa. Minkä lopulta pitäisi Ilveksen junnuputken näkökulmasta olla vain pisara meressä. Jos Tiitisen onnistuminen 17-18-vuotiaana ja mahdollinen siirtokorvaus määrittää Rantasen valmentajana ja Ilveksen junnupolun kohtalon, niin ei todennäköisesti mietitä isoa kuvaa enää ollenkaan. Eikä oikeasti olla huolissaan Ilveksen junnutoiminnan tulevaisuudesta, vaan maanisen mielipuolisesti yhden pelaajan agendalla. Ja mikä on sillä tavalla vielä huvittavaa, että sen yhden pelaajan kohdalla on aitoja syitä taustalla, miksi se todellinen läpilyönti antaa hiukan odottaa itseään. Tiitinen on tällä hetkellä kiistatta poikkeuksellinen lupaus seuran nykyhetkessä, mutta tavoite varmaan tulevaisuuteen olisi se, että jatkumo tuottaa "tiitisiä" tasaiseen tahtiin. Ja sitäpaitsi, Tiitinen on 18-vuotiaana ensi kaudellakin edelleen ihan täysin siinä "oikean juniorin" kategoriassa. Jos nuoren miehen paikat kestää ja peliaikaa tulee avauksessa pelistä toiseen, niin luetaanko ensi vuonna sitten Rantasen ylistystä jumalaisena ja rohkeana nuorten pelaajien kasvattajana?

Ja on varmaan aika yksiselitteisen selvää, että mikä merkitys omilla junioreilla on seuran kokonaisvaltaisessa kulttuurissa. Niin kannattajien, tuulareiden kuin niiden kasvavien ikäluokkien tunnesiteiden muodostumisessa seuraan, yhteisöön ja senhetkiseen joukkueeseen. On aivan eri asia, että joukkueessa on ja pelaa Tiitinen, Jukkola, Ala-Myllymäki ja Miettunen kuin ulkomailta kaivettu 25-vuotias vikakuttu. Kuitenkin kuka tahansa voi omalla tekemisellään viedä Ilveksen menestykseen kentällä ja siirtyä lopulta hienojen suoritusten päätteeksi ulkomaille X-määrällä euroja. Viivan alle päätyy yhtä arvokasta valuuttaa. Ja tottakai se on seuran pitkän aikavälin kehittymisen ja taloudellisen hyvinvoinnin elinehto, että junnutuotanto säännöllisesti pystyy puskemaan riittävän laadukkaita pelaajia ensin edustukseen ja sen jälkeen niistä on saatava siirtokorvauksia. Mutta siihen lyödään ensitahdit ihan jossain muualla kuin Tammelan kirkkaissa valoissa. Ja tällä hetkellä se eurokentillä pärjääminen on taloudellisesti erittäin kannattava vaihtoehto, millä lopulta kehitetään koko seuraa. Luonnollisesti niitä euroja ei voida vuosittain laskea etupeltoon, ennen kuin se menestys on todellisuudessa saavutettu.

Loppuun voidaan miettiä sitä, että mikä on ylipäätään Ilveksen tarkoitus seurana. Onko tavoite menestyä aikuisten tasolla kilpailullisesti, voittaa mestaruuksia, edetä eurokentillä ja houkutella sillä yleisöä kasvavissa määrin Tammelan lehtereille seuraamaan suomalaista "suurseuraa"? Vai onko tavoite olla kasvattajaseura ja keskittyä 15-18-vuotiaiden pelaajien peluuttamiseen, kehittämiseen ja myymiseen, tuon kaiken edellä mainitun kustannuksella? Lyhyellä otannalla tällä hetkellä mielestäni yritetään aika ansiokkaasti ja kunnianhimoisesti tehdä molempia.

tldr; Pahoittelut ihan liian pitkästä viestistä, mitä kukaan ei jaksa lukea. Meni terapiasta.

samolevski

Minä en kovin paljon jalkapallosta ymmärrä, mutta edellisen ja tämän kauden aikana Ilves pelaa ensimmäistä kertaa oikeata jalkapalloa ja minun silmissäni ipalla on suomen mittakaavassa paras valmennus ja urheilutoimen päällikkö. On tehty oikeita päätöksiä ja tulokset näkyy. Siitä iso kiitos omistajille ja koko organisaatiolle. Kiva käydä tammelassa katsomassa futista tietäen, että peli on jalkapallon näköistä ja menestyksekästä. Suomalaisuusaste on korkea ja omia junnuja riittävän paljon. Tästä on hyvä jatkaa....

Jortsukka

#5133
Lainaus käyttäjältä: onc - 07.10.2025 klo 14:24:55Jortsukka osaa ansiokkaasti nostaa esiin niitä seuran junnupuolen ongelmakohtia, mutta tarjoaa kovin vähän ratkaisuja tai mitään sen rakentavampaa tähän keskusteluun. Mikä on harmi, sillä keskustelu on kiinnostava ja tärkeä. Ja enpä silti tiedä tarviiko niitä tullakaan, kun tässä internetissä huvikseen kirjoitellaan. Mutta saumat olisi melko hedelmälliseen keskusteluun. Jos junnupuolella on ollut 2010-luvulla hyvä meno, pääasiassa kahden tekijän johtajamana, niin miksi se työ ei näy siellä enää? Mihin se käytetty aika on hävinnyt tekijöiden mukana, miksi siitä ei ole jäänyt mitään pysyvää junnupuolelle?

Kun tämä on nyt minulle kohdistettu, niin vastaan vielä, koska ei liity suoraan enää aiheeseen josta en jaksa vääntää. Olen ottanut kantaa jo monta vuotta sitten Ilveksen heikentyneeseen junioripuolen toimintaan ja nostanut selvät ongelmat esille. Lyhyesti siis mitä tehtiin oikein ja mitä sen jälkeen väärin.

