TB-sarjat 2025

[ohilaukaus]

Jos ONS tippuu, niin hyvä mahdollisuus pelata BSM lähes kehäkolmosen sisällä.

[dembele]

Tämänhän voisi oikeastaan samantien muuttaa alueelliseksi sarjaksi ja jos "Kehä III:n tois'puol"-lohkon kärjestä  löytyy riittävän kunnianhimoinen joukkue, jonka pelaajien vanhemmilla on riittävän iso pinkka matkakuluihin niin tervetuloa karsimaan kauden päätteeksi etelänvetelien kotikentälle pariosaiseen otteluun. Ilves ja KuPS olisivat toki tervetulleita muutenkin, eiköhän alueellista sponssia löydy.

[prefect]

Jos ONS tippuu, niin hyvä mahdollisuus pelata BSM lähes kehäkolmosen sisällä.

TBSM sarjassa alkaa konkretisoitua kaikki se mikä suomalaisessa junioritoiminnassa on mennyt metsään.

Jos katsotte maailmalla näitä suurimpia ja nimekkäimpiä seuroja jotka pelaavat korkeimmalla sarjatasolla niin näiden juniorijoukkueet pelaavat ikäkausisarjoissa ja kansainvälisissä turnauksissa tietenkin niinikään kärkisijoista.

Meillä HJK on ainoa Kansallisen liigan seura jonka B-ikäiset edes pelaavat TBSM-sarjaa.

Kaikilla muillakin PK-35 Vantaata lukuunottamatta on laajaa junioritoimintaa prinsessafutiksesta alkaen mutta siihen ei panosteta pätkääkään kun Suomessa voi kerätä ilmaiseksi rusinat muiden maksamista pullista viimeistään mopoiässä.

Nämä pullan leiponeet ja maksaneet kasvattiseurat eivät puolestaan hyödy euroakaan Kansallisessa sekonaisuudessa pelaavien seurojen rahoista mikä alkaa näkyä yhä enemmän motivaatiossa ja panostuksissa.

Naisten ykkösen seuroistakin ainaostaan Honka, TPS ja PKKU ovat vaivautuneet panostamaan sen verran junnuihin että ovat mukana TBSM-tasolla.

Syynä on tietenkin se toinen suomalainen erikoisuus eli kovimmat ysiluokkalaisetkin jättävät koko TBSM-sarjan väliin kun naisten joukkueisiin ei riittäisi muuten pelaajia kaikkien lopetettua saatuaan käteensä ensimmäisen opiskelukämpän sähkölaskun ja vuokran.

Viimeistään tässä kohtaa herätään siihen että "ammattiurheilijalta" vaadittu kaiken vapaa-ajan omistaminen jalkapallolle istuu ilmiömäisen heikosti yhteen sen kanssa että jostain on nyt pakko tienata rahaakin elämiseen vaadittavia määriä.

[Tekonurmi]

Toivottavasti ei mene ihan liikaa aiheen vierestä mutta Ruotsissa on U19 sarjan malli rakennettu niin, että sarjaan osallistuvat damallsvenskanissa ja elitettanissa pelaavien siihen ilmoittamat joukkueet, jotka on jaettu kahteen eri alueelliseen lohkoon. Ajatuksena tässä oletettavasti on, että nämä seurat saavat sitten nuoria tavoitteellisia pelaajia omalle polulleen edustusjoukkueisiin ja pelaajia uskalletaan ottaa mukaan organisaatioon, koska nuoret saavat peliaikaa U19 sarjoissa. Tällä tavalla tietysti yhden ikäluokan ihmeet pienemmiltä paikkakunnilta tippuvat automaattisesti tässä vaiheessa pois, elleivät saa paikkaa U17 sarjan kautta missä ovat olleet kärkipäätä.

Suomessa tämä tarkoittaisi sitä, että Kansallisessa kokonaisuudessa pelaavien joukkueiden juniorijoukkueet pelaisivat automaattisesti TBSM:ää, joukkueen tasosta riippumatta.

Laitoin vain vertailun vuoksi jos Suomessa koetaan, että TBSM ei toimi tällä hetkellä vaikka sarjaa on avattu avoimelle kilpailulle (toisin kuin Ruotsissa).

[Nigel Kugelschfeir]

Stadi cupissa myös melkein joka ikäluokan voitti eri seura, kertoo vaan siitä ettei missään ole kovin yhtenäistä tai jatkuvaa ikäluokkien kehitystä. Hyviä ikäluokkia putkahtaa yksi tuonne, toinen tänne ja sitten on PK-seudulla vielä RCDE sekoilemassa omien kuvioiden kautta.

[Tekonurmi]

Aikaisemmin, kun TBSM oli suljettu niin ratkaisua perusteltiin mm. sillä, että seurat pystyisivät pitkäjänteisesti rakentamaan pelaajapolkua ja toimintaa systemaattisesti. Tällöin isoin kritiikki kohdistui sitten siihen, että miksi muille ei anneta mahdollisuuksia päästä korkeimmalle sarjatasolle, vaikka olisi parempia ikäluokkia pienemmissä tai muissa seuroissa ja kilpailu lisääntyisi.

Nyt kun sarja on avattu poikien malliin vapaampaan kilpailuun niin kritiikki kohdistuu siihen, että TBSM:ää pelataankin kohta vain Kehä III sisäpuolella, koska eniten pelaajia, paremmat resurssit ja olosuhteet.

Ei ilmeisesti löydy sellaista oikein kaikkia tyydyttävää mallia. Henk.koht. en näe oikein mitään järkeä näin pienessä maassa ja pienillä pelaajamäärillä siihen, että joka pitäjästä pitää löytyä "kilpaseura", joka tähtää huipulle. Seurojen profiloitumista pitäisi olla enemmän ja resursseja kohdistaa sellaisiin seuroihin, joilla tosiasiassa on mahdollisuutta kehittää pelaajia eteenpäin.

