IF Gnistan 2025 - Kohti kirkkaampia valoja Veikkausliigassa?

[T.Rautavaara]

Firmalipuistahan taitaa tosiaan olla kyse tässä tapauksessa. Esimerkiksi Ilvestä vastaan näytti olevan hyvinkin täyttä mutta vastustajasta ja pelipäivästä näyttäisi aika paljon riippuvan se miten hyvin näitä käytetään. Vaikka Asiantuntijapiireissä ollaankin tyytyväisiä siihen, että näitä niin sanottuja brenkkupelejä on tällä kaudella kotona enemmän kuin viime vuonna, niin on kuitenkin myönnettävä se tosiasia, että sunnuntai on Ogelissa syystä tai toisesta parempi yleisömäärien suhteen.

Ticketmasterilla on kyllä tekninen mahdollisuus laittaa kausikorttipaikat uudelleen myyntiin, jos kausikortin haltija ei ole tulossa matsiin – tätä on käytössä esim. monissa isoissa tapahtumissa.

Mutta jostain syystä tätä käytäntöä ei ole saatu toimimaan Gnistanin tapauksessa. Todella harmi, koska tällä keinolla katsomot täyttyisivät paremmin ja oikeasti kiinnostuneet pääsisivät kiinni parempiin paikkoihin.

[Kamreeri]

Itsevarmuudella ja joidenkin nimimerkkien viestikäyttäytymisellä on ero. Välillä menee täyden vittuilun puolella jos on eri mieltä foorumistin kanssa tai joku piikittelee Gnistania kohtaan.

Olen minäkin ylpeä Jaron toiminnasta, mutta en hauku toisen ryhmän kannattajia samalla tavalla kuin Kotkalaisia kohtaan täällä on puhuttu.

Jep. Ainakin sympaattisen kaupunginosajoukkueen maineella ratsastamisen voi unohtaa samantien. Lähiö on toki jatkossakin lähiö, mutta sympaattisuus ei istu enää Ogeliin.

[Trabantin vääntynyt mäntä]

Sympaattisuus häviää sillä hetkellä kun piste/pisteet matkaavat keltasinisten mukana tai kun kylän oma poika päättääkin jäädä isolle kirkolle. Köyhien maalaisten itku on parasta mitä tiedän, siitä minä nautin. Sääli on sairautta ja magnumit on aina valmiina.

Lauantainen ottelu jätti jälleen pohdittavaa. Gnistanille tuntuu olevan haastavaa saada ehjä 90 minuuttinen alle. Tasaisuus puuttuu tekemisestä ja lähtökohtaisesti heikompia vastustajia vastaan pitäisi pystyä esittämään solidi ysikymppinen. Gnistanin alapuolella olevia joukkueita vastaan ainoastaan MiFKin kohdatessa saatiin melko tasapaksu esitys. Muissa matseissa tekemisen taso aaltoili aivan liikaa.

[Toon Army]

Jep. Ainakin sympaattisen kaupunginosajoukkueen maineella ratsastamisen voi unohtaa samantien. Lähiö on toki jatkossakin lähiö, mutta sympaattisuus ei istu enää Ogeliin.

Kyllä koko seuran maine on nyt mennyt, kun internetin keskustelupalsta Futisforumilla nimimerkki x on näin päättänyt pahastututtuaan nimimerkki y:n ikävään sävyyn kirjoitetuista viesteistä. Pitäisikö meidän ostaa vaikka Hesarista koko sivun ilmoitus, että saadaan tästä päätöksestä tiedotettua vähän laajemmallekin yleisölle? Siihen voisi laittaa vaikka muutaman forumviestin mukaan perusteluiksi. Ehkä jodelista tai vauva.fistä löytyisi myös jotain päätöstä tukevaa materiaalia.

[Pohdiskeleva tunnelma]

Eipä sillä nyt hirveästi väliä ole mitä joku ajattelee sympaattisuudesta tai sen puutteesta. Ainakin se on huomattu, että Gnistan herättää tunteita puolesta ja vastaan, mikä on hieno asia. Varsinkin eniten kiinnostuksen puutteesta huutelevien pään sisällä näytetään tämänkin ketjun perusteella asuvan jo ihan vuorokauden ympäri.

[Cocamundial]

Foorumilla pitäisi olla joku integraatio johonkin osoitejärjestelmiin, että vaan kyseisen ketjun joukkueen postinumeroalueelta pääsee kirjoittamaan ketjuun.

Tällä vältyttäisiin konflikteilta.

[phunky]

Asiaa lipunmyynnistä jne..

