TB-sarjat 2025

[Nuorenanätti]

Yllä olevasta täysin samaa mieltä.

[dembele]

Tuli mieleen että johtuuko se, ettei keskitytä kehittämään koko motivoitunutta pelaajamassaa (valmennuksen) omasta osaamattomuudesta vai (seurojen) puuhastelukulttuurista, jossa ei ole eikä saada resursseja... Toisaalta olisiko Palloliitolla mahdollisuus/halua takoa järkeä seurapättäjien päähän?

[elanalistadefutbol]

En ole B-ikäisten valmentaja, mutta tunnistan kyllä ylipeluuttamisen ja -rasituksen riskit.

Joissakin tilanteissa tämä varmasti on tulostavoitteellisuudesta johtuvaa. Hyviä pelaajia on liian vähän, erittäin hyviä vielä vähemmän.

Otetaan esimerkki. On kuvitteellinen U15 pelaaja, joka on erittäin hyvä pelaaja ja myös fyysisesti kehittynyt.

Pelaaja halutaan varmastikin pelaamaan T15 sarjaa ja Laura Kalmaria, koska se on epävirallinen SM-turnaus ja sinne päästäkseen pitää menestyä ensin sarjassa.

Seuran B-junioreiden tavoite on nousta SM-sarjaan, mihin taso voi hyvinkin riittää. Nousu on sarjajärjestelmässä kuitenkin verrattain vaikeaa ja jalkeille pitäisi jatkuvasti saada paras kentällinen, jotta pisteitä ei pudotella sinne tänne. U15 pelaaja on riittävän hyvä, että on joukkueen kantavia voimia.

Seuran naisten kausi on ollut alusta saakka vaikea. Pelaajia on ollut liian vähän ja useat loukkaantumiset rasittavat joukkuetta. Joukkue on vaarassa pudota. Uusia pelaajia ei ole tulossa ja apuun tarvitaan seuran parhaat b-juniorit. U15 pelaaja pelaa sopivalla pelipaikalla ja on parasta, mitä on tarjolla.

Palloliiton ikäluokan alueleiritykset napsahtavat sopivasti peliruuhkaan, mikä ei suoranaisesti vähennä rasitusta.

Tilanne kuulostaa kännisen juniorivalmentajan liioittelulta, mutta ei ole keksitty vaan ihan oikeasta elämästä, jota FF2:n ulkopuolella kuulemma on.

Olette aivan oikeassa. Pelejä on liikaa eikä pelaaja luonnollisesti voi pelata kaikkea. Tämä on kuitenkin tilanne, jossa jollakulla seurassa on erittäin tiukka paikka punnita ja injata se, mikä on tärkeintä seuralle ja mikä parasta pelaajalle.

Pelaajan rikkominen ylipeluuttamalla on kaikille huonoin vaihtoehto, mutta luultavasti juuri siinä rajoilla liikkuminen paras.

Tässä siis hiukan tilannekuvaa siitä, miksi joillekin pelaajille saattaa pukata ylimääräisiä peliminuutteja, vaikka laskennallinen optimi olisi jotain muuta.

Jos asiaa lähestyy hypoteettisesti, on pelaaja, joka on lahjakas, ja joka voi pelata monessa eri ikäluokassa. Siinä tapauksessa pitäisi miettiä, mikä on pelaajan kehityksen näkökulmasta oikea joukkue, jossa hän voi pelata. Jos siis yksilöä ja hänen kehitystään ajatellaan.

Kylmästi voi sanoa, että jokainen seura, joka ei toimi noin on paska seura. Jokainen valmentaja, valmennuspäällikkö, seuran hallituksen jäsen jne, joka ei toimi noin on idiootti eikä hänen pitäisi olla lähelläkään pelaajaa.

