PKKU 2025 - Nälkäisiä nuoria ja Hovin paluu

[Häkki]

No huhhuh, olipahan avaus! Ensimmäinen jakso meni kuin saunassa
KVP oli juuri niin nihkeä vastus kuin osattiin odottaa – kova porukka, paremmalla jalalla liikkeellä ja heti alussa näyttivät, että tänään ei jaeta pisteitä ilmaiseksi.
Mutta kasetti ei kestänyt – taas. Punainen kortti helpotti meidän urakkaa isosti, kiitokset siitä. Toinen erä olikin jo sitten ihan erinäköistä peliä: me otettiin ohjat ja vietiin peliä, kuten kotijoukkueen kuuluukin. Hyvä peli, kolme pistettä, ja katsomokin tykkäsi.
Nyt palautellaan hetki ja kohti seuraavaa

[Häkki]

Vaikea peli meille – ei voi kaunistella. Eka erä oli vielä ihan kelvollista futista, vaikka parhaat maalipaikat menikin selvästi vastustajalle, ehkä noin 5–2 meidän tappioksi siinä tilastossa, mutta peli oli kivan näköistä.
Toisen jakson alkuun tullut punainen kortti tasoitti peliä selvästi – ja rehellisyyden nimissä saattoi jopa pelastaa meille sen pisteen. Jostain syystä sen jälkeen oli aika nihkeää: vaarallisille paikoille ei meinattu päästä millään, vaikka vastustaja pelasi vajaalla. Kentällä oli tilaa kuin huvipuistossa sadepäivänä. Viimeiset viisi minuuttia Kerho myllytty todella kovaa mitä kyllä odotin jo tapahtuva punaisen kortin jälkeen.
Lopussa molemmilla oli vielä saumat ratkaista, ihan huippupaikat, mutta tällä kertaa verkot ei heiluneet.
Kierroksen muissa matseissa nähtiin myös mielenkiintoisia tuloksia, joten jännitys säilyy ja sarjataulukko pysyy elävänä
Nyt pieni ja varmasti kaivattu huili. Seuraavan kerran ollaan kehissä 29.7., kun vastaan asettuu MP – silloin tuoreilla jaloilla ja toivottavasti terävämmällä ilmeellä.

[Naapurinsetä178]

Atlantis pelasi 40minuuttia ilman maalivahtia niin on se kumma juttu kun ei saa yhtä maalia aikaan. Oli vaikean näköistä.

[Häkki]

Olipas melkoinen futismatsi!
Ensimmäinen erä oli kuin mestareiden liigan kooste – näyttävää peliä molemmilta jengeiltä ja tilanteita riitti. Jos olisi ollut vähän parempi tuuri tai tarkempi viimeistely, niin taululla olisi voinut olla vaikka tennisluvut. Ja meidän hyväksi!
Mutta sitten tapahtui jotain outoa. En tiedä, unohtuiko puoliajalla kahvit keittää vai jäikö koppiin tärkeä palanen peli-iloa, mutta toiseen erään marssi täysin eri joukkue. Meidän pelaaminen katosi kuin kesäsade heinäkuussa – ja sehän tiedetään kuinka harvinaista se on.
Varsinkin viimeiset 20 minuuttia… noh, ne oli enemmänkin oppitunti siitä, mitä tapahtuu kun ei saa enää otetta peliin. Meitä vietiin kuin pässiä narussa, ja välillä tuntui, että katsojat sai enemmän kosketuksia palloon kuin meidän kaverit kentällä.
Nyt on kaksi peliä takana, joista olisi hyvinkin voinut napata täydet kuusi pinnaa. Todellisuudessa saldo näyttää vähän toisenlaiselta – ja tulevissa peleissä onkin sitten vähän enemmän hiekkaa kengässä.
Oulun pojat eivät varmasti sääli, joten jos seuraavassa matsissa esiinnytään kuin toisen erän viimeiset 20 minuuttia, niin omassa päässä helisee. Toivottavasti ukot kaivaa esiin sen taisteluilmeen ja pistetään tulevassa pelissä kaksi erää täyttä rähinää – ei puolikasta sirkusta.

Pallo pyörii ja kaikki on mahdollista– usko ei horju, mutta kompassia pitää ehkä säätää.