Onko "kaveriporukka" vähemmän kaveriporukka jos se pärjää vaikka Kakkosessa tai edes nousee sinne - ja toisaalta, mitä käytännön eroa harrastuksen "tavoitteellisuudessa" niillä on B-junnujen kipaljoukkueisiin, joissa toki järjestetään julkisia try-outeja ja joskus vähän värväilläänkin suoraan - tai vastaavasti vaellellaan sopuleina valmentajan perässä, mutta joissa niissäkin varmaan puolet pelaa siviilikaveriensa kanssa ja on sen takia alunperin hakeutunutkin joukkueeseen? On myös huomattava että "tosissaan" pelaamista joukkueena on ainakin kahta sorttia, joista toinen on myös tiukkapipoista ja "täysipäiväisempää" mikä puolestaan mm. altistaa drop-outeille.
Kaikki on suhteellista. Toisille Naisten Kakkonen tai B-tyttöjen Ykkönen tms. saattaa olla jäähdyttely/kaverien kanssa kivaa pelailua-sarja ja toiset saattavat tehdä asioita tosissaan omien taitojensa ylärajoilla. Jokainen yksilö on enemmän tai vähemmän erilainen ja toimii eri lähtökohtien pohjalta. Edes menestys sarjan sisällä ei erota näitä.
Kaveriporukoilla meinasin lähinnä, että joku joukkue saattaa nousta Kolmosesta Kakkoseen ja tällöin ulkopuolelta katsottuna jonkun asema saattaa muuttua. Mutta sisältäpäin katsottuna toiminta on edelleen harrastelua, joko enemmän tai vähemmän totisempaa. Jos taas oma kehitys yksilötason kehitys on vienyt vaikkapa Liigatason toimintaan, mutta panostus ei enää kiinnosta, niin Kakkonen saattaa kuulostaa mukavalta harrastelulta. Jos taas junioripolku viettää Kakkosessa pelaavaan ryhmään, niin ehkä tällöin nelosen harrasteporukka on se askel pari kevyempään suuntaan. Ja tietyllä tapaa tämä voi koskea myös junioritasoja, joskin vähän harvemmin, kun henkisesti isoja muutoksia ei uskalleta ehkä vielä tehdä.
Noin muuten en saa ihan kiinni, mitä pyrit tuossa kysymään ja vertailemaan?