Välillä oon ottanut itse seisomakatsomoon liput ja siirtynyt sitten pääkatsomon/aurinkokatsomon puolelle istuskelemaan vapaille paikoille, kun siellä on ollut paljon tyhjää.

[vesikalja]

Ticketmasterilla on kyllä tekninen mahdollisuus laittaa kausikorttipaikat uudelleen myyntiin, jos kausikortin haltija ei ole tulossa matsiin – tätä on käytössä esim. monissa isoissa tapahtumissa.

Mutta jostain syystä tätä käytäntöä ei ole saatu toimimaan Gnistanin tapauksessa. Todella harmi, koska tällä keinolla katsomot täyttyisivät paremmin ja oikeasti kiinnostuneet pääsisivät kiinni parempiin paikkoihin.

Toimistolla oltu hereillä ja heti oli ohjeet Somessa.

[T.Rautavaara]

Seuran jakama info Ticketmasterin jälleenmyynnistä on hyvä ja tärkeä – mutta se ei yksin riitä.

Iso osa tyhjistä paikoista näyttää olevan kumppanien kausikortteja, jotka lohkoittain blokkaavat myynnin – vaikkei kukaan tule paikalle. Ja näitä ei voi ostaa toisen fanin käyttöön, vaikka tahtoa olisi.

Ticketmasterin järjestelmä mahdollistaa kyllä uudelleenmyynnin ja paikkojen vapauttamisen – mutta se vaatii, että seura ottaa sen aktiivisesti käyttöön ja laittaa käytännöt kuntoon.

Jos firmoille annetaan kausikortit, niin paikkojen pitää olla:
A joko lunastettava erikseen joka peliin
B tai automaattisesti vapautuva myyntiin, jos niitä ei käytetä.

T.s. Kumppanikortit pitää laittaa lunastettavaksi etukäteen – tai paikat palautuvat automaattisesti myyntiin. Sama logiikka kuin lentokoneissa: jos et checkaa sisään, et pääse lennolle... Järjestelmä kyllä tämän mahdollistaa.

ELI YKsi somepostaus ei tässä riitä – tätä pitää rummuttaa isosti ja käytännössä myös kontaktoida firmat suoraan. Faneja olisi tulossa paikalle mutta ei voida myydä lippuja tyhjille paikoille???

Kuvitelkaa miltä näyttää Ruudussa kotipeli Klubia vastaan, kun 30% pääkatsomosta ammottaa tyhjyyttä, firmakorttihaltijoiden mökkeillessä... ?

[Yläkatsomo]

Olipahan jännittävä näytelmä Kotkaa vastaan. Tälle kertaa onneksi kääntyi meidän eduksi. Ehkä jopa oikeutetusti. Ei Kotkalla tainnut montaa todellista paikkaa olla ja päästetty maalikin itse sössittiin Forsselille josta ei tuon vedon omaava kaveri tietenkään epäonnistu. Itse olen suhtautunut erittäin skeptisesti Petterssonin paluuseen loukkaantumisen jälkeen, mutta onpahan hienoa olla väärässä. Todella vahva sisääntulo. Saa Olufunwa kilpailla paikastaan avauksessa, jos otteet jatkuu näin hyvinä.
Seuraava ottelu onkin sitten todella mielenkiintoinen. Vaasaa on varmasti yksi TOP6 paikkoja havitteleva, jolta pisteitä pitäisi kairata. Helppo pelistä ei varmasti tule, eikä sairastuvalta vielä tähän matsiin paljon apuja ole odotettavissa. (ei kyllä tietoa Hännisen, Raitalan ja Roman tilanteesta) Mielenkiinnolla jäädään sitten odottelemaan mitä siirtoikkunasta mahdollisesti tulee. Toivottavasti 1-2 todellista vahvistusta. Hyökkäykseen yksi ja riippuen Roman tilanteesta, keskikentälle toinen.

[Ia]

Kyllä koko seuran maine on nyt mennyt, kun internetin keskustelupalsta Futisforumilla nimimerkki x on näin päättänyt pahastututtuaan nimimerkki y:n ikävään sävyyn kirjoitetuista viesteistä. Pitäisikö meidän ostaa vaikka Hesarista koko sivun ilmoitus, että saadaan tästä päätöksestä tiedotettua vähän laajemmallekin yleisölle? Siihen voisi laittaa vaikka muutaman forumviestin mukaan perusteluiksi. Ehkä jodelista tai vauva.fistä löytyisi myös jotain päätöstä tukevaa materiaalia.

Kyllä halvemmaksi tulisi polttaa katsomo myös toiselta puolelta kenttää, niin saisitte mediaan mainokset ilmaiseksi.