Ensimmäisenä pitää palata siihen mikä tilanne oli ennen tuota 2010-luvun muutosta. Ilveksen juniorit eivät pärjänneet millään tasolla, pelaajia ei ollut nuorisomaajoukkueissa, jne. Tähän oli päädytty sillä että oltiin tyytyväisiä kun ollaan Pirkanmaan ykkösiä ja pelaajia on hyvä määrä. 2010-luvun isoin muutos mainittujen henkilöiden toimesta oli se että seura alkoi panostaa kilpatoimintaan, tiivistää ryhmiä eikä vain liikuttaa massaa. Samalla alettiin kehittää ja rekryämään valmentajia ja tavoitteena oli olla Suomen kärkeä eikä Pirkanmaan paras. Lopulta vielä OTO-valmentajien lisäksi seuralla alkoi olemaan palkattuja valmentajiakin. Kun panostettiin siis laatuun eikä määrään niin seura selvästi meni eteenpäin ja tämän lopputuloksena voi nähdä nyt esim. A-maajoukkueessa useampi Ilvestaustainen(peräti 3) pelaajaa, kun käytännössä 90-luvulla syntyneitä ei ole A-maajoukkueessa ollut ollenkaan. Ei tainnut olla kauheasti myöskään 80-luvulla syntyneitä. Nyt nuorisomaajoukkueissa ollut jo vuosia näitä 2000-luvulla syntyneitä pelaajia per ikäluokka useammassa ikäluokassa esim. 02 nyt A-maajoukkueessa, -01 nuorisomaajoukkueissa(JP Laine esim.) ja sitten -05, -07 ja -08 varsin monta. Samoin nuo ikäluokat ovat sarjoissaan pärjänneet ihan hyvin ja olleet EL kärkipäässä. Käytännössä siis panostukset valmennukseen ja siihen että parhaat harjoittelee parhaiden kanssa enemmän ja laadukkaammin olivat isoimmat muutokset. Tästä nyt Ilves saanut edaria myöten paljon hyötyä.

Se mikä kuitenkin muuttui tuon muutoksen jälkeen on perinteinen, varsin yleinen, muutos. Eli selvästi Ilveksessä tyydyttiin tilanteeseen ja ajateltiin että "meillä on kaikki hyvin". Ei enää panostettu kehittämiseen vaan ajateltiin että "me ollaan Suomen kärkeä". Tähän kun lisätään heikko johtaminen(tästa osoituksena että viimeisten YT-neuvotteluiden jälkeen sekä UTJ että TJ saivat kenkää), hyvien valmentajien päästäminen pois seurasta ja seuran uusi linja "massa on tärkeintä", niin ollaan tultu tilanteeseen missä seuran ikäluokissa harjoitellaan ns. "massan lakina" eli esim. 75 pelaajaa harjoittelee samaan aikaan kentällä isona massana josta laatu on kaukana. Tämä tarkoittaa että varmaan massa kasvaa, mutta laatu heikkenee. Vielä jos valmennuksessa ei pystytä pitämään hyviä valmentajia tai rekryämään erityisen hyvin tilalle valmentajia, niin lopputuloksen voi kaikki nähdä. Ilves on Suomen suurin seura, mutta sen eri nuoremmat ikäluokat B alaspäin selvästi ovat ottaneet ison taka-askeleen. Samalla kun muualla on panostettu selvästi valmennukseen ja pyritään tekemään asioita paremmin on Ilves ottanut takapakkia suhteessa muihin vielä enemmän.

Ainakin yksi seuran sisältä oleva nimimerkkihän täällä vähätellyt esim. noita valmentajien lähtemisiä, että "ihan normaalia", mutta kuitenkin suurin osa on lähtenyt tilanteessa missä halu jatkaa seurassa olisi suuri, mutta johtaminen tehty niin heikosti ja seuraa ei haluta kehittää, että ovat lähteneet/lopettaneet valmentamisen. Tämä tarkoittanut että esim. 10-15vuotta OTO-valmentajana seurassa olleita valmentajia tai useita vuosia valmentaneita ammattivalmentajia on lähtenyt seurasta ilman että saatu rekryttyä tilalle hyviä osaajia läheskään samassa mittakaavassa. Seura oli tilanteessa missä useampi vuosi esim. U8-U9 valmentajaa ei ollut ollenkaan vaan seura starttasi puhtaasti valmentajien kanssa isoa 75+ pelaajan massaa. Jokainen voi miettiä millainen tuo startti on.

Eli mihin työ on hävinnyt kysymykseen-> tekijät kadonneet niin osaaminen poistunut seurasta. Tekijät poistuneet seurasta-> käytännöt muuttuneet huonommiksi. Tekijät poistuneet seurasta-> itsekriittisyys ja halu kehittyä/kilpailla poistunut seurasta. Tekijät poistuneet seurasta-> seuran suunta muuttunut massan laiksi.

Takkulan tultua seuraan ja myös "konsultoidessa"(vaikea määrittää mitä tuo tarkasti on) junioripuolta varmasti muutoksia tulee kilpailullisempaan suuntaan ja ainakin joukkuerakenne on muuttumassa. Se mitä Ilveksen pitäisi jatkossa pystyä tekemään ja mikä on sen ainoa kilpailuvaltti alueellisesti olisi luoda malli missä seurassa on erinomainen valmennus ja sisäinen motivaatio pelaajilla kilpailla keskenään. Ulkopuolelta Pirkanmaalta ei merkittävän laadukasta kilpailua tule, Ilveksen massa on iso ja pelaajia kyllä riittää. Se miten laadukkaasti heitä valmennetaan ja miten saadaan luotua ilmapiiri missä kehitystä tapahtuu vaikka ollaan alueen ykkösseura selvästi onkin kynnyskysymys. Aiemmat toimenpiteet mitkä veivät seuraa selvästi eteenpäin on pääosin romutettu, mutta varmasti niistä osaa pystyy hyvinkin ottamaan jollain tavalla toimintaan mukaan.

Ja seuralla on kuitenkin varmasti aivan Suomen kärkipään fyysinen valmennus tai sen johtaja on ainakin Suomen kärkipäätä(Ville Rajalainen) joka pystyy tuota puolta luomaan varmasti Ilveksen eduksi. Vielä kun edustuksella on tuossa asiassa valtavasti osaamista(Rekimies&Lehtonen akselilla) niin seurassa varmasti tuo asia on millä voisi saada kansallista etua ja viedä seuraa eteenpäin. Muut toimenpiteet sitten saada laadukasta osaavaa kenttävalmennusta ja sisäistä kilpailua lisää seuraa. Alustavia toimenpiteitä on ainakin joukkuerakenteissa tehty jälkimmäistä kohti, vaikka aika varovasti.

Miten tämä liittyy edustukseen. Takkulan ja Rantasen tultua Ilvekseen edustus on ottanut selvän loikan kohti ammattimaisuutta ja siellä varmasti ymmärrys että koko ajan pitää kehittyä ja tyytyväinen ei saa olla. Tästä varmasti myös junioripuoli voi nyt ottaa oppia ja ymmärtää että koko ajan pitää kehittyä, kilpailu on kovaa ja turha jäädä taputtelemaan selkään vaan pitää koko ajan innovoida miten kehitytään. Tämä varmasti vaatii jollain aikataululla myös seurassa rakenteellisia muutoksia esim. urheilujohtaja junioripuolella pitäisi löytää ja miettiä miten Ilves-brändillä ja edustuksen tulojen kasvamisella voitaisiin kehittää myös junioripuolta-> enemmän tuloja mahdollisuus kehittää kokonaisuutta.