[Metsurin koira]

Aikaisemmin, kun TBSM oli suljettu niin ratkaisua perusteltiin mm. sillä, että seurat pystyisivät pitkäjänteisesti rakentamaan pelaajapolkua ja toimintaa systemaattisesti. Tällöin isoin kritiikki kohdistui sitten siihen, että miksi muille ei anneta mahdollisuuksia päästä korkeimmalle sarjatasolle, vaikka olisi parempia ikäluokkia pienemmissä tai muissa seuroissa ja kilpailu lisääntyisi.

Nyt kun sarja on avattu poikien malliin vapaampaan kilpailuun niin kritiikki kohdistuu siihen, että TBSM:ää pelataankin kohta vain Kehä III sisäpuolella, koska eniten pelaajia, paremmat resurssit ja olosuhteet.

Ei ilmeisesti löydy sellaista oikein kaikkia tyydyttävää mallia. Henk.koht. en näe oikein mitään järkeä näin pienessä maassa ja pienillä pelaajamäärillä siihen, että joka pitäjästä pitää löytyä "kilpaseura", joka tähtää huipulle. Seurojen profiloitumista pitäisi olla enemmän ja resursseja kohdistaa sellaisiin seuroihin, joilla tosiasiassa on mahdollisuutta kehittää pelaajia eteenpäin.

Ongelma on se, että valtaosa seuroista ei profiloidu mihinkään vaan yritetään tarjota kaikkea kaikille ja lopulta tarjotaan kaikkea vähän sinnepäin ja huonosti. Jokaisella seuralla on tietysti valta profiloitua ihan mihin tahansa, tätä ei saa ylhäältä päättää tai määrätä. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kilpailun pitää olla auki kaikille, parhaat sitten pärjää ja heikommat ei.   

[prefect]

Ongelma ei ole siinä onko TBSM suljettu vai avoin vaan siinä ettei kenelläkään ole mitään tarvetta panostaa siihen pätkääkään. Tai junioritoimintaan ylipäätänsäkään. Se on vain puhdasta rahastusta josta vanhemmat maksavat kiltisti vaatimatta vastineeksi minkäänlaista tasoa varsinkaan jos maksetaan nimekkään seuran joukkueeseen pääsystä.

Nykyinen 18 joukkueen kansallinen kokonaisuus onnistuu alleviivaamaan tilanteen harvinaisen selvästi. Suomen 18 nimekkäimmästä suurseurasta ainoastaan neljä (4) on vaivautunut panostamaan omaan, alueen kalleimpaan junioritoimintaan edes sen vertaa että B-ikäisten joukkue selviäisi TBSM-sarjaan.

Ei niillä ole mitään tarvetta koska naisten liigan statuksen ansiosta ne haalivat joka tapauksessa ihan ilmaiseksi ja tikkua ristiin laittamatta Suomen parhaat tyttöjuniorit viimeistään lukioiässä. Vastaavasti näitä kasvattiseuroja kiinnostaa ainoastaan ne kuukausimaksut joita joka tapauksessa toiseen seuraan muutaman vuoden päästä hyppäävien tyttöjen vanhemmilta saa hetken aikaa kerättyä.

Kehitys on itse asiassa mennyt entistä jyrkemmässä kulmassa alaspäin viime vuosina. Vielä 10v sitten nämä alueensa suurseurat haalivat parhaat tyttöpelaajat jo ennen ikäkausisarjojen loppua eli 14-15 vuotiaina juuri TBSM-statuksen avulla. Hyvätkin kasvattiseurojen T15-joukkueet hajosivat yhdessä yössä kun ensimmäiset varmistivat sen että pääsevät TBSM-sarjaan se "oikea" junnumajuun pätevöittävät pelipaita päällä.

Nyt alkaa olla päinvastoin noloa pelata enää yli 14-15-vuotiaana jossain TBSM-sarjassa kun jokainen kynnelle kykenevä on tuossa iässä jo naisten joukkueessa. TB-sarjojen yli hypätään kokonaan suoraan naisten joukkueisiin jos suinkin mahdollista. Tässä on jo useamman vuoden ajan perusteltu ihan avoimesti majuleirien pelaajavalintoja sillä ettei TBSM-sarjassa pelaava 16v voi kuvitellakaan että hänen näyttöjään verrattaisiin kansallisen liigan tai ykkösen statuksen (= oli pelaajaluettellossa ja vartin kentällä 6-0 pelin lopussa) omaavaan tyttöön.

Hassuna yhteensattumana siis se fakta että juuri näiden kansallisen kokonaisuuden statuksen omaavien seurojen oma junnutoiminta on niin luokatonta ettei naisten joukkueita saisi edes kasaan kuin ...ehem, rohkaisemalla niitä parhaita muiden kasvattamia tyttöpelaajia vaihtamaan ajoissa oikeaan paitaan.

Kansallinen kokonaisuus on itsessään suljettu sarja joka ei kohtaa ulkoista kilpailua ulkomailta eikä myöskään kotimaasta sen jälkeen kun jo junnumajupaikasta haaveilevat on ohjattu heti mopoiän jälkeen näihin seuroihin. Mitä saadaan lopputulokseksi kun kilpaurheilusta poistetaan keskuskomitean ohjauksella kokonaan se kilpailullisuus? Vastaus: nykyinen TBSM:n ja kansallisen kokonaisuuden taso.

Tiivistettynä voisi muistuttaa että hinku päästä pelaamaan niihin kovempiin sarjoihin toimii vain niin kauan kuin sitä tekee korkeintaan kourallinen. Kuin kaikki tekevät samaa niin ne kovemmat sarjatkin taantuvat tyttöfutikseksi.