[Jack the Ripper]

Oli kyllä taas vaikeaa lauantaina, mutta onneksi saatiin raavittua lähes "pakolliset" pisteet. Pakolliset sen vuoksi, että kyllä KTP:n on kotona kaaduttava, jos aiotaan syksyllä ylempää jatkosarjaa pelata. Viimeinen vartti oli sen näköistä touhua, että uskalsi haaveilla voittomaalista. KTP alkoi pelätä taas yhtä viime hetkien tappiota ja Gnistan oli saanut tarvittavaa henkistä boostia tasoitusmaalista.

Tällä hetkellä tuo pelaaminen huutaa eniten Eremenkon luovuutta sekä uhkaa hyökkäysalueelle. Onneksi lauantaina kuultujen juttujen mukaan Roma on askissa muutaman viikon kuluessa ja kesän siirtoikkunassa keskeisin tavoite on löytää lisää uhkaa hyökkäyspäähän. Mieluiten näkisin hankittavan oikean laiturin, sillä Tim tekee hyvää työtä kärjessä pelistä toiseen ja toisaalta Heiskanen olisi hyvä saada takaisin laitapakiksi luomaan nousuillaan uhkaa vastustajalle. Daren ja Sakun yhteispeli ei tällä osastolla mielestäni toimi parhaalla mahdollisella tavalla, sillä Dare ei tue nousuillaan Sakua tarpeeksi.

Leppälahti käytti lauantainakin käytettävissä olevista vaihdoista 3/5 eli penkille jäi sellaisia pelaajia, joihin hän ei vain sarjapeleissä luota. Varmasti Gnistanissa tällä hetkellä pohditaan, että mitä tehdään näiden kavereiden kanssa. Lainataanko jonnekin loppukaudeksi ja hankitaan parempaa ukkoa tilalle? Leveyttä olisi hyvä saada siihen malliin, että voisi maksimivaihdot käyttää.

Topparin tontilla on todella hyvä tilanne, sillä Rachin kostauduttua pelimieheksi ja Petterssonin kuntouduttua meillä on tarjolla viisi liigatasolla pätevää topparia eli Jugi, Ojala, Dare, Pettersson sekä Rachi. Useampaa uutta hankintaa voitaneen kuitenkin kesän ikkunassa odottaa tulevaksi.

[Adinho]

Seuran jakama info Ticketmasterin jälleenmyynnistä on hyvä ja tärkeä – mutta se ei yksin riitä.

Iso osa tyhjistä paikoista näyttää olevan kumppanien kausikortteja, jotka lohkoittain blokkaavat myynnin – vaikkei kukaan tule paikalle. Ja näitä ei voi ostaa toisen fanin käyttöön, vaikka tahtoa olisi.

Ticketmasterin järjestelmä mahdollistaa kyllä uudelleenmyynnin ja paikkojen vapauttamisen – mutta se vaatii, että seura ottaa sen aktiivisesti käyttöön ja laittaa käytännöt kuntoon.

Jos firmoille annetaan kausikortit, niin paikkojen pitää olla:
A joko lunastettava erikseen joka peliin
B tai automaattisesti vapautuva myyntiin, jos niitä ei käytetä.

T.s. Kumppanikortit pitää laittaa lunastettavaksi etukäteen – tai paikat palautuvat automaattisesti myyntiin.

Totta joka sana. Oma seuranikaan ei ainakaan tänä päivänä jaa kumppaneille tai kumppanien asiakkaille lippuja (lunastusta vaatimattomilla) automaatiokiintiöillä, vaan esimerkiksi faijan vanhan firman edustusliput pääkatsomoon piti lunastaa erikseen matsikohtaisesti.

Eipä tämä minulle kuulu ja katson kyllä aurinkokatsomostakin ne satunnaispelit, milloin Ogeliin eksyn. Mutta laittakaa nyt hemmetti katiskanne ja kumppanilippujärjestelynne kuntoon, toimisto!

Ei tämä ärsyttäisi Gnistan-symppaajaa, jos teidän ympärillä ei olisi sen verta positiivista pöhinää, että pääkatsomo menisi loppuun joka helvetin pelissä. Ihan TV-kameroihinkin se pääkatsomo ja 80% täyttöaste näkyy…

[Häkki]

Kyseessä aika yksinkertaine ongelma mikä ei vaadi isoa ponnistusta
Kumppanipaikat pitää lunastaa matsikohtaisesti, tai käyttämättömät paikat vapautuvat automaattisesti yleiseen myyntiin. ja otetaan mieluuten siitä tupla hyöty irti jos mahdollista

[T.Rautavaara]

Oli kyllä taas vaikeaa lauantaina, mutta onneksi saatiin raavittua lähes "pakolliset" pisteet. Pakolliset sen vuoksi, että kyllä KTP:n on kotona kaaduttava, jos aiotaan syksyllä ylempää jatkosarjaa pelata. Viimeinen vartti oli sen näköistä touhua, että uskalsi haaveilla voittomaalista. KTP alkoi pelätä taas yhtä viime hetkien tappiota ja Gnistan oli saanut tarvittavaa henkistä boostia tasoitusmaalista.