Tarinankertoja

Lainaus käyttäjältä: Jortsukka - 08.10.2025 klo 09:18:45
Tekijät poistuneet seurasta-> käytännöt muuttuneet huonommiksi.
Tekijät poistuneet seurasta-> itsekriittisyys ja halu kehittyä/kilpailla poistunut seurasta.
Tekijät poistuneet seurasta-> seuran suunta muuttunut massan laiksi.

Näin ei kylläkään organisaation toiminnan tulisi olla organisoitua. Eli mitkään toiminnot eivät voi olla henkilöriippuvia.
Toki organisaatiolla tulee olla pitovoimaa, sillä vaihtoehtoiskustannukset (koulutus, järjestlemään tustuminen tavat ja kulttuuri) ovat suuria, joten sen puutteestahan tässä on selkeästi kyse.

Mutta rakenteiden tulisi olla sellaisia, jossa henkilöiden vaihtuminen ei muuta organisaation toimintaa kuvaamallasi tavalla. Kuvaamallasi tavalla tapahtuvan muutoksen taustalla tulisi olla kirjoitettu strategiamuutos. Jos tämmöistä ei ole tehty, on taas vastuu hallituksella, jos itä aikaisempaa strategiaa on lakattu noudattamasta.

Ilves ry on yhdistys, joten sen ongelmana on lähes kaikkien yhdistysten tavoin se, että tulosvastuuta ei käytännössä ole. Ry. toiminnassa kannustimien rakentaminen on hankalaa ja sitä harvoin tehdään lainkaan, koska myös se hallitustyö on harrastus.
Resurssien suuntaaminen ammattijohtajiin ja näiden esikunnan rekrytointiin on urheiluseura ry.ssä ideologiesti hankalaa, sillä päätoiminnaksi katsotaan nimenomaan se harrastaminen.

...no tää nyt on jo aika OT:ta, mutta tosta Tammelan läheltä löytyy Hallintotieteen tiedekunta ja Johtamiskorkeakoulu joissa tämmöisiä organisaatiomalleja pohditaan ja tukitaan.

Yourworstnightmare

Lainaus käyttäjältä: Jortsukka - 08.10.2025 klo 09:18:45

Ainakin yksi seuran sisältä oleva nimimerkkihän täällä vähätellyt esim. noita valmentajien lähtemisiä, että "ihan normaalia", mutta kuitenkin suurin osa on lähtenyt tilanteessa missä halu jatkaa seurassa olisi suuri, mutta johtaminen tehty niin heikosti ja seuraa ei haluta kehittää, että ovat lähteneet/lopettaneet valmentamisen.


Saatat tarkoittaa minua? En ole seurassa sisällä sen enempää kuin moni muukaan. Kunhan aikanaan otin kantaa siihen, että kaikkien lähteneiden valmentajien takana ei ole jotain isoa "johtamisongelmaa" tai muuta vastaavaa. Osa on lähtenyt ihan syystä, että elämässä tilanteet muuttuu joskus nopeastikin tai muuten vaan ja syystä, että esim. Palloliitto on rekrynnyt joukkoonsa osaajia. OTO-valmentajan arki on aika raadollista ja vaikka siinä kuinka tuettaisiin valmentajaa vaikkapa rahallisesti tai kouluttamalla, niin joskus perhe- ja muut ulkopuoliset paineet tulee raskaasti eteen ja täten myös on hyvä himmata. Joku varmasti myös voinut siirtyä muualle nostamistasi asioista johtuen, en kiistä sitä.

Olen siinä samaa mieltä, että tällä hetkellä seura on junnupuolen ja miksei edustustenkin kanssa vedenjakajalla. Nyt oikeat peliliikkeet/korjausliikkeet, niin mahdollisuudet on vaikka mihin. Junnupuolellakin varmasti tiedetään, että asioita on tehty hyvin, mutta ei riittävän hyvin viime vuosina. Mitään jättisuurta korjausta asia ei tarvitse, ei varsinkaan 2010-luvun veroista, sillä pohjat on paljon paremmalla tolalla nyt. Toivotaan, että tähän tartutaan isosti seuraavien kausien aikana ja edustuksen menestys toisi myös junnupuolelle lisää resurssia ja ajatusta.

onc


tepiret

Lainaus käyttäjältä: Jortsukka - 08.10.2025 klo 09:18:45
Kun tämä on nyt minulle kohdistettu, niin vastaan vielä, koska ei liity suoraan enää aiheeseen josta en jaksa vääntää. Olen ottanut kantaa jo monta vuotta sitten Ilveksen heikentyneeseen junioripuolen toimintaan ja nostanut selvät ongelmat esille. Lyhyesti siis mitä tehtiin oikein ja mitä sen jälkeen väärin.

Ensimmäisenä pitää palata siihen mikä tilanne oli ennen tuota 2010-luvun muutosta. Ilveksen juniorit eivät pärjänneet millään tasolla, pelaajia ei ollut nuorisomaajoukkueissa, jne. Tähän oli päädytty sillä että oltiin tyytyväisiä kun ollaan Pirkanmaan ykkösiä ja pelaajia on hyvä määrä. 2010-luvun isoin muutos mainittujen henkilöiden toimesta oli se että seura alkoi panostaa kilpatoimintaan, tiivistää ryhmiä eikä vain liikuttaa massaa. Samalla alettiin kehittää ja rekryämään valmentajia ja tavoitteena oli olla Suomen kärkeä eikä Pirkanmaan paras. Lopulta vielä OTO-valmentajien lisäksi seuralla alkoi olemaan palkattuja valmentajiakin. Kun panostettiin siis laatuun eikä määrään niin seura selvästi meni eteenpäin ja tämän lopputuloksena voi nähdä nyt esim. A-maajoukkueessa useampi Ilvestaustainen(peräti 3) pelaajaa, kun käytännössä 90-luvulla syntyneitä ei ole A-maajoukkueessa ollut ollenkaan. Ei tainnut olla kauheasti myöskään 80-luvulla syntyneitä. Nyt nuorisomaajoukkueissa ollut jo vuosia näitä 2000-luvulla syntyneitä pelaajia per ikäluokka useammassa ikäluokassa esim. 02 nyt A-maajoukkueessa, -01 nuorisomaajoukkueissa(JP Laine esim.) ja sitten -05, -07 ja -08 varsin monta. Samoin nuo ikäluokat ovat sarjoissaan pärjänneet ihan hyvin ja olleet EL kärkipäässä. Käytännössä siis panostukset valmennukseen ja siihen että parhaat harjoittelee parhaiden kanssa enemmän ja laadukkaammin olivat isoimmat muutokset. Tästä nyt Ilves saanut edaria myöten paljon hyötyä.