[Slither54]

Kyllä tässä sinun vuodatuksessa on omat pointtinsakin, mutta itseäni häiritsee se, että liian monessa kohtaa pyritään jollakin "faktalla" viedä omaa agendaa eteenpäin. Ensinnäkin, kun joku väittää, että koko suomalainen jalkapallon junioritoiminta on puhtaa rahastusta, niin itsellä ensimmäisenä tulee mieleen se, että ketä tästä hyötyy? Seurojen isot toimijat eivät kuitenkaan harvinaisia poikkeustapauksia lukuunottamatta tätä rahaa omiin taskuihinsa laita, mutta ehkä heidän unelmiaan hienoista olosuhteista pyritään tällä tavoin edistämään. Jokainen seura on tietenkin oma esimerkkinsä ja kyllähän rahaa pistetään haisemaan joissain tapauksissa aivan älyttömiäkin määriä ja sitä ei pidä kiistää. Mutta tosiaan onko tämä rahastus vain kapitalismin pönkittämistä, seuran imagon ylläpitämistä vai jotain muuta, niin se ei ole kyllä tässä matkan varrella vielä selvinnyt. Taloudellisiin aisoihin liittyen monella seuralla on kyllä ihan tasan tarkkaan suurin piirtein vuoren verran kiivettävää, jotta toiminta on millään tasolla järkevää.

Toinen asia joka häiritsee on se, että mainitset vain neljän Suomen tämän kauden kärkiseuran vaivaantuneen panostamaan toimintaan sen verran, että heidän vanhin juniorijoukkueensa pääsee SM-sarjaan tällä kaudella. Mutta toki tässä kannattaa unohtaa, että näiden lisäksi mukana taistelemassa viimeisistä paikoista on vielä ainakin kolme seuraa ja näiden päälle vielä toiset kolme seuraa, jotka olivat mukana SM-karsinnoissa. Sarjan pitää olla avoin, mutta 18 seuran pitäisi panostaa niin lujaa omaan junioritoimintaan, että kaikki mahtuvat mukaan 10 joukkueen SM-sarjaan, joka pelataan syksyllä? Muille jaetaan luuta käteen, kun naisten joukkue ei pärjää tarpeeksi hyvin.

En tiedä, mistä tämä nolostuminen puolestaan johtuu, mikäli pelaat ali-ikäisenä korkeimmalla juniorisarjatasolla. Oletko tehnyt laajaakin kyselyä pelaajien keskuudessa? Jos tämä on joku yleinen ilmiö, niin mistähän tämä on mahdettu oppia? En myöskään tiedä kumpi näistä systeemeistä nyt on lopulta sitten parempi. Se, että tietyt joukkueet haalivat parhaat päältä pelamaan lähes suljettua SM-sarjaa ei ainakaan omasta mielestä ole yhtään sen parempi kuin että sarjassa vilisee pelkkiä alaikäisiä kirmaamassa kentällä. Se, että naisten sarjat on täynnä juniori-ikäisiä pelaajia johtuu muustakin kuin valmentajien hullusta halusta saada aina nuorempia mukaan tai juniorien halusta päästä naisten sarjaan esim. majunäyttöjen takia. Ja tämä lista erilaisista tekijöistä on valovuoden mittainen, jos vähänkään haluaa ymmärtää asiaa pintaa syvemmältä. Ei se kokonaisuudesta vitsiä parempaa tee, mutta ehkä auttaa näkemään tilanteen sellaisessa valossa, missä realististen korjausliikkeiden tekeminen eri tasoilla voi olla mahdollista.

Se, että SM-sarjaan ei meinaa tällä hetkellä eksyä oikeen ketään pk-seudun ulkopuolelta ei ainakaan itselle ole mikään yllätys. Se pitää tosiaan paikkansa, että nämä nimekkäät isojenkin kaupunkien ykkösseurat ovat ihan itse työntäneet itsensä tähän tilanteeseen. Se, että onko kyse Ilveksessä, KuPSissa, ONSissa, JyPKissä, Fc Lahdessa tai muissa vielä alempana olevissa Kansalliseen kokonaisuuteen mahtuvissa ei BTSM-sarjan seuroissa jätetty panostus tekemättä pelkästään sen takia, että ei viitsitä. Vaasassa viitsitään niin vähän, että pari seuraa taitaa tälläkin hetkellä pyrkiä sukittamaan toista kaikin mahdollisin tavoin ykköspaikan varmistamiseksi. Oulussa, Tampereella ja Turussa tätä haastetta ei ole ollut enää pitkään, vaikka KaaPolla pari hyvää ikäluokkaa sattuikin tulemaan TPS:n uinaillessa. Ehkä panostus on ollut tietyllä tapaa jopa joillain alueilla jopa niin rajua, että se on tappanut lähialueen mahdollisuudet nuorena kehittymiseen. Kun lähialueen parhaat pelaajat pistetään yhteen nippuun, niin saadaan kyllä laadukkaampi arki näille pelaajille esimerkiksi treenien osalta. Ongelmaksi muodostuu hyvin nopeasti se, että tarpeeksi tasokkaiden pelien saamiseksi aletaan istua enemmän autossa/bussissa/junissa yms. kuin käytetään aikaa jalkapallon harjoitteluun. Samalla ne, jotka eivät mahtuneet mukaan eivät ole välttämättä yhtä auvoisessa asemassa. Näille saattaa ehkä löytyä lähialueelta vielä harrastetason vastuksia jonkin aikaa, kunnes he ja muut harrastepelaajat lopulta lopettavat. Mutta hei onneksi meillä on tasoryhmät ja kaikki saa sopivaa treeniä ja sopivia pelejä!