Tällä hetkellä tuo pelaaminen huutaa eniten Eremenkon luovuutta sekä uhkaa hyökkäysalueelle. Onneksi lauantaina kuultujen juttujen mukaan Roma on askissa muutaman viikon kuluessa ja kesän siirtoikkunassa keskeisin tavoite on löytää lisää uhkaa hyökkäyspäähän. Mieluiten näkisin hankittavan oikean laiturin, sillä Tim tekee hyvää työtä kärjessä pelistä toiseen ja toisaalta Heiskanen olisi hyvä saada takaisin laitapakiksi luomaan nousuillaan uhkaa vastustajalle. Daren ja Sakun yhteispeli ei tällä osastolla mielestäni toimi parhaalla mahdollisella tavalla, sillä Dare ei tue nousuillaan Sakua tarpeeksi.

Leppälahti käytti lauantainakin käytettävissä olevista vaihdoista 3/5 eli penkille jäi sellaisia pelaajia, joihin hän ei vain sarjapeleissä luota. Varmasti Gnistanissa tällä hetkellä pohditaan, että mitä tehdään näiden kavereiden kanssa. Lainataanko jonnekin loppukaudeksi ja hankitaan parempaa ukkoa tilalle? Leveyttä olisi hyvä saada siihen malliin, että voisi maksimivaihdot käyttää.

Topparin tontilla on todella hyvä tilanne, sillä Rachin kostauduttua pelimieheksi ja Petterssonin kuntouduttua meillä on tarjolla viisi liigatasolla pätevää topparia eli Jugi, Ojala, Dare, Pettersson sekä Rachi. Useampaa uutta hankintaa voitaneen kuitenkin kesän ikkunassa odottaa tulevaksi.

Hyvä että Roma on pian taas takaisin, kun pahimmat huhut ehtivät jo kertoa koko kauden olevan vaarassa. Ilman herran luovuutta hyökkäyspeli on ollut turhan ennalta-arvattavaa ja vailla terää.

Mutta ei pelkästään Roma – tarvitaan uutta ysiä, ja nimenomaan sellaista, jolla vauhti riittää Jussin prässipeliin ja vastaiskuihin. Timillä ei valitettavasti ole enää riittänyt kun boxiin ei ole saatu pelattua. 

Lisäksi 1v1-tilanteissa vahva laituri olisi enemmän kuin tarpeen. Nykyiset vaihtoehdot ei tarpeeksi usein voita miestä tai riko muotoa – ja Heiskasen pitäisi päästä takaisin pakiksi, jossa sen nousut on yksi meidän isoista aseista. Laidalle joku Cicalen tyylinen tekijämies olisi erinomainen haku siirtoikkunassa.

Jos meinaamme syksyllä oikeasti haastaa ylempään loppusarjaan ja sitä kautta isompiin pöytiin, niin nyt on kesän ikkunassa pakko osua. Joukkueen rakenne huutaa vahvistuksia tietyille paikoille – ja vaihtopenkillä on liian monta pelaajaa, joihin ei selkeästi ole luottoa.
Toppariosasto/alakerta on kunnossa – nyt vaan hyökkäyspää kuntoon.

[Hiljainen totuus]

Täytyy sanoa, että tämä foorumi on ollut todella kätevä tällaiselle futisfanille, joka on tehnyt paluun kenttien laidalle. Täällä saa nopeasti käsityksen siitä, missä mennään — mitkä ovat joukkueen vahvuudet ja heikkoudet, ainakin kannattajien näkökulmasta.

Toki mielipiteitä on suuntaan jos toiseen, joten ihan ehdottomia johtopäätöksiä ei vielä uskalla vetää. Mutta keskustelut antavat hyvän osviitan, ja parin pelaajan nimet onkin tullut jo merkattua muistiin – heitä seuraan erityisen tarkasti seuraavassa matsissa.

Yksi asia nousee jatkuvasti esiin: rinki on liian pieni. Se kuulostaa hieman erikoiselta, kun ottaa huomioon, että seuralla on sarjan kolmanneksi suurin budjetti. Ilmeisesti joukkueessa on paljon kokeneita, vähän paremmin palkattuja pelaajia – muutamat tutut nimet tunnistan itsekin, vaikka olen ollut hetken sivussa kuvioista.