Suomalaisessa jalkapallossa höpötetään, että meillä on ammattilaisia ja homma on ammattimaista. Jokainen seura, jossa ei tuollaista yksinkertaista asiaa pystytä hoitamaan tai jossa joku idiootti jokainen karva ja elin pystyssä leikkii valmentajaa, on paska seura. Ja näitä paskoja seuroja Suomessa riittää.

Valitettavasti Suomessa ei ole ammattimaisesti toimivia seuroja tai oikeasti ammattimaisia valmentajia, jos seuralle on tärkeintä menestyä jossain vitun juniorisarjassa.

[Pelaaja222]

Jos asiaa lähestyy hypoteettisesti, on pelaaja, joka on lahjakas, ja joka voi pelata monessa eri ikäluokassa. Siinä tapauksessa pitäisi miettiä, mikä on pelaajan kehityksen näkökulmasta oikea joukkue, jossa hän voi pelata. Jos siis yksilöä ja hänen kehitystään ajatellaan.

Kylmästi voi sanoa, että jokainen seura, joka ei toimi noin on paska seura. Jokainen valmentaja, valmennuspäällikkö, seuran hallituksen jäsen jne, joka ei toimi noin on idiootti eikä hänen pitäisi olla lähelläkään pelaajaa.

Suomalaisessa jalkapallossa höpötetään, että meillä on ammattilaisia ja homma on ammattimaista. Jokainen seura, jossa ei tuollaista yksinkertaista asiaa pystytä hoitamaan tai jossa joku idiootti jokainen karva ja elin pystyssä leikkii valmentajaa, on paska seura. Ja näitä paskoja seuroja Suomessa riittää.

Valitettavasti Suomessa ei ole ammattimaisesti toimivia seuroja tai oikeasti ammattimaisia valmentajia, jos seuralle on tärkeintä menestyä jossain vitun juniorisarjassa.

Kuten aikaisemmin sanoin saattaa valitettavan moni seura nähdä olemassaolonsa edellytyksenä pelaajamassan. Siitä on valtava kilpailu ja siirtokorvausten loistaessa poissaolollaan on helppo laskea että kannattaa panostaa määrään. Ei laatuun.

Ymmärrän hyvin tämän lähestymistavan ja sen miksi näin lasketaan. Se on sitten eri keskustelu onko tämä oikea tapa jos halutaan kehittää pelaajia.

[andyjack]

Ja kuten monta kertaa aiemminkin on todettu, niin jos/kun ne yksilöt, joihin panostetaan, valitaan todella nuorina niin paljonko lahjakkuuksia oikeasti menetetään. Aivan poikkeusyksilöt on tietysti sitten erikseen, joista kuka tahansa näkee potentiaalin. Näitä ei ikäluokassa montaa ole.

Ja jos joku keksii seuralle mallin, joka on taloudellisesti kestävä ja jossa panostetaan pelaajakehitykseen ilman että taustalla on pelaajamassaa, voi varmaa sellaisen lanseerata. Kun seurat on pääasiassa pelaajien vanhempien rahoituksen varassa, niin yhtälö on vähintäinkin haastava.

[dembele]

Kuten aikaisemmin sanoin saattaa valitettavan moni seura nähdä olemassaolonsa edellytyksenä pelaajamassan.

Lisäksi korkeammalla tasolla myös vaihtopenkillä istuvat tuovat rahaa seuran kassaan eivätkö toisaalta ole kiusaamassa omaa joukkuetta kun eivät enää ole vastustajan avainpelaajina. Näin raadollista se joskus on isommilla paikkakunnilla.

[dembele]

Ja jos joku keksii seuralle mallin, joka on taloudellisesti kestävä ja jossa panostetaan pelaajakehitykseen ilman että taustalla on pelaajamassaa, voi varmaa sellaisen lanseerata.