BTSM-sarjan taso tulee nousemaan yksinkertaisesti sillä, että naisten sarjoissa pelaa jatkossa enemmän naisten ikäisiä pelaajia. Tällöin pitäisi nuorelle olla lähtökohtaisesti vaikeampaa murtautua naisten edustusjoukkueeseen. Tätä kierrettä on hyvin vaikeaa kuitenkin kääntää positiiviseksi, kun suunta on täysin päinvastainen. Oli tämä ilmiö tarkoituksenmukaista tai pakotettua. Tietenkin foorumien vakiovastauksella, rahalla, tämä ratkaistaisiin, mutta tämän toteutuminen on todettu ihan täydeksi utopiaksi. Vaihtoehtoja on muitakin ja näitä pitäisi onnistua jotenkin toteuttamaan. Se vaan kun on aika vaikeaa tässä maailmanajassa.

[Nigel Kugelschfeir]

En mä näe tilannetta noin synkkänä. Kansainvälisesti naisten futiksessa alkaa liikkumaan kokoajan enemmän rahaa ja ainakin toivottavasti jotain valuu tännekin. Pelaajille vähintään tarjoutuu enemmän työpaikkoja ulkomailla kun naisfutis ei ole niin globaali laji kuin miehissä. Tietysti se johtaa myös siihen että yhä useampi skippaa nämä tb-sarjat ja menee suoraan ulkomaille hakemaan pelipaikkaa.

[Slither54]

Kyllä itsekin olen kuullut siitä rahan valumisesta tännekin. Jos olet pyramidin pohjalla, niin ei sillä rahalla paljoa vielä tehdä. Tietenkin, jos maajoukkueet olisivat tasaisesti mukana EM- ja MM-kisoissa, niin Palloliitollakin olisi aika paljon enemmän varaa laittaa rahaa kansallisen tason toimintaan. Toki pelaajia tässä hetkessä alkaa varmasti tosiaan päätyy sinne ulkomaisiin akatemioihin, kun toiminta kehittyy vähän ja skouttaaminen kiristyy, mutta kyllä siellä ihan yhtälailla kilpailla saa, vaikka massa olisikin alussa pienempi. Ja kuten itsekin totesit, niin se ei meidän omaa kansallista tasoa nosta, jos useampi parhaimmista katoaa maailmalle, pikemminkin päinvastoin.

Ei se tilanne sinällään toki niin synkkä ehkä olekaan siinä mielessä, mutta kyllä tuo ongelma on, että meillä naisten ikäisiä pelaajia katoaa liiton sarjoista ja niitä on pakosta korvattava tytöillä. Tai sitten sitä tehdään tarkoituksella, kuten varmasti jossain tapauksissa toimitaan myös. Optimiin ei koskaan toki päästä. Itse en oikein tiedä kumpi on parempi, 10 vuotta sitten vallinnut tilanne vai nykyinen. Mutta eihän se hyvältä näytä, jos eteläisin Suomi vie kaikki paikat koko-Suomen laajuisessa sarjassa oli sitten juurisyyt tähän mitkä tahansa.

[elanalistadefutbol]

Näitä vuodatuksia lukiessa tulee mieleen, että syitä heikkoon toimintaan haetaan sieltä sun täältä, mutta loppujen lopuksi kaikki lähtee johtamisesta. Niin liitto tasolla kuin seuratasolla. Mitään yksittäistä syytä on turha koitaa etsiä niin kauan kun suomalaisen jalkapallon johtaminen on näin heikolla tasolla. Liiton osalta toimintaa pyörittää henkilö, joka sai aikoinaan osamattomuuden vuoksi potkut eräästä seurasta, ja sen jälkeen ura jatkui Suomessa Palloliittossa. Nyt kun uraa katsotaan noin viidentoista vuoden otannalla, mitään kehitystä ei oikeasti ole tapahtunut. Päinvastoin, homma on nyt huonommalla tasolla kuin vuosiin. Jos asia taas siirretään seuratasolle, tilanne ei ole sen parempi. Koko toiminta perustuu uskomuksiin, toiveisiin, teorioihin ja kaikenlaisiin mantroihin, jota hoetaan, mutta kukaan ei oikeasti ymmärrä mitään pelaajakehityksestä tai siitä, miten jalkapalloseuraa oikeasti johdetaan. Sinänsä tämä heikko johtaminen ei ole ainoastaan tyttöjalkapallon tai ylipäänsä jalkapallon perisynti, vaan sitä näkee urheilumaailmassa myös jääkiekossa, pesäpallossa...

Sen lisäksi kun heikkoon johtamiseen vielä lisätään valta ja vallan himo, homma viimeistään lähtee laukalle.  Valitettavasti suomalainen jalkapallo on pääsääntöisesti kolmannen sektorin kansalaistoimintaa ja keino kansalaisvaikuttamiseen, joten käytännössä, jotta koko toimintaa haluttaisiin hallita tai siitä pitää ohjaimia käsissään, silloin jalkapalloa harjoittavien yhdistysten toiminta pitäisi olla voimakkaasti ylhäältä johdettua, mutta valitettavasti Suomessa koko toiminnan ohjaus on vastuun näkökulmasta lykätty seuroille, eikä kukaan oikeasti ole toiminnasta minkäänlaisessa vastuussa, koska henkilöt, joille vastuu on systätty ovat pääsääntöisesti urheilutoiminnan johtamisen näkökulmasta täysiä amatöörejä.