Anyway, mukava palata seuraamaan ja olla taas mukana. Kiitokset kaikille aktiivisille kirjoittajille – näiden kautta pääsee hyvin takaisin kartalle!

[T.Rautavaara]

Täytyy sanoa, että tämä foorumi on ollut todella kätevä tällaiselle futisfanille, joka on tehnyt paluun kenttien laidalle. Täällä saa nopeasti käsityksen siitä, missä mennään — mitkä ovat joukkueen vahvuudet ja heikkoudet, ainakin kannattajien näkökulmasta.

Toki mielipiteitä on suuntaan jos toiseen, joten ihan ehdottomia johtopäätöksiä ei vielä uskalla vetää. Mutta keskustelut antavat hyvän osviitan, ja parin pelaajan nimet onkin tullut jo merkattua muistiin – heitä seuraan erityisen tarkasti seuraavassa matsissa.

Yksi asia nousee jatkuvasti esiin: rinki on liian pieni. Se kuulostaa hieman erikoiselta, kun ottaa huomioon, että seuralla on sarjan kolmanneksi suurin budjetti. Ilmeisesti joukkueessa on paljon kokeneita, vähän paremmin palkattuja pelaajia – muutamat tutut nimet tunnistan itsekin, vaikka olen ollut hetken sivussa kuvioista.

Anyway, mukava palata seuraamaan ja olla taas mukana. Kiitokset kaikille aktiivisille kirjoittajille – näiden kautta pääsee hyvin takaisin kartalle!

Kyse ei ehkä ole niinkään siitä, että rinki olisi absoluuttisesti liian kapea – vaan siitä, että Gnistanin nykyinen strateginen yhtälö on todella vaativa.

- Toisaalta halutaan kehittää nuoria ja antaa peliaikaa potentiaalisille tulevaisuuden pelaajille.
- Toisaalta tähtäin on yläloppusarjassa – jossa isolla 5:llä (Inter, Ilves, Kups, HJK, SJK) reservijoukkue löytyy
- Ja samalla ei ole kunnollista reservijoukkuetta, jossa voisi turvallisesti peluuttaa ne rajatapausten kehityspelit tai palautella loukkaantumisista.

Se on aika tiukka kolminaisuus. Ei mahdoton, mutta vaatii melkein täydellistä onnistumista niin rekrytoinnissa, rotaation hallinnassa kuin nuorten kehityksessä. Jos yksikin osa pettää – esimerkiksi nuoret eivät kehity ihan odotetusti, tai avainpelaajat loukkaantuvat – niin koko pakka voi helposti kallistua.

Toisin sanoen: ei kapea rinki välttämättä ole ongelma sinänsä, mutta kun sen yhdistää kunnianhimoiseen tavoitteeseen ja kehitykselliseen rooliin ilman tukirakenteita (esim. farmi tai vahva Akatemia), niin haastekerroin on korkea.

[T.Rautavaara]

Ja todetaan nyt vielä, että akatemiatoiminta ei ole mikään kevyt sivuprojekti, vaan iso strateginen investointi. Esimerkiksi SJK:n malli on hyvä esimerkki siitä, mitä akatemian rakentaminen oikeasti vaatii:

- Kustannustaso noin miljoona euroa vuodessa

- Aikajänne helposti 5–10 vuotta ennen kuin tulokset näkyvät edustusjoukkueessa ja siirtotuloina

- Pitkäjänteinen omistaja/johto, joka on valmis "syömään kassavirtaa" vuosia tulevaisuuden toivossa

(Em. tiedot Sarajärven haastattelusta)


Gnistanin kohdalla tämän kaltaisen mallin rakentaminen ei ole realistista lyhyellä aikavälillä –  ehkä taloudellisesti nykyää kyllä, mutta ei rakenteellisesti. Ei ole omaa kenttä- ja hallikompleksia, ei samanlaista organisaatiota ä, eikä vielä riittävää historiaa/järjestelmää pelaajaputken rakentamiseksi.

Tässä mielessä Gnistanin asema eroaa selvästi HJK:sta, KuPSista, Ilveksestä, SJK:sta tai Interistä – kaikilla noilla on rakenteet, resurssit ja aika puolellaan. Siksi Gnistanin on pakko rakentaa vähän toisenlaista polkua, esimerkiksi yhteistyökuvioilla (esim. PKKU), lainoilla ja tarkasti kohdistetuilla hankinnoilla.

Akatemia olisi upea pitkän aikavälin tavoite, mutta realistisesti sen suunnittelu on vuosien projekti – ei mikään nopea ratkaisu nykyiseen rotaatiopulaan. Toki joskus tämä olisi aloitettava jos tasapäisesti meinataan kilpailla laadukkaassa tekemisessä muiden top-5 joukkueiden kanssa.