Se mikä kuitenkin muuttui tuon muutoksen jälkeen on perinteinen, varsin yleinen, muutos. Eli selvästi Ilveksessä tyydyttiin tilanteeseen ja ajateltiin että "meillä on kaikki hyvin". Ei enää panostettu kehittämiseen vaan ajateltiin että "me ollaan Suomen kärkeä". Tähän kun lisätään heikko johtaminen(tästa osoituksena että viimeisten YT-neuvotteluiden jälkeen sekä UTJ että TJ saivat kenkää), hyvien valmentajien päästäminen pois seurasta ja seuran uusi linja "massa on tärkeintä", niin ollaan tultu tilanteeseen missä seuran ikäluokissa harjoitellaan ns. "massan lakina" eli esim. 75 pelaajaa harjoittelee samaan aikaan kentällä isona massana josta laatu on kaukana. Tämä tarkoittaa että varmaan massa kasvaa, mutta laatu heikkenee. Vielä jos valmennuksessa ei pystytä pitämään hyviä valmentajia tai rekryämään erityisen hyvin tilalle valmentajia, niin lopputuloksen voi kaikki nähdä. Ilves on Suomen suurin seura, mutta sen eri nuoremmat ikäluokat B alaspäin selvästi ovat ottaneet ison taka-askeleen. Samalla kun muualla on panostettu selvästi valmennukseen ja pyritään tekemään asioita paremmin on Ilves ottanut takapakkia suhteessa muihin vielä enemmän.

Ainakin yksi seuran sisältä oleva nimimerkkihän täällä vähätellyt esim. noita valmentajien lähtemisiä, että "ihan normaalia", mutta kuitenkin suurin osa on lähtenyt tilanteessa missä halu jatkaa seurassa olisi suuri, mutta johtaminen tehty niin heikosti ja seuraa ei haluta kehittää, että ovat lähteneet/lopettaneet valmentamisen. Tämä tarkoittanut että esim. 10-15vuotta OTO-valmentajana seurassa olleita valmentajia tai useita vuosia valmentaneita ammattivalmentajia on lähtenyt seurasta ilman että saatu rekryttyä tilalle hyviä osaajia läheskään samassa mittakaavassa. Seura oli tilanteessa missä useampi vuosi esim. U8-U9 valmentajaa ei ollut ollenkaan vaan seura starttasi puhtaasti valmentajien kanssa isoa 75+ pelaajan massaa. Jokainen voi miettiä millainen tuo startti on.

Eli mihin työ on hävinnyt kysymykseen-> tekijät kadonneet niin osaaminen poistunut seurasta. Tekijät poistuneet seurasta-> käytännöt muuttuneet huonommiksi. Tekijät poistuneet seurasta-> itsekriittisyys ja halu kehittyä/kilpailla poistunut seurasta. Tekijät poistuneet seurasta-> seuran suunta muuttunut massan laiksi.

Takkulan tultua seuraan ja myös "konsultoidessa"(vaikea määrittää mitä tuo tarkasti on) junioripuolta varmasti muutoksia tulee kilpailullisempaan suuntaan ja ainakin joukkuerakenne on muuttumassa. Se mitä Ilveksen pitäisi jatkossa pystyä tekemään ja mikä on sen ainoa kilpailuvaltti alueellisesti olisi luoda malli missä seurassa on erinomainen valmennus ja sisäinen motivaatio pelaajilla kilpailla keskenään. Ulkopuolelta Pirkanmaalta ei merkittävän laadukasta kilpailua tule, Ilveksen massa on iso ja pelaajia kyllä riittää. Se miten laadukkaasti heitä valmennetaan ja miten saadaan luotua ilmapiiri missä kehitystä tapahtuu vaikka ollaan alueen ykkösseura selvästi onkin kynnyskysymys. Aiemmat toimenpiteet mitkä veivät seuraa selvästi eteenpäin on pääosin romutettu, mutta varmasti niistä osaa pystyy hyvinkin ottamaan jollain tavalla toimintaan mukaan.

Ja seuralla on kuitenkin varmasti aivan Suomen kärkipään fyysinen valmennus tai sen johtaja on ainakin Suomen kärkipäätä(Ville Rajalainen) joka pystyy tuota puolta luomaan varmasti Ilveksen eduksi. Vielä kun edustuksella on tuossa asiassa valtavasti osaamista(Rekimies&Lehtonen akselilla) niin seurassa varmasti tuo asia on millä voisi saada kansallista etua ja viedä seuraa eteenpäin. Muut toimenpiteet sitten saada laadukasta osaavaa kenttävalmennusta ja sisäistä kilpailua lisää seuraa. Alustavia toimenpiteitä on ainakin joukkuerakenteissa tehty jälkimmäistä kohti, vaikka aika varovasti.

Miten tämä liittyy edustukseen. Takkulan ja Rantasen tultua Ilvekseen edustus on ottanut selvän loikan kohti ammattimaisuutta ja siellä varmasti ymmärrys että koko ajan pitää kehittyä ja tyytyväinen ei saa olla. Tästä varmasti myös junioripuoli voi nyt ottaa oppia ja ymmärtää että koko ajan pitää kehittyä, kilpailu on kovaa ja turha jäädä taputtelemaan selkään vaan pitää koko ajan innovoida miten kehitytään. Tämä varmasti vaatii jollain aikataululla myös seurassa rakenteellisia muutoksia esim. urheilujohtaja junioripuolella pitäisi löytää ja miettiä miten Ilves-brändillä ja edustuksen tulojen kasvamisella voitaisiin kehittää myös junioripuolta-> enemmän tuloja mahdollisuus kehittää kokonaisuutta.

Hyvä ja perinpohjainen viesti junioripuolen menneistä/nykyisistä ongelmista.