Eli jos suomalainen jalkapallo haluaisi oikeasti tehdä kunnon tason noston, silloin pitäisi toimia niin kuin Englannissa 2010-luvulla, ja pistää seuratoiminta aisoihin. Englannissa huomattiin, että jopa ammattilaisseuroissa toimintaa pyörittivät amatöörit, joille tulosten sijaan oli tärkeämpää oma ego ja se, että pääsee paikalliseen pubiin oluelle liigatason seuran verkkatakissa. Suomessa tilanne on samanlainen kuin Englannissa eli toimintaa käytännössä pyöritettään harhaisella uskolla omiin ylijumalisiin kykyihin, joita todellisuudessa ei juurikaan kenellekään ole. Sen jälkeen höpötetään kaikenlaista p...aa twittereissä, linkedineissä ja kaikissa mahdollisissa medioissa ja tapahtumissa. Jos tavoitteena on, että kaikilla on hauskaa ja kaikki saavat tuntea olevansa jotain, silloin ollaan oikealla tiellä. Jos taas asioita haluttaisiin kehittää, silloin valitettavasti pitäisi ensimmäisenä laittaa nämä puuhastelijat pihalle, ja ottaa tilalle henkilöitä, jotka ensitöikseen purkaisivat kaikki käsittömät ja mitään tuottamattomat viritykset, joita suomifutis on täynnä.

Mutta koska näin ei tule taphtumaan, ei tarvitse olla mikään suuri ennustaja, jos sanoo, että viiden vuoden kuluttua pöllöpolun raporteissa edelleenkin ihmetellään, että ulkomaiset ovat meitä edellä, ja vielä samojen naamojen toimesta.

[Merten]

Toisaalta, jos positiivisesti koettaa ajatella, niin nuoret pelaajat pelaavat kansallista liigaa ja ykköstä todennäköisesti myös sen vuoksi että ovat täysi-ikäisten pelaajien tasoon nähden riittävän hyviä - olisi vähän kummallista jos viimeisen vuosikymmennen panostuksen valmentamiseen eivät näkyisi missään, vaikka sitä panostusta aina muistetaankin riepotella. Ei kansallisessa liigassa kuitenkaan lopulta ihan kauhean paljoa ole TB-ikäisiä tyttöjä, joskin ole samaa mieltä että siinä vähässäkin on puolet liikaa.

SM-sarjan tasosta saa ja pitää olla huolissaan, mutta itse kyllä olisin vielä enemmän huolissani ykkösen parhaiden ja heikompien joukkueiden välisestä erosta ja siitä että kolmesta ikäluokasta ei meinaa valtakunnallisesti riittää pelaajia kahteen tasalaatuiseen sarjatasoon.

[andyjack]

TB ykkösessä on aivan liikaa joukkueita - eikä siellä edes Palloliiton mukaan pitäisi olla noin monta. Nyt keväällä ykkösessä piti olla 30 joukkuetta, mutta liitto sähläsi jotain ja mukana on 36 joukkuetta. Mutta syksyllä pitäisi taas olla sarjauudistuksen mukaan 30 joukkuetta, mutta eipäs olekaan vaan on taas 36 joukkuetta. Mikäköhän tuossa on niin vaikeaa, että liitto ei noudata edes omaa sarjajärjestelmäänsä. Ei tuollaiset 15-0 pelit kehitä ketään. 2 kymmenen joukkueen lohkoa saattaisi olla toimiva ratkaisu.

https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/t18-sarjajarjestelma-muuttuu-seurat-vahvasti-mukana-vaikuttamassa

[Myubien]

On taas hyviä nostoja kirjoittaneilta. Ensinnäkin, olen aiemminkin maininnut sen, että osaamisen vaade ja siihen liittyvässä harjoituskulttuurissa lienee isoimmat ongelmat, kun koko juniori futiksen kehitystä peilaa. Tuo 14-17v lienee ikävaihe kun tämä fuskaaminen iskee kovasti päin näköä. Oma kokemus on, että ikävä kyllä seuroissa/joukkueissa mennään paljon pelkästään pelaamisen, sarjat ja tulokset edellä, jolloin ominaisuudet ja ihan oikea jalkapallo osaaminen on täysin toissijaista.

Aika harvoin olen kuullut huolta tai keskusteltava esim. seuraavaa: miten saisimme pelaajiemme syöttämisen laatua,  1 kosketusta, havainnointia parannettua. Sen sijaan jatkuvasti olen kuullut, miten pääsisimme noista heikommista, turhista pelaajista eroon, että saisimme paremman joukkueen, nousisimme ykköseen. Tai voisimmeko tehdä yj-joukkueen, jotta saisimme paremman joukkueen pärjätä. Joskus yj on ok, joskus pitää pohtia sarjoja, joskus voi olla tavoitteita. Mutta ikävä kyllä minulle tuo ajattelu malli kertoo, kuinka pihalla ollaan lasten ja nuorten pelaajien kehittymisen tukemisesta ja ominaisuuksien parantamisesta. Ensisijaisesti pitäisi aina olla huolissaan miten saadaan pelaajien kehittymistä-ominaisuuksia eteenpäin, kaikkien pelaajien!

Tuohon heikkoon johtamiseen ja toimintakulttuuriin voi kyllä yhtyä. Mainitaan vielä, että suhmurointi ja omien etujen ajaminen taitaa olla seuroissa erittäin yleistä ja se kyllä hajottaa kaikilla tasoilla toimintaa isosti. Tällaiseen toimintaan katkeaa aina se viimeinenkin suunnitelmallinen ja johdonmukainen toiminta, mikä on myös oleellinen osa pelaajien ominaisuuksia kehittäessä. Eniten ihmetyttää, ettei tosiaan kukaan halua näihin puuttua. Eli nähdään kyllä negatiiviset vaikutukset, mutta ei haluta puuttua, Suomeksi sanottuna kustaan omiin muroihin ja se on sitten niin ok.