[Jack the Ripper]

Tapsalta tiukkaa asiaa liittyen akatemioihin. Tämä PKKU:n kanssa tehtävä yhteistyö on ainakin itselle aikamoinen kysymysmerkki. Toistaiseksi näistä Gnistanin nuoremmista ja puenemmälle peliajalle jääneistä pelaajista siellä on pelannut ainoastaan Elmeri Lappalainen ja hänkin vain muutamassa pelissä.
Voisi kuvitella, että yhteistyösopimuksen tärkein funktio olisi mahdollisuus peluuttaa nuoria pelaajia yhteistyöseuran riveissä, mutta ilmeisesti tässä yhteistyössä se keskeisin funktio on jossain muualla. Toki päävalmentajahan sen viime kädessä.sanelee, että ketkä siellä PKKU:ssa pelaavat ja pelaako kukaan...

[Hiljainen totuus]

Okei, eli rinki ei siis välttämättä mikään pingviinimäisen kapea ole – mutta kun yhdistetään kolme isoa haastetta samaan kattilaan, niin alkaa keitos vähän läikkyä.

Tässä kohtaa alkaa tuntua vähän siltä kuin ajaisi moottoritietä kolmipyöräisellä – pääseehän silläkin eteenpäin, mutta jos vähänkin horjahtaa, niin mennään ojaan. Jos yksikin lenkki pettää – loukkaantumiset iskee tai nuoret eivät kehity ihan suunnitellusti – niin ei tarvitse ihmetellä, jos suunnitelmat natisee.

Ja sitten tullaan siihen, missä mielestäni piileen tai voisi olla ratkaisu mitä kannattaisi ehdottomasti käyttää tehokkaammin. Meillä on yhteistyöseura. Ei mikään kuvitteellinen tai PowerPointissa vilahtanut seura, vaan ihan oikea seura, jolla on kenttä, junnuja ja intoa tehdä asioita.Näyttää pärjäävän ykkösessä loistavasti, kärki paikkalla hiihtelevät. Eli käytännössä potentiaalinen “light-version” akatemia – ilman, että meidän tarvitsee sijoittaa miljoonaa, rakentaa hallia tai muuttaa Keravalle.

Jos tätä yhteistyötä vähän hierottaisiin (kuin takareittä ennen peliä), niin siinä voisi olla ratkaisu tähän rotaatiotilanteeseen, tai ainakin hyvää tekohengitystä. Pelaajat voisivat hakea pelituntumaa, nuoret saisivat minuutteja ja me nähtäisiin, kuka on valmis edustukseen ilman, että tarvii heittää suoraan syvään päätyyn.

Mutta jotta tämä ei jää “lainataan pari junnua” -tasolle, pitäisi sopia vähän isommasta paketista. Esimerkiksi:

Pitäisi sopia yhteinen pelitapa, niin pelaajat eivät joudu sopeutumaan joka viikko uuteen maailmaan.

Tehdään selkeät kehityspolut: kuka on PKKU:ssa kasvamassa, kuka tulossa takaisin edustukseen.

Ja tietysti se tärkein: yhteys auki, ettei kukaan katoa kartalta kuin GPS-signaali Lapin perukoilla. Ei todellakaan ole helppo yhtälö vaikka siltä saattaa kuulostaa.

Tämä voisi oikeasti olla se puuttuva palanen, jolla Gnistanin strateginen palapeli alkaa näyttää järkevältä. Eikä se tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa voitaisi rakentaa omaa akatemiaa – mutta nyt, just nyt, se parempi yhteistyö on se keino, jolla saadaan homma tasapainoon ilman että talousosasto menee paniikkiin tai valmennus joutuu jonglööraamaan puolikuntoisten kanssa viikosta toiseen.

Eli tiivistettynä:
Jos ei ole varaa ostaa Teslan akkupakettia, voi aina rakentaa hybridin naapuritallin kanssa

[Plummerjoe]

Se on aika tiukka kolminaisuus. Ei mahdoton, mutta vaatii melkein täydellistä onnistumista niin rekrytoinnissa, rotaation hallinnassa kuin nuorten kehityksessä. Jos yksikin osa pettää – esimerkiksi nuoret eivät kehity ihan odotetusti, tai avainpelaajat loukkaantuvat – niin koko pakka voi helposti kallistua.

Toisin sanoen: ei kapea rinki välttämättä ole ongelma sinänsä, mutta kun sen yhdistää kunnianhimoiseen tavoitteeseen ja kehitykselliseen rooliin ilman tukirakenteita (esim. farmi tai vahva Akatemia), niin haastekerroin on korkea.