Onc esitti sinulle myös hyviä ja mielenkiintoisia kysymyksiä, johon itse jopa odotin vastauksiasi, kun vaikutat olevan niin sanotusti asian päällä. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja odotan edelleen mielenkiinnolla vastauksiasi seuraaviin kysymyksiin (jotka toki irroitin kontekstista lyhentääkseni tekstiä):

Lainaus käyttäjältä: onc - 07.10.2025 klo 14:24:55
Mitä tulee niihin "oikeisiin junioreihin", niin jos seurassa tosiaan on viimeisten vuosien aikana päästetty junnupuoli rapautumaan todella pahoin, eikä sieltä ole odotettavissa niitä liigatason saatika kovemman luokan lupauksia x-y ikäluokan väliltä, niin tuntuu että se on edustusjoukkueen valmennuksen vika?
Onko nyt Tiitisen loukkaantuminen ja peluuttamattomuus SE tosiasia, mikä ilmentää seuran läpiluotaavan ja vääjäämättömän tuhon sekä epäonnistumisen?
Jos meillä tulee jonkinlainen musta aukko junnuputkessa tiettyjen ikäluokkien ajaksi, niin niihin on varmaan myöhäistä enää vaikuttaa?
No jos toiminta on nykyisellään paskaa, niin miten se kurssi käännetään?
Miten ne tekijät tänne saadaan ja houkutellaan?
Mistä löytyy rahat osaavien tekijöiden palkkaamiseen?
Jos junnupuolella on ollut 2010-luvulla hyvä meno, pääasiassa kahden tekijän johtajamana, niin miksi se työ ei näy siellä enää?
Mihin se käytetty aika on hävinnyt tekijöiden mukana, miksi siitä ei ole jäänyt mitään pysyvää junnupuolelle?
Jos junioripuolen toiminta paranisi sormia napsauttamalla n-y-t, niin olisiko tulevaisuudessa ensimmäiset tulokset siitä nähtävissä 5 vai 10 vuoden päästä?
Jos nuoren miehen paikat kestää ja peliaikaa tulee avauksessa pelistä toiseen, niin luetaanko ensi vuonna sitten Rantasen ylistystä jumalaisena ja rohkeana nuorten pelaajien kasvattajana?
Onko tavoite menestyä aikuisten tasolla kilpailullisesti, voittaa mestaruuksia, edetä eurokentillä ja houkutella sillä yleisöä kasvavissa määrin Tammelan lehtereille seuraamaan suomalaista "suurseuraa"?
Vai onko tavoite olla kasvattajaseura ja keskittyä 15-18-vuotiaiden pelaajien peluuttamiseen, kehittämiseen ja myymiseen, tuon kaiken edellä mainitun kustannuksella?

onc

#5138
Lainaus käyttäjältä: tepiret - 08.10.2025 klo 15:56:20
Onc esitti sinulle myös hyviä ja mielenkiintoisia kysymyksiä, johon itse jopa odotin vastauksiasi, kun vaikutat olevan niin sanotusti asian päällä. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja odotan edelleen mielenkiinnolla vastauksiasi seuraaviin kysymyksiin (jotka toki irroitin kontekstista lyhentääkseni tekstiä):
Tahdon lisätä tähän sen, että tuo oma oksennus ei kokonaisuutena ollut mitenkään erityisesti kohdistettu vain yhdelle henkilölle. Ajatuksena oli, että kukin kiinnostunut voi halutessaan tarttua ihan mihin tahansa kohtaan ja mistä voisi sitten mahdollisesti syntyä syvempää kiinnostavaa keskustelua. Eli ihan vapaata riistaa nuo mun aivopierut.

[uutinen]Arvoisa kausikorttilainen – Kiitos, kun olet ollut Ilveksen tukena kaudella 2025!

Kiitoksena tuestasi, meillä on sinulle lippuetu kahteen seuraavaan Mestaruussarjan kotiotteluun sarjakärki Kuopion Palloseuraa ja sarjakolmosta FC Interiä vastaan. Lipun hinta vain 10 € kaikkiin katsomoihin (pl. Ilves-Klubi).

Veikkausliigan Mestaruussarjan ratkaisuotteluita et halua missata – ota esimerkiksi kaveri tai puoliso mukaan ja tule kannustamaan Ilves voittoon![/uutinen]
Sähköpostiin tuli tällainen. Herättää ajatuksia, eikä vain pelkästään positiivisia. Ei ole sentään ilmaislippuja jaossa, mutta kertoo huolta laajemman kiinnostuksen määrästä.

Marja Cartell

Suurin osa ihmisistä, edelleen, kuvittelee koko kauden olevan ohi, kun pelejä on tyyliin kerta per kk.

Ainakin katsojan silmin tämä tuntuu oudolta. Ei tule mitään jatkuvaa kiimaa päälle.

harkkapilli

Lainaus käyttäjältä: onc - 08.10.2025 klo 17:33:56Sähköpostiin tuli tällainen. Herättää ajatuksia, eikä vain pelkästään positiivisia. Ei ole sentään ilmaislippuja jaossa, mutta kertoo huolta laajemman kiinnostuksen määrästä.
Onhan yläloppusarjan (en suostu sanomaan jotain loppusarjaa Mestaruussarjaksi) yleisömäärät olleet tiukkaan mestaruustaistoon nähden pettymyksiä, mutta ei kai tuo pelkästä kiinnostuksen puutteesta johdu.

Ainakin osittain tulkitsen kampanjan olevan olemassa siksi, että neljän päivän sisällä pelataan kaksi kotiottelua. Ensiksi on 1,5 kuukauden aikana yksi kotiottelu ja sen jälkeen kaksi ottelua neljän päivän aikana. Lipunmyynnin näkökulmastakaan otteluohjelma ei ole kovin onnistunut.

Toni Polster

Lainaus käyttäjältä: Jääpoiju - 08.10.2025 klo 17:49:08
Suurin osa ihmisistä, edelleen, kuvittelee koko kauden olevan ohi, kun pelejä on tyyliin kerta per kk.

Ainakin katsojan silmin tämä tuntuu oudolta. Ei tule mitään jatkuvaa kiimaa päälle.

No tämä. Ei tuo nyt niin vaikeaa luulisi olla tajuttavan. Veikkausliigan näkyvyys/kiinnostavuus on lisäksi sen verran pieniä isossa kuvassa, ettei suuria massoja myöskään kiinnosta ottaa selvää.

Kardooni

 
Lainaus käyttäjältä: Jääpoiju - 08.10.2025 klo 17:49:08
Suurin osa ihmisistä, edelleen, kuvittelee koko kauden olevan ohi, kun pelejä on tyyliin kerta per kk.

Jos "suurin osa" ei edelleenkään ymmärrä pelien jatkuvan syksylläkin, vaikka lokakuussa on pelattu Veikkausliigaa ainakin parin vuosikymmenen ajan ja tällainen jatkosarjatouhu on myös jatkunut jo vuosia, niin silloin suurin osa ihmisistä asuu kiven alla eikä suomalainen futis kiinnosta heitä ollenkaan. Tälle ei Ilves tai Veikkausliiga voi realistisesti mitään, kun näistä peleistä spämmitään sähköpostiin, jaetaan uutisia, kirjoitetaan lehdissä ja mainostetaan joillain kadunvarsilla. Okei, jotkut bussipysäkkien lätkämainokset voisi korvata jalkapallo-Ilveksen mainoksilla, mutta en todellakaan usko tämänkään nostavan yleisömääriä merkittävästi. Eiköhän seura ole tehnyt jonkinlaista cost-benefit-analyysiä asiasta, sillä tuskin mainokset puoli-ilmaisiakaan ovat.