Eihän siinä mitään pahaa ole, jos nuoret nostetaan aikuisten sarjoihin pelaamaan. Kyse on vain siitä, että onko pelaaja aidosti oikeasti niin hyvä tuottamaan asioita kentällä aikuisten tasolla, kuin pitäisi. Meillä on ollut muutaman sukupoven ajan vähän valloillaan, että me nostetaan pelaajia erityisen lahjakkaiksi ja erityisin hyviksi pelaajiksi, ehkä vähän liian kepoisin perustein. Tämä liittyy juuri tuohon isoon kuvaan pelaajakehityksessä ja ennen kaikkea vaatimustasoon. Aiemmin pallon kanssa toimiminen, pihapeli, juokseminen, hyppiminen, yms. oli monelle osa luontaista jokapäiväistä elämää, ominaisuudet kehittyi, mutta ei sitä pidetty vielä yhtään minään. Nykyisin tuota sanotaan jo erityisen motivoituneeksi harjoitteluksi ja siitä tulee mielikuva hyvästä, lahjakkaasta pelaajasta. Tämä on muuttunut!"

Eniten näissä aina huolestuttaa se, jos nuorella pelaajalla on selkeästi ominaisuuksia mitä pitäisi edelleen kehittää, niin onko aikuisjoukkueessa  niiden kehittämiselle enää aikaa/tilaa, vai siirretäänkö kehitettävät asiat vain sivuun ja mennään muut asiat edellä. Tämä sama pätee junioripuolelle, kun nostellaan pelaajia vanhempiin ikäluokkiin, vaikka pelaajalla olisi vielä palon opittavaa niissäkin asioissa joita omassa ikäluokassa on todettu tärkeiksi oppia.

Mainitaan vielä, etten puhu kirjoituksissani mistään huippupelaajanäkökulmasta, siitä en tiedä mitään. Puhun siitä miten saisimme parempia pelaajia jokaiseen ikäluokkaan ja sarjaan.

Mutta milläpä mitään Suomifutiksessa saa niissä seuroissa vietyä läpi, joissa toimintakulttuuri on pitkälti tuttujen välistä sulle-mulle suhmurointia. Ikävä kyllä.

[andyjack]

Seurat ovat kyllä kehittäneet omaa toimintaansa, mutta onkohan kaikki investoinnit menneet ihan oikeisiin paikkoihin. Seuroihin on kyllä rekrytoitu urheilujohtajia, valmennuspäälliköitä ja ties ketä, mutta eiväthän nuo osallistu kentällä tehtävään työhön. Isoimmat seurat alkavat olla aika pöhöttyneitä organisaatiota joissa se ruohonjuuritason työ on jäänyt vähemmälle huomiolle eli se taso, missä niitä yksityiskohtia hiotaan.

[Slither54]

Kyllä joukkueita on liikaa ja Palloliitto on tämän ihan itse sählännyt. Mutta joukkueiden liiallisen määrän perustelu tämän vuoden tuloksilla puolestaan on äärettömän tulosorientoitunutta. Ihan hyvin tämä sähläys olisi voinut osoittaa sen, kuinka aiempi 46 joukkuetta käsittänyt kokonaisuus olisi osoittanut, että useammalle joukkueelle kannattaisi antaa mahdollisuus. Mutta jos näinkin olisi käynyt, niin sekin olisi ollut hyvin tulosorientoitunutta.

Ehdottamasi ratkaisu puolestaan on saman suuntainen, jota jo nyt toteutetaan ainakin Lännen alueella alempien sarjojen kohdalla eli sarjoja hajautetaan yhä pienempiin "tasoryhmiin". Tämä perustellaan tasaisempien pelien lisäämisellä ja varmaan myös osittain otteluohjelman tasapäistämisellä eri vuosien välillä. Tämä muutos on lähtökohtaisesti ihan järkyttävä ja lähinnä vain lisää tasoeroja, kun tullaan tähän B-tyttöjen ikävaiheeseen ja uutena nuoresta tulevien pelaajien pitäisikin yhtäkkiä pärjätä jopa pari sarjatasoa ylempänä tasaisesti pelanneita vastaan, koska heillä ei noin neljän edellisen vuoden aikana suotu tätä mahdollisuutta päästä kertaakaan kokeilemaan näitä joukkueita vastaan, vaikka väliin mahtuisi noin 7-8 joukkuetta tason puolesta. Toki tuo kymmenen joukkueen leikkaaminen sopisi siinä mielessä, että se nykyiset alempien sarjojen muutokset saattaisivat tukea sitä paremmin. Yhtälailla näitä tasoeroja tulee esimerkiksi BT-Kakkosessa lännessä, kun mukana on käytännössä jopa kolmen portaan porukkaa. Kaikki eivät voi nousta ja toiselle ryhmälle ei riitä sarjatasoja, kun heitä heikommat nuoret ovat lopettaneet. Siihen liittyy esimerkiksi Muybienin kommentti heikoimpien heittämisestä pihalle joukkueen tason nostamiseksi.

[Sun mutsis]

On taas hyviä nostoja kirjoittaneilta. Ensinnäkin, olen aiemminkin maininnut sen, että osaamisen vaade ja siihen liittyvässä harjoituskulttuurissa lienee isoimmat ongelmat, kun koko juniori futiksen kehitystä peilaa. Tuo 14-17v lienee ikävaihe kun tämä fuskaaminen iskee kovasti päin näköä. Oma kokemus on, että ikävä kyllä seuroissa/joukkueissa mennään paljon pelkästään pelaamisen, sarjat ja tulokset edellä, jolloin ominaisuudet ja ihan oikea jalkapallo osaaminen on täysin toissijaista.