Suomeksi siis epäonnistumisen todennäköisyys on suuri tällä strategialla. Itse en näin toimisi ja mysteeriksi jää miksi Gnistankaan?

[T.Rautavaara]

Nooo....  kyllähän se vain niin on, että strategia nuorten pelaajien kehittämiseksi ja myynti sekä samalla tavoittelu  pääsylle yläloppusarjaan on loppujen lopuksi ainoa järkevä tie suomalaiselle seuralle rakentaa kestävää tulevaisuutta.

Nuorten pelaajien kasvattaminen ja myynti ei ole pelkästään "yksi tapa" vaan realistisesti ainoa tapa, jolla suomalaisseurat voivat nostaa taloudellista perustaa seuraavalle tasolle. Gnistan on tässä jo pari kertaa näyttänyt esimerkkiä:

Momodou Sarr siirtyi Kolding IF:ään, siirron arvoksi arvioitu muuta kymmen tuhat.

Lisäksi hieno onnistuminen oli Oliver Antmanin myynti FC Nordsjaellandiin noin 50 000 euron siirtosummalla ja myöhemmän siirron (Go Ahead Eagles) bonuksilla kuusinumeroinen lisätulo Oulunkylään.

Eli muutama onnistuminen on jo pienillä resursseilla saatu toteutumaan, mutta ongelma tosiaan tällä hetkellä on,  ettei tuota akatemiaa tai riittävän vahvaa farmia löudu tukemaan jatkuvuutta.

Lisäksi kun edelliseen yhdistetään kunnianhimo pelillisestä menestyksestä (yläloppusarja), kasvaa strategian riskikerroin.

Mutta - tätä riskiä on pakko ottaa, jos halutaan rakentaa jotain kestävää. Ottelutapahtumat ja sponsorirahat eivät yksin riitä ylläpitämään liigajoukkuetta nykyisessä kustannusympäristössä. Pelaajamyynnit ovat se pihvi.

Eipä tämä helppoa ole, mutta ei toisaalta Suomifutiksen realiteeteissa mikään muukaan malli juuri toimi. Jatkuvaa tasapainoilua.

[Plummerjoe]

Nooo....  kyllähän se vain niin on, että strategia nuorten pelaajien kehittämiseksi ja myynti sekä samalla tavoittelu  pääsylle yläloppusarjaan on loppujen lopuksi ainoa järkevä tie suomalaiselle seuralle rakentaa kestävää tulevaisuutta.

Nuorten pelaajien kasvattaminen ja myynti ei ole pelkästään "yksi tapa" vaan realistisesti ainoa tapa, jolla suomalaisseurat voivat nostaa taloudellista perustaa seuraavalle tasolle. Gnistan on tässä jo pari kertaa näyttänyt esimerkkiä:

Momodou Sarr siirtyi Kolding IF:ään, siirron arvoksi arvioitu muuta kymmen tuhat.

Lisäksi hieno onnistuminen oli Oliver Antmanin myynti FC Nordsjaellandiin noin 50 000 euron siirtosummalla ja myöhemmän siirron (Go Ahead Eagles) bonuksilla kuusinumeroinen lisätulo Oulunkylään.

Eli muutama onnistuminen on jo pienillä resursseilla saatu toteutumaan, mutta ongelma tosiaan tällä hetkellä on,  ettei tuota akatemiaa tai riittävän vahvaa farmia löudu tukemaan jatkuvuutta.

Lisäksi kun edelliseen yhdistetään kunnianhimo pelillisestä menestyksestä (yläloppusarja), kasvaa strategian riskikerroin.

Mutta - tätä riskiä on pakko ottaa, jos halutaan rakentaa jotain kestävää. Ottelutapahtumat ja sponsorirahat eivät yksin riitä ylläpitämään liigajoukkuetta nykyisessä kustannusympäristössä. Pelaajamyynnit ovat se pihvi.

Eipä tämä helppoa ole, mutta ei toisaalta Suomifutiksen realiteeteissa mikään muukaan malli juuri toimi. Jatkuvaa tasapainoilua.

Mitä näyttöä on siitä, että tämä malli toimisi? En keksi yhtään esimerkkiä, jossa samaan aikaan kasvatetaan junnuja säännölliseen myyntiin ilman akatemiaa ja sen miljoonarahoitusta ja onnistuttaisiin saavuttamaan kova kilpailullinen menestys,esim.yläloppusarja rajallisella rahoituksella, joka ei riitä molempiin tavoitteisiin.