Mielestäni ongelman pääsyy ei ole Hookin kaltainen nolo tietämättömyys, vaan yhdistelmä muutamaa asiaa: heikkoa jalkapallokulttuuria, säätä, kiekkokautta ja huonoa otteluohjelmaa. Arkipelit kuudelta ovat tyhmiä. Toisaalta monet jatkosarjan viikonloppupelitkin ovat vetäneet huonosti yleisöä, eli pääsyllisiksi nousee kolmikko kulttuuri, keli ja kiekko. Osittain ne kolme myös vaikuttavat toisiinsa. Kiekon ylivalta heikentää jalkapallon asemaa, ja huono sää tekee kiekosta mukavamman vaihtoehdon kuin jalkapallosta, mikä jälleen pönkittää jääkiekon asemaa.

Valitettavasti ei ole hirveän realistista, että Ilves saisi Hämeenkadun värjätyksi vihreäksi tai lähetettyä jokaiseen puhelimeen mainosviestejä päivittäin. En myös usko, että ulkomaillakaan mainostetaan jokaista jalkapallopeliä älyttömästi esimerkiksi bussipysäkillä tai metroasemilla.

minävaa

Luulisi, että Kiekko-Ipan kyntäessä suossa ihmiset hakisivat lohtua menestyvältä Futis-Ipalta, mutta näemmä ei.

13ergkamp

Lainaus käyttäjältä: Kardooni - 08.10.2025 klo 21:18:20
Jos "suurin osa" ei edelleenkään ymmärrä pelien jatkuvan syksylläkin, vaikka lokakuussa on pelattu Veikkausliigaa ainakin parin vuosikymmenen ajan ja tällainen jatkosarjatouhu on myös jatkunut jo vuosia, niin silloin suurin osa ihmisistä asuu kiven alla eikä suomalainen futis kiinnosta heitä ollenkaan. Tälle ei Ilves tai Veikkausliiga voi realistisesti mitään, kun näistä peleistä spämmitään sähköpostiin, jaetaan uutisia, kirjoitetaan lehdissä ja mainostetaan joillain kadunvarsilla. Okei, jotkut bussipysäkkien lätkämainokset voisi korvata jalkapallo-Ilveksen mainoksilla, mutta en todellakaan usko tämänkään nostavan yleisömääriä merkittävästi. Eiköhän seura ole tehnyt jonkinlaista cost-benefit-analyysiä asiasta, sillä tuskin mainokset puoli-ilmaisiakaan ovat.

Mielestäni ongelman pääsyy ei ole Hookin kaltainen nolo tietämättömyys, vaan yhdistelmä muutamaa asiaa: heikkoa jalkapallokulttuuria, säätä, kiekkokautta ja huonoa otteluohjelmaa. Arkipelit kuudelta ovat tyhmiä. Toisaalta monet jatkosarjan viikonloppupelitkin ovat vetäneet huonosti yleisöä, eli pääsyllisiksi nousee kolmikko kulttuuri, keli ja kiekko. Osittain ne kolme myös vaikuttavat toisiinsa. Kiekon ylivalta heikentää jalkapallon asemaa, ja huono sää tekee kiekosta mukavamman vaihtoehdon kuin jalkapallosta, mikä jälleen pönkittää jääkiekon asemaa.

Valitettavasti ei ole hirveän realistista, että Ilves saisi Hämeenkadun värjätyksi vihreäksi tai lähetettyä jokaiseen puhelimeen mainosviestejä päivittäin. En myös usko, että ulkomaillakaan mainostetaan jokaista jalkapallopeliä älyttömästi esimerkiksi bussipysäkillä tai metroasemilla.

Kukaan tuskin ajattelee aktiivisesti, että sarjakausi olisi ohi, mutta esim. firmalipuilla liikkeellä olevat tuttuni olivat ihmeissään kun Lippu.fi ei näkynyt myynnissä kuin kaksi kotiottelua ja jouduin selittämään että tässä pelataan vielä jatkosarja jonka päivämäärät ilmoitetaan "myöhemmin".

Ei otteluohjelma ole ongelmallinen ainoastaan arki/viikonloppu-akselilla. Perheet suunnittelevat elämäänsä ja menojansa ja duunejansa ja kalenterit täyttyvät ihmisillä aika helposti pidemmälle kuin viikon päähän. Vain tosi niilot pitävät syksyn tyhjänä jalkapallon varalta. Nyt pelailtiin runkosarja pois ja sen jälkeen rakennettiin reikäinen ja esim. Ilveksen näkökulmasta aika paska otteluohjelma. Toki hyvistä syistä - majutauot, cup, europelit, mutta suurta yleisöä kiinnostaa lopputulos, tai oikeastaan ei edes kiinnosta ohjelma itsessään, mutta yleisömäärissä se näkyy. Kendossa pleijariajankohdat ovat tiedossa luokkaa +-1 päivä ennen runkosarjan päättymistä (eikä silti aiheuta yleisöryntäystä), mutta futiksessa ei pystytä sanomaan pelaako joku joukkue kotona tyyliin kuukauteen. Ja jos ajatellaan että kendo rokottaa pahastikin, niin voi tutkia lukuja paikkakunnilla jossa kendo ei dominoi...

En mä lähtisi pistämään ongelmia maksavien asiakkaiden piikkiin, että "asuvat kiven alla" tai että miksei suomifutis kiinnosta, ja nostaisi käsiä pystyyn että varmaan pitäisi maalata Hämeenkatu vihreäksi että jengi löytää paikalle. Pelimäärää lisättiin jotta saadaan lisää liikevaihtoa, mutta pahasti näyttää että lisäpelit menevätkin nollakatteella. Kun on ollut oletus että mestaruussarja nostattaa kiimaa, mutta se ei nostata, niin pitää miettiä korjaustoimenpiteitä. Täällä on muita topiceja asian pohtimista varten mutta olen alkanut kallistua 16 joukkueen sarjan kannalle ihan vain siksi, että otteluohjelma saataisiin keväällä edes sinnepäin lukittua, mikä helpottaa huomattavasti ihmisten orientoitumista ja myyntityötä.

Jortsukka

#5145
Lainaus käyttäjältä: tepiret - 08.10.2025 klo 15:56:20
Hyvä ja perinpohjainen viesti junioripuolen menneistä/nykyisistä ongelmista.