Aika harvoin olen kuullut huolta tai keskusteltava esim. seuraavaa: miten saisimme pelaajiemme syöttämisen laatua,  1 kosketusta, havainnointia parannettua. Sen sijaan jatkuvasti olen kuullut, miten pääsisimme noista heikommista, turhista pelaajista eroon, että saisimme paremman joukkueen, nousisimme ykköseen. Tai voisimmeko tehdä yj-joukkueen, jotta saisimme paremman joukkueen pärjätä. Joskus yj on ok, joskus pitää pohtia sarjoja, joskus voi olla tavoitteita. Mutta ikävä kyllä minulle tuo ajattelu malli kertoo, kuinka pihalla ollaan lasten ja nuorten pelaajien kehittymisen tukemisesta ja ominaisuuksien parantamisesta. Ensisijaisesti pitäisi aina olla huolissaan miten saadaan pelaajien kehittymistä-ominaisuuksia eteenpäin, kaikkien pelaajien!

En osaa ja jaksa mennä poliittiseen puoleen ja seura-/liittotason johtamiseen, vaikka sillä on tietysti vaikutuksena aivan kaikkeen, mutta valmennuksellisesti olet erittäin hyvin jäljillä tuossa, että näemme ongelmia B-ikäisissä, mutta ne ongelmat ovat syntyneet aiemmin - suurinpiirtein ikävuosina 6-13. Ei ole olemassa sellaista talenttivalmennusfakiiria, joka taikoo puujaloista futaajia teini-iän jälkeen. Joku yksittäinen poikkeus tietysti aina, mutta noin periaatteessa vaikka liigaseurojen parempi panostaminen TB-joukkueisiin ei ehkä ole se varsinainen ratkaisu.

Nämä nykyiset TBSM-seurat eivät ole sattumaa. Mukana on mm. seuroja, seurayhteisöjä ja paikkakuntia, joissa on ollut noin 10 vuotta sitten 5v5- & 8v8-ikäluokissa laajaa ja/tai laadukasta (=vähintään muita parempaa) tekemistä joko prosessin tai satunnaisten hyvien tyyppien toimesta.

Jos useampi seura pystyisi kasvattamaan lajiin rakastuneiden ja perusominaisuudet kehittäneiden määrää varhain, ei teini-iän normaali lopettamisaalto iskisi niin lujaa.  Joku viisaampi voi ehdottaa, mitä johtamistason muutoksia tämä vaatisi.

[Nuorenanätti]

Mennäänpä mennään sarja ja voitot edellä. Jos ei mennä niin ihmetellään, että miksi ei olla sm-sarjassa, että ollaanpa sitä paskoja.

Ihan täysin en nyt niele tuota kukaan-ei-koskaan-panosta-ja-kaikki-on-paskaa juputusta muutama viesti taaksepäin.

Otan nyt esimerkkinä kotiseurani JyPK:n.

B ei ole sm-sarjassa. Toki johtaa ykköstä ja voi hyvin nousta syksyksi sm-sarjaan. B2 puolestaan johtaa kakkosta ja voi hyvin nousta ykköseen. Ensi kaudella luultavasti on myös B3 Kakkosessa.

U15 pääsi Helmaritapahtumasta kv-turnaukseen ja pärjää ok hyvin Liiga Pohjoisessa.

U14 pääsi kv-turnaukseen ja pärjää ok hyvin U15 Liiga pohjoisessa. Laura Kalmarissa näiden kahden yhdistelmä tulee olemaan yksi ennakkosuosikeista.

U13 kompuroi eikä päässyt kv-turnaukseen. Syksyllä uusi yritys. U14 LiiPossa menestys on ollut vaatimatonta, mutta joukkue pysyy sarjassa. U13 LiiPossa joukkue on sarjan kärjessä, vaikkakin tulee sieltä pykälän pari putoamaan.

JyPK:n ikäluokat ovat kokonaisuudessaan melko pieniä, esim. U13 tyttöjä on ollut (mukaan lukien kaikki pelaajat harrasteesta kilpaan painottuen harrastetason pelaajiin) noin 40.

Ja kylläpä, kyllä sain täältä vastikään lukea, että kv kutsuturnauksen välierän Hammarbylle 1-0 hävinnyt JyPK U14 oli pelissä hatullinen paskaa ja pelaajat kaikella tavalla ulkomaisia kanssasisaria jäljessä.

Myönnetään nyt heti, että Helmareissa ei ole tungokseksi asti JyPK kasvatteja. Tao Stark kävi haistelemassa tunnelmaa, mutta ei vielä päässyt pelaamaan. Nanna Leivonen on ehkä seuraavana ehdolla, mutta hiljaista on muuten.

Junnumaajoukkuepeleissä pyörii vuosittain jokunen seuran juniori ikäluokkaa kohden. Yksittäinen ikäluokka taisi tosin juuri jäädä erinäisistä syistä väliin. Näistäkin pelaajista saa joka ***tanan pelin jäljeen kuulla, kuinka paskoja suomalaiset ovat verrattuna johonkin Ranskan parhaaseen pelaajaan.

Ihan tarkkaan ottaen, miten JyPK kokoisen seuran pitäisi menestyä, jotta rutiköyhän seuran toiminta ei olisi "pelkkää rahastusta vailla panostusta".

Pahoittelut vuodatuksesta, mutta ohuesti **tuttaa lukea ikuista sinne tänne sohivaa kitinää siitä, miten kaikki on perseestä. Pahiten perseestä on tämä forumin paikallaan junnaava valitus kuinka kaikki on perseestä.

[Myubien]

Allekirjoittanut on aiemmin täällä nostanut Jypk esimerkiksi, erinomaisesta tyttöfutis seurasta! Kyse ei ole Maju valintojen määrästä, sm-sarja paikoista, vaan siitä hyvästä ja laadukkaasta pelaajapolusta, eli jatkumosta tasaisen hyviä pelaajia vuosi toisensa jälkeen! Jypkillä tämä on tällä hetkellä hyvällä mallilla. Suomessa on kuitenkin on paljon seuroja, joissa asioita tehdään lasten ja nuorten seuratoiminnaksi hyvin, hyvin "oudolla" tavalla.