Ei nyt heti tule mieleen mutta ehkäpä Palloliitossa on tätäkin mietitty enemmän ja he pystyisivät halutessaan ohjaamaan kehitystä oikeaan suuntaan. Talenttivalmentajien määrän lisääminen, roolin laajentaminen ja tavoitteiden asetanta sekä laadun seuranta voisivat olla eräs lähtökohta sen ohella että he voisivat panostaa 100% ajastaan siihen työhön, johon heidät on nimetty. Aluevalmentajienkin työpanosta voisi alkaa mittaamaan jollain sopivalla mittarilla. Siihen ketä seurat palkkaavat valmennus- ja junioripäälliköiksi on vaikeampi puuttua vaikka heilläkin on tässä erittäin merkittävä rooli.

Nykyinen keskimääräistä kyvykkäämpien n. 15-vuotiaiden dropout-ilmiö surettaa sen ohella että 4/5 isompien ikäluokkien pelaajien vanhemmista on vuosikaupalla pääasiassa maksumiehinä. Osa noista pelaajista ei ole siellä treeneissä pelkästään kavereiden takia.

[Nuorenanätti]

Jos asiaa lähestyy hypoteettisesti, on pelaaja, joka on lahjakas, ja joka voi pelata monessa eri ikäluokassa. Siinä tapauksessa pitäisi miettiä, mikä on pelaajan kehityksen näkökulmasta oikea joukkue, jossa hän voi pelata. Jos siis yksilöä ja hänen kehitystään ajatellaan.

Kylmästi voi sanoa, että jokainen seura, joka ei toimi noin on paska seura. Jokainen valmentaja, valmennuspäällikkö, seuran hallituksen jäsen jne, joka ei toimi noin on idiootti eikä hänen pitäisi olla lähelläkään pelaajaa.

Suomalaisessa jalkapallossa höpötetään, että meillä on ammattilaisia ja homma on ammattimaista. Jokainen seura, jossa ei tuollaista yksinkertaista asiaa pystytä hoitamaan tai jossa joku idiootti jokainen karva ja elin pystyssä leikkii valmentajaa, on paska seura. Ja näitä paskoja seuroja Suomessa riittää.

Valitettavasti Suomessa ei ole ammattimaisesti toimivia seuroja tai oikeasti ammattimaisia valmentajia, jos seuralle on tärkeintä menestyä jossain vitun juniorisarjassa.

Tekeekö kiroilu tai paska- ja idiootti-sanojen käyttö sinusta jotenkin vakavammin otettavan keskustelijan? Oletko enemmän oikeassa, kun sanot vittu? Minusta se muuttaa keskustelun sävyn tarpeettomasti aggressiiviseksi, muuttaa asiakeskustelua lähemmäksi röllien kukkotappelua ja saa kirjoittajan vaikuttamaan lähinnä paskalta vitun idiootilta.

Itse asiaan voin sanoa, että tietenkin pelaajakehitys on ja sen pitää olla juniorivalmennuksen keskiössä.

Menestyminen ja voittaminen (vitun) juniorisarjoissa - Laura Kalmari ja B1 - on tärkeää monestakin syystä, vaikka sitä ei ehkä jokainen (vitun idiootti) FF2:m keskustelija hahmota.

Ensinnäkin voittaminen ylipäätään on junioripeleissä täysin aliarvostettua. Latistamalla voittamisen merkitystä nollataan kilpailullisuutta ja samalla harjoittelun ja pelaajakehityksen arvoa. Miten voidaan kehittää hyviä kilpatason pelaajia, jos he eivät osaa kilpailla ja voittaa? Ilman voiton tavoittelua saadaan kasa harrastetason häviäjiä.

Tässä em. tapauksessa B1 divarin menestys on lisäksi tärkeää siksi, että seuralla on muutamakin hyvä ikäluokka ja pelaajakehityksen kannalta olisi erittäin tärkeää saada näille pelaajille riittävän tasoisia pelejä. Tämän vuoksi olisi tärkeää nostaa joukkue B SM-sarjaan.