Onc esitti sinulle myös hyviä ja mielenkiintoisia kysymyksiä, johon itse jopa odotin vastauksiasi, kun vaikutat olevan niin sanotusti asian päällä. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja odotan edelleen mielenkiinnolla vastauksiasi seuraaviin kysymyksiin (jotka toki irroitin kontekstista lyhentääkseni tekstiä):


Mitä tulee niihin "oikeisiin junioreihin", niin jos seurassa tosiaan on viimeisten vuosien aikana päästetty junnupuoli rapautumaan todella pahoin, eikä sieltä ole odotettavissa niitä liigatason saatika kovemman luokan lupauksia x-y ikäluokan väliltä, niin tuntuu että se on edustusjoukkueen valmennuksen vika?
V: Juuri nyt on seuran "golden era" ainakin sen perusteella mitä verrataan aiempiin vuosiin ja nämä ikäluokat 02-08 ovat sekä sarjamenestysten että maajoukkueussa edustusten perusteella Ilveksen parhaat, kuten totesin jo. Joten jos näistä ei saada VL pelaajia, niin ei sitten kyllä oikein mistään. Ja varsinkin jo nuorena näistä voisi saada vrt. Naatan Skyttä

Onko nyt Tiitisen loukkaantuminen ja peluuttamattomuus SE tosiasia, mikä ilmentää seuran läpiluotaavan ja vääjäämättömän tuhon sekä epäonnistumisen?
V: Tiitistä vatvottu niin paljon ja selvästi eri linjoilla, niin turha jatkaa. Ainoat tiedetyt faktat ovat että loukkaantui ja ei ole muutenkaan pelannut merkittävästi eikä kesän jälkeen käytännössä ollenkaan VL. Jätetään spekulaatio siihen koska selvästi täysin eri linjoilla asiasta ollaan

Jos meillä tulee jonkinlainen musta aukko junnuputkessa tiettyjen ikäluokkien ajaksi, niin niihin on varmaan myöhäistä enää vaikuttaa?
V: Kuten todettua nyt on se aika kun niitä pitäisi hyödyntää ja ei ole hyödynnetty, nyt on tulossa heikompia ikäluokkia ja niihin on sitten enää vaikea merkittävästi vaikuttaa

No jos toiminta on nykyisellään paskaa, niin miten se kurssi käännetään?
V:Tähän jo vastasinkin aiemmin pitkästi. Eli kilpailun nostaminen sisäisesti, valmennuksen laadun nostaminen ja ammattilaisen urheilujohtajaksi palkkaaminen

Miten ne tekijät tänne saadaan ja houkutellaan?
V: Ilves on brändinä Suomen futisbrändeistä kärkibrändejä, sillä on iso pelaajamassa, VL seura ja selvästi edustus menossa hyvään suuntaan. Kyllä tuo varmasti riittää rekryämiseen, jos muuten on osaamista. Tärkeintähän olisi että miten ne pidetään. Ei ainakaan niin että sopimukset ovat huonoja ja arvostusta ei ole

Mistä löytyy rahat osaavien tekijöiden palkkaamiseen?
V: PK-seudulla on paljon Ilvestä pienempiä seuroja joilla on paljon enemmän tekijöitä. Eli kaiken A ja O on brändin hyödyntäminen myös taloudellisena tekijänä. Miten yritykset saadaan mukaan toimintaan, miten pystytään Ilves brändi hyödyntämään muussa "varainhankinnassa" eli työntekijä(t) vastuuseen miten tuo konsepti tuottaa rahaa. Edustuksen pelaajamyynneistä voi myös allokoida omien junioreiden myynnistä saatuja tuottoja seurakehitykseen kuten esim. Bromma tehnyt hyvinkin näyttävästi. Esim. pelaajamyydään 300k, niin 10-15% siitä kattaa melkein yhden työntekijän vuoden palkan. Futisliiga on Suomen suurin kortteliliiga, siitäkin pitäisi pystyä tuomaan jollain tavalla tuloa toimintaan ilman että maksut merkittävästi nousevat. Tekijöitä kuitenkin tuolla puolella on lähes yhtä paljon kuin junioriedustuksen puolella ja koko junioripuolta johtaa futisliigan johtaja.

Jos junnupuolella on ollut 2010-luvulla hyvä meno, pääasiassa kahden tekijän johtajamana, niin miksi se työ ei näy siellä enää?
V: Koska tekijät jotka olivat seuraa kehittämässä ja suhtautuivat kriittisen rakentavasti seuran toimintaan lähtivät ja heidän tilansa otti henkilöt joiden tahtotila oli kasvattaa massaa eikä kilpaurheilun kehittäminen. Samalla tekijät jotka halusivat tuota ja olivat hyviä valmentajia katosivat seurasta. Seuran johto ei selvästikään osannut tulkita huonoa suuntaa ennen kuin laiva oli ajanut jo karille. Tässä huomaa Ry ongelmat, jos johtajana on ihminen jolle tärkeintä on vaan "patsastella" eikä niinkään suhtautua kriittisesti ja kehittää seuraa.

Mihin se käytetty aika on hävinnyt tekijöiden mukana, miksi siitä ei ole jäänyt mitään pysyvää junnupuolelle?
V: Edellä vastaus

Jos junioripuolen toiminta paranisi sormia napsauttamalla n-y-t, niin olisiko tulevaisuudessa ensimmäiset tulokset siitä nähtävissä 5 vai 10 vuoden päästä?
V: Kyllä eli nyt useampi ikäluokka on menetetty, mutta 5-vuoden päästä jo näkyy tuloksia jos Ilves tekee oikeita liikkeitä. Isompi vaikutus näkyy sitten 5-vuoden jälkeen

Jos nuoren miehen paikat kestää ja peliaikaa tulee avauksessa pelistä toiseen, niin luetaanko ensi vuonna sitten Rantasen ylistystä jumalaisena ja rohkeana nuorten pelaajien kasvattajana?
V: Kun Rantanen on pystynyt kasvattamaan jostain Ilveksen nuorisomaajoukkueessa pelaavasta pelaajasta VL roolin tai ulkomaille isomman roolin ottavan pelaajan joka on vielä nuori(sitä kautta merkittävä myyntiartikkeli), niin voidaan todeta että siinä ollaan onnistuttu. Toistaiseksi ei. Yksittäinen pelaaja ei tee kenestäkään jumalaista, mutta se on parempi kuin 0