Tuo sarjat edellähän tarkoittaa sitä, että haetaan jo hyvin nuorena joukkueena tulosta, osin yksilöiden kehityksen ominaisuuksien kehittämisen kustannuksella ja täten myös eriarvoistetaan pelaajia jo varhain. Lopputuloksena on, että pitkässä juoksussa kukaan ei voita, eikä varsinkaan iso osa pelaajista.

Niin pitkään kuin suomalaisessa jalkapallokentässä on seuroja, joissa asioita tehdään täysin vastoin lasten ja nuorten hyvän seuratoiminnan periaattein, niin mielestäni siitä pitääkin pitää meteliä, vaikka sitten täällä! Koska aikuisten päätösten kärsijöinä ovat todellisuudessa nämä lapset ja nuoret!

[Slither54]

Itsekin jonkin verran taustoista lyhyeltä ajalta tietävänä pystyn jokseenkin vastaamaan tähän ilman suoraa bs-tuotantoa. Tuon rahastuksen näkökulmasta tosiaan JyPK on hyvä esimerkki seura, mikäli joku haluaa nostaa juuri tämän seuran rahastusseurojen osastoon. Rahaa ei ole ja olosuhteetkin oli ainakin vielä joku sitten kohtuullisen heikot ja parannusta ei oikein ollut näköpiirissä. Seuralla oli vielä joku aika sitten aika kunnianhimoinen pyrkimys pyörittää "kilpa" ja "haaste"ryhmiä erikseen, mutta ilmeisesti tästäkin on luovuttu pääasiassa pelaajapulan takia. Toiminnan yhdistäminen JJK:n kanssa on varmasti ollut hyvä asia ja toivottavasti vähintään tasoittaa hallinnollisten kustannusten määrää.

Mitä tulee eri ikäluokkien tuloksiin, niin oman viimeiset vuodet ovat tuoneet ihan kohtuullisia juniori-ikäluokkia ainakin mainitsemiesi tulosten valossa. Yksi asia, joka ainakin oman kokemuksen perusteella Jyväskylän alueella oli onnistunut, oli kohtuullisen hyvien kyläseurojen kohtuullinen määrä lähialueella. Tämä on tuottanut esimerkiksi nykyiseen B-tyttöjen joukkueeseen useamman pelaajan, osan JyPKin junioreista, osan näistä lähialueen kyläseuroista. Kun näitä pelaajia ei pyritä houkuttelemaan jatkuvasti nuoresta pitäen omaan joukkueeseen (mitä en hirveästi usko tapahtuvan), niin toimintaa on ihan järkevää järjestää. Toisaalta naapurista löytyy myös toinen seura, johon sitten Jyväskylän puolella turhautuneet ovat usein päätyneet, mutta kyllähän PaRi on kyennyt ihan muutenkin hyvää lähialueen kilpailua vähintään vanhimmissa ikäluokissa; jotain, mitä esimerkiksi TPS:ltä puuttuu Turun alueella ihan kokonaan, kun heillä toiminta on edes tulosten näkökulmasta jotenkin kuosissa.

Kritiikkiä annan siitä, että aikanaan SHA:sta taidettiin luopua kustannussyistä, vaikka itse koin nämä valmentajan näkökulmasta ehkä parhaimmiksi tapahtumiksi. Ymmärrän toki sen, että pelaajakehitystapahtumat olivat kalliita ja toki toisaalta SHA:n tuoma valmennuskoulustuskaan ei välttämättä auttanut ihan kaikkia. Toisaalta vaihtoehdoksi oli tarjolla jonkinlaista kevyempää versiota ja en tiedä onko tämä toiminut paremmin kuin oletin. Tuloksista ei ainakaan sitä voi suoraan todeta. Toinen kritiikin kohde löytyy seuran sisällä olleista hieman kyseenalaisista vastuualueista valmennusryhmien/seuratoimijoiden välillä. JyPKillä oli ainakin jokunen aika sitten vielä hyvin vahva pelillinen identiteetti, jonka nyansseissa käytännössä käveltiin vähän yhden jos toisen vastuussa olevan henkilön yli. Toivottavasti tämä asia on ajanmittaan korjaantunut, vaikkakin osa kyseisistä toimijoista edelleen seurassa vaikuttavat.

Maajoukkueeseen päätyvien pelaajien määrän perusteella toiminnan tason vertailu on ihan yhtä tyhjän kanssa. Toki tämän huomioiden itse uskon ainakin, että Nanna Leivosesta tullee seuraava naisten maajoukkueen ykkösvahti, kunhan hän päättää Jyväskylästä lähteä eteenpäin. Joka tapauksessa kaikesta huolimatta JyPKn tilanne on kohtuullisen hyvä. Tietenkin, kun muut "suuremmat" seurat kyntää suurin piirtein samalla tasolla huomattavasti laajemmalla pelaajapoolilla, niin tietenkin sitä toivoisi Jyväskylän näyttävän mallia ja haastavan pk-seudun jengejä, kun muut siihen eivät pysty. Tärkeämpää kuitenkin olisi, että mopo ei ala keulia liikaa.

[Petteri22]

B ykkösessä PaRi hävisi ottelunsa ja näin nousu karsijoiden joukkoon ei ole enää omissa käsissä.
A lohkossa PPJlle riittää tasuri lohkovoiton varmistamiseksi ja TuWelle karsijan paikka osuu voitolla. Tällöin muiden lohkojen kakkoset jäävät karsintojen ulkopuolelle.
Pakkaa sekoittaa kuitenkin se, jos TuWe voittaa ottelunsa,  PPJ häviää ottelunsa Ilves/2 vastaan ja VJS voittaisi ottelunsa. Tällöin VJS olisi paras lohko kakkonen maalieron turvin.

Ilman ihmeitä JyPK vie B-lohkon ja WFA on jo varmistanut Lohko C:n voiton.