Laura Kalmarissa menestyminen on tärkeää, koska se on yksi mittari sille, kuinka hyvin kymmenen vuoden juniorityö on siinä ikäluokassa onnistunut. Ei todellakaan olisi mitenkään terve ja ammattimainen tilanne, jos joukkueen tavoitteena ei olisi menestyä sen ikäluokan SM-turnauksessa. Vai mitä veikkaat, lähteekö vaikkapa Barcelonan akatemiajoukkue vastaaviin peleihin ilman tavoitetta voittaa?

Edustusjoukkueen menestystä tuskin on sen enempää tarpeen perustella sen paremmin kuin pelaajan osallistumista Palloliiton alueleirille.

Ehkäpä vastapalloon ladattuna sanoisin, että kenenkään, joka ei ymmärrä kilpailun, voittamisen ja menestymisen merkitystä kilpaurheilijoiden kehittymisessä, ei pitäisi olla lähelläkään urheiluseuroja tai joukkuetoimintaa. Jo FF2:lle paskan suoltaminenkin pitäisi näiltä (vitun idiooteilta) kieltää.

[Sivurajaltaseuraaja]

Ehkäpä vastapalloon ladattuna sanoisin, että kenenkään, joka ei ymmärrä kilpailun, voittamisen ja menestymisen merkitystä kilpaurheilijoiden kehittymisessä, ei pitäisi olla lähelläkään urheiluseuroja tai joukkuetoimintaa. Jo FF2:lle paskan suoltaminenkin pitäisi näiltä (vitun idiooteilta) kieltää.

Joskus ensimmäisellä valmennuskurssilla kysyttiin mikä on valmennuksessa tärkeintä?

Yksi vitun idiootti siihen että voittaminen.

Hekottelin siinä sisäisesti, mutta jälkeenpäin kun tuota mietin niin tulin samaan lopputulokseen.

Voittamisestahan on kysymys. Esim 1 vs.1.

Taktiikka laaditaan jotta ottelu voitetaan. Jne

Hyvä valmentaja laatii taktiikan ja kertoo miten ja miksi sillä voitetaan ottelu.

[Nigel Kugelschfeir]

Suurin osa tytöistä totutetaan jo lapsena siihen että ne on ne muutamat starapelaajat jotka voittaa pelit. Muiden rooli on pysyä pois tieltä ja yrittää korkeintaan pelata pallo niille.

[Slither54]

Suurin osa tytöistä totutetaan jo lapsena siihen että ne on ne muutamat starapelaajat jotka voittaa pelit. Muiden rooli on pysyä pois tieltä ja yrittää korkeintaan pelata pallo niille.

Ja tämä on juuri se paradoksi, joka esiintyy tässäkin keskustelussa pelkästään tällä sivulla. Puhutaan pelaajakehityksestä, mutta tyttöjen puolella jo liikunnalliset erot 10-vuotiailla on niin valtavat, että siitä liikunnallisesta porukasta tulee valtaosa niistä hyvistä pelaajista ja loput sitten siitä suuresta massasta. Vaikka lopputulema olisi noin 50-50, niin pienemmän ryhmän pelaajien kehittämiseen keskittyminen on aina pikkaisen helpompaa. Jos 10-vuotiaalla pallo ei oikeen pysy jalassa, niin moni valmentaja on sitä mieltä, että tuskin sitä kannattaa odotella, että se alkaa pysyä jalassa. Sarjasysteemit on lopulta jo nyt aika rajoitteisia tämän suhteen, tietenkin pelaajaliikenne huomioiden. Jos seuralla on todella hyvä ikäluokka 10-vuotiaita, niin todennäköisesti se pelailee T15 Liigaa alusta loppuun ja sitten katsellaan, mitä vanhemmat ikäluokat ovat taakseen jättäneet B-tytöissä.