Sen sijaan muita toimivia malleja kyllä on. Kasvatetaan junnuja rekrytoimalla  osaavia valmentajia ja hankkimalla seuraan kv-osaamista mutta pidetään kilpamenestyksen tavoite maltillisena, kunnes tulot junnujen kasvatuksesta realisoituvat. Tämä tarkottaisi Gnistanin osalta että unohdetaan hetkeksi puheet yläloppusarjasta kunnes kunnes junnujen kasvatus, organisaatio ja puitteet ovat huipputasolla. Tai: Haetaan kilpailullinen menestys jopa Eurooppaan asti satsaamalla rahaa vain meritoituneiden pelaajien ostoon ja hyvään valmennukseen.Menestyksen myötä katsojatulot yms muut myyntitulot kasvavat yhdessä euroliigatulojen ja pelaajien myyntiarvon kasvamisen myötä. Vasta sitten siirrytään junnujen kasvatukseen.

[T.Rautavaara]

Mitä näyttöä on siitä, että tämä malli toimisi? En keksi yhtään esimerkkiä, jossa samaan aikaan kasvatetaan junnuja säännölliseen myyntiin ilman akatemiaa ja sen miljoonarahoitusta ja onnistuttaisiin saavuttamaan kova kilpailullinen menestys,esim.yläloppusarja rajallisella rahoituksella, joka ei riitä molempiin tavoitteisiin.

Sen sijaan muita toimivia malleja kyllä on. Kasvatetaan junnuja rekrytoimalla  osaavia valmentajia ja hankkimalla seuraan kv-osaamista mutta pidetään kilpamenestyksen tavoite maltillisena, kunnes tulot junnujen kasvatuksesta realisoituvat. Tämä tarkottaisi Gnistanin osalta että unohdetaan hetkeksi puheet yläloppusarjasta kunnes kunnes junnujen kasvatus, organisaatio ja puitteet ovat huipputasolla. Tai: Haetaan kilpailullinen menestys jopa Eurooppaan asti satsaamalla rahaa vain meritoituneiden pelaajien ostoon ja hyvään valmennukseen.Menestyksen myötä katsojatulot yms muut myyntitulot kasvavat yhdessä euroliigatulojen ja pelaajien myyntiarvon kasvamisen myötä. Vasta sitten siirrytään junnujen kasvatukseen.

No itse näen, että Gnistanin strategia – nuorten pelaajien kehittäminen ja samanaikainen kilpailullinen tavoite (yläloppusarja) – on suomalaisessa kontekstissa se ainoa realistinen tapa rakentaa kestävää toimintaa ilman todella isoa taustarahoitusta. Ja nyt siis pitää huomioida, että vaikka Gnistanissa taustalla taskut ovat syvät - niin ei meillä ymmärtääkseni miljoonatappioita vuodesta toiseen olla valmiita kuittaamaan.

Vaihtoehtosi, joissa joko ensin panostetaan täysin junnuihin tai ostetaan menestys ja siirrytään kasvatukseen myöhemmin, vaatisivat joko vuosien kärsivällisyyttä tai taloudellista puskuria, jota Gnistalla ei ole.

Lisäksi Veikkausliigan taloudellinen ero Ykkösliigaan on valtava: tv-rahat ovat käytännössä kymmenkertaiset. Säilyminen, joka pelkästään junnuihin panostamalla erittäin riskaabelia, ei siis ole vain urheilullinen tavoite, vaan myös elinehto, joka mahdollistaa tulevaisuuden investoinnit toivottavasti jatkossa myös akatemiaan.

Gnistan on jo osoittanut, että malli voi toimia – mm. Sarrin ja Antmanin siirroilla. Ja kyllä seurassa päteviä valmentajajia riittää. Suunta on siis oikea, vaikka tukirakenteet (farmijoukkue, oma akatemia) ovat vielä vajaita. Tässä mallissa on toki riskejä, mutta en näe muita vaihtoehtoja, jotka yhtä aikaa tarjoaisivat taloudellista potentiaalia, pelillistä uskottavuutta ja mahdollisuutta kehittyä seurana.

[Hiljainen totuus]

Mielenkiintoista keskustelua! Itse en pääse irti ajatuksesta, että tie huipulle on kuin fiksu hybridi – yhdistelmä liigatason uskottavuutta ja pitkäjänteistä pelaajakasvatusta.

Menestystä ei osteta kuin kebabia kioskilta, eikä rakenneta pelkistä junnuista ja toiveista. Tarvitaan molempia: nuoria, jotka haluavat ylös – ja kokeneita, jotka tietävät, miten sinne mennään.

Ei pelkkiä euroseteleitä eikä pelkkiä toiveita – vaan järkeä, ruisleipää ja asennetta. Ja jos välillä pitää vähän murista, kun homma sakkaa – niin muristaan sitten. Se kuuluu asiaan.