Onko tavoite menestyä aikuisten tasolla kilpailullisesti, voittaa mestaruuksia, edetä eurokentillä ja houkutella sillä yleisöä kasvavissa määrin Tammelan lehtereille seuraamaan suomalaista "suurseuraa"?
V: Jos halutaan jatkuvuutta ja menestystä sekä taloudellisesti tulosta pitää pystyä kasvattamaan omia junioreita, nuoria muiden lahjakkaita pelaajia(mallia Söderbäck) ja samalla rekryämään täsmänä valmiita pelaajia tyyliin Riski tai jo VL tasolla/lähellä sitä tasoa onnistuneita, mutta ei vielä lopullista läpimurtoa tehneitä pelaajia(kuten Pikkarainen) paremmiksi. Tarvitaanko välttämättä näitä kaikkia? Ei, mutta jos halutaan saada paras jatkuvuus, dynamiikka ja taloudellinen tuotto suomalaisen huippuseuran tulisi koostua näistä 3-4 palikasta eli joka vuosi 1-2 junioria isohkoon vastuuseen VL, 1-2 ulkopuolista nuorehkoa pelaajaa kasvamaan korkoa, 1-2 ulkopuolista hankintaa ja loput sitten hyvästä VL rungosta. Jos tarkastelee muita pohjoismaalaisia suurseuroja esim. FCK, Midtjylland, jne. niin pääosin joukkueen rakennus toimii suunnilleen tuolla mallilla. Tällöin vaihtuvuus ei ole liian isoa, se on hallittua ja samalla taloudellinen hyöty on isompi. Se että 1-2 nuorta omaa junioria ajetaan sisään VL:n ei ole merkittävä määrä kausittaisella tasolla ja siihen pitää pystyä samalla menestystä tullen. Jos ei pystytä, niin sitten voi sen myös avoimesti julkistaa.

Vai onko tavoite olla kasvattajaseura ja keskittyä 15-18-vuotiaiden pelaajien peluuttamiseen, kehittämiseen ja myymiseen, tuon kaiken edellä mainitun kustannuksella?
V: Kuten todettua maailmalla tähän pystyy satoja seuroja ympäri maailman, miksei Suomessa siis myös, jos vain halua ja osaamista on. Ääriesimerkki vaikka Malmö, joka voittanut Ruotsin mestaruuden yli 20 kertaa ja silti se myy lähes kausittain n.20-vuotiaan useammalla miljoonalla ulkomaille. Tai FCK Tanskassa. Ei tämä ole mikään joko tai, jos vaan asiaa hoidetaan hallitusti. Kysehän ei ole mistään "peluutetaan vaan B-junnuja". Kyse on suunnitelmallisesta kehityksestä missä 1-2 nuorta pelaajaa pystytään sunnitelmallisesti nostamaan ja peluuttamaan isossa roolissa edustusjoukkueessa. Koko pelaajarekry perustuu myös siihen että seurassa tunnistetaan mihin paikalle on tulossa omia lupauksia, mihin ei ole tulossa ja täten näihin mihin ei ole tulossa rekrytään sitten ulkopuolelta näitä "nuorehko lupaava pelaaja" tai "valmis VL tasoinen pelaaja jolla varaa kehittyä". Ja siirtosummien kasvaessa, jopa Suomessa/Suomen sisällä, omien junioreiden kasvattaminen hallitusti ja suunnitelmallisesti VL on merkittävä saadun tulon lisäksi säästö menoissa.

Topi Raitasen Viikset

FC Lahden nousun varmistuttua tuli ylipäätään mieleen Ilveksen muualle lainaamien pelaajien tilanteet ja mahdollinen tulevaisuus.

Hasa pelannut tällä kaudella isossa roolissa Lahdessa, mikä on hieno juttu isomman loukkaantumisen jälkeen. Ilveksellä on optio ensi kaudesta, mutta en jotenkin usko, että se käytettäisiin ja voisi kuvitella Lahden olevan kiinnostunut pelaajasta.

Oliveira pelannut myös isossa roolissa Lahdessa ja Ilveksellä kahden vuoden optio. En usko, että optiota käytetään, kun kesällä lainaa jatkettiin kestämään kauden loppuun asti.

Tulehmon kausi Kotkassa päättyi jo kesäkuussa ja sopimus Ilveksessä kattaa vielä tulevan kauden. Liigacupissa ilmeisesti esitti erittäin hyviä otteita. Veikkaan, että lainataan ensi vuonna kesään asti kestävällä lainalla muualle, jotta saisi mahdollisimman paljon peliminuutteja takaisin kuntoon päästessään.

Kivikko Arrano ollut koko kauden sivussa loukkaantumisen takia ja Ilveksellä optio ensi vuodesta. En keksi, miksi seura käyttäisi option.

Bulgakov saanut Hakassa ihan hyvin peliaikaa, mutta joukkue onkin putoamassa sarjasta. Ilveksellä optio ensi vuodesta, mutta ei mitään käsitystä, kuinka todennäköinen tuo option käyttö on.

Riissanen
ollut lainalla Ykkösen häntäpäässä majailevassa Jazzissa ja Ilveksessä sopimus jatkuisi ilmeisesti vielä ensi vuonna. Ei taida olla ainakaan edustusjoukkueessa mitään käyttöä, joten siirtynee taas lainalle johonkin, ellei sitten kakkosjoukkueeseen, jos nousisivat.

Viitala palasikin kesällä jo lainalta Mifkistä ja sopimus katkolla tämän kauden jälkeen.

Onko jollain parempaa tietoa/näkemystä näistä pelaajista?

13ergkamp

Lainaus käyttäjältä: Topi Raitasen Viikset - 09.10.2025 klo 10:02:44
Bulgakov saanut Hakassa ihan hyvin peliaikaa, mutta joukkue onkin putoamassa sarjasta. Ilveksellä optio ensi vuodesta, mutta ei mitään käsitystä, kuinka todennäköinen tuo option käyttö on.

En hirveästi ole katsellut Hakan pelejä mutta sen vähän mitä olen niin ei ole juuri vastuun myötä pystynyt tasoa nostamaan eli tuskin käyttöä edes ringin leventäjänä :(

Monzan gorilla

Viitalan suhteen tilanne riippunee hyvin pitkälti Kirkan tilanteesta, jonka sopimus on katkolla vuoden lopussa (optio tosin löytyy pariksi vuodeksi). Jos Kirka jatkaa, niin Viitala lähtenee muualle.

Tietty jos syystä tai toisesta Virtanen päättäisi laittaa nappulat naulaan lyhyellä aikavälillä, niin Krkalic / Viitala -maalivahtikaksikko olisi ihan pätevä liigaan.

minävaa

Junnuista puheen ollen: mitäs Suvanteelle kuuluu? Eikös häntä pidetty mahdollisena Jorginhon korvaajana? Taisi loukkaantua talvella, mutta mites hän on sen jälkeen pärjännyt? Onko toiveet jorgimaisesta presenssistä jo kaatuneet?