Samaan aikaan Kalmaria voi tietysti pitää tärkeänä turnauksenamonestakin syystä. Ehkä tytöissä kasvu on jollakin tavoin tasoittunut jo hiukan paremmin vrt. pojat, mutta kyllä C-junnuissa vielä isokokoinen, mutta liikkuva nuori dominoi pienempäänsä. Jos näitä sattuu saamaan kokonaisen joukkueellisen, niin se on jo melkeen sama, mitä niiden myöhemmin kehittyvien kanssa tekee. Voittajan tietää kyllä.

On sitten täysin eri asia keskustella jostain tavoitteellisesta junioritason harjoittelusta. Siihen tuskin täällä valitettavasti meiltä löytyy tarpeeksi osaamista ja vaikka löytyisi, niin joukkueympäristöjä ei liioin ole tarjolla. Tämän takia, mikäli seura kokee tietyn pelaajan olevan poikkeuksellisen kilpailullinen verrattuna muuhun ympäristöllä olevaan massaan, tämä pitäisi kyetä ohjaamaan muille siitäkin huolimatta, että mahdollisesti kilpailevan seuran toiminta ei välttämättä miellytä ja toiminta voi olla ihan yhtä vajaata kuin omassakin seurassa. Jos ihan viimeisessä promillessa edes Suomesta ei oikeen meinaa löytyä intohimolle sopivaa ympäristöä, niin sitten pitäisi ohjata jonnekin, missä todella joutuu kilpailemaan päivästä toiseen. Tähän kykenee tässä maassa aniharva seura.

"Kilpa"urheilun parista putoaville puolestaan pitäisi kyetä tarjoamaan kevyempää harrastetason toimintaa. Tässä kohtaa myös näen, että moni ehkä pienemmillä resursseilla toimiva seura eivät ole nähneet mahdollisuuksiaan. Vaikka tytöissä moni ajatteleekin, että on vaikeaa siirtyä 3-5 krt/vko rytmistä pimputtelemaan palloa 1-2 krt/viikossa, niin ilman tätä mahdollisuutta ei ainakaan drop outtia vähennetä. Kun puhutaan vaa'ankieli ikäluokista siinä 15-16v paikkeilla, joukkue voidaan ilmoittaa vaikkapa naisten sarjaan, pois lukien ehkä Uudenmaan alueella, jossa alasarjoja riittää tarpeeksi. Massaa seuroihin halutaan, mutta jostain kumman syystä jokaista kiveä ei tajuta/haluta kääntää.

Todettakoon vielä lopuksi, että voittamista voi olla pelin sisällä monenlaista. Mikäli nuorissa ikäluokissa priorisoidaan nimenomaan tulosta, niin silloin nykyisessä toimintaympäristössä aletaan menemään herkästi isolla kädellä metsään. Mikäli voittaminen tarkoittaa yksittäisten tilanteiden yms. voittamista, niin sen voisi ainakin näin ajatella olevan se "oikea tapa". Mikäli puolestaan junioritasolla perusteita on hinkattu tarpeeksi kuntoon, voidaan jo B-junioreissa alkaa puhua myös konkreettisesta voittamisesta, missä tuloksellakin on merkityksensä. Tyttöjen puolella se toki edelleen tarkoittaa sitä, että mikäli yhden kevät/syyskauden aikana omalle maalivahdille uppoaa sanotaanko noin 5-8 roikkupalloa, niin tällaiset pitää osata ehkä tiettyyn rajaan asti suoltaa siitä tuloksen tekemisestä pois. Tietenkin pelaajia pitää opettaa puolustamaan tarvittavalla tavalla tai sitten voisi auttaa, jos onnistuu valitsemaan maalivahdeiksi niitä sopivia aikaisen kehitysvaiheen pelaajia, jotka alkaa yltää sinne yllärimaan jo viimeistään 16-vuotiaana. Senkään ei välttämättä pitäisi olla niin vaikeaa, jos se vaan sattuu olemaan mahdollista.

