Jos mennään pidemmälle historiassa, nykyinen systeemi on myös pitkälti kopioitu T18-sarjoista kausilta 2017-2020. Ainoastaan T18 SM-karsinnan joukkuemäärää on vähennetty kahdella (16->14) tuosta viiden vuoden takaisesta. Johtunee siitä, että samaan joukkuemäärään palaamisen olisi voinut tulkita tehtyjen virheiden tunnustamiseksi.
Mitä erilaiseen jatkokarsintasysteemiin kuin pojilla tulee, Palloliitolla on jokin pakkomielle, että poikien ja tyttöjen sarjasysteemin on nyt vain oltava erilainen. Saman pakkomielteen huomaa Kansallisessa kokonaisuudessakin. Uutena piirteenä viiden vuoden takaiseen systeemiin verrattuna on T18 SM-sarjan viimeiseksi sijoittuvan suora putoaminen, jonka piti lisätä sarjan häntäpäähän kilpailua. Idea kuitenkin vesittyy, jos sarjassa on yksittäinen heittopussi.
Niin kuka sitä nyt tietää, mitä siellä oikein pohditaan. Onhan tuolla muitakin erikoisuuksia, tosin vuoden 2020 pelejä taisi päästä korona hieman haittamaan, joten ehkä niistä ei kannata kauheasti puhella. Ja mahtoikohan niin käydä myös seuraavan vuoden pelien kohdalla? Merkittävä ero kuitenkin karsinnoilla siellä sun täällä on kuitenkin tuolla, että karsinnat kestävät pidemmälle aina kevätkauden loppuun asti. Tuon takia nyt edes tyttöjen karsintoja ei voi edes sinänsä verrata keskenään, koska se karsintaa tosiaan tehdään, mutta tärkein idea on otettu mukaan poikien sarjojen muutoksen toimivasta konseptista koronavuosien jälkeen. Kuten totesit, jollakin on ollut vaan omat sormensa soppaan. Ongelma vaan on, sekä hyvässä että pahassa, että näitä ideoijien nimiä ei julkaista missään. Ei tule glooriaa eikä myöskään raippaa, kun pitää tehdä niitä pieniä, mutta niin tärkeitä eroja toimivaan kokonaisuuteen.