[Teleguy]

Vähän faktaa tähän politikoinnin väliin.
TPS pelasi Kansallisen Ykkösen karsintasarjaa perjantaina ja tänään sunnuntaina TB SM-sarjaa. Katsoin kokoonpanoista ketkä pelasivat molemmissa otteluissa.

MV. Suokari pelasi molemmat 100%.
Minea Järnström pelasi perjantaina 85 min. ja sunnuntaina 73 min.
Estella Mattila pelasi perjantaina 5 min. ja sunnuntaina 90 min.
Nämä olivat ainoat tuplat, joten ei niin pahalta vaikuta mitä täällä puhutaan kahden sarjan rasituksista.

TPS hävisi perjantaina PKKU:lle 2-4 ja voitti tänään Ilveksen 5-0

[Juha88]

Vähän faktaa tähän politikoinnin väliin.
TPS pelasi Kansallisen Ykkösen karsintasarjaa perjantaina ja tänään sunnuntaina TB SM-sarjaa. Katsoin kokoonpanoista ketkä pelasivat molemmissa otteluissa.

MV. Suokari pelasi molemmat 100%.
Minea Järnström pelasi perjantaina 85 min. ja sunnuntaina 73 min.
Estella Mattila pelasi perjantaina 5 min. ja sunnuntaina 90 min.
Nämä olivat ainoat tuplat, joten ei niin pahalta vaikuta mitä täällä puhutaan kahden sarjan rasituksista.

TPS hävisi perjantaina PKKU:lle 2-4 ja voitti tänään Ilveksen 5-0

7kpl tänään B SM pelissä pelanneista ollut pelaamassa samaisena perjantaina 22.8. B-tyttöjen ykkösen ottelussa KaaPo-TPS/2. KaaPo voitti 4-0.

[Nigel Kugelschfeir]

Ja tämä on juuri se paradoksi, joka esiintyy tässäkin keskustelussa pelkästään tällä sivulla. Puhutaan pelaajakehityksestä, mutta tyttöjen puolella jo liikunnalliset erot 10-vuotiailla on niin valtavat, että siitä liikunnallisesta porukasta tulee valtaosa niistä hyvistä pelaajista ja loput sitten siitä suuresta massasta. Vaikka lopputulema olisi noin 50-50, niin pienemmän ryhmän pelaajien kehittämiseen keskittyminen on aina pikkaisen helpompaa. Jos 10-vuotiaalla pallo ei oikeen pysy jalassa, niin moni valmentaja on sitä mieltä, että tuskin sitä kannattaa odotella, että se alkaa pysyä jalassa. Sarjasysteemit on lopulta jo nyt aika rajoitteisia tämän suhteen, tietenkin pelaajaliikenne huomioiden. Jos seuralla on todella hyvä ikäluokka 10-vuotiaita, niin todennäköisesti se pelailee T15 Liigaa alusta loppuun ja sitten katsellaan, mitä vanhemmat ikäluokat ovat taakseen jättäneet B-tytöissä.

Voittamista pitäisi harjoitella heti alusta asti, siitä olen samaa mieltä. Monelle valmentajalle se voittaminen meinaa sitä että halutaan vaan kerätä joku dream team valmiista pelaajista eikä niistä hitaammin kehittyvistä tarvii välittää. Ja sitten harjoitellaan jotain erikoistilannekuvioita sun muuta millä saadaan maaleja tai annetaan sen parhaan tehdä mitä haluaa eikä loput koske palloon.

Oma kokemus 10-vuotiaiden peleistä on jo se että sinne tulee pari pelaajaa pelaamaan jalkapalloa, loput tulee sitten juttelemaan kaverin kanssa. Kentällä sitten juostaan minimi, jätetään kaksinkamppailut kesken ja ollaan koko ajan loukkaantuneena eikä voida pelata. Nämä muutamat hoitaa sitten ne pelihommat. En mä sitten tiedä, onko tuossa vaiheessa enää paljoa tehtävissä jos perusasiat on noin hukassa tuoss vaiheessa.